Perusturvaltk 26.9.2011 65 LIITE 1 PERUSTURVALAUTAKUNNAN KÄYTTÖSUUNITELMA 2011 HALLINTO JA TOIMISTO Hallinto ja toimisto sisältää sosiaaliosaston- ja lautakunnan valmistelu-, sihteeri- ja toimeenpanotehtävät, jossa toimii perusturvajohtaja ja toimistosihteeri. Toim.menot 97 658 102 665 47 585 49 220 47,9 Toim.tulot 10 439 7 085 3 984 100,0 Netto 87 219 102 665 40 500 53 204 51,8 MUUT LASTEN JA PERHEEN PALVELUT Lasten ja perheiden palveluina järjestetään: lastenvalvojan tehtävät (isyyden vahvistamiseen, lasten elatukseen ja huolto- ja tapaamisoikeuteen liittyvät tehtävät), lastensuojelun palvelut (avohuollon tukitoimet, lasten ja nuorten sijaishuollon, jälkihuollon ja ehkäisevän lastensuojelun palvelut), oppilashuollon sosiaalityön tehtävät sekä kasvatusja perheneuvonnan. Perheitä ja lasten kasvatusta tuetaan ohjauksen ja neuvonnan, eri tukitoimien, mm. perhetyön keinoin ja taloudellisen tuen turvin. Päivähoidon ja kotihoidon kanssa tiivis yhteistyö lisää lasten ja perheiden turvallisuutta ja hyvinvointia. Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan kunnan oman sosiaalityöntekijän toimesta sekä ostopalveluna kasvatusneuvolapsykologin palvelut Psykologian TietoTaito ry:ltä. Vireillä on alueellisen yhteistoiminnan vahvistaminen sosiaalityön palvelujen kattavuuden turvaamiseksi 1.3.2010 voimaan astuneen Lastensuojelulain muutoksien edellyttämällä tavalla. Varsinaisen toiminnan kannalta kunnassa on riittävästi sosiaalityön resursseja. Lähikuntien sosiaalityöntekijöiden yhteiskäyttöä tarvitaan vain mm sosiaalityöntekijän vuosilomien tai joidenkin toimenpiteiden edellyttäessä useamman sosiaalityöntekijän osallistumista päätöksen tekoon. Sosiaaliohjaaja toimii työparina lastensuojeluasioissa ja vastaa perhetyöstä. Kunnalla on mahdollisuus myös ostaa perhetyön palvelua yksityiseltä lastensuojelukodilta. Lastensuojelukodilta ostetaan lastensuojelun palvelujen ( sosiaalipäivystys, turvakoti-, ja kiireellisen sijoituksen hoitopaikkoja ) ohella myös muita lasten ja perheiden palveluja, mm terapiapalveluja. Vastaavasti kunta myy sosiaalityöntekijän palveluja lastensuojelukodille. Lasten hyvinvointisuunnitelmaa seurataan, toteutukseen ja tarkistamiseen osallistutaan muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Lastensuojelun tehtävissä toimivat sosiaalityöntekijän työparina perusturvajohtaja ja sosiaaliohjaaja. Tavoitteet: Kasvatusneuvolapalvelujen vakiinnuttaminen ja selkiyttäminen.
