SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

Samankaltaiset tiedostot
SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

Uuden Savonlinnan elinkeinostrategia Yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin puheenjohtajisto

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Lisätalousarvio 2019 ja taloussuunnitelma Maakuntavaltuusto

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

Rahoitusosa

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

Elinkeino-ohjelman painoalat

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

RAHOITUSOSA

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Mika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie Pelkosenniemi

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

TALOUSARVIO 2018, TALOUSSUUNNITELMA -2021, kaupunginhallitus

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

TRAFI sidosryhmätapaaminen

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu

Osavuosikatsaus 1-8/2016

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Maaseuturahaston mahdollisuudet

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Sujuvan elämän seutukaupungit Katsaus käynnistyviin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin

Talousarvion toteuma kk = 50%

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Parasta kasvua vuosille

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Puheenjohtajisto Taloustilanne

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Projektien rahoitus.

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Viepperhauta Suomussalmi

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Kvsto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Transkriptio:

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymäsuunnitelma Talousarvio vuodelle 2013 ja Taloussuunnitelma vuosille 2013 2015 Seutuhallitus 19.9.2012 Seutuvaltuusto 18.10.2012

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 YLEISTÄ...4 3 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA...5 3.1 TALOUSARVION OSAT...5 3.2 TALOUSARVION SITOVUUS...5 3.3 TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA...6 4 HENKILÖSTÖ...6 5 KÄYTTÖTALOUSOSAN TULOSALUEET JA TAVOITTEET...7 5.1 OHJAUS JA KEHITTÄMINEN...7 5.1.1 Edunvalvonta... 8 5.2 ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN...9 5.2.1 Valtuustoon nähden sitova tavoite... 10 5.2.2 Savonlinnan seudun yrityspalvelut... 10 5.2.3 Teknologiatoimiala... 13 5.2.4 Matkailutoimiala... 15 6 TULOSLASKELMAOSA... 19 7 INVESTOINTIOSA... 20 8 RAHOITUSOSA... 20 9 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO... 21 10 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET... 21 2

1 Johdanto Yleinen tunnelma alueella Tunnelma alueella on taloussuhdanteiden osalta odottava, mutta epävarmuustekijöistä huolimatta kuitenkin varovaisen positiivinen. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Savonlinnan seudun merkittäviä toimialoja ovat matkailu, metalli-, elektroniikka- ja puuteollisuus. Tällä hetkellä suurimmat odotukset kohdistuvat bioöljytehtaan perustamiseen seudulle sekä UPM- Kymmenen vaneritehtaan laajennusinvestoinnin valmistumiseen ja siihen liittyviin kerrannaisvaikutuksiin. Seudun kasvavana toimialana on ICT- ja ohjelmistotekniikan ala. Yritykset hakevat jatkuvasti kokenutta arkkitehtitason työntekijäjoukkoa Savonlinnan toimipaikkoihin. Elektroniikkateollisuudessa on tasapainossa oleva tilanne ja lyhyellä tähtäimellä hyvä tilauskanta. Darekon Oy:n laajennusinvestointi Savonrannalla on hiljattain otettu käyttöön ja Control Express Finland Oy on käynnistänyt tänä kesänä merkittävän laajennusinvestoinnin Teknologiakeskus Elektronian tiloissa. Kasvussa ovat myös puhelinpalveluja tarjoavat yritykset ja taloushallinnon etäpalveluja tarjoavat yritykset. Rakennusalan työllisyystilanne on tällä hetkellä hyvä. Julkisista investoinneista mittavin on Savonlinnan uuden kirjastotalon rakentaminen. Matkailualalla on investointihankkeita Punkaharjulla ja Savonlinnassa. matkailuinvestointien vaikutuksen tulevat näkymään myönteisenä kehityksenä myös siihen liittyvillä toimialoilla (esim. kauppa). Venäläisten matkailijoiden osuus on edelleen kasvussa. Suunnitelmissa on seudun kalastajien palvelevan kalankäsittelylaitoksen perustaminen Kerimäellä. Savonlinnaan sijoittuu järvikalojen jalostamiseen ja Venäjän vientiin keskittyvä yritys. Kärkitoimialojen kehittäminen Vuonna 2013 resurssit kohdistetaan Savonlinnan seudun vahvuuksien vahvistamiseen; puunjalostus- ja teknologiateollisuus, palveluliiketoiminnan osaaminen, hyvinvointimatkailu. Mahdollisuuksiksi on nostettu mm. IT-alan avaukset, Savonlinnan luonto- ja kulttuurimatkailu sekä Venäjän suunnalta avautuvat liiketoimintamahdollisuudet. Savonlinnan teknologiateollisuus on (metalli-, kone- ja sähkötekninen teollisuus) kehittynyt pääosin suotuisasti, mutta maailman laajuinen taloudellinen epävarmuus hidastaa kasvua vuoden 2013 alkupuolella. Savonlinnassa tehtyjen teknologiapanostusten (mm. FiberLaboratory) ansiosta yritysten teknologiataso on kuitenkin maailmanlaajuisesti erittäin kilpailukykyinen ja on odotettavissa että tilauskanta lähtee jälleen kasvuun vuoden 2013 aikana. Elektroniikkateollisuuden tilauskanta on parantunut ja toimiala jatkaa kasvua seudulla, epävarmuutta aiheuttavat kuitenkin esimerkiksi puolustusvälinehankintojen vaikutukset tälle segmentille erikoistuneissa yrityksissä.. Tuotantokapasiteettia lisääviä investointeja on käynnissä useassa teknologiateollisuuden yrityksessä. Tuotekehityspanokset tulevat seudulla todennäköisesti jonkin verran kasvamaan vuonna 2013. Haasteena on edelleen alihankkijoiden kyky lisätä aineettomia investointeja tuottavuuden, myynnin ja tuotekehityksen vahvistamiseen, mutta noin 90 prosenttia seudun teknologiateollisuuden alihankintayrityksistä hakee aktiivisesti erikoistunutta kasvua, osa panostamalla omiin tuoteratkaisuihin. Alan tutkimus- ja kehitystoiminnan uhka vuoden 2013-2014 vaihteessa on TEKES-rahoituksen keskittyminen suuriin kasvukeskuksiin. Tähän yritetään vastata Cleantech Saimaa innovaatiokeskittymäaloitteella. Savonlinnan seudun matkailun konkreettisina tavoitteina vuonna 2013 on seuraavaa: rekisteröityjen yöpymisten kasvu vähintään 20 %, tax-free myynnin kasvu vähintään 30%, Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n kautta kulkevien kokous- ja tapahtumamatkustajien määrä n. 10 000 yöpymistä, useampi charter lento seudulle vuonna 2013 ja seudun yhteisen laatujärjestelmän luominen (DQN), medianäkyvyyden kasvu. Seudun yhteisessä edunvalvonnassa korostuu Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen valituilla erikoistumisaloilla, Mikkelin ammattikorkeakoulun ke- 3

