Pelastustoiminta korkeat rakennukset
Muistelmaosuus Kerrostalon tikkaat, Tesoma Torninosturi, Tesoma TAYS ja Tampellan alue, kiipeilijät piipussa Hotelli Ilves, hämähäkkimies Piippumuurarin putoaminen Torninosturin kaatuminen Hervannassa Liikenneportaaliin, katoille, seinille ja sähkölinjoille kiipeilevät itsemurhakandidaatit ja alkoholin vaikutuksen alaiset Jyrkille rinteillä kiipeilijät, lapset ja kissat puissa Varautuminen sairauskohtaukseen radiomastossa (Pyynikki) Lehtikirjoittelu lisää itsemurhakandidaattien aktiivisuutta Tulipaloissa huomioitava puomitikkaan pääseminen kohteeseen, Hervanta
Lähtökohtana palo: Huoneistopalo, kerrostalo P1- paloluokan (palon kestävä) rakennuksessa (Paloluokkaan P1 kuuluvan rakennuksen kantavien rakenteiden oletetaan pääsääntöisesti kestävän palossa sortumatta. Rakennuksen kokoa ja henkilömäärää ei ole rajoitettu. ) alle 8-kerroksinen talo, johon vaaditaan vain yksi uloskäytävä
Rakennusteknisiä tietoja Asuinrakennukset ovat osastoitu huoneistoittain. (Rak Mk E1 5.2.1) Yli kaksikerroksiset rakennukset ovat P1-luokan rakennuksia, pois lukien uudet puukerrostalot. Ennen vuotta 2011 rakennetut puukerrostalot voivat olla max. 4 krs. ja nykyään max 8 krs. Näiltä edellytetään mm. sprinklausta. Rak. Mk E1 asettaa asuinkerrostaloille erilaisia vaatimuksia mm. uloskäytäviin, nousujohtoihin ja palokunnan hissiin liittyen riippuen kerrosluvusta (korkeudesta).
Asuinkerrostalo enintään 8 krs. vain yksi osastoitu uloskäytävä (Rak. Mk E1 10.5.2. ja 10.3.2) varatie (käytännössä parveke tai ikkuna, jonka kautta pelastautuminen on mahdollista omatoimisesti tai palokunnan toimenpitein.) (Rak Mk E1 10.3.2) palokunnan toimenpitein tarkoittaa käytännössä puomitikkaan käyttöä ja tämän vuoksi myös toimivia pelastusteitä
Asuinkerrostalo 9-16 krs. Kaksi uloskäytävää: molemmat palolta suojattuja uloskäytäviä, joilla tarkoitetaan uloskäytäviä, joissa huoneistojen ovet eivät aukea suoraan uloskäytäviin. (Osastoitu uloskäytävä, johon on yhteys ainoastaan kerrostasolla olevan osastoidun tilan kautta. ) (Rak. Mk E1 10.5.2.) Rak.Mk E1 ei edellytä varatietä, jonka kautta pelastautuminen on mahdollista palokunnan toimenpitein eli suunnittelu ei tukeudu puomitikkaan käyttöön. kuivanousujohto (kussakin) porrashuoneessa (Rak Mk E1 11.5.2) Porrashuoneen savunpoistossa mahdollisesti erityisjärjestelyjä (koneellinen?): Yli 8 kerroksisen rakennuksen uloskäytävien savunpoistoa suunniteltaessa varmistetaan, etteivät palossa syntyvät savuja palamiskaasut vaaranna poistumista uloskäytäviin liittyvistä tiloista. (Rak Mk E1 11.4.2)
Asuinkerrostalo Yli 16 krs. Kaksi uloskäytävää: yksi palolta suojattu (Osastoitu uloskäytävä, johon on yhteys ainoastaan kerrostasolla olevan osastoidun tilan kautta. ) yksi palolta ja savulta suojattu (esim. porraskäytävään kulku ulkotilan kautta) (Rak. Mk E1 10.5.2.) Rak.Mk E1 ei edellytä varatietä, jonka kautta pelastautuminen on mahdollista palokunnan toimenpitein eli suunnittelu ei tukeudu puomitikkaan käyttöön kuivanousujohto (kussakin) porrashuoneessa (Rak.Mk E1 11.5.2 ) Porrashuoneen savunpoistossa mahdollisesti erityisjärjestelyjä (koneellinen?): Yli 8 kerroksisen rakennuksen uloskäytävien savunpoistoa suunniteltaessa varmistetaan, etteivät palossa syntyvät savuja palamiskaasut vaaranna poistumista uloskäytäviin liittyvistä tiloista. (Rak Mk E1 11.4.2) palokunnan hissi: hissi on varustettava sellaisin laittein, että sen käyttö on mahdollista pelastus ja sammutustyössä. (sähkösyöttö varmistettu, mahdollisuus pakko ohjaukseen) (Rak Mk E1 11.2.4 )
