Analyysi 51. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 1/2014 KOHTI TAITAJA2014- KISOJA sivu 26 Luentopäivät Tampereella 19. 20.5. sivu 15 Etsi Ellu - VOITA LEFFA- LIPPUJA! sivu 25 www.laboratorioalanliitto.fi
FENNOLAB Luotettava yhteistyökumppanisi LABORATORIOALAN VERKKOKAUPPA fennokauppa.fi FENNOLAB FENNO MEDICAL OY 09 276 360 fennolab@fennomedical.fi fennolab.fi 2 ANALYYSI 1/2014
Analyysi Analyysi 1/2014 Päätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset Lepomäentie 4, 21380 Aura GSM 044 284 9199 jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi Talous Ilmoitukset Markkinointi Sinikka Collanus Löytänänkatu 2 B 11, 20540 Turku puh. 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 sinkol@utu.fi Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.wierda@utu.fi Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. työ. 010 426 4119 GSM 050 490 6787 jouko.marttila@laboratorioalanliitto.fi Kannen kuva Taitaja2014, semifinaali, Turku SISÄLLYSLUETTELO Laboratorioalan koulutukset... 4. Päätoimittajalta... 5 Poikkitieteellinen ammattitaito ja uusin teknologia vauriotutkijan työkaluina... 6 Toisenlaista kemiaa... 9 Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi / Jaana Vainio osoite Lepomäentie 4, 21380 Aura jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi SatLabin perinteinen koulutuspäivä... 10 Puheenjohtajalta... 11 Laboranttikoulutusta Imatralla jo vuodesta 1957 lähtien... 12 Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510 LIITE: Laboratorioalan luentopäivät 2014... 15 ISSN 1459-0999 441 704 Painotuote Turku satsasi laboratorioalan laadukkaaseen ympäristöön... 20 Osoitteenmuutokset Toini Turtiainen jasenasiat@laboratorioalanliitto.fi puh. 040 542 5395 Yhdistykset toimivat: Päijät-Häme... 24 Lukijakilpailu: Missä Ellu luuraa?... 25 Edellisen sudokun ratkaisu... 25 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2014 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle 2. 30.5.2014 25.4.2014 3. 15.9.2014 15.8.2014 4. 12.12.2014 7.11.2014 Kohti Taitaja-kisoja... 28 Tapahtumien ABC... 29 Sudoku... 29 Yhdistykset ja toimihenkilöt... 30 Palvelukortti... 31 www.laboratorioalanliitto.fi ANALYYSI 1/2014 3
Laboratorioalan koulutukset Oppilaitos Paikkakunta Pohjakoulutusvaatimus Laborantti 120 ov Ammattiopisto Lappia Kemi pk, oy Hyria Riihimäki pk, oy Jämsän ammattiopisto Jämsä oppisopimuskoulutus tai monimuotokoulutus aikuisille Keuda Kerava pk, yo Kokkolan ammattiopisto Kokkola pk, yo Koulutuskeskus Salpaus Lahti pk, yo Luksia, Länsi-Uudenmaan ammattiopisto Lohja pk, yo Omnia Espoo pk, yo Oulun seudun ammattiopisto Oulu pk, yo Raahen ammattiopisto Raahe pk, yo Saimaan ammattiopisto Imatra pk, yo, mahdollisuus myös oppisopimuskoulutukseen Savon ammattiopisto Kuopio pk, yo Sedu Seinäjoki pk, yo Stadin ammattiopisto Helsinki pk, yo Tredu (Tampereen seudun ammattiopisto) Tampere pk, yo Turun ammatti-instituutti Turku pk, yo WinNova Pori Pori pk, yo Laboratorioanalyytikko 210 op Metropolia Helsinki perus- ja aikuiskoulutus Prosessi- ja materiaalitekniikan insinööri 240 op Turun ammattikorkeakoulu Turku perus- ja aikuiskoulutus Kemiantekniikan insinööri 240 op Centria ammattikorkeakoulu Kokkola peruskoulutus Metropolia Helsinki peruskoulutus Energia- ja ympäristötekniikka 240 op Oulun ammattikorkeakoulu Oulu perus- ja aikuiskoulutus Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere peruskoulutus Biotuote- ja prosessitekniikan insinööri 240 op Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere peruskoulutus Lyhenteet: pk = peruskoulupohjainen yo = ylioppilaspohjainen ov = opintoviikko op = opintopiste 1 opintoviikko = 1,5 opintopistettä Tiedot kerätty oppilaitosten internetsivuilta. Listassa voi olla puutteita tai virheitä. Vuoden 2011 jälkeen laboratorioalan koulutus on loppunut Jyväskylästä, Joensuusta, Hämeenlinnasta ja Iisalmesta. Laboratorioanalyytikkokoulutus on loppunut Oulusta ja Tampereelta. 4 ANALYYSI 1/2014