hittäminen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuituerottelutekniikkaan liittyvät seudun kärkitoimialoja tukevat osaamisalat, Metlan toiminnot, Enonkosken kalanviljelyslaitos ja muut seudun kehittämistä tukevat osaamisrakenteet. Parikkalan rajanylityspaikan saaminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi mahdollistaa toteutuessaan laajan kehityskäytävän Pietarista Parikkalan ja Savonlinnan seudun kautta keskiseen Suomeen. Laajojen tie-, silta-, ja satamahankkeiden osalta turvataan juoheva eteenpäinmeno. Lentoliikenne on yksi osa houkuttelevaa investointiympäristöä. Säännöllisellä reittilentoliikenteellä pyritään turvaamaan vientivetoisen elinkeinoelämän kansainväliset yhteydet, matkailualan tarpeet ja varmistamaan Savonlinnan lentokentän toimintamahdollisuudet. Savonlinnan seudun yhteisen markkinointiviestinnän keskeisimmät tavoitteet ovat seudun ja palvelujen tunnettuuden edistäminen, asenteisiin vaikuttaminen, uusien yrittäjien saaminen, uusien investointien saaminen seudulle, uusien asukkaiden saaminen seudulle, elinkeinoelämän toiminnan tukeminen sekä matkailun edistäminen. Talousarvio vuodelle 2013 ja taloussuunnitelma vuosille 2013-2015 on laadittu seudullisen elinkeinostrategian 2009-2013 linjausten pohjalta. Kuntaliitoksiin liittyvät valmistelut ovat kesken talousarvion laadintahetkellä. 5.6.2012 linjattiin yhdistymishallituksessa elinkeinotoimen valmistelu vuodesta 2013 eteenpäin kehitysyhtiöpohjalta ja uuden kaupunginvaltuuston on tarkoitus marraskuussa 2012 päättää organisointimallista. Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy kehitysyhtiömallin marraskuussa 2012, käsitellään kuntayhtymän budjetti-asia (kuntayhtymän lopetustoimenpiteiden budjetti) uudelleen kuntayhtymän valtuustossa vuoden 2012 lopulla. Osakeyhtiömuotoisessa kehittämisorganisaatiossa etuna on mm. se, että yhtiömuoto mahdollistaa joustavan ja nopean valmistelun sekä päätöksenteon. Yhtiömuotoisessa organisaatiomallissa korostuvat elinkeinoelämän sitoutuminen ja näkemysten kytkentä kunnallista mallia enemmän kehittämisorganisaation tavoitteisiin ja toimintaan. Tärkeää on se, että Savonlinnan seudulla on tulevaisuuteen katsova yritysten kehittäjäkumppani, jonka toimintaa ohjaa seudun kilpailukyvyn vahvistaminen sekä työpaikkojen ja verotulojen positiivinen kehittyminen. Positiivisiin päämääriin päästään luomalla Savonlinnan alueelle tekemisen meininki, jossa kaikki tärkeimmät yhteistyökumppanit kerätään aitoon yhteistyöhön alueen kehittämiseksi. 2 Yleistä Savonlinnan seudun kuntayhtymä toimii kuntayhteistyötä ja seudun elinkeinostrategiaa toteuttavana organisaationa. Jäsenkuntia ovat Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava. Sulkava ei ole mukana elinkeinostrategian toteutuksessa. Savonlinnan seudun kuntayhtymän huolehtii perussopimuksen 2 :n mukaisesti: 1) jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta, 2) kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä kulloinkin voimassa olevan kuntayhtymän suunnitelman mukaisesti, 3) aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan ja seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta kulloinkin voimassa olevan elinkeinostrategian mukaisesti, 4) yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta ja 5) muista yhteisesti sovittavista tehtävistä, joista seutuvaltuusto päättää kahden kolmasosan ( 2 / 3 ) määräenemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Tällä menettelyllä päätetystä uudesta tehtävästä muodostetaan 17 :n mukainen toimenpidekokonaisuus. 4

