Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 10.12.2014 81 Askolantie 28 07500 Askola ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 35 :N MUKAINEN LUPAHAKEMUS KOSKIEN KALLION LOUHINTAA JA LOUHEEN MURSKAUSTA SEKÄ KIERRÄTETTÄVÄN ASFALTIN JA MUUALTA TUOTAVAN LOUHEEN JA PUHTAAN PINTAMAAN VÄLIVARASTOINTIA JA HYÖDYNTÄMISTÄ / DESTIA OY, MURTO PORNAINEN YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (17 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä 17.12.2014 LUVAN HAKIJA MAANOMISTAJAT Destia Oy Kiviaines Heidelhofintie 2 PL 206 01301 VANTAA yhteyshenkilö maarit.salonoja@destia.fi 040 8668615 Destia Oy Kiviaines PL 382 33101 TAMPERE Ottoalue 611-403-4-37 Murto Destia Oy Kuullut naapuritilat 611-402-8-7 Tapiola 611-403-3-11 Seppälä 611-403-4-38 Löfkulla 611-403-8-34 Kaunola I 611-402-2-36 Kotimäki 611-402-2-37 Karhumäki 611-402-2-38 Kultakallio 611-402-2-39 Aurinkokallio 611-402-2-42 Halla 611-402-2-43 Hurttamäki 611-402-8-7 Tapiola 611-402-8-10 Kotorinne 611-402-8-12 Laitila 611-402-8-13 Kesämaa
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28 1 mom., ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. kohdat 7 c) ja e). Ympäristönsuojelulaki 28 2 mom. kohta 4. Asia on tullut vireille 25.9.2013 päivätyllä ympäristölupahakemuksella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 7 1 mom. kohdat 7 a), b) ja kohta 13. HAKEMUKSEN LIITTEET Liite 1. Voimassa olevat lupapäätökset - Maa-aineslupapäätös. Pornaisten kunnanhallitus 22.9.2003 197 - Ympäristölupapäätös. Askolan kunta, ympäristönsuojelulautakunta 21.12.2004 37 Liite 2. Tiedot suunnitelma-alueesta ja sen ympäristöstä. - Lainhuutotodistus - Sijaintikartta 1:150 000 - Peruskartta 1:15 000 - Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä - Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta - Kiinteistörajat ja vaikutusalueen asukkaiden osoitetiedot Liite 3. - Louhinta ja murskaus - Ottamissuunnitelmapiirustukset - Asemapiirros Liite 4. Toiminnan tarkkailu - Kaivo- ja putkikortit sekä vesianalyysitodistukset - Vesientarkkailusuunnitelma 15.5.2012 TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta on 20.3.2014 17 myöntänyt alueelle maa-ainestenottoluvan kymmeneksi vuodeksi ottomäärälle 250 000 m 3. Päätös on lainvoimainen. Toiminta sijaitsee Kirkonkylän osayleiskaava-alueella EO/TY, Maa-ainesten ottoalue / uusi ja oleellisesti muuttuva teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle
erityisiä vaatimuksia. Merkinnällä osoitetaan soran, turpeen tai muiden maankamaran ottoon varattavat alueet, jotka maa-ainesten oton päätyttyä on varattu asemakaavoitettavaksi teollisuusalueeksi. (Pornaisten kunnanvaltuusto 31.8.2009, tullut voimaan 26.11.2010) Uudenmaan maakuntakaavassa alueelle ei ole esitetty maankäyttömuotoja. Ottoalueen pohjoispuolella Järvenpääntien pohjoispuolella on osoitettu varaus ulkoilureitille. Suunnitelma-alueelta on otettu kalliota 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Destia Oy:llä on voimassa ympäristölupa kallion louhintaan, kiviaineksen murskaamiseen ja varastointiin sekä asfaltin valmistukseen 31.12.2014 asti. Nyt haettava lupa tulee jatkamaan aiempien lupien mukaista toimintaa. Destia Oy:n YSL 30 :n mukainen siirrettävän asfalttiaseman rekisteröinti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään on tehty 26.6.2013. TOIMINNAN TARKOITUS Hakemus koskee kallion louhintaa ja murskausta siirrettävällä murskauslaitoksella sekä kierrätettävän asfaltin ja muualta tuotavan louheen ja puhtaan pintamaan välivarastointia ja hyödyntämistä. Maa-ainesluvan mukainen kokonaisottomäärä on 250 000 m 3 ja vuotuinen otto 0-50 000 m 3 ktr. Kalliokiviaines irrotetaan louhimalla ja murskataan alueella halutuiksi kiviainestuotteiksi. Ylisuureksi jääneet louheet rikotetaan ennen murskausta. Kierrätysasfalttia murskataan uusioasfaltin tuottamista varten. Ottamisen jatkaminen jo avatuilla alueilla on perusteltua, sillä avattujen alueiden kiviaines saadaan hyödynnettyä, mikä vähentää tarvetta avata kokonaan uusia alueita. Myös alueen maisemallinen arvo kasvaa, kun jälkihoito toteutetaan asiallisesti ottamisen päätyttyä. Kallionottoalueelle voidaan kovan maapohjan ansiosta suunnitella toiminnan loputtua myös muita käyttötarkoituksia. Destia Oy hakee lupaa aloittaa hakemuksen mukainen toiminta lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Hakija sitoutuu asettamaan YSL 101 :n mukaisen vakuuden välittömästi lupapäätöksen antamisen jälkeen. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Suunnitelma-alue käsittää kiinteistön Murto, kiinteistötunnus 611-403-4-37. Tilan pinta-ala on 10,444 ha, ottoalueen pinta-ala on 2,9 ha ja ottamissyvyys + 57,0 (N60). Alue sijaitsee Pornaisten kunnan Kirveskosken kylässä, Järvenpääntien (mt 146) varressa, noin 3,8 km Pornaisten keskustaajaman länsipuolella. Käyntiosoite on Järvenpääntie 386. Alueelle kuljetaan Järvenpääntieltä erkanevan liittymän kautta. Alueen koordinaatit ovat: N E ETRS-TM35FIN 6705005 406728 YKJ 6707820 3406860 Välittömästi suunnitelma-alueen vieressä on ELY-keskuksen kallionottoalue.