Kasvatusneuvolapalvelut on ostettu Psykologian TietoTaito ry:lta ja palvelun järjestäminen on vakiintumassa. Lastensuojelun avohuollon sijoitustarve kasvanut niin, että kustannukset tältä osin ylittyneet. Lisämäärärahan tarve tältä osin 170.000-190.000. Sijoituksista osa lapsen kuntoutustarpeesta, joka vastaavasti tuonut säästönä erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Toim.menot 518 487 378 218 254 368 310 766 82,2 Toim.tulot 26 664 5 861 10 156 5 234 89,3 Netto 491 822 372 357 244 212 305 532 82,1 VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelut sisältävät laitospalvelut, avohuollon, asumispalvelut, perhehoidon ja työja toimintakeskuksen toiminnan. Kunta tarjoaa omana toimintana kehitysvammaisten asumispalvelua asumispalveluyksikkö Sinikellossa, jossa on seitsemän palveluasumispaikkaa. Kahdeksan asiakasta saa tukea omassa kodissa asumiseen. Työ- ja toimintakeskuksella työtoimintaan osallistuu keskimäärin 15 henkilöä. Lisäksi kunta ostaa asumispalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Kehitysvammaisten laitos- ja muut kuntoutuspalvelut järjestetään pääasiassa Vaalijalan toimesta. Vammaispalvelulain muutokset 1.9.2009 toivat kunnan järjestämisvastuun piiriin henkilökohtaisen avun palvelut. Henkilökohtaista apua saa vuonna 2011 arviolta kuusi vaikeavammaista henkilöä. Henkilökohtaisen avun järjestämisessä on edelleen kehittämisen tarvetta. Muutamalle vaikeavammaisille ostetaan työnantajan sijaispalvelut Honkalampisäätiön avustajakeskukselta. Kuljetuspalvelujen järjestämisessä pyritään hyödyntämään asiointikyytipalveluja ja koululaiskuljetuksia. Lisäksi kuljetuksia on järkeistettävä mm yhteiskuljetuksin. Vammaispalvelun tehtävistä vastaa sosiaalityöntekijä. Sinikellossa on kuusi ja puoli ohjaajan työpaikkaa. Tavoitteet: Kuljetuspalvelujen yhteensovittaminen ja järkeistäminen Kunnan ikääntymispoliittisen strategian ja palvelurakenteen kehittämisohjelma vuoteen 2015 mukaisesti on luotu uusi vanhustenhuollon organisaatiomalli, jonka pohjalta - nimitetään alkuvuodesta 2011 kehitysvammahuollon henkilökunta uusiin toimipisteisiin - laaditaan henkilökunnalle osaamiskartoitukset - laaditaan työnkuvat - aloitetaan työyksikön toiminnan suunnittelu
Helmikuussa oli infotilaisuus ammattiliittojen ja työsuojelun edustajille sekä henkilökunnalle Rautavaaran kunnan ikääntymispoliittisesta strategiasta ja palvelurakenteen kehittämisohjelmasta vuoteen 2015 mennessä ja kunnan uudesta vanhustenhuollon organisaatiomallista ja henkilökunnan sijoittumisesta siihen. Maaliskuussa oli henkilökunnalle professori Risto Harisalon pitämä muutoskoulutus. Henkilökunnalle on tehty koulutus- ja työkokemuskysely sekä henkilökohtainen haastattelu. Edellä mainituissa kyselyssä ja haastattelussa henkilökunta on voinut esittää toiveensa tulevasta toimipisteestä ja halukkuudesta koulutukseen. Osaamiskartoitus aloitettu kyselyn ja haastattelun pohjalta ja sen perusteella työntekijät on sijoitettu uuden organisaation toimipisteisiin. Sijoittelussa huomioitiin uudisrakennuksen valmistuminen ja remonttien aikainen tilanne sekä lopullinen sijoittuminen. Huhtikuussa oli asiakkaiden omaisille ja läheisille infotilaisuus ikääntymispoliittisesta strategiasta ja palvelurakenteen kehittämisohjelmasta vuoteen 2015 mennessä ja kunnan uudesta vanhustenhuollon organisaatiosta. Tulevan