Organisaatio Seutuvaltuustoon nähden sitovia tasoja ovat Ohjaus ja kehittäminen sekä Elinkeinojen kehittäminen. Tulosalueiden sitovuustaso on netto. Perusrahoitus tulee elinkeinostrategian kuntarahoitusosuuksista. Tarkastuslautakunta Seutuvaltuusto 24 jäsentä Tilintarkastaja Työvaliokunta *) Seutuhallitus 9 jäsentä Seutujohtaja Yrityspalvelut Yhtymävirasto 3K-tehdas *) Jäsenkuntien kunnanjohtajat ja seutuhallituksen puheenjohtajisto muodostavat työvaliokunnan. 3 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta 3.1 Talousarvion osat Kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Kuntalain mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa hyväksytään kuntayhtymän kokonaismenot ja -tulot. Kuntayhtymän käytännön toiminnasta päätetään käyttösuunnitelman yhteydessä. Kuntayhtymän varsinaista toimintaa kuvataan käyttötalousosassa, jonka osalta seutuvaltuusto hyväksyy kuntayhtymän tulosalueiden määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosassa esitetään Ohjaus ja kehittämisen ja Elinkeinojen kehittämisen toteuttamiseksi tarvittavat määrärahat. Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän varsinaisen toiminnan kassavirta. Rahoitusosaan merkitään myös antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan talousarvion vaikutusta maksuvalmiuteen. 3.2 Talousarvion sitovuus Määrärahat ja tuloarviot voidaan talousarviossa määrätä sitoviksi joko brutto- tai nettoperiaatteen mukaisesti. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetään sitovuustasosta. Nettoperiaatteella tarkoitetaan sitä, että seutuvaltuusto päättää talousarviossa tulojen ja menojen erotuksen määrärahana tai tuloarviona. 5

TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMARAKENNE V. 2013 Raken- Tulos- Tulos- Kustannuspaikka neosa alue yks. 1 (VALT.) (SH) (Kirjaustaso) 1 KÄYTTÖTALOUS 100 OHJAUS JA KEHIT T ÄMINEN 100 Ohja us ja ke hittä mine n 1200 Yhtymävirasto 300 ELINKEINOJEN KEHIT T ÄMINEN 310 Yrityspa lve lut 3100 Seudulliset yrityspalvelut 3600 Lentoliikenne 3210 3K-tehdas Seutuvaltuusto hyväksyy talousarviossa kuntayhtymän tulosalueen määrärahan ja tuloarvion sekä toimenpidekohtaiset toimintatavoitteet. Seutuhallitus hyväksyy tulosyksiköiden, kustannuspaikkojen ja hankkeiden osamäärärahat ja osatuloarviot käyttösuunnitelmassa. 3.3 Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumista seurataan sekä koko kuntayhtymän että tulosalueiden tasolla toteutettavalla raportoinnilla. Raportoinnilla seurataan sekä taloudellisen tuloksen että strategisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisen tuloksen ja strategisten tavoitetasojen toteutumista raportoidaan seutuhallitukselle kaksi (2) kertaa vuodessa. 4 Henkilöstö *) 2010 Savonlinnan Innovaatiokeskuksen fuusio Henkilöstömäärä tulosalueittain: Tulosalue TP 2011 9/2012 TA 2013 Ohjaus ja kehittäminen 2,5 2,5 2,5 Elinkeinojen kehittäminen 19,15 18,5 19 Seudullinen hankintatoimi 4 4 0 Yhteensä 25,65 25 21,5 6