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat suunnitelma-alueen kaakkois-eteläpuolella peltoaukean toisella puolella. Myös Järvenpääntien pohjoispuolella, louhinta-alueesta luoteeseen-pohjoiseen, on asutusta. Etäisyys louhittavalta alueelta kaakkois-eteläpuolisiin rakennuksiin on noin 500 metriä. Etäisyys Järvenpääntien pohjoispuolella sijaitseviin lähimpiin rakennuksiin on noin 350 400 metriä louhittavan alueen rajasta lukien. ALUEEN NYKYTILAN KUVAUS Luonnonolosuhteet, suojelukohteet ja maisema Suunnitelma-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, Natura-alueita, suojeltavia luontotyyppejä, arvokkaita elinympäristöjä, muinaisjäännöskohteita tai valtakunnallisesti arvokkaita maisemia tai rakennettuja ympäristöjä. Lähimmät suojellut alueet ovat Natura-kohteisiin kuuluvat metsäalueet Rientolan metsä (tunnus FI0100097) noin 2,5 kilometriä suunnitelmaalueesta pohjoiseen ja Kummelbergen (tunnus FI0100099) noin 2,5 kilometriä suunnitelma-alueesta luoteeseen. Alueen maisemalle ovat tyypillistä peltoaukeat ja niiden väleissä kohoavat kallioharjanteet. Suunnitelma-alue sijaitsee Järvenpääntien välittömässä läheisyydessä, ELYkeskuksen kallionottoalueen eteläpuolella siten, että alueelta ei ole näkymää maantielle. Suunnitelma-alueen eteläpuolisen pelto-aukean ja ottoalueen väliin jää metsävyöhyke. Suunnitelma-alueelta ei tällä hetkellä ole suoraa näkymää eteläpuolisille pelloille. Suunnitelma-alueen puusto on kaadettu kiinteistökaupan yhteydessä 1990-luvun alkupuolella. Tällä hetkellä ottamattomalla alueella alueen länsiosassa kasvaa harvaa mäntyvaltaista noin 15-vuotista sekametsää. Pinta- ja pohjavesiolosuhteet, havaintopaikat ja talousvesikaivot Suunnitelma-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen välittömässä läheisyydessä sijaitse talousvesikaivoja. Ottamisalueelle ei ole havaittu kertyvän sade- ja sulamisvesiä, vaan vesi imeytyy kallioperään. Alueen pohja viettää loivasti itään. Alueen itäpäähän on tehty syvennys murskauksen kasteluveden keräämistä varten. Askolan ympäristölautakunta on antanut 1.1.2005 ympäristölupapäätöksen, jonka lupaehdon 13) mukaan pohjaveden laatua ja korkeutta tulee tarkkailla maaaineslupahakemuksessa esitetyistä kaivoista (7 kpl). Kaivoja oli huomattava määrä ja kaivoa 2 lukuun ottamatta ne sijaitsivat melko kaukana ottoalueesta, Järvenpääntien toisella puolella. Tästä syystä Destia haki tarkkailuun muutosta. Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi muutoksen 11.6.2009 54, minkä jälkeen pohjaveden korkeutta ja laatua on tarkkailtu kahdesta havaintopisteestä: kaivosta 2 ja kaivosta 3. Havaintopisteiden sijainti on esitetty hakemuksen liitteissä. Kaivoja 2 ja 3 ehdotetaan poistettavaksi tarkkailuohjelmasta hakemuksen liitteessä esitetyin perustein ja tarkkailu esitetään keskitettävän louhosalueen pintavesien laaduntarkkailuun.
