JSon oikea aika uudistaa. vajaatuottoiset metsät



Samankaltaiset tiedostot
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

kannattava elinkeino?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsänhoito. Metsänomistajat

Kuinka puu saadaan liikkeelle?

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola Tallinna

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Juurikäävän torjunta

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Suomen avohakkuut

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Kullaa Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 /

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Uusimmat metsävaratiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Metsätuhojen talousvaikutuksia

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Metsät ja metsätalous Evolla

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

40VUOTISJUHLARETKEILY

METSÄ SUUNNITELMÄ

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys. Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Energiapuu ja metsänhoito

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Kemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

ОАО «Ladenso» ОАО «Olonetsles»

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Taimikonhoidon perusteet.

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Transkriptio:

JSon oikea aika uudistaa vajaatuottoiset metsät

Metsänomistaja jos Sinulla on karjaa, tiedät kokemuksesta, ettei siltä saatava tulo riipu navetan koosta, vaan siinä olevan karjan määrästä Ja laadusta. Samoin eivät metsäsi antamat tulot johdu vain metsäalasi laajuudesta, vaan ratkaisevimmin sillä olevan metsän kasvukunnosta ja puuston laadusta. Jos metsässäsi on osia, jotka eivät ole riittävän tiheitä tai niissä kasvaa epätaloudellista puuta. metsäsi ovat vajaatuottoisia. HHtHKDH

Kanervatyypin jätekuusikko, joka on kasvupaikalle sopimaton ja jossa paljaaksihakkuu on välttämätön. OLETKO harkinnut, että metsästäsi maksetaan perusveroa metsämaan laajuuden ja laadun mukaan? Tämä vero on samansuuruinen, olipa metsäsi täysi- tai vajaatuottoinen. Jälkimmäisessä tapauksessa Sinun on maksettava veroa olemattomasta tulosta. OLETKO ajatellut, että jos jätät lapsillesi vajaatuottoisen metsän, jätät heille vajaamittaisen perinnön? OLETKO selvillä siitä, että Suomen itsenäisyys ja maan pääseminen sodan kiroista voivat riippua siitä, että Sinä juuri nyt vaihdat vajaatuottoiset metsäsi täysikuntoisiin? Nyt tarvitaan yleiseen kulutukseen puuta Sinunkin metsistäsi, ennen kaikkea vajaatuottoisista. Ensimmäinen toimenpide niiden kunnostamiseksi on nykyisen puuston hakkuu. Siten avaat sopivan työmaan henkilöille, jotka muuten ebkä saisivat kulkea työttöminä, ehkäpä rintamatoverillesl. OLETK O tullut ajatelleeksi, että nyt, jolloin heikkolaatuisella puulla on suhteellisen korkea hinta, on sopiva ajankohta ryhtyä muuttamaan vajaatuottoisten metsien puustoa rahaksi; OLETKO saanut tietää, että valtio huolehtii olosuhteista riippuen joko kokonaan tai ainakin osaksi korvauksetta uuden, kunnollisen metsäsukupolven hankkimisesta vajaatuottoisten metsiesi tilalle ja että näin metsitetyt alueet saavat olla huomattavan ajan verovapaina? Jollet, voit siitä varmistua tutustumalla viimeisellä sivulla oleviin otteisiin eduskunnan hyväksymistä laeista. Lyhyttä ja oksaista hakamaakoivikkoa, joka ehkäisee ruohon ja heinän kasvun. Hakattava paljaaksi. Jos tällainen koivikko kasvaa teiden varsilla tai rannalla, voi siitä jättää elinvoimaisimpia yksilöitä edelleen varttumaan maisemallisista syistä.

Puolukkatyypin harsintametsikkö, jonka uudistami een voidaan käyttää vain paljaaksi hakkuuta. Suurimmat edut saa se, joka ryhtyy vajaatuottoisten metsien hakkauttamiseen vapaaehtoisesti. Käänny pikaisesti asianomaisen metsänhoitolautakunnan puoleen lähimpiä ohjeita saadaksesi. Metsäsi vajaatuottoisimmat osat löydät kuitenkin helposti itsekin. Sellaisia ovat hakamaametsät. jolta Suomessa on vielä 1,4 milj. ha. Läheskään kaikkea el tästä valtavasta alasta tarvita enää laiduntamiseen ja se mikä tarvitaan, on kunnostettava todellisiksi laitumiksi. Hakamaiden metsämaat ovatkin paikkakunnan parhaat. Sitäpaitsi ne sijaitsevat lähinnä asutusta ja puutavaran kuljetusreittejä. Metsät sitävastoin ovat heikot, suurin osa hakkuilla hävitetty, pilattu tai saatettu epätyydyttävään tilaan. Metsien arvoa alentaa lisäksi huono puulaji sekä puiden oksaisuus, lyhyys, runkojen huono muoto ja lahovikaisuus. Niiden tuotto onkin vain vähäinen osa siitä, mitä se voisi olla. Maannousemalahon pahasti vioittama, teknillisesti vajaatuottoinen kuusikko, joka puulajia vaihtaen on uudistettava.