Henkilöstömenot koostuvat vuonna 2013 seuraavasta henkilöstörakenteesta: Ohjaus ja kehittäminen (osa työpanoksesta käytetään elinkeinopoliittisiin hankkeisiin) Elinkeinojen kehittäminen Savonlinnan seudun yrityspalvelut Elektroniikan 3K-tehdas seutujohtaja hallintopäällikkö hankesihteeri (määräaikainen 2011-2013) 1 yrityspalvelujohtaja 2,5 yritysasiamiestä 2 yrityspalvelusihteeriä 1 kehittämispäällikkö 1 teknologiajohtaja 1 osaamiskeskusjohtaja 3 projektikoordinaattoria yksikönjohtaja testaus- ja suunnittelupäällikkö tutkimuspäällikkö tutkimusinsinööri tuotantopäällikkö elektroniikka-asentaja elektroniikka-asentaja (määr.aik. 2013) 5 Käyttötalousosan tulosalueet ja tavoitteet 5.1 Ohjaus ja kehittäminen Tuloksellinen yhteistyö kumppanuusorganisaatioiden kanssa Toteuttajaverkoston ohjaaminen strategisiin tavoitteisiin Yhteinen edunvalvonta, yhteistyöverkostojen vahvistaminen tulevia muutoksia silmällä pitäen yhteistyössä alueen kansanedustajien ja yhteistoimintaverkostojen kanssa Organisaatiouudistuksen läpi vieminen vuoden 2013 alusta alkaen liittyen kuntaliitoksiin (joko kehitysyhtiö tai virkaorganisaatiomalli) Kuntayhtymän hallittu alasajo Kuntayhtymäsuunnitelman mukaisesti Savonlinnan seudun kuntayhtymän keskeisenä tavoitteena on seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttaminen - vuosille 2009 2013 laaditun elinkeinostrategian mukaisesti. Kuntayhtymä toteuttaa elinkeinopolitiikkaa sekä omalla organisaatiollaan että hyödyntämällä kumppaneidensa resursseja ja osaamista erilaisissa yhteishankkeissa. Kumppaniverkoston tehokas hyödyntäminen lähtee yhteisestä visiosta, elinkeinostrategiasta sekä vuoden 2012 kuntayhtymäsuunnitelmasta. Kuntayhteistyön tiivistäminen ja varautuminen kuntarakenneuudistuksiin (ml. Sulkava, Rantasalmi, Heinävesi, Puumala, Kesälahti, Parikkala) Savonlinnan seudun aluerakennemalli saadaan valmiiksi. Suunnitelmassa luodaan strateginen perusta kuntien yhteisten ja omien maankäyttösuunnitelmien pohjaksi, ja suuntaviivat kaupunkiseudun maankäytölliselle kehittämiselle lähimmän 20 vuoden aikana. Osallistutaan hankevalmisteluun ja hanketoiminnan ohjaukseen (ohjausryhmätyöskentelyyn) yhteistyötahojen käynnistämissä kehittämishankkeissa siten, että saadaan aikaan yhteistyöetuja ja vaikuttavuutta eri hankkeiden ja toimijoiden kesken. 7

5.1.1 Edunvalvonta Keskeiset toimenpiteet ja konkreettiset tulostavoitteet. Liikenneinfrastruktuuri Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämisestä johtuvat toimenpiteet ovat käynnistyneet. Asiaa valmistelemaan perustetaan työryhmä (UM) - tavoitteena tehdä vuoteen 2015 mennessä Parikkalan rajanylityspaikasta kansainvälinen. Parikkala-Syväoron kehittämisinvestointipäätöksien saaminen Suomessa ja Venäjällä. Lisäksi tavoite on saada Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kehittäminen osaksi Suomen matkailustrategian toimenpideohjelmaa vuosille 2014 2020. Valtatie 14, Laitaatsalmen syväväylän toteuttaminen ja muut liikenne-infrastruktuurihankkeet Liikenneinfrastruktuuri/lentoliikenteen kehittäminen Pysyvät lentoliikenneratkaisut - mikäli ei valtion määrärahaa saada nostettua 1 miljoonasta 1,6 miljoonaan euroon, harkittava sopimuksen irtisanomista, jolloin huomioitava seurannaisvaikutukset. Seurannaisvaikutuksina välittömästi olisivat lentokentän ylläpidon siirtyminen pois Finavialta, vientivetoisiin yrityksiin ja matkailuun liittyvät välilliset vaikutukset. Baltic Bird Interreg IVb hanke Baltic Bird-hanke on eurooppalainen yhteishanke, jonka tarkoituksena on kehittää ja turvata Pohjois-Euroopan perifeeristen lentokenttien lentoliikennettä. Hankkeen avulla tuotetaan taustaselvitykset, joita voidaan käyttää Savonlinnan seudulla tehtävän kehitystyön ja päätöksenteon tukena. Tehtävät selvitykset koskevat lentoliikenteen matkustajapotentiaalia, lentoliikenteen markkinoinnin ja promootion tehostamista sekä julkisen palvelun velvoitteen toteuttamisvaihtoehtoja. Hankkeesta saadaan yleisinformaatiota sekä Savonlinnan lentoaseman liikennettä koskevia analyysejä. Osaamisrakenne Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen sekä normaalikoulun asema tulee turvata Osaamisalueita ja käynnistyneitä kehittämishankkeita viedään eteenpäin pitkäjänteisesti. Luokanopettajien aloituspaikkojen lukumäärä säilytetään ja lastentarhanopettajien aloituspaikkojen määrää lisätään. Kuitulaboratorion toiminta osana Mikkelin ammattikorkeakoulun toimintoja turvataan sekä tuetaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston toiminnan vahvistamista Savonlinnassa Tuetaan Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n toiminnan vahvistamista Savonlinnassa Vahvistetaan metsä- ja informaatioteknologia /ICT klusteria Kuitulaboratorion ja Savonlinnan teknologiapuiston osaamis- ja yritysperustan vahvistaminen ja kansainvälistäminen biotalouden ja uusiutuvan energian aloilla Ohjaus ja kehittäminen tulosalueen talousarvio käsittää luottamushenkilöhallinnon ja yhtymäviraston kustannukset. Tulosalueen toimintatuotot muodostuvat kuntayhtymän omistajakuntien asukasmäärien mukaan jaetuista maksuosuuksista. Kuntayhtymän hallinnon osalta jäsenkuntien maksuosuus on 100 % kokonaiskustannuksista. Tulosalueen henkilöstömenot muodostuvat seutujohtajan, hallintopäällikön ja hankesihteerin palkkaja henkilösivukuluista. Osa ko. henkilöiden työpanoksesta käytetään elinkeinopoliittisiin hankkeisiin. Tulosalueelle kohdistuu 2,5 htv. Kuntayhtymän hallintoon on budjetoitu seutuvaltuuston, seutuhallituksen ja tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot sekä tilintarkastusyhteisölle maksettavat palkkiot. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut ostetaan Savonlinnan kaupungilta ostopalveluna. 8