LAITOKSEN TOIMINTA Laitteistot ja rakenteet Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain haluttuun raekokoon. Murskauslaitos on yleensä kaksi- tai kolmivaiheinen, ja koostuu esi-, väli-, ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Esimurskaimena käytetään yleensä leukamurskainta ja väli- ja jälkimurskaimina kara- tai kartiomurskaimia. Käyttöenergialtaan laitoksia on kahdenlaisia. Laitos voi olla polttomoottorikäyttöinen tai vaihtoehtoisesti sen käyttöenergiana on sähkövirta, jolloin laitokseen kuuluu sähköntuotantoa varten aggregaatti. Murskausprosessissa kiviaines syötetään syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Siitä kiviaines siirtyy edelleen hihnakuljettimilla väli- tai jälkimurskaimeen tai seulalle. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan, kunnes saadaan aikaan haluttu lopputuote. Kuljettimet kuljettavat erikokoiset kiviainekset omiin kasoihinsa. Murskattavan louheen syöttö murskaimeen tehdään kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Valmiit murskelajikkeet siirretään murskauslaitokselta varastokasoihin ja niistä kuorma-autoihin pyöräkuormaajalla. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuormaautoilla. Murskauksen yhteydessä alueella toimii yleensä yksi kauhakuormaaja ja yksi pyöräkuormaaja. Murskauslaitoksen toimiessa alueella työmaalla on lisäksi toimisto- ja taukotilat ja konttivaunu öljytuotteiden varastointia sekä jätteiden varastointia ja lajittelua varten. Murskauslaitos sijoitetaan alueen pohjatasolle ja mahdollisimman lähelle rintausta, sille alueelle, josta kalliota kulloinkin louhitaan. Tällöin kuljetus- ja kuormausmatka ja samalla siitä aiheutuva melu ja päästöt ovat pienimmät. Koska louhinnan paikka muuttuu oton edetessä, myös murskauslaitoksen sijainti vaihtelee. Murskattava materiaali ja tuotantomäärät Murskattava materiaali on kalliolouhetta. Mikäli alueelle tuodaan kierrätettävää asfalttia, se murskataan tavanomaisen murskauksen yhteydessä. Alueelta otettavissa olevan kiviaineksen määrä on noin 675 000 tonnia, joka vastaa suunnilleen alueella sen elinkaaren aikana murskattavaa kiviainesmäärää. Vuosittainen keskimääräinen tuotanto on 80 000 tonnia ja maksimituotanto 250 000 tonnia. Toiminnassa voi olla myös välivuosia. Vuorokaudessa murskattava määrä on keskimäärin 1 500-3 000 tonnia. Asfalttirouheen tuotantomäärä on keskimäärin 5 000 tonnia ja maksimituotanto 10 000 tonnia vuodessa. Toiminta-aika Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi perustuen otettavan kiviaineksen määrään (250 000 m 3 ktr), jota ei todennäköisesti ehditä louhia kymmenen vuoden lupa-aikana. Laitoksen toiminta ei ole jatkuvaa vaan kausittaista, arviolta 1-3 vuoden välein. Murskausta tehdään 3-8 viikon jaksoissa, yleensä kerran tai kaksi toimintavuosina. Toiminnan kausittaisuus perustuu siihen, että murskelajikkeita valmistetaan niiden kulloisenkin käyttökohteen (esim. rakentamishanke) ja menekin mukaan. Toiminta on tarkoitus aloittaa heti, kun lupapäätös saa lainvoiman tai sille myönnetään YSL 101 mukainen aloittamislupa.
Toimintajaksoina työajat ovat valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaiset: - murskaus arkisin ma - pe klo 7.00-22.00 - poraus arkisin ma - pe klo 7.00-21.00 - räjäytykset arkisin ma - pe klo 8.00-18.00 - rikotus arkisin ma - pe klo 8.00-18.00 - kuormaus ja kuljetukset arkisin ma - pe klo 6.00-22.00. Tuotannon raaka-aineet, polttoaineet, varastointi, kuljetus ja veden käyttö Alueella tuotetaan murskelajikkeita keskimäärin 80 000 tonnia vuodessa, maksimissaan 250 000 tonnia vuodessa. Mikäli alueelle tuodaan muualta purettua päällystettä tai louhetta, se murskataan normaalin murskausprosessin yhteydessä ja määrä sisältyy em. määriin. Puretun päällysteen ja muualta tuotavan louheen murskattava määrä on yhteensä alle 10 000 tonnia vuodessa. Murskelajikkeet varastoidaan kasoihin työmaa-alueelle. Osa murskeista voidaan kuljettaa suoraan käyttökohteeseen. Murskauksen polttoöljyn kulutus on keskimäärin 100 tonnia ja maksimissaan 200 tonnia vuodessa. Alueella ei ole erillisiä polttoainesäiliöitä, vaan murskauslaitos/ työkoneet tankataan suoraan säiliöautosta. Voiteluaineita ja hydrauliikkaöljyjä varastoidaan kerrallaan maksimissaan 200 kg omissa astioissaan, murskauslaitoksen mukana kulkevassa pohjaltaan suojatussa varastokontissa. Vettä käytetään tarvittaessa murskaus- ja tiepölyn torjuntaan. Vesi otetaan maaston painanteista tai tuodaan paikalle säiliöautolla. Murskauslaitoksen vedenkulutus on noin 10 m 3 /vrk. Talousvetenä käytetään urakan aikana pieniä määriä, arviolta 100-200 litraa/vrk. Liikenne ja liikennejärjestelyt Murskeiden kuljetukset tehdään kuorma-autoilla. Liikennettä on aktiivisina aikoina noin 30-40 autoa vuorokaudessa. Liikenteen määrä vaihtelee huomattavasti murskeen menekin mukaan. On myös kausia, jolloin alueella ei ole toimintaa eikä liikennettä. Liikennöinti alueelle kulkee Järvenpääntieltä poikkeavan liittymän kautta. Liittymä on päällystetty. Asiaton kulku on estetty lukitulla puomilla. Liikenne alueelta suuntautuu sekä Pornaisten Järvenpään suuntaan. Energian käyttö Murskauslaitoksia on käyttöenergialtaan kahdenlaisia. Laitos voi olla polttomoottorikäyttöinen tai vaihtoehtoisesti sen käyttöenergiana on sähkövirta, jolloin laitokseen kuuluu sähköntuotantoa varten aggregaatti. Työkoneissa on normaalit polttomoottorit, jotka toimivat kevyellä polttoöljyllä. Toiminnassa käytettävät koneet ja laitteet Murskauksessa käytetään siirrettäviä murskauslaitoksia, joiden kokoonpano määräytyy mm. kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavan lajikkeen ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Laitos koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista, kuljettimista ja seu-
