Toimintasuunnitelma 2015

Toimintasuunnitelma 2015 Suomen Salibandyliitto ry Liittokokoukselle 29.11.2014, käsitelty hallituksen kokouksessa 11.11.2014

Sisällys Yleistä... 2 Toiminnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä... 2 Tuloskortti... 3 Kriittiset menestystekijät... 3 Asiakasnäkökulma... 3 Prosessinäkökulma... 3 Talousnäkökulma... 3 Henkilöstönäkökulma... 3 Avainseuratoiminta... 4 Keskitetty erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä... 4 Naisten salibandy MM-kisat 2015... 5 Järjestötoiminta... 7 Seuratoiminta... 10 Kilpailutoiminta... 16 Viestintä... 20 Talous... 23

Yleistä Suomen Salibandyliitto ry (SSBL) on vuonna 1985 perustettu valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme salibandyn ja sählyn harrastusta ja kehitystä. SSBL toimii siihen kuuluvien salibandyä ja sählyä harrastavien piirien ja aluejärjestöjen, urheiluseurojen sekä muiden aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä. Salibandyliiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin perusteet. Toiminnassa SSBL pyrkii edistämään tasa-arvoa (SSBL:n toimintasäännöt). Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 30 vuotta Suomen Salibandyliiton perustamisesta. Vuoden 2015 aikana jatketaan vuonna 2013 aloitettua toiminnan muutos- ja kehitysprosessia kohti Suomen parasta liikunta-alan palveluorganisaatiota. Muutosprosessin toinen vaihe keskittyy asiakaskeskeisen ajattelutavan jalkauttamiseen toiminnan kaikilla osa-alueilla. Vuorovaikutusta jäsenseurojen kanssa lisätään mm. Avainseuroille rakennettavan yhteyshenkilöverkoston ja seuraparlamenttien avulla. Lisäksi asiakaskeskeiseen palvelukonseptiin kehitetään seuranta- ja arviointimittareita toiminannan ja tulosten arvioimiseksi. Vuonna 2014 rakennettua ja käyttöönotettua toiminnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmää kehitetään edelleen. Syyskuussa 2015 Suomen Salibandyliitto ry:n perustamisesta tulee kuluneeksi 30 vuotta. Juhlavuoden teemaan järjestetään ja linkitetään erilaisia tapahtumia. Naisten MM2015 kilpailujen organisointi ja kisoihin liittyvä kisamatka tulee olemaan toimintasuunnitelmavuoden painopisteenä. Kisojen teemana on Magical together. Onnistuneiden kisojen järjestäminen edellyttää koko Salibandyliiton henkilöstön ja salibandy-yhteisön vahvaa sitoutumista. Kaudella 2014-2015 kokeiltu keskitetty erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä otetaan käyttöön kaikilla sarjatasoilla kaudeksi 2015-2016. Kevätkauden 2015 aikana käydään salibandyn sidosryhmien kesken strategiaprosessi, jonka tuloksena syntyy uusi salibandystrategia. Strategiatyötä koordinoi syksyllä 2014 nimetty strategiatyön ohjausryhmä. Valtuusto käsittelee ja hyväksyy uuden strategian huhtikuun lopussa. Toiminnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä Vuonna 2013 kehitettyä ja käyttöönotettua toiminnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmää jatketaan ja kehitetään. Toiminnan suunnittelussa kiinnitetään perustoiminnan lisäksi suurta huomiota kehityskohteisiin. Salibandyliiton tuloskortista johdetaan sektorikohtaiset kehityssuunnitelmat siten, että eri sektoreiden toiminta tukee toisiaan ja sektoreiden välinen vuorovaikutus toimii. Kaikkien toimihenkilöiden kanssa käydyissä henkilökohtaisissa kehittymis- ja tavoitekeskusteluissa määritellään kullekin toimihenkilölle henkilökohtaiset tavoitteet ja mittarit toimintasuunnitelmavuodeksi. Tuloskortissa ja sektorikohtaisissa kehityssuunnitelmissa huomioidaan asiakas-, prosessi-, talous- ja henkilöstönäkökulma. Tuloskortin, sektorikohtaisten kehityssuunnitelmien ja toimihenkilöiden henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumista seurataan liikennevalo mittareilla kolmannesvuosittain. Toiminnan lähtökohtana ovat organisaation määritetyt arvot: arvostus-luottamus-vapaus sekä asiakkaiden arvo-odotukset: asiantunteva-osaava-avoin-aktiivinen.

Tuloskortti Asiakasnäkokulma A1 Asiakkaiden palvelukokemus paranee A2 Medianäkyvyys ja tiedotusaktiivisuus lisääntyy ja monipuolistuu A3 MM2015 kisamatka ja kisat onnistuvat hyvin Talousnäkökulma T1 Liiton kirjanpidollinen tulos on positiivinen (Ylijäämä 100.000) T2 Kilpailutoiminnan välittömät ottelukohtaiset yksikkökulut pysyvät hallinnassa (kasvu max. 3%) T3 MM2015 kisamatka ja MM2015-kisat järjestetään taloudellisesti kestävällä pohjalla Prosessinäkökulma P1 Toiminnan kannalta tärkeimpien prosessien organisointia parannetaan ja sektoreiden välistä yhteistyötä lisätään P2 Sektoreiden välisen yhteistyön lisäämiseen kehitetään uusia menetelmiä P3 MM2015 kisamatkan ja kisojen järjestäminen onnistuu hyvin Henkilöstönäkökulma (oppiminen ja kasvu) H1 Henkilöstön osaaminen kehittyy ja oi oikein kohdennettu H2 Määritellyt tavoitteet ohjaavat päivittäistä työtä H3 Johtoryhmän työskentely tukee henkilöstön osaamisen kehittämistä ja työssä onnistumista H4 Kokeilukulttuurin jalkauttaminen päivittäiseen toimintaan H5 Henkilöstön keskinäinen kommunikointi ja vuorovaikutus tukee sektoreiden yhteistyön lisäämistä H6 Organisaatiokulttuurin arvot (alv) toteutuvat H7 MM2015 kisamatka ja kisat toimivat henkilöstön osaamisen ja motivaation lisääjänä Kriittiset menestystekijät Asiakasnäkökulma A1 Asiakkaiden palvelukokemus paranee A2 Medianäkyvyys ja tiedotusaktiivisuus lisääntyy ja monipuolistuu A4 MM2015 kisamatka ja kisat onnistuvat hyvin Prosessinäkökulma P1 Toiminnan kannalta tärkeimpien prosessien organisointia parannetaan ja sektoreiden välistä yhteistyötä lisätään Talousnäkökulma T1 Liiton kirjanpidollinen tulos on positiivinen (Ylijäämä 100 000) Henkilöstönäkökulma H1 Henkilöstön osaaminen kehittyy ja on oikein kohdennettu H2 Määritellyt tavoitteet ohjaavat päivittäistä työtä