kehitysvammahuollon henkilökunta kävi tutustumassa kehitysvammahuoltoon Nilsiässä Pisan palvelukodissa. Kevään aikana on ollut Alue-Pegasos kotihoito-ohjelman suunnittelu sekä koulutukset ovat alkaneet pää- ja vastuukäyttäjille. Henkilökunnan koulutukset ovat loppuvuodesta. Kesäkuussa nykyisen Sinikellon asukkaille sekä asukkaiden omaisille ja läheisille oli tiedotustilaisuus uudesta vanhustenhuollon organisaatiosta ja henkilökunnan sijoittumisesta siihen sekä uusista (rakenteilla olevista) kehitysvammahuollon tiloista. Nykyisen kehitysvammayksikön kaikki asukaspaikat Sinikellossa ovat olleet käytössä. Nykyisen Lepolan jatkoksi on valmistumassa kehitysvammaisten asumisyksikkö ja dementiayksikkö, johon tulevaisuudessa ainakin osa Sinikellon asukkaista muuttaa. Kuljetuspalvelujen uudelleen järjestely on käynnistynyt, mm palvelussa asiointikyytien ja yhteiskuljetusten keinoin. Toim.menot 779 891 860 520 382 436 407 837 47,4 Toim.tulot 145 535 12 000 75 060 77 565 646,4 Netto 634 356 848 520 307 376 330 272 38,9 KOTIHOITO
Kotihoidon tehtävänä on auttaa asiakkaita selviytymään omissa kodeissaan järjestämällä kotihoitoa (yhdistetty kotipalvelu ja kotisairaanhoito) ja erilaisia tukipalveluja, maksaa omaishoidontukea ja opastaa muiden palvelujen käytössä. Kotihoidon palveluja voi saada tilapäisesti tai pidempiaikaisesti. Varsinkin muistihäiriöisten kotona selviytyminen vaatii useita käyntejä päivässä. Kotihoidon kehittämisellä ehkäistään laitoshoidon tarvetta. Laitoshoitoon siirtymisen ehkäisy tukee ihmisarvoista vanhuutta ja tuo myös säästöjä. Kirjalliset hoito- ja palvelukriteerit on vahvistettu vuonna 2010. Kotihoito jatkaa veteraanien päiväkuntoutuksen järjestämistä ja käynnistää veteraanien kotiin annettavan kuntoutuspalvelun yhteistyössä muiden perusturvan palvelujen kanssa. Vanhusten, sotaveteraanien ja sotainvalidien kuntouttavaa päivätoimintaa kehitetään yhteistoiminnassa muiden perusturvan toimijoiden kanssa. Kotipalvelussa työskentelee 6 lähihoitajaa, 1 kodinhoitaja ja 1 kotiavustajaa. Asiakkaita on keskimäärin 45 kuukaudessa. Käyntejä on noin 85 päivässä eli 2550 käyntiä kuukaudessa Yksi oppisopimusopiskelija opiskelee lähihoitajaksi ajalla 1.7.2009-31.12.2011. Opiskelijan teoriajaksot ja harjoittelujaksot toisissa yksiköissä aiheuttavat sijaisten tarvetta. Tavoitteet: Kunnan ikääntymispoliittisen strategian ja palvelurakenteen kehittämisohjelma vuoteen 2015 mukaisesti on luotu uusi vanhustenhuollon organisaatiomalli, jonka pohjalta - nimitetään alkuvuodesta 2011 kotihoidon henkilökunta uusiin toimipisteisiin - laaditaan henkilökunnalle osaamiskartoitukset - laaditaan työnkuvat - aloitetaan työyksikön toiminnan suunnittelu Kaikissa kotihoidon ja asumispalvelujen yksiköissä on pidetty samat infotilaisuudet ammattiliittojen ja työsuojelun edustajille, asukkaille ja heidän omaisilleen ja läheisilleen kuin kehitysvammapalveluissa. Samoin työntekijöille on pidetty samat kyselyt, haastattelut, tutustumismatkat sekä koulutukset. Toukokuussa kävi uuden dementiaosaston henkilökunta tutustumassa Nurmeksessa vanhustenhuoltoon ja dementiahoitoon Kyrölän vanhainkodissa ja Kotiniemen dementiakodissa. Kotihoito on tehnyt yhteistyötä lasten ja perheiden palveluiden kanssa. Työ on ollut lastensuojelun tukitoimi, joka on lisännyt lasten ja perheiden turvallisuutta ja hyvinvointia.