loista. Laitos voi olla Destian tai sen aliurakoitsijan omistuksessa ja laitos valitaan urakkakohtaisesti. TIEDOT PÄÄSTÖISTÄ, NIIDEN ESTÄMINEN JA VÄHENTÄMINEN Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan syntyy koneiden polttomoottoreista. Ilmapäästöjen määriksi keskimääräisenä tuotantovuotena arvioidaan: CO 2 210,0 t/a, NO x 0,143 t/a, SO 2 0,001 t/a, Hiukkaset 0,020 t/a Päästöt minimoidaan huoltamalla koneet säännöllisesti ja pitämällä laitteet hyvässä kunnossa. Pölypäästöjä syntyy murskausprosessin eri vaiheissa ja jonkin verran murskeen siirrossa (kuormaus, kuljetukset). Murskauksessa syntyvän pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten valmistettavan murskeen raekoko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus ja tuuliolosuhteet. Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden mukaan kastelemalla murskattava materiaali ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimmat pieninä. Louhosalueen pölyäminen estetään tarvittaessa suolaamalla tai kastelemalla. Melu Melua aiheutuu ainoastaan silloin, kun alueella on toimintaa. Murskausasemalla syntyy melua kuljetuksissa, murskauksessa sekä seulonnassa. Kuormaus ja työkoneet, esim. peruutushälyttimien ääni, voivat ajoittain nostaa melutasoa. Arvio melulähteiden A-painotetuista kokonaisäänitehotasoista. - murskaus, liikkuva laitos 122-124 LWA (db) - kauhakuormaaja/maansiirtoajoneuvo 108-115 LWA (db) - kaivinkone 110-116 LWA (db). Murskauksen melu on tasaista, ei kapeakaistaista tai impulssimaista. Jätteet ja jätehuolto Jätteitä syntyy ainoastaan murskauslaitoksen toiminnan aikana. Tavanomaisessa toiminnassa syntyy lähinnä sekajätettä ja pieniä määriä ongelmajätettä (vaarallinen jäte). Öljynvaihdot tms. jätettä synnyttävä kaluston huolto tehdään muualla. Kaikki jätteet lajitellaan ja kerätään niitä varten varattuun keräysastiaan. Keräysastiat säilytetään murskauslaitoksen mukana kiertävässä tiivispohjaisessa, lukitussa varastokontissa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätejakeet kierrätetään. Muut jätteet toimitetaan paikkaan, jolla on lupa ko. jätteen käsittelyyn. Toiminnassa syntyvien jätteiden arvioidut määrät: Jätenimike Arvioitu määrä Käsittely / toimituspaikka Sekajäte alle 1000 l/a Paikallinen jätehuoltoyhtiö WC-jäte < 1 m 3 /a Jätevedenpuhdistamolle Ongelmajäte: jäteöljyt, akut, öljynsuodattimet, paristot jne. 500-1000 l/a Hyväksyttyyn käsittelylaitokseen Rautaromu 1000-2000 kg/a Uusiokäyttöön metallinkeräykseen
Jätehuollossa noudatetaan Pornaisten kunnan jätehuoltomääräyksiä. Päästöt veteen Toiminnassa ei synny hulevesiä. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät luontaisesti maaperään. Murskausprosessissa ei synny jätevesiä. Taukotuvan käymälän jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja viedään jätevedenpuhdistamolle tai käytetään kuivakäymälää. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN Merkittävimmät riskit Toiminnasta aiheutuva merkittävin ympäristöriski on öljyvahinko esim. työkoneiden letkurikkojen, varastosäiliöiden vuodon tai tulipalon yhteydessä. Maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelu Normaalissa toiminnassa murskauksessa ei synny päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Kaikessa polttonesteiden käsittelyyn liittyvässä toiminnassa tiedostetaan olemassa olevat riskit ja toimitaan sen edellyttämällä huolellisuudella. Työntekijät on perehdytetty ja aliurakoitsijat velvoitetaan noudattamaan Destian toimintaperiaatteita. Alueella ei varastoida pysyvästi polttoaineita. Murskauslaitos tankataan suoraan säiliöautosta, joka käy alueella vain tankkauksen ajan. Autosta tankataan myös työkoneet. Mikäli alueella on muuna aikana pyöräkuormaaja, se käydään tankkaamassa muualla. Mikäli toiminnassa tulee tarve säilyttää esim. työkoneen polttoainesäiliötä alueella, sitä varten tehdään alustaltaan suojattu ns. varikkoalue. Kaikki polttonesteiden varastosäiliöt ovat vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuutta koskevan lain (390/2005) vaatimukset täyttäviä, kaksoisvaippaisia ja niissä on ylitäytön estävä sulkuventtiili. Tankkauslaitteiston kunto tarkastetaan säännöllisesti ja se on lukittu luvattoman käytön estämiseksi. Tankkaus on poikkeuksetta valvottu tapahtuma. Mahdolliset pienet läikät kerätään talteen heti ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai vastaanottopisteeseen. Murskauslaitoksen moottoreihin sähköä tuottava aggregaatti on sijoitettu katettuun konttiin, jonka moottoritilan alla on mahdollisia polttoainevuotoja varten valuma-allas. Pienet astiat esim. jäteöljyt säilytetään niitä varten rakennetussa, murskauslaitoksen mukana kulkevassa varastokontissa. Kontin pohja on tiivis, reunoiltaan korotettu, ja estää vuotojen pääsyn maaperään. Suojausten kunto varmistetaan normaalien työmaatarkastusten yhteydessä. Lähtökohta on, että mahdolliset valumat kerätään talteen heti tapahtumapaikalla ilman, että ne pääsevät leviämään ympäristöön. Alueella noudatetaan yleistä siisteyttä ja kulkuväylät pidetään esteettöminä. Työkoneita ei pestä eikä huolleta alueella. Alueella on aina riittävä määrä imeytysmateriaalia.