Tyritäänkö laboratorioalan koulutukset lopullisesti? Päätoimittajalta Laboratorioalan koulutus on ollut 90-luvun puolivälistä asti jatkuvien muutosten kourissa ja viime vuosina vauhti on vain kiihtynyt. Julkaisimme Analyysilehdessä 1/2011 Pekka Pohjolan vuonna 1997 Opettajalehteen kirjoittaman artikkelin Kuka tyri laboranttikoulutuksen?. Artikkelissa Pohjola esitti jo tuolloin aiheellisia ja edelleen ajankohtaisia uhkakuvia sekä kysymyksiä laboratorioalan koulutuksien tulevaisuudesta. Koulutuksia on taas lopetettu usealta paikkakunnalta ja monella harkitaan niiden lopettamista tai supistamista tulevaisuudessa. Lisäksi alalle on tullut uusia tutkintoja. Olemmekin saaneet asian tiimoilta paljon huolestuneita yhteydenottoja alan opettajilta. Muutoksia on perusteltu työelämän tarpeilla. Mutta mikä on tämä maaginen työelämän tarve? Ovatko laboratorioiden työtehtävät todella muuttuneet viimeisen 20 vuoden aikana niin paljon, että ne vaativat kolmea eri tutkintoa ja siihen päälle vielä kemistit. Toki tekniikka on kehittynyt, kielitaitovaatimukset kasvaneet ja työn monipuolisuus lisääntynyt. Mutta nämä muutokset koskettavat kaikkia ammattialoja. Laboratorioissa kemian parissa tehtävä perustyö on lähes samanlaista kuin aina ennenkin. Onko koulutusmuutoksista todella kyselty työnantajilta? Valitettavasti tuntuu, että heistä monella on jo niin pää pyörällä näistä muutoksista, etteivät he edes tiedä ketä ja mistä palkkaisivat. Vai eikö työnantajia kiinnosta tämä ongelma? Onko osaavasta työvoimasta tällä hetkellä ylitarjontaa? Toki täytyykin myöntää, että laajojen irtisanomisten myötä meitä on vähemmän kuin ennen. Mutta ei se silti tarkoita, että tulevaisuuden koulutuksesta tulee tinkiä laadullisesti ja alueellisesti. Laboratorioalan koulutus on jo esimerkiksi loppunut Keski-Suomessa kokonaan. Eikö todella Keski-Suomessa tarvita enää alan osaajia. Kaikkien analyysitöitä ei voi kuitenkaan ulkoistaa tai siirtää. Esimerkiksi käyttötarkkailulaboratorioiden analyysit tulee tehdä nopeasti paikan päällä. Pohjolakin tokaisee osuvasti artikkelissaan: Muuallakin on älyllistä laboratorioelämää kuin yliopistopaikkakunnilla!. Ja entä, jos talous kääntyy nousuun. Mistä sitten saadaan alalle lisää ammattilaisia. Ja todennäköisesti tulevaisuudessa myös kaikkea pitää analysoida ja tutkia enemmän ja paremmin. Tähän asti laboratorioanalyytikot ovat paikanneet työvoiman tarvetta laboratorioissa. Miten käy tulevaisuudessa, kun heitä ei enää valmistu. Tätä asiaa tulisi työnantajienkin pohtia vakavasti. n Pohjolan alkuperäisen artikkelin pääset lukemaan nettisivuiltamme www.laboratorioalanliitto.fi Jaana Vainio ANALYYSI 1/2014 5
Poikkitieteellinen ammattitaito ja uusin teknologia vauriotutkijan työ Yrityksessä törmätään usein siihen, että prosessissa on ongelmia, joiden tutkimiseen ei riitä omien tutkijoiden ja insinöörien laitteisto tai työaika. Tuotekehityksen tueksi kaivattaisiin kipeästi jokin luotettava ja ulkopuolinen taho, joka testaisi tuotteita kattavasti ennen kallista ja aikavievää tuotteiden markkinoille viemistä. Tuotantokatkoksen tai vaurion sattuessa tarvitaan erikoisosaamista nopeasti ja tietoa vaurioiden syistä. Vaativien analyysitekniikoiden ja laajan osaamisen avulla ongelmat saadaan selvitettyä ja pystytään välttämään tapahtuman uusiutuminen. Vauriotutkimus mitä se tarkoittaa? Vauriotutkimuksen kohteena voi olla niin säröytynyt hitsausliitos, kulunut laakeri kuin haljennut muoviosa. Valittujen tutkimusten ja analyysien perusteella saadaan selville vaurioiden syy-seuraussuhteita ja päästään käsiksi vaurion juurisyyhyn. Tutkimuksen perusteella voidaan myös antaa korjausehdotuksia sekä toimia päätöksen teon tukena erilaisissa