Ohjauksen, kehittämisen ja edunvalvonnan keskeiset tulostavoitteet Kuntayhtymän toimintojen sulkeminen Organisaatiouudistuksen läpi vieminen vuoden 2013 alusta alkaen liittyen kuntaliitoksiin (joko kehitysyhtiö tai virkaorganisaatiomalli) Kilpailukykyisempi seutu Seudun elinvoimaisuuden ja hyvän saavutettavuuden kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Aluerakennemalli ja toteuttamisohjelma kunnille ja viranomaisille saadaan valmiiksi (matkailu, teollisuus, asuminen) Henkilöstötyytyväisyys pysynyt hyvällä tasolla OHJAUS JA KEHITTÄMINEN TP TA TA TS TS 2011 2012 2013 2014 2015 Tulosbudjetti Toimintatulot 253 418 205 793 278 260 530 000 0 Myyntitulot 248 712 205 793 278 260 530 000 Muut tulot 4 706 0 0 Toimintamenot 243 950 205 793 278 260 301 500 0 Materiaalit ja palvelut 71 072 76 099 76 099 286 500 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 822 1 250 1 250 Palvelujen ostot 70 250 74 849 74 849 286 500 Henkilöstömenot 158 044 118 476 190 943 15 000 Muut menot 14 835 11 217 11 217 Toimintakate 9 468 0 0 228 500 0 Vuosikate 9 468 0 0 228 500 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos 9 468 0 0 228 500 0 Tehtävän kokonaiskustannukset 243 950 205 793 278 260 301 500 0 Sitovuus: seutuvaltuusto 5.2 Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinoelämän kehittämisen työnjako on määritelty elinkeinostrategia 2009 2013:ssa. Savonlinnan seudun kuntayhtymän kunnista Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki ja Punkaharju ovat päättäneet osallistua elinkeinostrategian 2009 2013 toimenpidekokonaisuuteen. Savonlinnan seudun elinkeinostrategian päämäärät ovat seuraavat: Savonlinnan seudun talous kasvaa Pietarin alueen kasvun tukemana Itä-Suomen yrittäjämyönteisin seutu, jossa kaikkien kuntien toiminnot on viritetty yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi on luotu teknologiapuisto Seudulla on yksi Suomen johtavia veneteollisuus- ja palvelukeskittymiä Savonlinnan seudusta on tullut yksi Suomen johtavista ja innovatiivisimmista ympärivuotisista matkailukeskuksista, joka hyödyntää Saimaa-brändiä, ainutlaatuista järviluontoa sekä Savonlinnan oopperajuhlien ja muiden seudun kulttuuritoimijoiden korkeatasoista tarjontaa tehokkaasti. 9