Avainseuratoiminta Avainseuratoiminta on uusi toimintamalli ja kokeilu salibandyssa. Uuden toimintamallin tavoitteena on helpottaa seurojen arkea ja toiminnan kehittämistä, lisätä, varmistaa ja helpottaa seurojen liiton vuorovaikutusta, parantaa asiantuntemusta palvelutarpeista sekä lisätä ja parantaa avainseurojen keskinäistä vuorovaikutusta. Avainseuroiksi on nimetty 44 salibandyseuraa. Avainseuroille nimetään oma yhteyshenkilö Salibandyliiton toimihenkilöistä. Avainseurat ja yhteyshenkilöt kohtaavat toisensa kaksi kertaa vuodessa, ja lisäksi vuorovaikutusta toteutetaan sähköpostilla, puhelimitse sekä videokokousten avulla (lync, skype). Salibandyliiton palveluista määritellään peruspalvelut ja asiantuntijapalvelut. Avainseurayhteyshenkilöt oppivat hallitsemaan peruspalvelutason asiakaspalvelun kaikilta liiton toimintasektoreilta. Lisäksi he toimivat asiantuntijoina omilla vahvuusalueillaan. Avainseurayhteyshenkilöiden toimintaa tuetaan ja kehitetään mentori-toiminnalla. Avainseuratoiminnan ensimmäisen toteutusvuoden aikana seuroja ja yhteyshenkilöitä kannustetaan tekemään kokeiluita: tavoitteena on tehdä vähintään 10 kokeilua Avainseuratoiminnan merkeissä. Kokeilut tulee dokumentoida (videoita, valokuvia) ja niistä saatu oppi/kokemus puretaan kokeilun jälkeen. Keskitetty erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä Keskitetty erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä on ollut kokeilussa kaudella 2014-2015. Keväällä 2015 arvioidaan järjestelmän toimivuutta ja tehdään päätökset järjestelmän laajentamisesta koskemaan kaikkia sarjoja kaudella 2015-2016. Keskitetyssä maksujärjestelmässä Salibandyliitto suorittaa erotuomaripalkkiot keskitetysti seurojen puolesta ja laskuttaa erotuomaripalkkiot seuroilta. Kauden päätyttyä tilit tasataan, eli seuroille joko palautetaan ennakkoon liikaa laskutettu summa, tai laskutetaan lisää, jos kuluja on toteutunut enemmän kuin osattiin arvioida. Ennakkolaskutus tapahtuu kaksi kertaa vuodessa, siten että ensimmäinen laskuerä on noin 60 % koko kauden erotuomaripalkkioista ja matkakulukorvauksista ja toinen noin 40 %. Ensimmäinen lasku erääntyy 30.9. ja toinen 28.2. Toukokuussa tehdään tasauslaskelma, missä joko palautetaan seuralle rahaa tai laskutetaan lisää. Järjestelmän toiminta perustuu sarjanhallintaan, mistä ottelutiedot siirretään sbet-ohjelmaan. Erotuomariasettelu ja palkkioiden laskutus tapahtuvat sbet:issä, missä ne tarkastetaan ja hyväksytään ennen siirtoa kirjanpitotoimiston palkkahallintaohjelmaan (Netvisor). Järjestelmän ylläpitokustannukset ovat noin 3 /erotuomaripalkkio. Kustannus koostuu kirjanpitotoimiston (Rantalainen Oy) ja sähköisen erotuomaripalkkiojärjestelmän (Effectit Oy) ylläpidosta ja kehitystyöstä.

Naisten salibandy MM-kisat 2015 MM-kisat palavat Suomeen kun 10. IFF:n naisten salibandyn MM-kisat järjestetään joulukuussa 2015 Tampereella. Ottelupaikoiksi on valittu Hakametsän Halli ja Tampere Areena. Kisojen toimintaa ohjaavat valitut kolme arvo: Ilo ja intohimo salibandystä Yhteisöllisyys Tasa-arvo Tavoitteeksi on määritelty neljä pääkohtaa: MM-kisoista toteutetaan kisamatka jonka yksi huipennus on MM-finaali. Kisamatka jatkuu myös finaalin jälkeen ja jää pysyvästi elämään erilaisina nais- ja tyttösalibandya ja yhteisöllisyyttä tukevana toimintoina. Kestävällä kehityksellä nostetaan lajin imagoa ja lisätään harrastajamäärä tyttöjen ja naisten keskuudessa. Vahva yhteistyö Tampereen kaupungin kanssa luomalla uusia liikunnallisia käytäntöjä ja kampanjoimalla syrjäytymistä vastaan Taataan Huippu-urheilijoille huippu-olosuhteet ja lisätään heidän tunnettavuus Arvoja ja tavoitteita yhdistämällä syntyy kisojen ainutlaatuinen henki ja yhteen kuuluvuus, joka jatkaa siitä mihin olemme 2010 MM-kisoissa jääneet, Magical Gamesistä tulee Magical Together. Tavoite Tulos/Mittari Näkökulma Kisat järjestetään 4.-12.12. / Yle:n kanssa sopimukseen lähtetyksistä MM-kisoista kuullaan ja nähdään vuoden ympärillä niin salibandyperheessä kun sen ulkopuolella Kisat ovat 4.-12.12. ja kaikki Suomen ottelut näkyvät Ylellä suorana/jälkilähetyksenä Promotapahtumien tavoitteet toteutuvat A1, A2, A4, P3, T3, A2, A4, P2, P3, H5, H7 Hakametsän halli on täynnä finaalipäivänä Magical Together -teemasta tulee ainutlaatuinen henki, joka yhdistää Lipunmyynti ja promoaminen on onnistunut ja yleisötavoite saavutettu X-kuvakilpailusta tulee menestys jossa osallistutaan myös Suomen ulkopuolella / lasketaan määrät A4, P3, T3, H2 A2, P3