Kotihoito on tehnyt myös yhteistyötä vammaispalveluiden kanssa antamalla henkilökohtaista apua vammaiselle. Toim.menot 399 703 496 313 188 973 239 714 48,3 Toim.tulot 59 757 47 000 27 779 25 910 55,1 Netto 339 946 449 313 161 194 213 804 47,6 VANHUSTEN TUKIPALVELUT Kotihoidon tukipalveluilla tarkoitetaan niitä kunnan tarjoamia palveluita, jotka auttavat kotona selviytymistä ja asumista. Kotihoidon tukipalveluja Rautavaaralla ovat mm. ateria-, kuljetus-, päivätoiminta-, vaatehuolto- ja turvapuhelinpalvelu. Kotihoidon palveluihin ei sisälly siivouspalveluiden tuottaminen. Siivousapua tarvitseva asiakas ohjataan hankkimaan palvelua yksityiseltä palveluntuottajalta. Tukipalveluista asiointi-, kylvetys-, saattaja-, siistimis- ja vaatehuoltopalveluja järjestetään vain säännöllisen kotihoidon asiakkaille tarvittaessa. Päiväkeskustoimintaa iäkkäille järjestetään kerran viikossa lukuun ottamatta kesäaikaa. Sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista on vahvistettu perusturvalautakunnassa toimintaohje 17.8.2009. Tavoitteet: Tavoitteena on, että toimintakykyään menettäneillä tai ikääntyneillä on mahdollisuus elää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kuljetuspalvelujen järjestämisessä on tehty yhteistyötä sivistystoimen kanssa hyödyntäen asiointikyytipalveluja ja koululaiskuljetuksia. Lisäksi kuljetuksia on järjestetty yhteiskuljetuksin. Kuljetustaksat on kilpailutettu koululais- ja asiointikyytien yhteydessä. Toim.menot 31 686 60 147 14 606 29 473 49,0 Toim.tulot 100 458 80 000 44 869 40 093 50,1 Netto -68 772-19 853-30 263 10 620 53,5 VANHUSTEN PALVELUASUMINEN Palveluasumisen (Lepola, Rautakumpu, muut yksityiset) avulla turvataan kodinomaista asumista mahdollisimman pitkään. Lepolassa on 18 pitkäaikaista ja kaksi lyhytaikaista asumispaikkaa. Rautakummusta ostetaan seitsemän asumispaikkaa.
Palveluasumisen tavoitteena on kuntouttavan hoitotyön avulla ehkäistä asukkaiden siirtymistä laitoshoitoon, tukea vanhusten kotona selviytymistä sekä omaishoitajia intervallihoidon avulla. Palveluasumisen kriteerit on vahvistettu vuonna 2010 perusturvalautakunnassa. Asiakasmaksut on vahvistettu perusturvalautakunnassa 22.12.2010. Asukkaiden valinnan valmistelu tehdään hoidonporrastusryhmässä. Yksityisiltä hoivakodeilta on suunniteltu ostettavaksi hoivapalvelu kahdeksalle vanhukselle tarpeen mukaan. Toimintavuoden aikana valmistuu lisäosa Lepolan yhteyteen, johon tulee jatkossa kehitysvammaisten ja dementikkojen yksikkö. Keskittämällä palveluita saman katon alle voidaan jatkossa tehostaa hoidonporrastusta ja näin asiakkaat sijoittuvat toimintakykyään vastaavaan hoitopaikkaan. Lepolassa työskentelee 5 lähihoitajaa, 1 kodinhoitaja ja 3 kotiavustajaa. Tavoitteet: Kunnan ikääntymispoliittisen strategian ja palvelurakenteen kehittämisohjelma vuoteen 2015 mukaisesti on luotu uusi vanhustenhuollon organisaatiomalli, jonka pohjalta - nimitetään alkuvuodesta 2011 Lepolan henkilökunta uusiin toimipisteisiin - laaditaan henkilökunnalle osaamiskartoitukset - laaditaan työnkuvat - aloitetaan työyksikön toiminnan suunnittelu Kaikissa asumispalvelujen yksiköissä on pidetty samat infotilaisuudet ammattiliittojen ja työsuojelun edustajille, asukkaille ja