reklamaatio-, tuotekehitys-, vikaantumis- tai riitaselvityksissä. Messinkiosien vauriot ovat yleisiä vesijärjestelmien vuotojen aiheuttajia. Pienten, yksittäisten osien murtumista aiheutuu kiinteistöissä vuosittain suuria vesivahinkoja. Tyypillisiä messinkiosia vesijärjestelmissä ovat esimerkiksi putkiyhteet, mutterit, liittimet ja hanat. Tavallisimpia vesivahinkoihin johtavia messinkiosien vaurioita ovat putkiyhteiden tai liittimien murtumat. Valmistusvirhe voi olla yksi syy messinkiosion vaurioitumisen. Messingin sisäiset jännitykset, vääränlainen mikrorakenne tai seostus voi johtaa osan vaurioitumiseen. Vaurion taustalla voi olla myös vesikalusteiden virheellinen asennus, kuten muttereiden ylikiristys tai muu osaan kohdistettu ulkoinen kuormitus. Messinkiosat ovat alttiita myös kemialliselle ympäristölleen. Käytännössä veden laatu ja osan pinnoille päässeet aineet voivat edesauttaa säröjen ja murtumien syntymistä Jännityskorroosio on messingin vihollinen Messingin korroosionkesto vesijärjestelmissä on yleisesti ottaen hyvä. Epäedulliset olosuhteet saattavat kuitenkin lyhentää messinkiosan käyttöikää ja altistaa osaa messingille tyypillisille korroosiovaurioille. Usein esimerkiksi messinkiset kierreosat kärsivät vetojännityksen ja kemiallisen ympäristön yhteisvaikutuksesta syntyvästä jännityskorroosiosta, joka voi ilmetä komponentissa vasta käytön myötä. Toinen messingeille tyypillinen korroosiomekanismi on sinkinkato. 6 ANALYYSI 1/2014
Teksti: Terhi Hirvikorpi ja Reetta Riihiaho, VTT Expert Services Oy Erilaisia vaativia analyysitekniikoita hyödynnetään laajasti erilaisissa ongelmanratkaisuja vaurioitumistilanteissa sekä tuotteiden turvallisuuden arvioinneissa. Yleisesti käytössä olevia tekniikoita ovat mm. röntgenfluoresenssi (XRF), röntgendiffraktio (XRD), differentiaalinen pyyhkäisykalorimetri (DSC), termoanalyysi (TGA), NMR ja infrapuna-analysaattori (FT-IR). Erilaisia GC- ja LC tekniikoita hyväksikäyttäen voidaan tunnistaa hyvin monenlaikaluina Messinkikomponenttien vaurioita voi ehkäistä suojaamalla osia ympäristö-kuormitukselta. Esimerkiksi eloperäinen lika ja ilman mukanaan tuomat epäpuhtaudet sekä kosteus ovat usein osatekijänä messingin jännityskorroosiossa. Pyyhkäisyelektronimikroskopia ja röntgen - mikroanalyysi avainasemassa tutkimuksessa Valomikroskopia ja pyyhkäisyelektronimikroskopia ovat usein avainasemassa vauriotutkimuksen edetessä. Valomikroskopialla voidaan tarkastella vaurion yleispiirteitä ja tehdä havaintoja vaurion erityispiirteistä. Vauriomekanismien tunnistaminen ja vaurion syyn selviämiseen johtavat löydöt tapahtuvat kuitenkin yleensä pyyhkäisyelektronimikroskoopin äärellä. Pyyhkäisyelektronimikroskooppi (scanning electron microscope, SEM) on laite, jossa näytettä kuvannetaan elektronisuihkun avulla. Pyyhkäisyelektronimikroskooppiin on liitetty energiadispersiivinen röntgenmikroanalysaattori (energy dispersive X-ray analyzer, EDS), jolla voidaan analysoida näytettä ja sen yksityiskohtia karakteristisen röntgensäteilyn perusteella. SEM-EDS-tutkimuksella voidaan esimerkiksi todentaa metallin korroosiomekanismi ja analysoida korroosiosakan pääalkuaineet, jolloin voidaan yhdessä taustatietojen ja muiden analyysitulosten avulla päätellä korroosion aiheuttaja. Elektronimikroskoopilla voidaan myös vaikkapa tarkastella ja tunnistaa pinnoitteiden eri kerroksia poikkileikkaushiestä. Metallien murtopintojen tarkastelu elektronimikroskoopilla paljastaa usein murtuman vauriomekanismin, ydintymiskohdan ja etenemissuunnan, mikä on hyvin olennaista mm. väsymismurtumatapauksissa. Elektronimikroskopialla voi tutkia hyvin monenlaisia näytteitä; yleisvaatimuksena näytteelle on että se on kiinteä, kestää vakuumia, ei sisällä haihtuvia aineita tai nestettä ja voidaan tarvittaessa tehdä sähkönjohtavaksi ohuella hiili- tai kultapinnoituksella. Kemialliset ja aistinvaraiset analyysit >> ANALYYSI 1/2014 7