Tehtäväjako / operaatiomalli 1. yksikkö -Sammutus- ja pelastustehtävä palavaan huoneistoon, muodostaa itselle suojaparin (ainakin siksi aikaa kunnes se saadaan seuraavalta yksiköltä) 2. yksikkö -Suojapari kaikille yksiköille, rappukäytävän ylipaineistus ja tiedustelu 1. pelastuspari suorittaa rappukäytävän tiedustelun ja avaa savunpoistoluukun 2. pelastuspari (kessu ja kuski) toimii suojaparina (selvitys 1. yksikön jakoliittimeltä) ja selvittää savutuulettimen 3. yksikkö -Varmistaa (usein riittänee tiedustelukin) yläpuoleiset tilat ja tiedustelee viereiset tilat 1. pelastuspari varmistaa yläpuoleiset tilat 2. pelastuspari tiedustelee viereiset tilat säiliö yksikkö puomitikas yksikkö -selvittää lisäveden 1. yksikölle ja itselle (palopostista) -pelastus- (parvekkeelta) tai tiedustelutehtävä rakennuksen ulkopuolelta
Selvitykset - perusselvitys lähtökohtaisesti - toteutetaan niin, että saadaan pääjohto mahtumaan pihalle. Näin auto jää sopivalle etäisyydelle raivausta ja puomitikasta ajatellen. - Selvitykset kannattaa vetää yhdestä yksiköstä (ensimmäisen yksikön jakoliittimeltä), vaikka useampi yksikkö työskentelisikin kerroksissa.
Oven murtaminen - Jos mahdollista niin kannattaa tehdä ns. kissanluukku moottorisahalla lukon alapuolelta. - Tällä estetään savukaasujen leviäminen portaaseen, joka on yleensä erittäin tärkeää. - Sahattu ovi on kaiken lisäksi helpohko lukita palon jälkeen
Porraskäytävä ylipaineistetaan Rak. Mk. E1 2011 11.4.2.: Enintään 8-kerroksisessa rakennuksessa järjestetään uloskäytävän yläosasta mahdollisuus savunpoistoon helposti avattavan vähintään 1,0 m2:n suuruisen ikkunan tai luukun kautta. Vanhemmissa taloissa saattaa olla vain helposti rikottava ikkuna. Tampereella ja nykyisin Pirkanmaalla on vaadittu yli kolmekerroksisissa rakennuksissa alhaalta laukaistavissa olevaa luukkua. Ylipaineistuksella pyritään estämään savun leviäminen palavasta asunnosta rappuun Ylipaineistus on myös nopea tapa ja painovoima tukee tuuletusta Tilanteessa, jossa porras on täynnä savua, kannattaa pyrkiä avaamaan tuuletusluukku ennen tuulettimen käynnistystä Palon sammuttua (huoneiston ylipaineen poistututtua) voi olla järkevämpää alipaineistaa porraskäytäväkin, joko palaneen huoneiston tai savunpoistoluukun /oven kautta. Alipaineistus painovoimaa vastaan (alaovelta) on tehotonta. Alipaineistamalla estetään rapussa olevan savun leviäminen huoneistoihin, sitten kun ylipaineistukselle ei ole enää tarvetta.
Porraskäytävän ylipaineistaminen Ylipaineistus käskynä tarkoittaa: tuulettimen selvittämistä alaovelle ja savunpoistoluukun avaamista ylhäältä.
Sammutus sisältä ulos Kuten Leo Pesosen tulensammutusoppaassakin (1944) todetaan: Sisältä ulospäin. Sammutustyön tulee, mikäli ihmisvoimin suinkin mahdollista on, tapahtua sisältä päin. Ulkoa päin umpimähkään laskettu vesisuihku harvoin kohtaa maalinsa. Sitä vastoin suihkun ohjaajalla, joka pääsee tunkeutumaan ovesta sisään on koko huone vallassaan Ulkoa suoritettu sammuttaminen työntää savukaasut sisään päin ja mahdollisesti porraskäytävään ja on omiaan aiheuttamaan enemmän vahinkoa kuin hyötyä.