MM2015 yhdessä Tampereen kaupungin kanssa pidetään esimerkkinä syrjäytymistä vastaisissa kampanjoissa Tarjota huippu-urheilijoille huippuolosuhteet MM-kisat ovat vahvasti esillä sosiaalisessa mediassa ennen kisoja ja kisojen aikana MM2015-Timanttiturnaukset nais- ja tyttösalibandypelaajille ja yhteistyökumppaneille tukemaan kisafiiliksen Kasvatetaan yhteistyöverkostot Kampanja, jossa ollaan mukana jatkuu kisojen jälkeenkin ja muuttuu valtakunnalliseksi kampanjaksi kisa-areenat ja kisaympäristö tukevat urheilijoiden tarpeita ja kisojen tekniset vaatimukset ovat kunnossa MM-kisojen viestintäsuunnitelmassa sosialinen media toimii yhtenä pääviestintäväylänä, kaikki kohderyhmät osallistuvat aktiivisesti sosiaalisessa mediassa Suurin osa turnauksen osallistujista matkustaa Tampereelle kisoihin MM-kisoihin saadaan uusia yhteistyökumppaneita, jotka jatkavat kisojen jälkeen yhteistyötään A4, A3, H4, P2 A4, P1, P3, H2 A2, A4, P3, H1, H7 A3, A4, P2, P3, H5 A4, P2, P3, T3, H7 Lajin imago nousee Huomioidaan ja nostetaan esille Respect-teeman kautta pitkään lajin parissa toimineita. Sen lisäksi saadaan naisia mukaan toimintaan valmentajaksi, seuran tehtäviin tai vapaehtoiseksi kisoihin. A4, P2, H6 Tyttöjen ja naisten harrastajamäärä kasvaa. Ympäristöä huomioidaan ja säästetään niin paljon kun mahdollista. MM2015 kisat pysyvät budjetissa Pelaajien ja joukkueiden määrä kasvaa pysyvästi kisojen jälkeen. Ekologisuus pystytään huomioimaan ja saadaan kisoille tunnustusta asiasta. Budjetti ja toteutus täsmäävät. Toiminta mitoitetaan tulojen mukaisesti. A3, A4, H2 A3, A4, P3 T1, T3

Järjestötoiminta Järjestötoimintasektoriin kuuluvat liiton järjestötoiminta, asiakaspalvelu, jäsenpalvelut, sähköiset järjestelmät ja olosuhdetyö. Järjestösektori tuottaa edellä mainittujen toimien lisäksi tukipalveluina liiton muille toimintasektoreille kokous- ja matkajärjestelyt, ostolaskujen käsittelyn ja laskutuksen, seurojen hallinnon ja järjestötoiminnan kehittymisen tuen sekä siviilipalvelusten hallinnoinnin ja henkilöstöhallinnon kehitystoimet. Järjestötoimintasektori toimii aktiivisesti salibandyn Avainseuraverkoston kanssa, ja osa sektorin työntekijöistä nimetään Avainseurojen yhteyshenkilöiksi. Järjestötoiminta vuonna 2015 Uudistuneen hallituksen toiminta ja liiton johtoryhmän vastuut määritellään Salibandyliiton johtosäännön avulla Hallitus kokoontuu tammi-kesäkuussa ja elo-marraskuussa kerran kuukaudessa, yhteensä 10 kertaa. Lisäksi pidetään sähköposti- tai videokokouksia (lync). Valiokuntien määrä ja tehtävät muokataan uuden hallituksen ohjauksen mukaisiksi Valiokuntien ja valituslautakunnan kokoukset pidetään pääsääntöisesti sähköposti-, puhelin ja videokokouksina jäsenten ajankäytön tehostamiseksi ja matkakustannusten nousun hillitsemiseksi. Sähköisen materiaalipankin käyttöä lisätään ja uuden järjestelmän hankintamahdollisuudet selvitetään. Alueellisia seuratoimijoita ja urheilijoita palkitaan paikallisissa Urheilugaaloissa yhteistyössä liikunnan ja urheilun alueorganisaatioiden kanssa Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) hallituksessa, valiokunnissa ja urheilijakomissiossa toimii useita suomalaisia. Kansainvälisen liiton toimisto sijaitsee Suomessa vuoteen 2017 asti voimassaolevan sopimuksen mukaisesti. Kansainvälisessä kehittymisohjelmassa Each One Teach One (EOTO) Salibandyliitto toimii aktiivisena mentorina. Mentoroitavat maat ovat Kanada, Viro ja Ukraina.

Vuoden 2018 miesten MM-kisojen ennakkovalmistelut käynnistetään, mikäli IFF:n hallitus myöntää kisojen järjestelyoikeuden Suomelle. Jäsenpalvelut, laskutus ja asiakasneuvonta Jäsenlaskutus ja joukkueiden osallistumismaksujen laskutus sekä ostolaskujen käsittely on pääsääntöisesti sähköistä. Keskitetty erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä laajenee kaikille seuroille, jolloin laskutuksen prosessien oikeaaikaisuus ja oikeaperusteisuus ovat keskeisiä kehityskohteita laskutettavan määrän moninkertaistuessa. Sarjamaksujen koronlaskennan ja- laskutuksen aikataulu ja prosessi täsmentyy, koska käytäntö on uusi ja prosessia harjoitellaan kauden 2014-2015 sarjamaksujen kohdalla. Pelaajalisenssi- pelaajasiirto- ja edustusoikeusasioiden asiakaspalvelu toteutetaan keskitettynä. Internet-sivujen infoa kehitetään palautteen perusteella. Jäsenpalveluiden ja talousasioiden vuorovaikutusta ja tiedotusta kehitetään yhteistyössä salibandyn Avainseurojen kanssa. Sähköiset järjestelmät ovat keskeisessä roolissa liiton jäsenpalveluissa. Jäsen- ja joukkue- ja pelaajarekisterinä käytetään Valo ry:n tuottamaa Sporttirekisteriä. Koulutuksiin ja sarjoihin ilmoittaudutaan sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Pelaajasiirrot toteutetaan sähköisen pelaajasiirtojärjestelmän kautta. Toimintavuoden aikana tärkein sähköisten järjestelmien kehityskohde on pelaajasiirtojen toteuttaminen täysin sähköisesti, ilman tulostustarpeita. Sähköiset järjestelmät ovat yhteydessä Sporttirekisteriin, ja mm. koulutusmerkinnät siirtyvät automaattisesti koulutukseen osallistuneen henkilön tietoihin. Olosuhdetyö koostuu kolmesta osa-alueesta liikuntapaikkarakentaminen ja varustelu liikuntapaikkavuorojen jakoperusteet ja taksat tapahtuma- ja kenttäturvallisuus Olosuhdetyön tärkeimpiä verkostoitumismuotoja ovat aktiivinen osallistuminen sekä valtakunnalliseen että alueelliseen järjestöyhteistyöhön, liikuntarakentamisen messuihin ja erilaisiin seminaareihin. Suoralla vuorovaikutuksella seurojen, kuntien ja niiden päättäjien sekä halliyrittäjien kanssa haetaan ratkaisuja salibandyn olosuhdeongelmien lieventämiseksi sekä alueellisesti että paikallisesti. Toimintavuoden aikana osallistutaan Sportec- liikuntapaikkarakentamisen messuille näytteilleasettajana ja MM2015-tapahtuman yhteydessä järjestetään valtakunnallinen olosuhdeseminaari.