Matkailu on voimakkaasti kansainvälistynyt mm. suorien charterlentojen ansiosta Savonlinnan seudulla on vahvistuva kaupallinen keskus sekä kasvavaa hyvinvointialan yritystoimintaa, erityisesti seudun merkittävä wellnesspalvelukeskittymä on voimistunut ja saanut uusia markkinoita Venäjältä Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihankintaverkostoitumisen kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalostuksen keskittymä Savonlinnan seudulla on valmius käynnistää bioetanolitehtaan toiminta, jolloin kotimaisen energian tuotanto ja käyttö lisääntyy seudulla 5.2.1 Valtuustoon nähden sitova tavoite Savonlinnan seudun kehitys kärkitoimialoilla: teknologia, matkailu ja puunjalostus, on parempi kuin Itä-Suomen kehitys. Mittarina käytetään yritysten liikevaihdon, palkkasumman ja työvoiman kehittymistä. 5.2.2 Savonlinnan seudun yrityspalvelut Yritys-Suomi -palvelumalli kokoaa julkisrahoitteiset yrityspalvelut yhteiseen palvelukonseptiin. Yritys-Suomi yhdistää eri toimijoiden palvelut sekä tiedotuksen. Savonlinnan seudun yrityspalvelut toimivat yhteisissä tiloissa Puistokatu 1:ssä. Yrityspalveluita tuottavat Itä-Savon Uusyrityskeskus ry, Savonlinnan seudun kuntayhtymä, Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimisto, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Piällysmies ry, Karjalan Asiamiestoimisto Oy ja Savonlinnan Seudun Matkailu Oy. Alkavat yritykset Itä-Savon Uusyrityskeskus vastaa uuden, vuoden 2013 kestävän Veturi-hankkeen turvin Savonlinnan seudulla alkavien yritysten neuvonnasta osallistuen lisäksi asiakasviestintään, yritysneuvojaverkoston koulutus- ja neuvontatilaisuuksien järjestämiseen ja yhteisiin tukiprosesseihin. Vuoden 2013 toiminta rahoitetaan uudelle hankkeen kautta maakunnallisella rahoituksella (52,2 %), kuntarahoituksella (39,2 %), josta on päätös tehty ja myönnetty vuodelle 2013 45 000 sekä yksityisellä rahoituksella (8,6 %). ELY-keskuksen rahoituksen jäädessä pois vuoden 2012 lopussa, 0-2 vuotiaiden yritysten jatkoneuvonta siirtyy vuoden 2013 alusta alkaen Savonlinnan seudun yrityspalveluiden vastuualueeseen. Seudun elinvoimaisuuden parantuminen uusien elinkelpoisten yritysten ja uusien työpaikkojen avulla. Vuoden 2013 aikana luodaan 90 uutta yritystä, joiden kautta tulee 100 uutta työpaikkaa. Alkavien yritysten neuvonta siten, että perustettavat yritykset ovat elinkelpoisia Järjestetään Startti-info tyyppisiä tilaisuuksia yritystoiminnasta kiinnostuneille yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Haetaan luopuville yrittäjille jatkajia Annetaan tarvittaessa lausuntoja TE-toimistoille ja Finnveralle Osallistutaan yrittäjyyskasvatukseen antamalla yrittäjyyskoulutusta oppilaitoksille ja koulutuksien järjestäjille. Yritys-Suomi toimijoiden kanssa saumaton yhteistyö, verkostoituminen, yhteistyön ja osaamisen kehittäminen. Vuodelle 2014 ja siitä eteenpäin aloittavien yrittäjien neuvonta ja toiminnan rahoitus on epäselvä. Perustettava kehitysyhtiö tai kaupungin elinkeinotoimi voivat joko ostaa aloittavien yrittäjien neuvontapalvelut ostopalveluna tai hoitaa sen itse. 10

Toimivat ja kehittyvät yritykset Neuvontaa antavat päätoimisesti 2,5 yritysasiamiestä. Yritysneuvonta on keskitetty Savonlinnan seudun yrityspalvelut Puistokatu 1:een. Järjestelyllä on aikaansaatu asiakkaiden kannalta toimivampi palvelukokonaisuus ja palvelun tuottajien kannalta huomattavasti helpompi yhteistoiminta käytännön neuvontatyössä. Seudun kasvu- ja kehittämishakuiset yritykset saavat hankkeisiinsa ensiluokkaista palvelua Yritysneuvonta- ja koulutuspalvelut tuotetaan yhteistyössä Yritys-Suomi Savonlinnan seutu kumppaneiden kanssa Yritysneuvonnan painopisteet ovat erityisesti teknologia-, puunjalostus-, matkailu- ja hyvinvointi sekä luovien alojen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen Uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen synnyttäminen Kasvu- ja kehittämishakuisten yritysten yritysneuvonta liittyen yritysten investointi- kansainvälistymis- ja kehittämishankkeisiin Yrityshautomopalveluiden käynnistäminen Asiakaspalvelujärjestelmän avulla resursseja kohdennetaan vastaamaan kysyntää Toimivien ja kehittyvien yritysten palvelemisessa lisätään yhteistoimintaa peruskuntien kanssa erityisesti hankevalmistelussa Luovien alojen yrittäjien ja yhteisöjen koulutusta ja sparrausta jatketaan Hyvinvointialan yritysten toimintaympäristön kehittämistä jatketaan Toteutetaan asiakastyytyväisyystutkimus ja kehitetään toimintaa tutkimustulosten pohjalta Yritystalo Schauman Yritystalo Schaumanin uusi toimintakonsepti saadaan valmiiksi Vuokrattavissa olevien tilojen käyttöaste on 100 % Lähtökohtaisesti Yritystaloon haetaan toimintakonseptiin sopivia kasvuhakuisia yrityksiä, erityishakukohteena seudulle siirtyvät yritykset, joilla lisäarvoa UPM-keskittymään Remontointia vaativista tiloista on solmittu konseptin mukaiset aiesopimukset Savonlinnan Pääskylahden yrityskeskittymä - tehdasrakennusten konseptointihankkeella haetaan Yritystaloon ne keskeiset kumppanit, joiden kanssa vanha kuitulevytehdas muutetaan nykyaikaiseksi Yritystaloksi Siirtyy Savonlinnan yritystilat Oy:n omistukseen Kiinteistö Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I Kt Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I tarjoaa vakaan ja kehittyvän yritysympäristön komposiittialan kasvavalle yritystoiminnalle Kt Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I toimii hyvässä vuorovaikutuksessa tiloissa toimivan yrityksen kanssa ennakoiden tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Kuntayhtymän omistama osuus siirtyy Savonlinnan yritystilat Oy:lle Kiinteistö Oy Pieksuunlahti Kt Oy Pieksuunlahti tarjoaa vakaan ja kehittyvän yritysympäristön rakennustuotealan kasvavalle yritystoiminnalle 11