heidän omaisilleen ja läheisilleen kuin kehitysvammapalveluissa. Samoin työntekijöille on pidetty samat kyselyt, haastattelut, tutustumismatkat sekä koulutukset. Lisäksi uuden dementiaosaston henkilökunta kävi tutustumassa Nurmeksessa vanhustenhuoltoon ja dementiahoitoon Kyrölän vanhainkodissa ja Kotiniemen dementiakodissa. Palveluasumisen asukaspaikat Lepolassa ovat olleet täynnä koko alkuvuoden ajan. Lepolan jatkoksi on valmistumassa kehitysvammaisten asumisyksikkö sekä dementiayksikkö, jotka mahdollistavat asiakkaiden oikean sijoittelun. Toim.menot 767 441 911 739 366 923 395 184 43,3 Toim.tulot 231 170 225 474 113 407 84 557 37,5 Netto 536 271 686 265 253 416 310 627 45,3 PÄIHDEHUOLTO
Päihdehuollossa tuetaan päihteiden väärinkäyttäjiä huolehtimaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista, lopettamaan itselle ja läheisille vahingolliset elämäntavat ja korjaamaan mahdollisia väärinkäytöstä syntyneitä vaurioita ja haittoja. Keinoina on mm ohjaavat keskustelut, terapia ja muut avokuntoutuksen menetelmät sekä laitos- tai yhteisöhoito. Päihdehuollon päivätoimintaa ja muita tukipalveluja ostetaan Rautavaaran A-killalta. Myös muilta yksityisiltä palvelujen tuottajilta voidaan ostaa päihdeterapiaa ja muita tukipalveluja, mm kunnan alueella sijaitsevassa lastensuojelukodissa on päihdesairaanhoitaja, jonka palveluja laitos tarjoaa myös muille kuin lastensuojelun asiakkaille. Terveyskeskus tarjoaa päihderiiippuvaisten katkaisuhoitoa joko vuodeosastolla tai avokatkaisuna mielenterveysneuvolan palveluissa. Sosiaaliohjaaja vastaa kunnassa päihdepalveluista yhteistyössä sosiaalityöntekijän ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Tavoitteet: Avopalvelujen kehittäminen yhteistyössä mielenterveysneuvolan kanssa. Yhteistyö sosiaalityön ja mielenterveysneuvolan kanssa lisääntynyt ja uusia palveluja, mm työtoimintaa järjestetty. Toim.menot 18 023 18 914 8 477 7 643 40,4 Toim.tulot Netto 18 023 18 914 8 477 7 643 40,4 AIKUISSOSIAALITYÖ Sosiaalipalvelut sisältävät toimeentulotuen, kuntouttavan työtoiminnan sekä muun aikuissosiaalityön ( terveydenhuollon sosiaalityö, kuntoutus sekä veteraanikuntoutus ). Toimeentulotuki kattaa perustoimeentulotuen, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen. Ehkäisevä toimeentulotuki on kertaluonteinen avustus omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi erilaisiin henkilön tai perheen kriisitilanteisiin. Aikuissosiaalityön tehtävistä vastaavat sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä sekä pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin ja kuntoutuksen tarve ovat vähentymässä, mm lainsäädännön muutoksista johtuen. Toimeentulotuen saajien määrän laskemisesta huolimatta toimeentulotukimenot pysyvät vähintään ennallaan. Tämä johtuu siitä, että niiden työttömien määrä kasvaa, joiden toimeentulo on lähes kokonaan toimeentulotuen varassa. Sosiaaliohjaajan työpanoksen kohdentamista työttömien aktivointitoimiin on edelleen syytä jatkaa. Kuntouttavan työtoiminnan palveluja ostetaan kahdelta eri palveluiden tuottajilta. Palvelujen tarvitsijoiden määrän ja kunnan omien resurssien lisääntyessä on vuoden 2011 aikana syytä tarkastella ostopalvelujen tosiasiallista tarvetta.