Kehitystavoitteet Tavoite Tulos/Mittari Näkökulma (tuloskortista) Asikaspalvelussa (sähköposti, puhelin, internet) annetaan tarkkaa ja täsmällistä tietoa vuorovaikutteisesti. Lähtötaso 2014: arvio 75% asiakaskontakteissa asiakas saa vastauksen yhdellä yhteydenotolla. Vuonna 2015 yli 75% asiakaskontakteissa asiakas saa vastauksen yhdellä yhteydenotolla. A1, P1, H2 Olemassaolevien sähköisten järjestelmien hyödyntäminen (ilmoittautumisjärjestelmä, pelaajasiirrot, spore, webropol) aiempaa paremmin sekä käytössä havaittujen ongelmien vähentäminen. Sektorin tehtävät ja toimenkuvat muuttuvat joustavasti tilanne- ja tarvearvion perusteella. Ilmoittautumisjärjestelmää käytetään kaikissa Salibandyliiton tapahtumissa, pelaajasiirtojärjestelmä on täysin sähköinen, webropolin ja floorball.fi -sivujen kyselytyökalut työntekijöillä käytössä. Jatkuva, joustava sisäinen koulutus (erityisesti spore ja webropol) aina tarpeen ja tilanteen mukaan. Kokemus oman toimenkuvan positiivisesta kehittymisestä. Töiden järjestelyissä muutokset ja resurssointi suunnitellaan paremmin. A1, P1, P2, H5, P3 A1, A3, A2, P1, P2, H1, H4, H5, H6, H7 Talouden tukitoimet (laskutus, maksumuistutukset, laskujen ja korkojen perinnän, ostolaskujen käsittely) toteutetaan sovitussa aikataulussa. Matka- ja kokousjärjestelyt ovat loogisia ja kustannustehokkaita Laskut tehdään oikea-aikaisesti -> maksumuistutusten ja perintään siirrettävien laskujen perusteet ovat oikein. Ostolaskujen maksaminen aikataulussa, ettei niistä tule lisäkuluja. Myyntilaskut maksetaan entistä nopeammin. Matka- ja majoitusvaraukset tehdään ohjeiden mukaisesti ja suunnitelmallisesti. Ohjeistus tähän ja myös matkojen perumiseen on tehty ja tiedotettu. Nettilomake. T1, P1, H5, H2, H5, H6, P3 A1, P2, T1, P3

Seuratoiminta HUIPPU-URHEILU Maajoukkueet Naisten maajoukkueella on joulukuussa kotikisat Tampereella. Poikien MM-kisat järjestetään Helsingborgissa Ruotsissa. Tytöillä ja miehillä on arvokisoista välivuosi. Tyttöjen ja naisten maajoukkuetoimintaan tähtääviä tyttöjä valitaan tehoryhmään, joka leireilee Eerikkilän valmennuskeskuksessa. Opiskelijoiden MM-kisat ovat osa aikuismaajoukkueiden toimintaa. Urheiluakatemioiden valmennustoimintaa vahvistetaan ja maajoukkuepelaajia ohjataan voimakkaammin mukaan alueellisiin harjoitusryhmiin. Salibandyn maajoukkuekalenteri Miehet 7.-8.2. MM-projektin purku 22.-26.4. EFT, Ruotsi 22.-24.5. kesäleiri 1. 26.-28.6. kesäleiri 2. 9.-13.9. Ruotsi-ottelu 4.-8.11 EFT, Tshekki Naiset

5.-8.2. leiri 1. 22.-26.4. EFT, Sveitsi touko-kesä leiri 2. 4.-7.6. leiri 3. 29.7.-2.8. leiri 4. 9.-13.9. Ruotsi-ottelu 4.-8.11 EFT, Suomi 4.-13.12. MM-kisat, Tampere Pojat U19 5.-8.2. Ruotsi-ottelu, Malmö MM-kisat, 27.4.-3.5. Helsingborg syyskuu leiri 4.-8.11 EFT, Tshekki Tytöt U19 5.-8.2. Ruotsi-ottelu, Malmö syyskuu leiri 27.10.-1.11. EFT, Suomi PELAAJAN VALMENNUS Urheiluakatemiatoiminta Valtakunnallisesti salibandyn akatemiavalmennuksessa on 507 pelaajaa, 42 valmentajaa ja yhtensä 28 valmennusryhmää. Akatemiavalmentajille järjestetään kerran vuodessa yhteinen tapaaminen ja akatemiavierailut kohdennetaan toimintavuoden aikana seuraaviin paikkoihin: Joensuu, Turku, Tampere ja Seinäjoki. Pelaajapolku Liiton järjestämiä leirejä tai tähdistöotteluita. Pelaajia valmennetaan, testataan ja heidän kehitystään seurataan ikäluokkavalmentajien johdolla. Salibandyn Pelaajapolun tavoitteena on kasvattaa lahjakkuuksia urheilijoina, ohjata pelaajia suunnittelemaan ja yhdistämään opiskelu- ja urheilu-uraa sekä kartoittaa ikäluokan senhetkistä tasoa. Pelaajaseuranta pelaajapolulla aloitetaan pelaajien aloittaessa peruskoulun 7.luokan, 13-14-vuoden ikäisenä. Ensimmäiset pelaajapolkutapahtumat ovat peruskoulun 7. luokan keväällä, toukokuussa. Pelaajilla on mahdollisuus kulkea pelaajapolkua 5-6 kauden ajan, aina 18 ikävuoteen asti. Pelaajapolkutapahtumat järjestetään Suomen Salibandyliiton valmennuskeskuksessa Eerikkilän urheiluopistolla. Tapahtumat: 2001-SYNTYNEET TYTÖT, PIKKU POHJOLA 1

2.-3.5.2015 Tähdistöottelu, syksy 2015 2000-SYNTYNEET TYTÖT, PIKKU POHJOLA 2 2.-3.5.2015 Tähdistöottelu, syksy 2015 1999-1995-SYNTYNEET TYTÖT, TEHORYHMÄ 22.-24.5.2015 13.-16.8.2015 2001-SYNTYNEET POJAT, PIKKU POHJOLA 1 9.-10.5.2015 14.-15.5.2015 16.-17.5.2015 Tähdistöottelu 2015 2000-SYNTYNEET POJAT, PIKKU POHJOLA 2 14.-15.5.2015 16.-17.5.2015 23.-24.5.2015 Tähdistöottelu, syksy 2015 1999-SYNTYNEET POJAT, PIKKU POHJOLA 3 7.-8.5.2015 9.-10.5.2015 Tähdistöottelu, syksy 2015 1998-SYNTYNEET POJAT, POHJOLALEIRI 1.-4.6.2015 1997-SYNTYNEET POJAT, POHJOLA CUP 6.-9.8.2015 Pelaajapolulla järjestetään 20 tapahtumaa, joissa on yhteensä 1004 pelaajaa, 220 valmentajaa ja 42 erotuomaria. Lisäksi ikäluokkavalmentajat ( tarkista määrä Lasselta) kiertävät ympäri maata tekemässä pelaajavalmennusta ja -tarkkailuja.