>> sia orgaanisia yhdisteitä. Analyysitekniikoiden osaamisen lisäksi tarvitaan laajaa osaamista tulosten tulkintaan ja erityisesti materiaaliosaamista vaurioitumismekanismien ymmärtämisessä ja prosessihäiriöiden selvittämisessä. Nykyaikaiset laitteistot mahdollistavat erittäin tarkat molekyylitason analyysit. Aina se ei kuitenkaan riitä. Kun halutaan selvittää onko tuote hyväksyttävä esim. maun tai hajun suhteen, korvaa ihminen laitteistot. Vain ihmisaistein (maku ja haju) voidaan havaita hyvinkin pieninä pitoisuuksina useiden erilaisten molekyylien yhteisvaikutuksessa syntyvä kokonaisuus, johon kiinteästi liittyy mielikuva aistimuksen laadusta. Aistinvaraista arviointia käytetään vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa, tuotekehityksen tukena, tuotteiden laadun seurannassa sekä tuotteiden vaurioitumisen selvittämisessä onnettomuustilanteissa. n Säiden lauhtuminen nostaa esiin putkistojen pakkasvauriot. Elektronimikroskooppikuva magneettitulppaan tarttuneesta metallipartikkelista ja sen röntgenspektri. Partikkelin ominaispiirteiden ja kemiallisen koostumuksen perusteella sen alkuperä voidaan selvittää. Labortoriossa voidaan testata materiaaleja eri sääolosuhteissa. Kuvan laitteessa voidaan testata suolasumun vaikutusta esimerkiksi materiaalin ruostumiseen. 8 ANALYYSI 1/2014
Koko VTT apunasi ongelmanratkaisussa VTT Expert Services Oy on osa VTT Groupia. Yrityksessä työskentelee 200 eri alojen asiantuntija. Tuemme asiakkaitamme tuotteiden ja palvelujen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Autamme tuotteiden kehityksessä, markkinoille viennissä ja sekä niiden ylläpidon aikana. Palvelumme perustuvat laaja-alaiseen tekniseen osaamiseen, ainutlaatuisiin testauslaitteisiin sekä kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin. Asiakkainamme on kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä sekä julkisen sektorin toimijoita., kertoo VTT Expert Services Oy:n asiantuntija Terhi Hirvikorpi. Toimiminen osana VTT Groupia tarkoittaa, että koko VTT:n tutkimusarsenaali on käytössä ongelmien ja vaurioiden selvittämiseksi. Vaikka vauriotapaukset ovat usein hyvin spesifejä, löydetään useimpiin ongelmiin kuitenkin ratkaisu nopeasti ja tehokkaasti, kun käytössä on laaja valikoima erityyppisiä analysointilaitteistoja ja asiantuntijoita. Tutkimuksen lopputuloksena ei siis saada pelkästään luotettavia diagrammeja tai numeroarvoja, vaan selitys mitä kerätty tieto tarkoittaa; mitä on tapahtunut ja miksi. n Toisenlaista kemiaa @ Sanna Tomukorpi ANALYYSI 1/2014 9
Satakunnan laboratorioalan yhdistys ry. SatLabin PERINTEINEN KOULUTUSPÄIVÄ Pe 28.3.2014 Toimihenkilötila, Päärnäistenkatu 4, Pori Perjantai 28.3. Luento Luennoitsija 8.30 Aloitus ja aamukahvi 9.00 Laboratorion onnettomuudet ja vaaratilanteet Jussi Laine, tehdaspalopäällikkö, Sachtleben Pigments Oy 10.30 AGA:n kaasut ja kaasulaitteet Ari Korpi, AGA 12-13 Ruokailu 13.00 Terveydelle haitalliset aineet laboratoriossa, Heli Aulio, HA Safety Group Oy niille altistuminen ja haittavaikutukset 13.45 Kahvi 14.15 15.30 Edellinen aihe jatkuu Ilmoittautumiset 14.3.2014 mennessä: Karoliina Ritola, puh. 050 545 3209 tai karoliina.ritola@outotec.com. Ilmoita samalla mahdollinen erityisruokavalio. Koulutuspäivän hinta: Jäseniltä 170 b, ei jäseniltä 220 b. Maksut tilille FI62 5700 8120 1908 01, maksaessasi käytä viitettä 1203. Tervetuloa koulutukseen! Satakunnan laboratorioalan yhdistys ry. Kun muutat, muistathan meitä! Valitettavasti emme saa Väestörekisterikeskuksesta jäsentemme muuttuneita osoitetietoja. Joten kun muutat, välittäisitkö ystävällisesti uudet tietosi meille jasenasiat@laboratorioalanliitto.fi tai oman alueesi jäsensihteerille. Analyysilehti ei vastaa lehdistä, jotka jäävät toimittamatta virheellisten osoitetietojen takia. 10 ANALYYSI 1/2014