Toiminta poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa koneet/laitokset pysäytetään ja vika tai häiriö korjataan. Onnettomuuksista tehdään välittömästi ilmoitus Pornaisten pelastus- ja ympäristöviranomaisille ja Uudenmaan ELY-keskukselle ja ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin. ARVIO PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA Murskausalalle ei toistaiseksi ole laadittu yleiseurooppalaisia BAT-vertailuasiakirjoja. Yleisesti alan parhaana käyttökelpoisena voidaan kuitenkin pitää kaikkia raakaaineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotantoprosessien optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, säännölliset huollot, ympäristöjärjestelmät ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö. Suomen ympäristökeskus on vuonna 2010 laatinut julkaisun kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (Suomen ympäristö 25/2010). Toiminnassa noudatetaan em. julkaisussa esitettyjä toimintaperiaatteita. Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioon ottaen toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa hakemuksen muissa kohdissa esitetyllä tavalla. ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA, VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN SEKÄ TOIMINNAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Melu ja pöly Murskauksen suurimmat ympäristövaikutukset ovat melu ja pöly. Sekä melun että pölyn aiheuttama haitta vähenee merkittävästi asutuksen ja murskausprosessin välisen etäisyyden kasvaessa. Hankealueen ja asutuksen välinen etäisyys on kaakkoiseteläpuolella noin 500 metriä. Etäisyys Järvenpääntien pohjoispuolella sijaitseviin rakennuksiin on noin 350 400 metriä louhittavan alueen rajasta lukien. Etäisyys murskauslaitoksen sijaintipaikasta on tätä suurempi, noin 550 600 metriä. Tähänastisen toiminnan ja vastaavissa hankkeissa tehtyjen melumittausten perusteella toiminnasta ei arvioida aiheutuvan melun raja-arvojen ylityksiä asutuksen kohdalla. Murskauksen ääni saattaa kuitenkin olla kuultavissa lähimmän asutuksen kohdalla sääolosuhteista, vuorokaudenajasta ja valtatien liikennemäärästä riippuen. Toiminta on kausittaista ja vuosittainen toiminta-aika on keskimäärin lyhyt. Hakija ei näe erityistä tarvetta melun- tai pölyntorjuntaan. Syntyvää melua ja pölyä tarkkaillaan jatkuvasti laitoksen toiminnan aikana. Murskattavaa materiaalia kastellaan tarvittaessa, sillä pöly on myös työterveydellinen haitta. Maaperä ja pohjavesi Normaalilla murskaustoiminnalla ei ole vaikutuksia maaperään eikä pohjaveteen. Toiminnan lähtökohta on, että toiminnasta ei poikkeustilanteessakaan saa aiheutua päästöjä pohjaveteen tai maaperään. Öljytuotteiden määrä minimoidaan ja murskaus ja siihen liittyvät toiminnot järjestetään siten, että niistä ei voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Pohjaveden laatua on tarkkailtu kahdesta havaintopisteestä. Kaivokortit ja analyysitulokset on esitetty hakemuksen liitteessä. Maastohavaintojen ja analyysitulosten perusteella hakijan näkemys on, että kumpikin näistäkin tarkkailupisteistä kuvaa melko huonosti tai ei ollenkaan kallionoton vaikutuksia vesiin, ja että molemmat havaintopisteet kuvaavat pitkälti paikallista pintaveden määrää. Hakija ehdottaa, että vesientark-
kailussa siirryttäisiin louhosalueen pintavesien laaduntarkkailuun, jossa oleellista on räjähdysaineperäisten ammonium- ja nitraattityppiyhdisteiden seuranta toimintavuosina. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on esitetty hakemuksen liitteessä. Tarkkailutulokset toimitetaan vuosittain valvovalle viranomaiselle. Murron kallioalueen välittömässä läheisyydessä (400-500 metriä) ei ole asutusta. Lähimpien rakennusten suuntaan maastonmuodot ovat lisäksi sellaisia, että suoraa vesiyhteyttä ei ole. Louhitulle alueelle ei ole nykyisen toiminnan aikana kertynyt pintatai pohjavesiä, mistä voidaan päätellä, että louhinta ei ulotu pohjaveden pinnan alapuolelle. Todennäköisyys, että ottamistoiminta vaikuttaisi asutuksen tai muutoin pohjaveden laatuun tai määrään on hyvin pieni. Kallioalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole erityisiä luontoarvoja. Pinta- ja pohjavesien laatuun vaikuttavat osaltaan myös lähiympäristön muut maankäyttömuodot, kuten tiestö ja maanviljelys. Destian näkemyksen mukaan tarkkailu kannattaa keskittää louhosalueen pintavesien laaduntarkkailuun, jossa oleellista on räjähdysaineperäisten ammonium- ja nitraattityppiyhdisteiden seuranta toimintavuosina. Destia esittää, että louhinnan vaikutuksia tarkkailtaisiin louhosalueen itäpäähän kasteluvesien keräämistä varten tehdystä altaasta. Havaintopisteen sijainti on valittu perustuen siihen, että ottamisalueen pohja viettää loivasti itään, jolloin pääosa altaan vedestä on peräisin louhitulta alueelta ja jonne mahdolliset vaikutukset kohdistuvat. Vesinäytteet otetaan runsasvetiseen aikaan keväällä ja/tai syksyllä. Näytteistä tehdään määritykset esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Toiminnan lähtökohta on, että siitä ei saa aiheutua muutoksia alueen vesien laatuun tai määrään. Tarkkailutulokset toimitetaan välittömästi valvontaviranomaiselle, mikäli niissä havaitaan jotain tavanomaisesta poikkeavaa. Lisätutkimukset tehdään tämän jälkeen viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Näytteiden otto ja analysointi tehdään standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa esitetään käytetyt menetelmät ja niiden mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus. Tarkkailutulokset toimitetaan vuosittain Pornaisten valvontaviranomaiselle viranomaislupien vuosiraportoinnin yhteydessä Louhinnan ja murskauksen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan ympäristölupapäätöksen mukaisesti. Tarkkailutulokset toimitetaan vuosittain valvovalle viranomaiselle. Muut ympäristövaikutukset Alue on kahden lupakauden ajan toiminnassa ollut kallionottoalue. Tässä suunnitelmassa esitetty hankealue on yhtäläinen aiempien hakemusten kanssa. Toiminnan vaikutusalueella ei ole tiedossa suojelu- tai luontoarvoja, joihin toiminnalla olisi vaikutusta. Edellä mainittujen lisäksi toiminnalla ei arvioida olevan muita vaikutuksia ympäristölle tai asutukselle. Laitoksen käyttötarkkailu Laitosten toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen työaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Syntyvää melua ja pölyä arvioidaan tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti.