VALMENTAJAKOULUTUS Tasojen 1- ja 2 koulutustoiminta 2015 Valmennuskoulutus 2015 tason I Salibandyvalmentajakoulutus Avoimet koulutukset 10 kpl 170 henkilöä Tilauskoulutukset seuroissa 10 kpl 200 henkilöä Valmennuskoulutus 2015 tason II Salibandyvalmentajakoulutus Avoimet & teema koulutukset 3 kpl 80 henkilöä Valmennuskoulutus 2015 tason II ja III teema- ja täydennyskoulutukset Teemakoulutukset 12 kpl 250 henkilöä SalibandyAkatemia - Valmennusosaamisen integrointi paremmin seuratoimintaan Toukokuussa käynnistyy Salibandyakatemia toiminta seurojen juniorijoukkueille valmennuskeskuksessamme Eerikkilän Urheiluopistolla. Mukaan voivat hakea seurojen tyttöjen ja poikien D-ikäiset juniorijoukkueet. Kolmen päivän tapahtumissa (kaksi kertaa vuodessa) kehitetään samaan aikaan pelaajia, valmentajia ja seuran valmennuspäälliköitä. Prosessin aikana määritellään / tarkennetaan seuran valmennuslinja. Kunkin joukkueen prosessi on kaksivuotinen.

AIKUISTEN JA NUORTEN HARRASTESALIBANDY Pistemestari-kuntoilukonseptin koulutus jokaisella salibandyliiton seitsemällä alueella Puolustusvoimien salibandypäivät neljässä varuskunnassa: Parola panssariprikaati 24.2. Muut kiertuepaikat ovat Ilmasotakoulu Tikkakoski, Uudenmaan prikaati ja Kainuun prikaati Työpaikkasalibandyn SM-kilpailut (STPU) 25.4 Arena Center Myllypurossa ja Ruskeasuolla Katusählykiertue touko-elokuussa 2015: 20-30 karsintaturnausta + finaali Narinkkatorilla 29.8. NAIS- JA TYTTÖSALIBANDYN KEHITTÄMINEN, ERITYISRYHMÄT JA KOULUT Tyttö- ja naissalibandy: Seurakontaktit määrä henkilömäärä (n.) Tyttösalibandyseuratapaamiset 12 150 MM2015 Timanttiturnaukset 7 1800 (pelaajaarvio) Naisille suunnattu valmennuskoulutus 3 6-10 Muut salibandytapahtumat 10 Erityisryhmien salibandy: Tapahtumat Määrä Henkilömäärä Sähköpyörätuolisalibandy (SM- ja Finlandia-sarja 4 n. 200 (pelaajat) Kehitysvammaisten salibandyn turnaus 1 200 Kuurojen Salibandyturnaus 1 n.120 (turnauksen pelaajat) LAJIKERHOTOIMINTA SÄBÄMESTARIN LAJIKERHO JA -KOULUTUS Käynnistetään Kasva urheilijaksi Säbämestarin lajikerho kaikissa salibandyn avainseuroissa Koulutetaan 40 seuraa ja 300 valmentajaa Säbämestari-koulutuksella (4 h)

SINETTISEURA- JA AVAINSEURATOIMINTA auditoidaan kymmenen sinettiseuraa ja järjestetään yhdessä Valon kanssa yhteinen seminaari kaikille sinettiseuroille koulutetaan sinettiseurojen ohjaajia ja valmentajia Säbämestari-koulutuksella käynnistetään avainseuratoiminta. Jokaiselle avainseuralle on nimetty yhteyshenkilö, joka tapaa seuran vähintään kaksi kertaa vuoden aikana. Tapaamiset dokumentoidaan. Avainseuratoimintaa arvioidaan tyytyväisyyskyselyllä 12/2014 Kehitystavoitteet Tavoite Tulos/Mittari Näkökulma (tuloskortista) Valmennus- ja seurakoulutuksen integroiminen paremmin seuratoimintaan Valmennuslisenssijärjestelmän kehittäminen SalibandyAkatemian koulutustoimintaan osallistuneineiden pelaajien, valmentajien, valmennuspäälliköiden ja seuratoimijoiden määrät Järjestelmä käytössä / ei käytössä. Yhteiskumppanisopimus harjoitepankista ja piirtoohjelmasta ON / EI.Tyytyväisyyskysely vastineista valmentajille. A1,A3, P1, P2, T1, H1, H2, H4 A1, P1, P2, T1, H1, H4 Huippu-urheilun tehostamistuen käyttö Harrastetuotteiden mobiilisovellusten kehittäminen (Mestari-konseptit) Mitataan niitä asioita, joihin tehostamistukea on myönnetty! Säbämestarin mobiilisovellus ON/EI. Pistemestari-konseptin mobiilisovellukseen oheisliikeiden lisääminen TEHTY / EI TEHTY, applikaatioiden latauskertojen määrä A4, T1, T3, P3 A1, T1, H1, H4 Timanttiturnaukset syksyllä 2015 jokaisella seitsemällä alueella Kehitysvammaisten sarjatoiminnan käynnistäminen (jatkuu vuodelta 2014) Kouluyhteistyö Tampereella naisten MM2015- kisoihin hyvät käytänteet jatkuvat kisojen jälkeen ja laajenevat muihin kuntiin Kuinka monella alueella timanttiturnaus on järjestetty? Sarjatoiminta KÄYNNISTYY / EI KÄYNNISTY Kirjallinen kuvaus kouluyhteistyöstä ja sen onnistumisestatehty / EI TEHTY A3, A4,P3, H7 A1, A3, T2, P2, P3, A4 A1, A2, A4, T3, P3, H1, H4, H7