Onnistumisen ilo ja usko liiton tulevaisuuteen on vahvistunut viime aikoina monien onnistumisien myötä. Viime vuonna meillä oli oikein tekemisen meininki monilla eri osa-alueilla. Koulutukset onnistuivat erittäin hyvin uudella formaatilla, ja niiden myötä myös kouluyhteistyö vahvistui. Lisäksi löysimme uusia yhteistyökumppaneita ja saimme paljon positiivista palautetta toiminnastamme. Mukavaa on myös, että kevään tulevien valintojen myötä on liiton toimintaan tulossa uusia aktiiveja. Aikaisemmin yhdistyksissä ja liitossa oli enemmän virkistystoimintaa kuin nykyisin. Nyt kun olemme tehneet kovasti töitä koulutuksien ja liiton markkinoinnin eteen, voisimme taas viritellä takaisin vähän enemmän virkistystoimintaa. Se tulisi tarpeeseen näinä aikoina, kun kaikilla on stressi ja kiire töissä, ja joskus jopa kotona. Nykyisin täytyy olla niin tehokas ja kuitenkaan mikään ei riitä. Hyvään tulokseen vastataan tiukemmalla tavoitteella. Reilu vuosi sitten osallistuin Helsingin ja Satakunnan yhdistysten juhliin. Se oli rentouttavaa ja todella mukavaa. Oli mielenkiintoista tavata ihmisiä, jotka olivat olleet yhdistyksissä ja liiton toiminnassa mukana melkein alusta asti. Keskustelimme siitä, miten asiat ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa. Mikä oli paremmin ennen ja mikä nyt. Saimmekin pitkän listan molemmista. Ennen oli laboranttien työpaikkoja ja koulutuspaikkoja huomattavasti enemmän kuin nykyisin. Lisäksi työpaikoilta päästiin koulutuksiin nykyistä paremmin. Yhdestä työpaikasta saattoi tulla jopa linja-autollinen laborantteja Luentopäiville. Jäsenmäärät kukoistivat ja yhdistyksissä sekä liitossa toimihenkilöitä oli enemmän. Talkoohenki ja vapaaehtoistyö oli ehkä tutumpi käsite kuin nykyjään. Nykyisin on mahdollista toimia huomattavasti pienemmällä toimihenkilöiden määrällä kuin aikaisemmin. Merkittävä tekijä on, että tiedottaminen on nopeaa ja helppoa. Yhteistyö eri tahojen kanssa sujuu nopeasti. Ennen ja nyt Sähköpostin välityksellä voidaan jakaa ajan tasalla olevaa tietoa yhdistysten ja liiton sisällä. Keskustelut voidaan ketjuttaa asianosaisten kesken. Tiedottamisen helppous mahdollistaa asioiden avoimen ja tasapuolisen käsittelyn, jolloin päätöksen teossa tulee huomioiduksi mahdollisimman monien mielipiteet. Yhteydenotto on nopeaa ja helppoa verrattuna vanhaan aikaan, jolloin kaikki materiaali on pitänyt kirjoittaa käsin tai kirjoituskoneella ja lähettää kirjeitse. Siinä on ollut postimerkkien liimailua enemmän kuin tarpeeksi Kuitenkin edelleen Analyysilehti on meidän tärkein tiedotuskanava. Se oli ennen ja on edelleen, vaikka kaikki muu muuttuisikin. Tosin siinäkin ollaan menossa ainakin osittain sähköisempään versioon tulevaisuudessa. Lopuksi haluaisin vielä kiittää lämpimästi yhteistyöstä nykyistä liittohallitusta ja -valtuustoa, yhdistysten puheenjohtajia sekä jäsenistöä. Ja toivotan kaikki tervetulleiksi liittokokoukseen Aulangolle, Hämeenlinnaan 5. 6.4.2014. Kokouksen yhteydessä 5.4. juhlimme kunniakasta lehden 50-vuotis- sekä Liiton 45-vuotistaipaletta. n Terveisin puheenjohtaja Jaana Nousiainen Xxxxxxxxxxxxxxxx Puheenjohtajalta xxxxxxxxxxxxx ANALYYSI 1/2014 11
Teksti ja kuvat: Rauno Nykänen, Eija Karhunen, Jukka Lavikainen ja Kirsti Sutinen Laboranttikoulutusta Imatralla jo vuodesta 1957 lähtien Imatralla laboranttikoulutusta oli oikeastaan jo 1940-luvulla silloisen Enso-Gutzeitin teollisuusoppilaitoksessa, jossa tytöille ja pojille yhteinen kemianlinja koulutti laboratoriotyöntekijöitä lähinnä yhtiön tarpeisiin. Virallinen laboranttikoulutus yleisessä ammattikoulussa alkoi Imatralla ensimmäisenä Suomessa syksyllä 1957. Kaakkois-Suomen ammattikoulun päärakennus valmistui vuonna 1957 ja sen toiseen kerrokseen oli varustettu kemian laboratorio ja luokkatila laboranttilinjan käyttöön. Opettajana toimi maisteri Paavo Talvia aluksi ainoana ammattiaineiden opettajana. Helsingissä koulutus alkoi vasta 1958. Koulutus oli aluksi kaksivuotista ja keskikoulupohjaista ja oppilaita otettiin joka toinen vuosi. 