Veteraanikuntoutuksessa on tarve sotiemme veteraanien ikääntyessä siirtymässä laitoskuntoutuksesta yhä enemmän avokuntoutukseen. Vuonna 2010 käynnistettyä päiväkuntoutusta jatketaan yhteistyössä kotihoidon ja fysioterapian kanssa. Lisäksi vuonna 2011 käynnistetään veteraanien kotiin annettava kuntoutus uutena palveluna. Kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelujen tarvetta on kartoitettu. Veteraanien päiväkuntoutus toteutuu, kotiin annettavan kuntoutuksen tarve vähäinen, sen sijaan avokuntoutusta aiempia vuosia enemmän. Toim.menot 268 704 220 897 134 754 122 052 55,3 Toim.tulot 95 695 85 350 39 995 35 810 42,0 Netto 173 009 135 547 94 759 86 242 63,6 OMAISHOIDONTUKI Laki omaishoidontuesta tuli voimaan 1.1.2006. Vuodelle 2011 vahvistetut palkkiot ovat alin 353,62 /kk ja ylin 707,24 /kk ellei ole sovittu alempaa tai korkeampaa palkkiota. Sosiaalija terveysministeriö antaa vuosittain ohjeet korotuksista. Omaishoidontukea myönnetään kunakin vuonna varattujen määrärahojen puitteissa. Palkkio maksetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden suhteen porrastettuna, käyttäen apuna eri toimintakykymittareita. Maksupäätökset tehdään hoidonporrastustyöryhmän esityksen pohjalta. Maksujen porrastamisohjeet vahvistetaan perusturvalautakunnassa. Toim.menot 192 285 208 854 77 475 86 045 41,2 Toim.tulot 13 882 13 200 64 Netto 178 403 195 654 77 411 86 045 44,0 SOSIAALITOIMI YHTEENSÄ Toim.menot 3 280 694 3 258 267 1 643 432 1 647 934 50,6 Toim.tulot 712 806 468 885 347 124 265 185 56,6 Netto 2 467 888 2 789 382 1 296 308 1 382 748 49,6 PERUSTERVEYDENHOITO Perusterveydenhoidon tehtävänä on järjestää kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä ja edistäviä, sairauksia ehkäiseviä ja hoitavia yleislääkäritasoisia avo- ja laitospalveluja. Keskeiset tehtäväalueet ovat hammashuolto, vuodeosastohoito,
lääkärinvastaanotto, neuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto, mielenterveystyö, työterveyshuolto, ilmaisvälinejakelu sekä seulontatutkimukset. Tavoitteena on palvelujen riittävä saatavuus huomioiden 1.3.2005 voimaan tullut kansanterveyslain muutos. Tarkoituksenmukainen hoidonporrastus toteutetaan moniammatillisen työryhmän toimesta olemassa olevien resurssien puitteissa. Ikääntymispoliittisen strategian valmistuminen ja uuden vanhustenhuollon organisaation toteutuminen tuo hoidonporrastukseen selkeyttä ja suuntaa palvelujen tarkoituksenmukaiselle kohdentamiselle. Lääkäripalvelut turvataan omassa terveyskeskuksessa. Vastaavan lääkärin palvelut hoidetaan virkalääkärin toimesta ja sen lisäksi tarvittavia lääkäri- ja erikoishammaslääkäripalveluja ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta sekä muilta kunnilta. Terveyskeskuksen sisäisen sijaisjärjestelmän ylläpitämisellä turvataan asianmukainen terveyspalvelujen tarjonta kuntalaisille. Perusterveydenhuollon osalta jatketaan perusterveydenhuollon liikelaitokseen liittyvää valmistelua PARAS- lain mukaisesti. Tavoitteet: Lääkäripalveluiden turvaaminen omassa kunnassa. Toteutetaan niin että vastaavan lääkärin palvelut yritetään turvata ensisijaisesti virkalääkärillä. Muita tarvittavia lääkäri- ja erikoislääkärin palveluja ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Perusterveydenhuollon liikelaitoksen valmistelua jatketaan. Henkilökuntaa tiedotetaan kulloinkin meneillään olevasta tilanteesta. Henkilökuntaa koulutetaan tuleviin muutoksiin. Syksyllä 2011 vuodeosastohoito muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi. Kunnan ikääntymispoliittisen strategian ja palvelurakenteen kehittämisohjelma vuoteen 2015 mukaisesti on luotu uusi vanhustenhuollon organisaatiomalli, jonka pohjalta vuodeosaston henkilökunta - alkuvuodesta 2011 nimitetään uusiin toimipisteisiin ja heille - laaditaan osaamiskartoitukset - työnkuvat - ja aloitetaan työyksikön toiminnan suunnittelu Vastaavan lääkärin palvelut on hoidettu virkalääkärin toimesta. Terveyskeskuslääkäreiden ja tarvittavien erikoislääkäreiden palvelut on hoidettu ostolääkäreiden toimesta. Liikelaitoksen valmistelutyöt ovat käynnissä. Henkilökunnan kouluttamiset on aloitettu. Tällä hetkellä koulutetaan potilastietojärjestelmien pää- ja vastuukäyttäjiä. Lisäksi muulle henkilökunnalle on ollut tutustumista potilastietojärjestelmään. Henkilökunnan koulutusohjelma on jo aikataulutettu syksyn ajalle.