Harrastelisenssien sisältöjen kehittäminen Harrastelisenssien sisällöt uudistettu 3/2015 Koulutusten ja -seminaarien integroituminen naisten MMkisoihin Oheisohjelmien organisointi ja koordinointi yhdessä seurojen kanssa kisamatkalla ja kotikisoissa 2015 Koulutusten ja seminaarien lukumäärä / osallistujien määrä MM 2015 kisoissa Oheisohjelmien kuvaus ja toiminnan arviointi TEHTY / EI TEHTY. MM_kisojen tyytyväisyyskyselyyn tehdään osio oheistoiminnoista. A1, A4, T3, P3 A1, A4, T3, P3, H4, H7, Kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan sektorin keskeisenä tehtävänä on sarjatoiminnan sekä erotuomaritoiminnan suunnittelu, toteutus ja kehittäminen. Kilpailutoiminnan suunnittelu ja kehittäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä toimihenkilöiden ja kilpailuvaliokunnan kanssa. Vuoden 2015 painopistealueina ovat tulospalvelujärjestelmän hyödyntäminen entistä paremmin tulosten ja pistepörssien päivittämisessä, sarjatoiminnan oikeaaikaisen ja tarpeellisen viestinnän kehittäminen sekä vuorovaikutus seurojen kanssa sarjatoiminnan kehittämiseksi. Erotuomaritoiminnan kehittämistä jatketaan erotuomarivaliokunnan (ETV) ja sen nimeämien vastuuhenkilöiden johdolla. ETV:n työn tukena toimivat sen työryhmät. Erityisenä painopistealueena on alueiden et toiminnan johtoryhmien (erotuomarivastaavien, erotuomarikoulutusvastaavien, erotuomarivalmennusvastaavien ja erotuomariasettelijoiden) toiminnan tukeminen ja siten erotuomarimäärän kasvattaminen. EeNet oppimisympäristön kehitystyötä jatketaan ja se otetaan vaiheittain käyttöön. Sarjatoiminta Kauden 2014 15 sarjoihin osallistuu yhteensä 2788 joukkuetta. Kasvua edelliskauteen verrattuna on 3 % ja suurin kasvu on tapahtunut D-G -junioreissa. Sarjoja pelataan sekä yksittäisinä otteluina että turnausmuotoisina sarjoina. Yksittäisinä otteluina pelataan pääsarjat, miesten II div., naisten I div. sekä junioreiden SM-sarjoista nuorten SM-sarja, B- ja C1-poikien SM-sarjat sekä tyttöjen SMsarja. C-tyttöjen ja C2-poikien SM-sarjat pelataan turnausmuotoisina. Pääsarjoja ovat miesten ja naisten Salibandyliiga sekä miesten Divari. Muita aikuisten sarjoja ovat alueellisesti pelattavat miesten II VI divisioonat sekä naisten valtakunnallinen I divisioona sekä alueellisesti pelattavat II IV divisioonat. Aikuisten alimmat sarjatasot vaihtelevat alueittain. Näiden sarjojen lisäksi pelataan sekä miesten että naisten Suomen Cup. Juniori-ikäluokissa valtakunnallisia SM-sarjoja ovat nuorten SM-sarja, B-, C1- ja C2-pojat sekä tyttöjen ja C-tyttöjen SM-sarjat. Alueellisia sarjoja pelataan A-G-pojissa sekä nuorten tyttöjen I divisioona

ja C-G-tyttöjen sarjat. Nuorimmat ikäluokat vaihtelevat alueittain. D-G- junioreiden pelitoiminnassa noudatetaan ensisijaisesti Salibandyliiton PeliMaailman, KisaMaailman ja KerhoMaailman sääntöjä sekä toissijaisesti kilpailusääntöjä. Tyttöjen ikäluokat muuttuvat syksyllä 2015 käynnistyvällä sarjakaudella liittohallituksen keväällä 2014 tehdyn päätöksen mukaisesti. Aluetoiminta Salibandyliiton aluetoiminta on jaettu seitsemälle alueelle (aluetoimiston sijainti suluissa): Etelä-Suomi (Helsinki) Länsirannikko (Turku) Sisä-Suomi (Tampere) Kaakkois-Suomi (Lappeenranta) Savo-Karjala (Joensuu) Pohjanmaa (Seinäjoki) Pohjois-Suomi (Oulu) Jokaisella alueella on päätoimiset aluevastaavat (Etelä-Suomen alueella kaksi), jotka vastaavat sarjatoiminnan organisoimisesta. Sarjatoiminnan lisäksi alueellista toimintaa kehitetään ylläpitämällä ja luomalla uusia yhteistyöverkostoja jäsenseurojen, kuntien, muiden lajiliittojen ja halliyrittäjien sekä alueellisten erotuomariverkostojen kanssa. Alueilla toimivien työryhmien määrää tullaan lisäämään, jotta jäsenseurat pääsevät entistä paremmin vaikuttamaan alueiden toiminnan kehittämiseen. Joukkueet alueittain 2014 15 ES LR SS KS SK PM PS Miehet 930 368 109 175 73 73 63 69 Naiset 218 71 35 47 11 15 19 20 A-C -pojat 353 122 47 75 32 25 28 24 A-C -tytöt 94 34 12 18 11 2 10 7 D-G -pojat 889 322 190 156 68 61 65 27 D-G -tytöt 131 51 30 13 7 12 11 7 Seniorit 162 95 13 24 12 7 0 11 Erityisryhmät 11 Yhteensä 2788 1063 436 508 214 195 196 165

Erotuomaritoiminta Tavoitteet: 1. Koulutuksen kehittämisen kautta taataan, että erotuomareiden taso on riittävä sekä määrällisesti että laadullisesti. Erotuomarikoulutus tuottaa kysyntää vastaavan määrän aktiivisia ja osaavia erotuomareita. 2. Myönteisen työskentelykulttuurin takaaminen erotuomareille Erotuomaritoiminta koetaan myönteisenä. Erotuomaritoiminta ymmärretään samalla tavoin kiinteänä osana lajia kuin pelaaminen ja muu toiminta. Toimintaa ohjaavat liiton tavoitteet, säännöt ja päätökset sekä erotuomareiden eettiset periaatteet (SEL). Erotuomaritoiminnasta käydään rakentavaa ja toimintaa edistävää keskustelua. Erotuomarisektorin yhteistyö seurojen, joukkueiden, valmentajien ja yksittäisten pelaajien kanssa on toiminnan kehittymiselle välttämätöntä. Yhteistyön tavoitteena on lisätä keskinäistä yhteisymmärrystä lajin eri sidosryhmien välillä. Erotuomarikoulutuksessa painotetaan vuorovaikutustaitoja. Erotuomaritoiminnan julkisuuskuvan kohottaminen (et brandi) on myös yhteinen tavoite. Kaikella toiminnalla edistetään yleisen myönteisen työskentelykulttuurin takaamista erotuomareille Erotuomarikoulutus Miesten pääsarjojen ja naisten liigan erotuomareille on nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmät. Työryhmät vastaavat oman ryhmänsä koulutuksista ja omien ryhmiensä erotuomariluokitusmuutoksista. Liittoerotuomarien koulutusryhmän toiminta vakiinnutetaan. Kansainvälistä erotuomarivaihtoa jatketaan liigoissa muiden salibandymaiden kanssa. Alueen erotuomaritoimintaa johtaa valiokunnan nimeämä vastuuhenkilö ja kunkin alueen et toiminnan johtoryhmä. ETV ja alue-et-koulutustyöryhmä kouluttavat jokaiselle alueelle alueerotuomarikouluttajia. Nämä kouluttavat alueillaan alueen erotuomarivastaavan ja et - koulutusvastaavan johdolla alue-erotuomareita ja tarvittaessa pelinohjaajia. Erotuomarivalmennus ja otteluvalvonta Erotuomarivalmennuksen vastuuhenkilö ja työryhmä kouluttavat pääsarjaerotuomarivalmentajat (otteluvalvojat). Alueen erotuomarivalmennusvastaavat kouluttavat alueelliset et valmentajat. Erotuomarivalmennusta jatketaan pääsääntöisesti aiemmassa muodossaan. Hyväksytty budjetti määrittää valmennukseen osoitetut resurssit. Otteluvalvontaa ja olosuhdetarkkailua suoritetaan yksittäisissä otteluissa sarjajärjestäjän tukena. Erotuomariasettelu ja luokitukset Asettelun pääsarjoissa tekevät ETV:n nimeämät henkilöt. Muissa sarjoissa asettelijoina toimivat alueiden et -asettelijat. Käytössä on 14 -portainen erotuomariluokitusjärjestelmä. Erotuomarin luokitus perustuu suoritettuun erotuomarikoulutukseen, et valmennuksien dokumentteihin sekä muihin erotuomaritoimintaan liittyviin tekijöihin. Toimitsijakoulutus Toimitsijakoulutuksesta huolehtivat alueiden erotuomarivastaavien ja et -koulutusvastaavien johdolla alueen erotuomarikouluttajat. Koulutustilaisuuksia järjestetään kootusti alueilla. Lisäksi ns. seuratoimitsijakoulutuksia jatketaan.