Päästöt pidetään hakemuksen mukaisena tarkkailemalla ja huoltamalla laitteita päivittäin. Käyttöpäiväkirjat toimitetaan pyydettäessä valvontaviranomaisen nähtäville. Raportointi Ympäristöluvan mukainen raportti toimitetaan vuosittain Pornaisten kunnan valvontaviranomaiselle. Merkittävistä poikkeamista ilmoitetaan välittömästi valvontaviranomaiselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle KAIVANAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAL 5 a ja 16 b mukainen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteessä. Louhittu alue kattaa tällä hetkellä noin puolet tilan RN:o 4:37 alueesta. Ottamisalueelta poistettujen pintamaiden varastointia varten on perustettu varastoalue ottoalueen etelälaidalle. Kuorimattoman alueen pintamaan määräksi arvioidaan 5 000-10 000 m 3 ktr. Pintamaakerros poistetaan ottamisen edetessä ja se varastoidaan em. varastoalueelle. Myyntiin tai jalostukseen kelpaamaton maa- ja kiviaines käytetään alueen muotoiluun ja maisemointiin. Toiminnassa ei synny sivukiveä. Kaikki otettava kiviaines jalostetaan murskeeksi. Pintamaat käytetään kokonaisuudessaan alueen muotoiluun ottamisen päätyttyä. Luonnonmateriaalin varastointi ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Jälkihoitoa ja luiskien loivennusta varten alueelle tuodaan tarvittaessa puhdasta pintamaata. LIIKENNEJÄRJESTELYT Liikennöinti alueelle kulkee Järvenpääntieltä poikkeavan liittymän kautta. Liittymä on päällystetty. Asiaton kulku on estetty lukitulla puomilla. Liikenne alueelta suuntautuu sekä Pornaisten että Paippisten suuntaan. Liikennettä on aktiivisina aikoina noin 30-40 autoa vuorokaudessa. Liikenteen määrä vaihtelee huomattavasti murskeen menekin mukaan. On myös kausia, jolloin alueella ei ole toimintaa eikä liikennettä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Askolan ja Pornaisten kuntien ilmoitustaululla 27.1. 26.2.2014, jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Askolan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluosastossa osoitteessa Askolantie 28, 07500 Askola, Pornaisten kunnanvirastossa osoitteessa Kirkkotie 176, 07171 Pornainen sekä pääosiltaan Askolan ympäristönsuojeluyksikön www-sivuilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Uusimaa-lehdessä 25.1.2014. Kiinteistön naapuritilojen omistajille on lähetetty kirjeitse ilmoitus kuulutuksesta (14 kiinteistöä, 23 omistajaa). Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on tutustunut hakemuksen mukaiseen alueeseen useasti alueen valvonnan yhteydessä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
VIRANOMAISEN RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää Destia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen siirrettävällä murskauslaitoksella ja kierrätettävän asfaltin ja muualta tuotavan louheen ja puhtaan pintamaan välivarastointiin ja hyödyntämiseen, yhteensä alle 10 000 t/v Pornaisten kunnan Kirveskosken kylän kiinteistön Murto alueella (611-403-4-37). Lupa myönnetään liitteen lupamääräysten mukaisesti. Toiminta voidaan aloittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti 4000 :n vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle, sillä ottotoiminta jatkuu jo avatulla alueella eikä ottamisalue tule laajenemaan. Toiminnan aloitus ei aiheuta merkittävää muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön. Alueen ympäristössä ei ole aiemman toiminnan johdosta tapahtunut haitallisia muutoksia. 1. Ennen toiminnan aloittamista ympäristönsuojeluviranomainen on kutsuttava riittävän ajoissa alkutarkastukseen, jossa käydään läpi tämän lupapäätöksen edellyttämät toimenpiteet. Toiminnan päätyttyä pidetään vastaavasti lopputarkastus. Toiminnanharjoittajan on sovittava alku- ja lopputarkastusajankohdista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. 2. Häiriötilanteista, jotka saattavat lisätä toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 76 ja YSA 30 ) 3. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSA 30 ) 4. Alueella saa välivarastoida tai hyödyntää kierrätettävää asfalttia ja muualta tuotavaa louhetta ja puhdasta pintamaata yhteensä enintään 10 000 t/a. 5. Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat: Murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana; 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana; 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. (YSL 43, NaapL 17, VnA 800/2010) 6. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla päiväohjearvoa (7.00 22.00) 55 db (Laeq) ja yöohjearvoa (22.00 7.00) 50 db. Loma-asuntojen piha-alueilla päiväohjearvo on 45 db (Laeq) ja yöohjearvo 40 db (Laeq). Luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db (YSL 43, NaapL 17, Vnp 993/1992)