Kt Oy Pieksuunlahti toimii hyvässä vuorovaikutuksessa tiloissa toimivan yrityksen kanssa ennakoiden tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Kuntayhtymän omistus pyritään siirtämään Sulkavan kunnalle Kiinteistö Oy Nobelinniemi Kt Oy Nobelinniemi tarjoaa vakaan ja kehittyvän yritysympäristön kertopuun valmistukselle Kt Oy Nobelinniemi toimii hyvässä vuorovaikutuksessa tiloissa toimivan yrityksen kanssa ennakoiden tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Kuntayhtymän omistus siirtyy Savonlinnan kaupungille Venäjä Parikkalaan avataan kansainvälinen rajanylityspaikka Savonlinnan seudun yritystoiminta kansainvälistyy Venäjän suuntaan Ulkomaiset investoinnit vahvistavat seudun elinkeinorakennetta Vähintään 20 yrityksen kehittämishankkeeseen vaikuttaminen Itä-Suomen Businessedustusto - ISBE Oy:n kanssa tarjotaan monipuolista ja asiantuntevaa tukea pk-yritysten Venäjä-toiminnalle Luoteis-Venäjärahasto Oy:n avulla tarjotaan seudun pk-yritysten Venäjään liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin riskirahoitusta Karjalan Asiamiestoimisto Oy:n kanssa tehdään yhteistyötä Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan toteutumiseksi sekä ulkomaalaisten investointien saamiseksi seudulle ja yritysneuvontaan Opora Rossiin kanssa yhteistyön kehittäminen yhteistyösopimuksen mukaisesti Tuetaan Saimaa Business Clubin toimintaa Puutuotetoimiala - Eastwood hanke Puutuoteyritysten kilpailukyvyn, liikevaihdon ja kansainvälistymisen kasvu Uusien puutuotealan palveluliiketoimintojen ja puurakentamisen kehittäminen Puurakentamisliiketoiminnan kilpailukyvyn ja liikevaihdon kasvu Uusi teollinen puurakentaminen on käynnistynyt näkyvästi Itä-Suomessa ja Savonlinnan seudulla Puutuotealan ja puurakentamisen tutkimustoiminnan ja resurssien tehokas käyttö Kertopuu- ja vaneritehtaiden kanssa tehdään kehitysyhteistyötä jalostusasteen nostamiseksi ja tarvittavan yritysyhteistyöverkoston kehittämiseksi Venäjän lähialueen kaupallisten ja tuotannollisten mahdollisuuksien hyödyntäminen Avustetaan yrityksiä investointi- ja kehittämishankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa Kannustetaan ja aktivoidaan seudun kuntia ja rakennuttajia toteuttamaan merkittäviä puurakennuskohteita sekä etsimään ja korostamaan alueen synergiaetuja puutoimialan kehittämiseksi 12