Kehitystavoitteet

Viestintä Mediasuhteiden, kontaktien ja näkyvyyden parantaminen Sosiaalisen median vahvan aseman kasvattaminen ja säilyttäminen Kokeilukulttuurin kautta tehdyt innovaatiot ja uudet toimintamallit (edelläkävijänä suomalaisessa urheilun viestintäkentässä) Sisäisen viestinnän kehittäminen ja henkilökunnan sitouttaminen koko Salibandyliitto on mediatalo Yhteistyökumppaneiden tavoittaminen ja palvelu Jäsenistön tavoittaminen ja palvelu Organisaation keskeisenä sektorina viestintä läpi leikkaa koko liiton ja SSBL Salibandy Oy:n toimintaa. Viestinnän päätehtävä on tukea ja edesauttaa kokonaistavoitetta - olla Suomen paras urheilun palveluorganisaatio. Viestintäsektori toimii läheisessä yhteistyössä kolmen muun sektorin kanssa ja edesauttaa sektorien määrittelemien tavoitteiden toteutumista. Viestintäsektori toimii lajin markkinoinnin suunnittelussa yhteistyössä SSBL Salibandy Oy:n kanssa. Jäsenviestintä on yksi osa sektorin toimintaa. Keskeisimpinä kohderyhminä media ja sosiaalisen median käyttäjät. Sähköinen viestintä Viestinnän tärkeimpänä yksittäisenä toimenpiteenä on kasvattaa lajin medianäkyvyyttä niin perinteisessä (printti ja tv) mediassa, kuin sosiaalisessa mediassa. Konkreettisina toimenpiteinä laajamittaisen verkkosivu-uudistuksen jatkokehitys, liikkuvan kuvan lähetysalustan markkinoiminen ja sosiaalisen median kontaktipinnan tuominen jäsenten, ison yleisön ja yhteistyökumppaneiden vuorovaikutukselliseen käyttöön. Mediasuhteet niiden ylläpito, kehittäminen ja laajentaminen ovat keskeinen osa viestinnän sektorin toimintaa.

Muutosta leimaa voimakas visualisuus ja liikkuvan kuvan käytön suuri lisääntyminen. Sähköisen viestinnän sisältökehitystä tekevät viestintäsektorin kanssa yhteistyössä organisaation kolme muuta sektoria ja SSBL Salibandy Oy. TV ja nettilähetykset Viestinnän sektori tukee, auttaa ja pyrkii kehittämään salibandyn tv-näkyvyyttä. Nykyinen tvsopimus Ylen kanssa jatkuu kevääseen 2015. TV-kumppania autetaan ja tuetaan lähetysten suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhdessä tv-lähetysten rinnalla kehityskohteena ovat omalle alustalle tuotetut nettilähetykset. Tavoitteena on kasvattaa suorien salibandyotteluiden katselua ja näkyvyyttä voimakkaasti. Nettilähetyksiä tuotetaan myös yhteistyössä kumppanien (Veikkaus ja IS) kanssa. Lisäksi vuorovaikutuksellista (sosiaalisen median käytön katseluun yhdistävää) ajankohtais- ja keskusteluohjelmatuotantoa suunnitellaan. Mediaseuranta ja yhteistyö median kanssa Viestinnän sektori seuraa tarkasti perinteistä printtiä ja sähköistä mediaa. Vuorovaikutus ja yhteistyö isojen mediatalojen kanssa kuuluu sektorin strategiaan. Lisäksi mediaseurantaa tehdään tarkasti sosiaalisen median (mm.twitter, blogit, Facebook, Instagram) puolella. Puheenaiheisiin reagoidaan ja niitä ollaan myös itse synnyttämässä. Uudet haasteet ja suunnitelmat Viestintäsektori suunnittelee sisältöä Salibandyliiton juhlavuodelle 2015. Asiasta perustetaan työryhmä. Naisten 2015 MM-kotikisojen suunnittelu. Viestintä edustettuna työryhmässä. Myös finaalitapahtuma 2016 tulee mukaan suunnitteluun. Viestintäkoulutusten suunnittelu. Kansainvälinen toiminta ja sen kehittäminen. Viestinnän sisäisen roolijaon kehittäminen. Kehitystavoitteet Toimenpide Tulos/Mittari Näkökulma Vuorovaikutus viestinnän suorien kohderyhmien kanssa Media Sosiaalinen media/käyttäjät Yhteistyökumppanit Vaikuttajat Harrastajat/pelaajat/jäsenistö Henkilöstö kontaktien määrän kasvattaminen suorien/priorisoitujen kohderyhmien mukaan/seuranta(vko.tasol la) A1,A2, A4, P1, P3, T1, H1, H2, H3, H4, H5, H6 Viestinnällinen onnistuminen MM2015 Verkkosivujen /sos.median sisällön tuottamisen työnjako ja rooolitus (kartoitetaan myös uudet tekijät/kumppanit) medianäkyvyys (sponsor insight, sos.median mittarit FB/twitter/instagram, A1, A2, A4, P3, verkkosivuvierailut/mmuutiset) roolijako T3, H1, H2, H5, H7 henkilöstön koulutus ja mukaanotto(nettisivut+sos. media), sos. median A1,A2, A4, työhön liittyvät julkaisut P1,P2, P3, H1,H2