Tällaisia kuusinuorennoksia meiltä puuttuu. Paljaaksihakkausalalle istutettu, 11- vuotias kuusentaimisto. Epätaloudellista puuta kasvavia metsiä on muitakin. Toisinaan arvokaskin puulaji on tullut sille sopimattomalle kasvupaikalle, kuten kuusi ja haapa kuivalle kankaalle, toisinaan varsinaisissakin metsissä on sellaisia kohtia, joissa puusto on teknillisesti heikko, joko vähäarvoisen puulajin tahi oksaisten tai lahovikaisten puiden muodostama. Yleisimpänä syynä vajaatuottoisten metsien runsauteen ovat kuitenkin sellaiset epätaloudelliset hakkuut, joissa metsistä on jatkuvasti poimittu parhaita puita, usein sahatukkeja, vaneripuita, paperipuita ja kalvospuita. Näin on metsien puuvarasto käynyt pieneksi ja sen laatu heikoksi. Metsien uudistuminen luonnon tietä on usein tullut mahdottomaksi, ja jos se onnistuisikin, on se vaara tarjolla, että uusi sukupolvi on rodullisesti heikompaa kuin edellinen. Tällaisissakin metsissä on toimitettava uudistushakkaus ja uusi metsä useimmiten hankittava kylväen tai istuttaen. Paljaaksihakkuun jälkeen istuttamalla saatu täysitiheä, teknillisesti hyvä 30-vuotias männikkö, jonka harvennuksista io on saatu huomattava määrä polttopuuta.

näin näin näin Harvanlainen, lahovikainen ja laadultaan epätyydyttävä sekametsikkö uudistetaan männyllä. Hakkuusta kertyy hehtaaria kohden suuria pinotavaramääriä. Ryhdy ripeästi ja rohkeasti hakkauttamaan vajaatuottoisia metsiäsi jälleenrakennat hävitettyä metsä- kantaa omaksi, jälkeläistesi ja koko yhteiskunnan eduksi helpotat kireäksi käynyttä polttopuutilannetta ja estät tuottavassa kasvukunnossa olevien metsien joutumisen polttopuuksi pelastat maan uhkaavalta "puu- vararikolta". Varmista usaltasi huominen päivä päätä metsäkauppasi aikanaan! Metsänhoitolautakuntien ammattimiehet johtavat metsien leimaustyöt.

... tämän. yksityisten OTTEITA METSÄNPARANNUSLAKI I. Viitenä vuotena, alkaen vuodesta 1943, otetaan valtion tuloja menoarvioon huonotuottoisessa tilassa olevien metsäalo-.. jen tuottavaan kuntoon saattamista ynnä muita metsien hoitoon ja suojeluun kuuluvia töitä varten vuosittain vähintään 35 miljoonan markan suuruinen siirtomääräraha. 2. Edellä mainitusta määrärahasta varataan... toinen puoli metsänparannustoiminnan edistämiseen yksityismailla siten, että varat käytetään huokeakorkoisiksi lainoiksi.. mailla toimitettavia ojitus-, metsitys- ja muita metsänparannustöitä varten, ojituksen tai metsityksen tarpeessa olevien alojen tutkimuksiin sekä niiden kunnostamistöitä varten tarpeelliseen työnjohtoon. Metsänparannustöihin yksityismailla voidaan myöntää myös suoranaista avustusta siten, että niitä varten myönnetään ilmainen työnjohto ja työkalut ynnä puun siemenet ja taimet sekä suoranaista raha-avustusta aina 60 %:iin yrityksen kokonaiskustannuksista. LAKI eräistä toimenpiteistä vajaatuottoisten metsien uudistamiseksi. 1. Kun metsänhoitolautakunnan toimialueelta on sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, vahvistettu hankittavaksi määrätty polttopuumäärä, lautakunnan on huolehdittava siitä, että niillä hakkuilla, jotka alueella tämän vuoksi toimitetaan, mahdollisuuksien mukaan edistetään hävitettyjen, pilalle hakattujen sekä muuten huonokuntoisten ja sen johdosta vajaatuottoisten metsien uudistamista. 2. Hankittavaa polttopuumäärää eri kiinteistöjen kesken jaettaessa metsänhoitolautakunnalla on lain 1. :ssä mainitun tarkoitusperän saavuttamiseksi valta määrätä, mitkä osat kiinteistön metsästä on ensisijaisesti hakattava ja miten hakkuut niissä on toimitettava. 3. Metsänhoitolautakunnan tulee pitää huolta siitä, että ne metsän uudistamista ja taimiston suojelemista tarkoittavat työt, jolta lautakunnan...antamat määräykset tai.. uudistussuunnitelmat edellyttävät, tulevat. suoritetuiksi. 4. Metsänhoitolautakunnan tämän lain perusteella suorittamista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset, paitsi niissä tapauksissa, joita 2 :n 2 momentissa tarkoitetaan, maksetaan metsänparannusvaroista... 5. (Koskee verovapautta.)

KANSANHUOLTOMINISTERIÖ P'^73 StIOMAL. KIKJALL. SKUKAN KIKJAP.UY.