Tulevan Koillis-Savon yksikön yli- lääkäri ja - hoitaja ovat käyneet tutustumassa Rautavaaran terveyskeskukseen ja sen henkilökuntaan ja kertoneet senhetkisen tilanteen ja suunnitelmat liikelaitoksen toiminnasta. Työpaikkakokouksissa on aina päivitetty liikelaitoksen senhetkisen tilanne. Tulossa on tutustuminen Juankosken terveyskeskukseen. Yt- neuvottelupäivä ja siihen liittyvä kuntalaistapaaminen on sovittu marraskuulle. Vuodeosaston henkilökunnalle on tehty helmikuussa kysely ja henkilökohtainen haastattelu. Kyselyssä ja haastattelussa kartoitettiin mm. senhetkinen koulutus ja työkokemus. Samoin toiveet tulevasta toimipisteestä ja koulutustoiveet ja halukkuus. Osaamiskartoituksen aloittaminen perustuu kyselyyn ja haastatteluun. Näiden pohjalta työntekijät on sijoitettu uuden organisaation toimipisteisiin. Sijoittelua tehtiin huomioiden remonttien aikainen tilanne ja lopullinen sijoittuminen. Henkilökunnalle on pidetty maaliskuussa tiedotustilaisuus Rautavaaran kunnan ikääntymispoliittisesta strategiasta ja palvelurakenteen kehittämisohjelmasta vuoteen 2015 mennessä ja kunnan uudesta vanhustenhuollon organisaatiomallista ja heidän sijoittumisestaan siihen. Myös vanhusten- ja kehitysvammahuollon tämänhetkisten asukkaiden ja potilaiden omaisille on pidetty samansisältöinen tiedotustilaisuus huhtikuussa. Maaliskuussa henkilökunnalle oli muutoskolutusta professori Risto Harisalon pitämänä. Työyksiköiden toiminnan suunnittelu aloitettiin keväällä yhteisillä palavereillä. Vuodeosaston remontin alkamisen epävarmuuden vuoksi toiminnan ja työnkuvien suunnittelu on ollut tässä vaiheessa haasteellista. Toim.menot 1 935 914 2 007 571 901 862 943 937 47,0 Toim.tulot 392 079 265 500 183 190 157 438 59,3 Netto 1 543 835 1 742 071 718 672 786 499 45,1 TÄYDENTÄVÄT PALVELUT Täydentävät palvelut tukevat perusterveydenhoidon palveluja. Niihin kuuluvat hallinto, laboratorio, röntgen, kuntoutus, sairaankuljetus ja huoltotoiminta. Tavoitteena on tehtävien tehokas ja taloudellinen hoitaminen. Kotihoidon esimies hoitaa poliklinikan osastonhoitajan tehtävät. Laboratorionhoitajan työtehtäviin kuuluu avosairaanhoidon työvuorotaulukoiden suunnittelu.