60-luvun puolivälissä laboranttikoulutus oli joitakin vuosia yksivuotista, kunnes 70-luvun alussa siirryttiin taas 2-vuotiseen koulutukseen. Opetustunteja oli aluksi 45 tuntia viikossa ja lauantaitkin olivat koulupäiviä. Nykyään lähiopetusta annetaan Imatralla 30 tuntia viikossa ja olemmepa kuulleet jopa 28 ja 26 viikkotuntien määristäkin joissakin oppilaitoksissa. Seuraava mullistus koettiin 1986, jolloin laboranttilinja ja paperilinja yhdistettiin ja koulutus muuttui 3-vuotiseksi. Koulutus aloitettiin yhteisellä yhden vuoden kestävällä perusjaksolla, josta sitten jatkettiin erikoistumislinjoilla. 90-luvun alussa laboranttikoulutuksessa kokeiltiin taas uusia malleja kunnes vuonna 1999 se vakiintui suunnilleen nykyisen kaltaiseksi kolmivuotiseksi koulutukseksi työssäoppimisineen. Vuonna 2006 uutena opetussuunnitelmiin tuli lisäksi ammattiosaamisen näytöt. Näytöt tuovat oppilaalle mahdollisuuden osoittaa ammattitaitonsa aidoilla käytännön työtehtävillä. Tutkinto on laajuudeltaan 120 opintoviikkoa sisältäen n. 20 viikkoa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näytön kaikista kuudesta ammatillisesta tutkinnonosasta. Opetussuunnitelmaan lisättiin myös valinnaisuutta ja annettiin mahdollisuus paikkakuntakohtaiseen painotukseen (20 ov). Imatralla valinnaisia tutkinnonosia ovat Teollisuuden prosessit ja Ympäristöanalytiikka. Teollisuuden prosesseissa keskitytään massan ja paperin valmistukseen ja laaduntarkkailuun ja Ympäristöanalytiikassa puhdas- ja jätevesianalytiikkaan. Valtiovallan suunnitelmissa on lisätä edelleen työssäoppimista, jolloin opetusta annettaisiin koulussa 2 vuotta ja työssäoppimista työpaikoilla 1 vuosi. Tällöin alettaisiin jo lähestyä saksalaisissa ammattioppilaitoksissa käytettävää dual-mallia, missä työssäoppimisen osuus opinnoista on noin 60 % viikoittain työskennellään kolmena päivänä työssäoppimispaikoilla ja kahtena päivänä koulussa. Dual-mallista olemme saaneet kokemusta, kun aloitimme yhteistyön saksalaisen Carl-Engler-Schulen kanssa vuonna 2008. Vuosittain meiltä on ollut kaksi vaihto-oppilasta Karlsruhessa 3 4 viikkoa ja vastaavasti Imatralla on ollut 2 3 vaihto-oppilasta Saksasta. Tämä yhteistyö on ollut erittäin antoisaa ja osoittanut, että suomalainen ammattikoulutus kestää vertailun saksalaisen systeemin kanssa. Työssäoppimisen ottaminen käyttöön on mielestämme yksi parhaita uudistuksia opetussuunnitelmien kehityksessä, sillä se antaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua tule- 12 ANALYYSI 1/2014
Sini Kiiskinen ja Laura Orkamaa määrittämässä vesinäytteen Fe-pitoisuuta AAS:llä. Emilia Martikainen tekemässä massan mikroskooppista kuituanalyysiä Jonna Ansio määrittämässä viskositeettiä. vaan ammattiinsa jo opiskelun aikana. Sen aikana työnantajat pääsevät tutustumaan tulevaisuuden työntekijöihin ja toisaalta myös opiskelijat saavat mahdollisuuden antaa näyttöä osaamisestaan ja ammattiasenteestaan, jolloin heidän työllistymismahdollisuutensa paranevat. Yhteistyö työpaikkojen kanssa on sujunut Imatran seudulla hyvin ja työssäoppimisen lisääntymisen myötä sen merkitys kasvaa entisestään. Yhteistyön merkeissä yritykset ovat myös lahjoittaneet koulullemme erilaisia tarvikkeita. Stora-Ensolta olemme saaneet laitteita ja lasitavaraa, VWR:ltä peitinlaseja useiksi vuosiksi sekä Orion-konserniin kuuluvalta Fermion Oy:n tuotekehitysyksiköltä työtakkeja. Kuten huomataan koulutus on muuttunut vuosien saatossa huomattavasti. Samoin tuuletus on käynyt oppilaitoksemme nimessäkin olemme olleen milloin Imatran ammattikoulu (IAK), milloin Etelä-Karjalan ammattioppilaitos (EKAMO) ja syksystä 2013 lähtien olemme Saimaan ammattiopisto (SAMPO). Muutoksista huolimatta pääasia kuitenkin on, että koulutamme yhteistyössä työpaikkojen kanssa hyvän asenteen omaavia ja ammattitaitoisia laborantteja tuleviin vaativiin työtehtäviin. n ANALYYSI 1/2014 13