7. Tärinästä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. (NaapL 17 ) 8. Ennen louhinnan aloittamista ja sen päätyttyä lähimmissä kiinteistöissä on suoritettava katselmukset ja louhinta/poraustärinöitä tulee mitata tarvittaessa koko toiminnan ajan toimittaessa rakennusten ja rakennelmien läheisyydessä. (NaapL 17 ja YSL 46 ) 9. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää valtioneuvoston ilmanlaadusta antaman asetuksen (38/2011) raja-arvoja. Laitokselle johtavien teiden ja muun toimintaympäristön pölyntorjunnasta on huolehdittava tarvittaessa kastelemalla. Pölynsidontaan käytettävän kasteluveden tulee olla laadultaan sellaista, ettei se aiheuta vaaraa lähialueiden kaivovesien laadulle. Porauslaitteissa on käytettävä pölynkeräiminä esim. kangassuodattimia tai teholtaan vastaavaa tekniikkaa ja tarvittaessa pölyntorjuntaa on tehostettava koteloinnilla. (YSL 43, NaapL 17 ) 10. Murskauslaitoksessa pölyä tulee sitoa kastelemalla kolmessa eri vaiheessa: syöttö, välimurskaimen jälkeinen seula, jälkimurskain tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (VnA 800/2010). 11. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (VnA 800/2010). 12. Räjäytysten ajankohdissa on huomioitava vallitseva tuulen suunta, jotta räjäytyksen aiheuttama pölypilvi ei leviä asutuksen suuntaan (NaapL 17 ). 13. Laitoksen toiminnasta syntyvät vaaralliset jätteet tulee varastoida selkeästi merkityissä astioissa tiiviillä pohjalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. (JäteL 15-17 ) 14. Toiminta on järjestettävä siten, ettei alue roskaannu. Hyötykäyttöön kelpaava jäte on lajiteltava erilleen sekajätteestä ja toimitettava hyötykäyttöön. (YSL 6, 7, 8, 43, 45, JäteL 15) 15. Alueelta poisjohdettavat vedet on ohjattava selkeytysaltaan / altaiden kautta. Altaan on oltava rakenteeltaan sellainen, että se kokoaa mahdollisimman tehokkaasti alueen pintavedet eikä pitkäaikaista lätäköitymistä tapahdu muualla alueella kuin altaassa. Poistovesien mukana alueelta ei saa poistua ympäristölle vahingollisia aineita. Tarvittaessa veden käsittelyä on tehostettava esim. öljynerottimin. (YSL 43 ). 16. Pintavesiä tulee käyttää madollisimman tehokkaasti alueella hyödyksi esim. pölynsidonnassa, jolloin alueelta poisjohdettavat vesimäärät jäävät mahdollisimman vähäisiksi. (YSL 43 ). 17. Vedenkäsittelylaitteita on hoidettava siten, että ne pysyvät toimintakunnossa ja altaiden pohjalle kertyneiden lietteiden käsittelyn on oltava asianmukaista. (YSL 43 ).
Tarkkailu- ja raportointimääräykset 18. Toiminnanharjoittajan on ennen toiminnan aloittamista esitettävä meluntarkkailusuunnitelma valvontaviranomaiselle (Askolan ympäristönsuojeluyksikkö). Ekvivalenttimelutaso häiriintyvissä kohteissa (lähimmät asuin- ja vapaaajanasuinkiinteistöt) on mitattava toiminnan alkuvaiheessa (ensimmäisten toimintaviikkojen aikana) louhinnan, rikotuksen ja murskauksen yhteisvaikutus huomioiden. Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön voimassa olevan ohjeen mukaisesti. Mikäli melu on luonteeltaan kapeakaistaista, on mittaustuloksiin lisättävä melutason ohjearvopäätöksen 4 :n mukaisesti 5 db ennen tulosten vertaamista ohjearvoihin. (YSL 5, 46 ) 19. Mittaustulokset on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta ja näiden mittaustulosten perusteella ympäristönsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa tehtyjen mittausten perusteella lisämääräyksiä melun vähentämistoimenpiteistä ja melutason uusintamittauksista. (YSL 43, 46, NaapL 17 ) 20. Pintavesien laatua tulee tarkkailla ympäristöhakemuksen liitteessä 4. esitetyn mukaisesti: toiminnan vaikutuksia on tarkkailtava louhosalueen itäpäähän kasteluvesien keräämistä varten tehdystä altaasta. Vesinäytteet on otettava runsasvetiseen aikaan keväällä ja/tai syksyllä. Näytteistä on tehtävä määritykset esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti määrittäen vähintään: ph, sameus, sähkönjohtavuus, KMnO 4 -luku / COD Mn, nitraatti NO 3, nitriitti NO 2, ammonium NH 4 - ja mineraaliöljyt. (YSL 43, 46 ). 21. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta) ja tarvittaessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ottamisen aikana valvontaviranomainen voi määrätä muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. 22. Tarvittaessa ilman hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on tarkkailtava ympäristönsuojeluviranomaisen määräysten mukaisesti. (YSL 46 ). 23. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa louhitun ja murskatun kiviaineksen määristä ja työajoista, pölyntorjuntatoimenpiteistä, räjäytyksistä ja niissä käytetyistä räjähdysaineiden määristä, tarkkailutuloksista, toiminnasta syntyvistä jätteistä sekä poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpito tulee näyttää ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä. Valvontaviranomaiselle tulee toimittaa vuosittain raportti laitoksen toiminnasta. (YSL 43, 46 ). 24. Kaikki luvassa edellytetyt raportit ja selvitykset on toimitettava sähköisesti Pornaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sähköpostiosoitteeseen ymparistonsuojelu@askola.fi RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Toiminnan päästöjen rajoittaminen on hakemuksen ja lupamääräysten mukaan toimittaessa sen tasoista, kuin paras käyttökelpoinen tekniikka edellyttää. Luvan myöntämisen edellytykset Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti kivenlouhimon ja murskauslaitoksen sekä kierrätettävän asfaltin ja muualta tuotavan louheen ja puhtaan pintamaan välivarastoinnista ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Lupamääräysten perustelut Hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa aiheutuvan ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua haittaa tai vaaraa. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta esimerkiksi pölyn tai melun muodossa. Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi lähiseudun asukkaille kohtuutonta rasitusta tai terveydenhaittaa. Melun ja sen leviämisen rajoittamiseksi on asetettu toiminta-aikarajoituksia ja annettu määräyksiä toiminnan sijoittamisesta. Aikarajat melua aiheuttaville työvaiheille on annettu hakemuksen mukaisesti sekä VnA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) nojalla. Toiminta sijoittuu alle 500 m etäisyydelle melulle alttiista kohteista, joten määräyksessä sovelletaan asetuksen 8 :n aikarajoja. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista on taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (Laeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 40 db. Asumiseen käytettävillä alueilla vastaavasti päiväohjearvona on korkeintaan 55 db ja yöllä 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla sovelletaan tiukempia meluohjearvoja 45/40 db. Laitoksen toiminnasta aiheutuvaa päiväaikaista melutasoa on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. Ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi on huolehdittava siitä, että louhinnasta, murskaamisesta ja työmaaliikenteestä aiheutuvat pölypäästöt pidetään mahdollisimman pieninä. Liiallinen pöly saattaa aiheuttaa naapurille kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa sekä ympäristön pilaantumista. Pölylle on asetettu raja-arvo valtioneuvoston ilmanlaadusta antamassa asetuksessa (38/2011). Asetuksessa ilman hiukkaspitoisuudelle (PM 10) asetettuja raja-arvoja ei saa ylittää. Määräyksiä on annettu toiminnan sijoittamisesta siten, että pölyn leviäminen voidaan minimoida sekä muista tarpeellisista pölyntorjuntatoimenpiteistä. Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräyksiä alueella varastoitavista öljytuotteista ja polttoaineista sekä niiden käsittelystä, työkoneiden säilyttämisestä, huoltamisesta ja pesemisestä, jätehuollosta, sekä jäte-
vesien ja pintavesien johtamisesta. Lisäksi on annettu määräyksiä onnettomuustilanteista. Jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä on annettu määräyksiä myös jätelain nojalla. Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittaa tai alueen roskaantumista. Alueelta valuvan pintaveden laatua tulee tarkkailla, jotta toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat muutokset voidaan havaita. Meluntorjuntatoimien valvomiseksi melumittaukset ovat tarpeen. Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Voimassaolo Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Jos toiminta oleellisesti muuttuu, on sille haettava uusi ympäristölupa. (YSL 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminta voidaan aloittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti 4000 :n vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Täytäntöönpanon perustelut Hakemuksen mukainen toiminta vastaa aiemman ympäristöluvan mukaista toimintaa. Kyseessä ei ole uusi toiminta eikä toiminta tule aiempaan toimintaan nähden laajenemaan. Toiminta sijoittuu olemassa olevalle louhosalueelle, ei luonnontilaisille alueille. Toiminnan aloittaminen ei siten aiheuta merkittävää muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön tai vahingoita koskematonta luontoa. Alueen ympäristössä ei ole nykyisen toiminnan johdosta tapahtunut haitallisia muutoksia. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta eikä melun rajaarvojen ylittyminen ole todennäköistä. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset, melu ja pöly, ovat toiminnanaikaisia, eivät pysyviä eivätkä jatkuvia. Toiminnassa noudatetaan lupapäätöstä ja sen ehtoja. Toiminnan aiheuttamiin ympäristöriskeihin on varauduttu lupahakemuksessa kuvatulla tavalla. Lupahakemuksen ja -päätöksen mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Toiminta ei vaaranna yksityisiä tai yleisiä etuja. Toiminnan aloittaminen ei yllä mainituista syistä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 35 38, 42, 43, 45, 46, 56, 76, 83, 101 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7,19, 30 Jätelaki (646/2011) 12 13, 15 17, 29 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 8 9 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Valtioneuvoston asetus asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (846/2012) Lisäksi on huomioitu seuraavat ohjeet ja taksat: Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristö 25/2010, Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta 29.3.2012 48). KÄSITTELYMAKSU (YSL 105 ) JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Luvan käsittelymaksu on Askolan ympäristönsuojeluviranomaisen taksataulukon kohdan 7b) mukaan 3985 euroa. JULKIPANO, TIEDOKSISAANTI Päätös annetaan julkipanon jälkeen 17.12.2014. Päätöksen julkipano tehdään YSL 53 :n mukaisesti. Päätös lähetetään hakijalle ja Uudenmaan ELY-keskukselle.