Huoneiston savutuuletus alipaineistamalla Huoneisto tuuletetaan alipaineistamalla! Ylipaineistamalla savu leviää viereisiin huoneistoihin IV-kanavia pitkin (ei välttämättä palopeltejä ja palopellitkin toimii vain kuumalla savulla) huoneistojen väliset osastoivat seinätkin saattavat vuotaa - ylipaineistamalla savu pureutuu rakenteisiin aiheuttaen vahinkoa
Huoneiston savutuuletus alipaineistamalla Heti palon sammuttua suoritetaan alipainetuuletus suihkuputkella Suihkuputkella tuulettamisesta voidaan luopua kun tuuletin saadaan selvitettyä. Tuuletinta ei selvitetä huoneiston ovelle! (ylipaineistus) Vaan parvekkeen ovelle tai ikkunalle esim. pöydän päälle, jolloin huoneisto saadaan alipaineistettua mielellään niin, ettei tuuleteta puhtaiden tilojen läpi. Eli tuuletin palaneen huoneen ikkunalle
Perättäisellä tuuletuksella hallitaan ilmavirtaa Perättäisellä tuuletuksella saadaan tuuletettua kaikki tilat ilman tuulettimen siirtelyä. Huom! Toimii myös alipainetuuletuksena, korvausilma aukkoa vaihtelemalla.
Palopeltien asemaa ajaa kuristimet. Toiminnan varmistamiseksi: pidetään ilmanvaihto päällä ei ylipaineisteta huoneistoja savutuuletuksella Asuinkerrostalossa ei ole välttämättä palopeltejä
Evakuointi Voimakkaassa palossa / savun leviämisessä voi tulla kyseeseen koko talon tai rapun evakuointi Käytännössä muodostelma on tällöin vahvennettu joukkue tai komppania ja evakuointi toimii omalla kaistallaan (joukkue). Kaistaa johtava (paloesimies tai mestari) kirjaa evakuoidut henkilöt ja asunnot sekä koordinoi evakuointia. Hän saa mahdollisesti tietoa evakuoinnin tarpeessa olevista henkilöistä hätäkeskuksen kautta. Yksiköissä tulee olla rakennusliitua, jolla merkitään ovet ja varmistetaan, ettei samoja huoneistoja tarkasteta kahteen kertaan ja että kaikki asunnot on tarkastettu Tulee varmistaa että kaikki puhuvat samasta kerroksesta samalla numerolla. Järkevintä on käyttää kohteen omaa kerrosnumerointia, jos sellainen on olemassa.
Evakuointi 1. luokka: Pelastetaan välittömästi 2. Luokka: Hätäsiirretään mahdollisimman pian 3. Luokka: Tiedotetaan tilanteesta, annetaan toimintaohjeita, hätäsiirretään tarvittaessa
Evakuointihuppuja on kahdenlaisia Toinen malli on pussissa ja on toimintakuntoinen, kun poistetaan pussista Toisessa mallissa on patruunan suojana kalvo, jonka poistaminen helpottaa asiakkaan hengittämistä. Yksiköistä löytyy ja 31:n ja 32:n takaluukun vasemmassa reunassa on 6 kpl lisää.
Asioita joihin tulee kiinnittää huomiota Tilanneilmoitus mestarille, heti kun ollaan kohteessa Tilannepaikan johtaja. Mestarin tulee tarvittaessa määrätä kessu johtamaan tilannetta tilannepaikalla, jos on itse vielä matkalla. Mestarin tekemät päätökset perustuvat suurelta osin yksiköiden suorittamaan tiedusteluun, joten tiedonkulku on tärkeässä roolissa. viestitään myös, mm. savusukelluksen aloittaminen, tuuletuksen aloittaminen, palon sammuminen, tehtävien suorittaminen ja potilaan löytyminen Savusukellusvalvonnan järjestäminen (yksikön esimies vastaa, jos mestari ei muuta määrää) Savutuuletus suihkuputkella heti palon sammuttua ensihoitovalmiuden järjestäminen niin, että mahdollista potilasta ollaan heti ottamassa vastaan kun hänet savusta pois saadaan. tarkastettujen huoneistojen ovien merkintä (rasvaliidut, ei yhtenäistä tapaa) Viestiliikennemallin mukainen toiminta, eli ilmoittaudutaan kutsulla ihmiset pois vaaravyöhykkeeltä