Koe Lapin lumo! Varaa majoitus ajoissa! Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2 4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain kerran/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla) - lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! - huoneistossa olevat CD-levyt on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi - varastossa olevat puut ovat omistajan (ei yleisessä käytössä) - mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155, matti.makinen@laboratorioalanliitto.fi VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille) Sesonkiviikot...550 c/vko - kevät: vkot 8 16 - ruska: vkot 36, 37, 38 - kaamos: vkot 47, 52, 1 Sesongin reunat...500 c/vko - kevät: vko 17 - ruska: vkot 35, 39 - kaamos: 48, 49, 51 Kesäviikot (26 31)...300 c/vko Muut...300 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä). 14 ANALYYSI 1/2014
LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2014 19.5. 20.5.2014 Hotelli Cumulus Koskikatu Tampere Hyvinvointi ja terveys Laiteanalytiikka Välinehuolto
HYVINVOINTI JA TERVEYS MAANANTAI 19.5. TIISTAI 20.5. 8:00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 9:45 Päivien avaus 10:00 Valosaaste Vanhempi tutkija Jari Lyytimäki, SYKE (Kaikille yhteinen luento) 11:00 Työperäinen stressi sairauksien riskitekijänä Tutkija, PhD Katriina Heikkilä, TTL 12:00 Terveydelle haitalliset desifiointiaineet Vastuullinen tutkija Mirja Salkinoja- Salonen, Helsingin yliopisto 13:00 Lounas 14:00 Jaksaminen ja työkyky Kouluttaja Sirkka Santapukki 15:00 Muutoksista selviytyminen Kouluttaja Sirkka Santapukki 16:00 Ristiriitatilanteet työyhteisössä Kouluttaja Sirkka Santapukki 17:00 Kahvi 20:00 Illallinen 8:00 Aamiainen 9:00 Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset Ravitsemusterapeutti Katja Sassi-Pyykkö, Ravitsemusterapeuttien osuuskunta VitaMiinat 10:00 Näyttelyn avaus ja näyttelyyn tutustuminen 11:00 Työturvallisuus: onko se asennetta, vastuuta vai mitä se on? Asiantuntija Juha Merjama, Tapaturva 12:00 Työturvallisuus: onko se asennetta, vastuuta vai mitä se on? jatkuu Asiantuntija Juha Merjama, Tapaturva 13:00 Lounas 14:00 Näyttelyyn tutustuminen 15:00 Hyvää mieltä ja intoa arkeen Oiva- ohjelman avulla Tutkija Kirsikka Kaipainen, VTT (Kaikille yhteinen luento) 16:00 Kahvi Päivien päätös
LAITEANALYTIIKKA MAANANTAI 19.5. TIISTAI 20.5. 8:00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 9:45 Päivien avaus 10:00 Valosaaste Vanhempi tutkija Jari Lyytimäki, SYKE (Kaikille yhteinen luento) 11:00 Huumausaineiden vertailututkimukset Rikoskemisti Sami Huhtala, Keskusrikospoliisi 12:00 Kaksoisdetektorilaitteiden käyttö huumausainetutkimuksissa Rikoskemisti Sami Huhtala, Keskusrikospoliisi 13:00 Lounas 14:00 FESEM sovellutukset Professori (emeritus) Toivo Lepistö, Tampereen teknillinen yliopisto 15:00 Mikro- ja nano-lc Johtava tutkija, Tiimipäällikkö Tuulia Hyötyläinen, VTT 16:00 Hiilivetyjen analysointi GC-laitteella Toimitusjohtaja Matti Mäkelä, Novalab Oy 8:00 Aamiainen 9:00 XRD-analytiikka käyttäjänäkökulmasta: periaate, sovellukset ja laitteen ylläpito Myyntijohtaja Anne Kosola, GWB 10:00 Näyttelyn avaus ja näyttelyyn tutustuminen 11:00 XRF-analytiikan perusteet ja näytteenkäsittely Myyntijohtaja Anne Kosola, GWB 12:00 qpcr Pintaa syvemmältä Application Scientist, M.Sc. Ossian Saris, Thermo Fisher Scientific 13:00 Lounas 14:00 Näyttelyyn tutustuminen 15:00 Hyvää mieltä ja intoa arkeen Oiva- ohjelman avulla Tutkija Kirsikka Kaipainen, VTT (Kaikille yhteinen luento) 16:00 Kahvi Päivien päätös 17:00 Kahvi 20:00 Illallinen