Röntgenpalvelut ostetaan Nilsiän terveyskeskuksesta. Sairaankuljetus järjestetään ostopalveluna. Tavoitteet: Turvataan ensihoito- ja röntgenpalvelut ostopalvelulla. Valmistellaan laboratoriotoiminnan siirtyminen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (ISLAB) järjestettäväksi, niin että toiminta alkaa 1.1.2012. Ensihoitopalvelut on ostettu MedStar Oy:ltä. Röntgenpalvelut on ostettu Siiliset- peruspalvelukeskuksen Nilsiän toimipisteen röntgenistä. Laboratoriotoimintojen järjestelyt on hoidettu niin että toiminta voi alkaa 1.1.2012 Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän järjestämänä. Toim.menot 672 435 691 528 337 736 307 836 44,5 Toim.tulot 34 106 5 600 3 638 3 137 56,0 Netto 638 328 685 928 334 0698 304 699 44,4 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TOIMINNAN KEHITTÄMISTAVOITTEET VUODELLE 2011 Ympäristöterveydenhuolto on järjestetty 1.1.2011 alkaen isäntäkuntamallin mukaisella yhteistoiminta-alueella, johon Rautavaaran lisäksi kuuluvat Juankosken ja Nilsiän kaupungit sekä Lapinlahden, Kaavin, Maaningan, Siilinjärven ja Tuusniemen kunnat. Yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana on Siilinjärvi, ja tehtävien järjestämisestä vastaa kuntien yhteinen, Siilinjärven kunnanhallituksen alainen ympäristöterveyslautakunta. Lautakunnassa on yksi jäsen jokaisesta sopijakunnasta, ja sen puheenjohtajana toimii siilinjärveläinen luottamushenkilö. Yhteistoiminta-alue vastaa eri laeissa kunnan viranomaiselle määrättyjen ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisesta edellä mainituissa kunnissa. Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on yhteistoimintasopimuksen mukaisesti turvata lainsäädännön vaatimusten mukainen suunnitelmallinen, säännöllinen, laadukas, terveyshaittoja ja vaaroja sekä kuluttajien taloudellisia tappioita ehkäisevä valtakunnallisiin valvontaohjelmiin perustuva ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoito. Lisäksi tarkoituksena on laadukkaiden, tarkoituksenmukaisten ja tarpeeseen vastaavien kunnallisten eläinlääkintäpalvelujen ja eläinlääkäripäivystyksen saatavuuden ylläpito ja kehittäminen. Yhteistoiminta-alueella turvataan koko ympäristöterveydenhuollon palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa.
Toim.menot 93 780 91 096 43 492 35 092 38,5 Toim.tulot 3 462 615 Netto 90 318 91 096 42 877 35 092 38,5 ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon tarkoituksena on tarjota kuntalaisille lääketieteen erikoisalojen mukaista sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Erikoissairaanhoidon palveluja kuntalaisille ostetaan Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, Iisalmen sairaalasta sekä tarvittaessa yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Erikoissairaanhoidon lähetteitä seurataan erillisellä tilastoinnilla. Tavoiteet: Mahdollistaa asiakkaan joustava siirtyminen tarkoituksenmukaisimpaan erikoissairaanhoitopaikkaan ja erikoissairaanhoidosta takaisin perusterveydenhuoltoon tai muuhun hoitopaikkaan viiveettä. KESKUSSAIRAALA Toim.menot 1 992 945 2 127 013 799 230 883 409 41,5 Toim.tulot Netto ALUESAIRAALA Toim.menot 203 804 232 100 253 773 115 315 49,7 Toim.tulot Netto MUUT ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUT Toim.menot 58 752 57 941 29 376 29 428 50,8 Toim.tulot Netto PERUSTURVALAUTAKUNTA Toim.menot 8 238 322 8 465 516 4 008 900 3 962 951 46,8
Toim.tulot 1 142 452 739 985 534 567 425 760 57,5 Netto 7 095 870 7 725 531 3 474 333 3 537 191 45,8