Verkkosivujen /sos.median sisällön tuottamisen työnjako ja rooolitus (kartoitetaan myös uudet tekijät/kumppanit) Uuden sähköisen sisällön suunnittelu ja toteutus (video, sos.media, jutut, kuvat jne.) YLE-yhteistyön kehittäminen ja suunnittelu Oman nettilähetystuotannon tason vakiinnuttaminen ja lähetysten markkinointi Mediaseurannan suunnittelu ja toteutus - tulosten analysointi (sponsor insight,finpanel, google analytics) Viestinnän kampanjat muilla sektoreilla (turnaukset, Pistemestari, Tyttösäbä jne) Viestinnän roolin vahvistaminen huippusalibandytapahtumissa Maajoukkueiden viestintännän vahvistaminen Uutiskirjetuotanto Juhlavuosi "Salibandy 30v!" - tuotannot henkilöstön koulutus ja mukaanotto(nettisivut+sos. media), sos. median työhön liittyvät julkaisut sos.median mittarit keskustelun ja vuorovaikutuksen syntyminen, kävijä- /katsojamäärät Katsojaluvut, YLE:n tyytyväisyys ja tahtotila jatkosopimukseen, Katsojaluvut/tekninen toimivuus/yleinen näkyvyys(sponsor insight) A1,A2, A4, P1,P2, P3, H1,H2 A1, A2, A3, A4, P3, T3, H1, A1, A2, A4, P1, P2, P3, H4, A1, A2, P1, T1, H1, H4 A1, A2, A4, P1, sponsorinsight, finpanel, google P3,T1, analytics H2, osallistujamäärät, lataukset, ko.kokonaisuuden onnistuminen (näkyvyys, katsojamäärät, sponsor insight, pelaajien tunnettuus) sponsor insight, sos.media mittarit - tarinoiden, persoonien ja ilmiöiden nostaminen kaupallinen ja tiedotuksellinen kulma, mainostajien määrä, säännöllisyys (2krt./kk) näkyvyys (sponsor insight, sos. Media), A1, P2, T1, H5 A1, A2, A4, P1, P3,T1, T3, H1, H2, H7 A1, A2, A4, P1, P3,T1, T3, H1, H2, H7 A1, P1, H4, H5 A1, A2, A4, P3, H4, H6, H7

Talous Toimintasuunnitelmavuonna taloudenhallinta tulee olemaan merkittävässä roolissa. Kustannuspaineiden noustessa systemaattisella kulukurilla ja taloudellisesti tehokkailla ratkaisuilla kyetään toiminta organisoimaan suunnitellulla tavalla. Talouden seurannan tehostaminen tapahtuu sektoreittain. Toiminnan johtamis- ja ohjausjärjestelmän mukaisesti sektorit vastaavat itsenäisesti toiminnan suunnittelusta myös taloudellisesti sekä sektorin kulukurista. Uuden lisähaasteen talouden hallintaan tuo uusi erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä, jonka volyymi on vuonna 2015 660.000 euroa. Naisten MM2015-kisat kasvattavat liiton toimintaa toimintasuunnitelmavuonna. Naisten MM2015-kisojen kokonaisbudjetin suuruus on n. 800.000 euroa. Merkittävä osa liiton tulorahoituksesta tulee jäsenistöltä. Suurimpina tuloerinä ovat osanottomaksut (34 %) ja lisenssimaksutuotot (20 %). SSBL:n tulorahoituksen jakauma 2015 Muut tuotot 0% Toiminta-avustus 13% Erityisavustukset 2% Erityismäärärahat 4% Osanottomaksut 34% Yhteistyösopimuk set 6% Lisenssimaksutot ot 20% Jäsenmaksutuoto t 3% Pääsylipputulot 4% Muut tuotot 15% Toiminnan kulurakenne säilyy pitkälti edellisvuosien kaltaisena. Palveluorganisaatiossa henkilöstökulujen osuus on 23 prosenttia, matka- ja majoituskulujen osuus on 22 prosenttia. Kilpailutoiminnasta ja toimitiloista aiheutuvien vuokrien osuus on 17 prosenttia kulurakenteesta. Ulkopuolisten palveluiden osuus on 10 prosenttia.

SSBL:n kulujakauma 2015 Matkakulut 22% Ulkopuoliset palvelut 10% Materiaalikulut 2% Muut varsinaisentoim. kulut Varainhankinnan kulut 3% Palkat 19% Vuokrakulut 17% Henkilösivukulut 4% Palkkiot 14% Toimintasuunnitelmavuoden 2015 talousarvion loppusumman suurus on 7,7 miljoonaa euroa (v. 2014 6,0 M ). Liiton taloudellinen tulos vuodelle 2015 on yljäämäinen 68.618 euroa. Talousarvion loppusumma on 28 prosenttia suurempi kuin vuoden 2014 talousarvion loppusumma. Merkittävästä kasvusta valtaosa johtuu keskistetyn erotuomareiden maksatusjärjestelmän ja MM2015-kisojen aiheuttamasta volyymin kasvusta. Tarkemmat taloustiedot ilmenevät alla olevasta talousarviosta 2015.

SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY TALOUSARVIO 2015 VARSINAINEN TOIMINTA Budjetti 2015 Budjetti 2014 Tilinpäätös 2013 OSANOTTOMAKSUT YHTEENSÄ 2 607 080 2 395 315 2 348 089 PÄÄSYMAKSUT Pääsymaksu/pääsylipputulot 347 305 0 35 949 MUUT TUOTOT YHTEENSÄ 1 190 950 519 750 564 382 TUOTOT YHTEENSÄ 4 145 335 2 915 065 2 948 420 PALKAT JA PALKKIOT -2 520 123-1 908 458-1 734 616 HENKILÖSIVUKULUT -319 557-301 315-289 939 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ -2 839 680-2 209 773-2 024 555 POISTOT YHTEENSÄ -25 633-6 700-3 506 VUOKRAT YHTEENSÄ -1 330 130-1 116 961-1 132 422 ULKOPUOLISET PALVELUT YHTEENSÄ -778 544-559 245-658 078 MATKAKULUT YHTEENSÄ -1 722 344-1 465 646-1 395 994 MATERIAALIKULUT YHTEENSÄ -155 946-96 896-112 649 MUUT VARSIN. TOIMINNAN KULUT -558 477-402 021-417 996 KULUT YLEISTOIMINTA -7 410 754-5 857 242-5 745 200 VARSIN. TOIMINNAN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -3 265 419-2 942 177-2 796 780 VARAINHANKINTA Budjetti 2015 Budjetti 2014 Tilinpäätös 2013 TUOTOT YHTEENSÄ 2 189 543 2 039 032 1 891 361 KULUT KULUT YHTEENSÄ -263 505-91 000 0 VARAINHANKINTA YHTEENSÄ 1 926 038 1 948 032 1 891 361 TUOTTO- /KULUJÄÄMÄ -1 339 382-994 146-905 419 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT TUOTOT Osinkotuotot 1 000 1 000 870 Korkotuotot 3 000 5 000 2 508 Vuokratutot 0 0 0 KULUT Korkokulut -1 000-1 000-1 240 Muut rahoituskulut 0 0 0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 3 000 5 000 2 138 OMATOIMINEN TUOTTO- /KULUJÄÄMÄ -1 336 382-989 146-903 281 SATUNNAISET ERÄT YLEISAVUSTUKSET Satunnaiset tuotot 0 0 0 Valtion toiminta-avustus 1 000 000 950 000 869 000 Valtion erityisavustukset 130 000 70 000 60 000 Muut yleisavustukset 275 000 40 000 27 000 Yleisavustukset yhteensä 1 405 000 1 060 000 956 000 KOKONAISTUOTTO- /KULUJÄÄMÄ 68 618 70 854 52 719 TILIKAUDEN TULOS 68 618 70 854 52 719