VÄLINEHUOLTO MAANANTAI 19.5. TIISTAI 20.5. 8:00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 9:45 Päivien avaus 10:00 Valosaaste Vanhempi tutkija Jari Lyytimäki, SYKE (Kaikille yhteinen luento) 11:00 Pakkaaminen ja sterilointitoiminta laboratorion välinehuollossa Ville Kivisalmi, Byrettikustannus 12:00 Pakkaaminen ja sterilointitoiminta laboratorion välinehuollossa jatkuu Ville Kivisalmi, Byrettikustannus 13:00 Lounas 14:00 Autoklaavin oikea sijoittelu ja turvallisuusohjeet Ylitarkastaja Johanna Soppela, Tukes 15:00 Autoklaavin paineastiakirja (sisältö) ja lakisääteiset määräaikaistarkastukset Ylitarkastaja Johanna Soppela, Tukes 16:00 Pesu ja desinfektio laboratorion välinehuollossa Tarja Friman, Byrettikustannus 17:00 Kahvi 20:00 Illallinen 8:00 Aamiainen 9:00 Kuivaus- ja kuumailmakaapin valinta Tuotespesialisti Taina Kunnasluoto Kaiko Oy 10:00 Näyttelyn avaus ja näyttelyyn tutustuminen 11:00 Validoitua laatua Tuotepäällikkö Janne Suortti Miele Professional 12:00 IQ / OQ /PQ-validointi Tuotepäällikkö Janne Suortti Miele Professional 13:00 Lounas 14:00 Näyttelyyn tutustuminen 15:00 Hyvää mieltä ja intoa arkeen Oiva- ohjelman avulla Tutkija Kirsikka Kaipainen, VTT (kaikille yhteinen luento) 16:00 Kahvi Päivien päätös Ilmoittautumiset 11.4. 2014 mennessä. Ilmoittautumisohjeet Analyysin sivulla 19! Suomen Laboratorioalan Liitto ry
LUENTOPÄIVILLE ILMOITTAUTUMINEN Luentopäivät järjestetään 19. 20.5.2014 Tampereella, Hotelli Cumulus Koskikadussa. Lisätietoja http://www.cumulus.fi/hotellit/koskikatu/fi_fi/koskikatu/ Valittavana on välinehuolto, laiteanalytiikka tai hyvinvointi ja terveys -luentokokonaisuus. Lisäksi voit myös koota luennoista oman kokonaisuuden kiinnostuksesi mukaan (tässä tapauksessa ilmoittaudu siihen luentokokonaisuuteen, josta valitset eniten luentoja). Ilmoittautumiset 11.4.2014 mennessä sähköpostitse: elsi.saarenpaa@laboratorioalanliitto.fi Ilmoittautumisessa täytyy ilmetä luentokokonaisuus, johon ilmoittautuu, osallistumispäivät, osallistujien nimet, osallistujien sähköpostiosoite, työpaikka, laskutusosoite ja -puhelinnumero sekä onko Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n jäsen. Ilmoita myös mahdollisesta erikoisruokavaliosta ja huonekaveritoiveesta. OSALLISTUMISMAKSUT Suomen Laboratorioalan Liiton jäseniltä 570 /2pv ja 285 /1pv. Liittoon kuulumattomilta maksut ovat 735 /2pv ja 370 /1pv. Osallistujat huomioidaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistumismaksuun sisältyy: luentotiivistelmät majoitus 2hh (yhden päivän hintaan ei sisälly majoitusta, 1hh huone lisämaksusta) ohjelman mukaiset ateriat asiakassauna OSANOTON PERUUTTAMINEN Mikäli osanotto peruutetaan 17.4.2014 jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 90. Siinä tapauksessa, että osallistuja jää saapumatta Luentopäiville, emme palauta osallistumismaksua. TIEDUSTELUT Irja Hiekkamäki: irja.hiekkamaki@laboratorioalanliitto.fi tai puh. 050 342 5634 Merja Lehtinen: merja.lehtinen@laboratorioalanliitto.fi tai puh. 040 514 1173 Suomen Laboratorioalan Liitto ry Pidätämme oikeuden muutoksiin. Seuraa ilmoituksia nettisivuiltamme www.laboratorioalanliitto.fi www.laboratorioalanliitto.fi
Turku satsasi laboratorioalan laadukkaaseen oppimisympäristöön Turun ammatti-instituutin laboratorion vanhat huonokuntoiset tilat saneerattiin uuteen hienoon kuosiinsa. Koulutuspäällikkö Timo Mäkilä totesi uusien tilojen virallisissa avajaisissa, että noin kymmenen vuoden aikainen haaveellinen suunnitelma on nyt käynyt toteen. Hän kiitteli lehtori Nina Sundmania ja erityisesti projektin koordinaattoria lehtori Satu Piristä mittavasta työstä, jonka he ovat tehneet jotta laboratorion saneeraus saatiin toteutumaan. Hän tosin myös totesi, että saneerausbudjetti ylittyi huomattavasti koska opiskelijatyönä aikoinaan valmistuneesta kohteesta jouduttiin ennen 20 ANALYYSI 1/2014