PooliPlus -hanke Hanke tarjoaa asiantuntija-apua yritysten kehittämishankkeiden käynnistämiseen ja toteutukseen. Pääasiallisina kohderyhminä ovat teknologiateollisuusalojen pk-yritykset. Toissijaisena kohderyhmänä ovat pk-yritysten verkostoissa toimivat suuret yritykset. 5 seudun teknologiayritykseen tehdään kehitysanalyysit ja ohjelmat Eteläsavolaisten pk-yritysten kasvuhalukkuuden aktivointi, kasvukykyyn liittyvien osaamistarpeiden tunnistaminen ja kasvumahdollisuuksien löytäminen kasvuyritysten suhteellisen määrän lisäämiseksi. Yritysten kasvu- ja kehityshalun tukeminen ja lisääminen Aktivoidaan tavallisia, vähän eteläsavolaisen innovaatiopalvelujärjestelmän palveluita hyödyntäviä yrityksiä kohti parempaa liiketoimintaa. Kohdejoukko edustaa laajasti teknologiateollisuuden toimialoja, joista suuri yritysjoukko on kone- ja metalliteollisuudessa. Kehittämisohjelmaan on tavoitteena aktivoida yrityksiä käyttäen välineenä Progress-ohjelmaa Maaseutu Maaseutuyritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen sekä liitännäiselinkeinojen kehittäminen maaseudun peruselinkeinojen tueksi niin, että työpaikat maaseudulla säilyvät ja jossain määrin lisääntyvät Päällysmies-toimintaryhmä toteuttaa Manner-Suomen 2007-2013 maaseudun kehittämisohjelmaa ja sen Leader- toimintaosiota Toiminnan tavoitteena on maaseudun kehittäminen ja yritystoiminnan kasvattaminen paikallisten asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeista lähtien Piällysmies ry/itä-savon kalatalousryhmä, Ettei tiputtais venneestä -hanke Tehdään yhteistyötä maaseutuyrittäjien rahoitusta antavien tahojen kanssa: Piällysmies ry, Rajupusu ry, Etelä-Savon ELY-keskus, Finnvera. Piällysmies ry rahoittaa yhteisö- ja yrityshankkeita bottom up-periaatteen mukaisesti Piällysmies ry valmistelee toimintaryhmän uuden ohjelmakauden 2014 2020 5.2.3 Teknologiatoimiala Teknologiateollisuuden toimialoilla (metalli-, kone- ja sähkötekninen teollisuus, suunnittelupalvelut ja ICT) työskentelee Savonlinnassa noin 1 500 henkilöä. Teknologiateollisuuden yritykset ovat hyvin menestyviä, kasvavia ja niitä palvelee seudun kokoon nähden hyvä tutkimus- ja kehitysverkosto Mikkelin ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorion, LUT-SAVOn ja Elektroniikan 3K-tehtaan kautta. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on panostanut alan koulutuksen kehittämiseen mm. Etelä- Savon teollisuuden osaajat hankkeella, joka kuitenkin päättyi vuoden 2012 elokuussa. Savonlinnan keskeiset teknologiateollisuuden toimialan tuotteet ja liiketoiminnat liittyvät uusiutuvan metsäteollisuuden prosesseihin ja laitteisiin sekä näiden toimialojen prosessien, päälaitteiden, asiantuntija- ja huoltopalvelujen sekä komponenttien tarjoamiseen ja valmistukseen. Lisäksi seudulle on pitkäjänteisen kehitystyön ja yrittäjyyden pohjalta kehittynyt vahvistuva yritysverkosto sähköteknisten ja elektronisten tuotteiden tuotekehityksessä ja valmistuksessa. Uutena avauksena on ICTalan työpaikkojen ja yritysverkoston vahvistaminen Savonlinnassa Software Savo -projektin kautta. 13

Teknologiateollisuuden ja alan kehittämistoimet ovat avainroolissa myös niin sanotun metsäbiotalousalan uusinvestointien saamiseksi paikkakunnalle. Bioöljyn tuotantoinvestoinnin varmistuminen Savonlinnaan tuo positiivisen kasvuefektin myös alueen teknologiateollisuudelle ja tämän lisäksi kaksinkertaistaa alueen energiapuun hankinta- ja käyttömäärät. Tavoitteena aktivoida vuonna 2013 yli viiden (5) miljoonan euron tuotekehitysrahoituksen kohdentuminen suoraan seudun yritys- ja tutkimuskenttään, varmistaa seudun tuotekehityslaboratorioiden kehitysinvestoinnit ja tutkijaresurssien kehittäminen sekä vahvistaa yritys- ja liiketoimintalähtöisiä teknologiakeskuspalveluja Varmistetaan ja edistetään seudun teknologiateollisuuden sekä tietointensiivisten palveluliiketoimintojen uudistuminen seudulla ensisijaisesti jo seudulla toimivien yritysten yhteistyöverkostossa Vahvistetaan soveltavan tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyön rakenteita ja avainhenkilöresursseja seudun kärkialoilla metsä- ja prosessilaiteteollisuuden ja innovatiivisissa energiatekniikan laitetekniikoissa sekä elektroniikkateollisuudessa Tehostetaan uusien yritysten sijoittumista ja uusien liiketoimintojen käynnistymistä seudun vahvuusaloilla ja sähköisissä palveluissa Edistetään kannattavuuslaskelmilla ja kohdennetulla markkinoinnilla teknologiateollisuuden ja metsäbiojalostamoteollisuuden uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien demonstrointi- ja tuotantoinvestointeja seudulla. Käynnistetään toimenpiteet korkean lisäarvon tuotteiden, prosessien ja investointien aikaan saamiseksi seudulle metsäbiomassan hyödyntämisen alalla, erityisenä kohteena ovat sivuvirrat ja kuoribiomassan hyödyntäminen mahdollisimman korkean lisäarvon tuotteina ja uutena liiketoimintana Valmistellaan aktiivisesti Cleantech Saimaa innovaatiokeskittymä-aloitetta Savonlinnan teknologiateollisuuden, biojalostus- ja vesiteknologian sekä materiaalitekniikan innovaatioohjelmaksi 2014 2020 yhteistyössä Etelä-Savon ja Varkauden toimijoiden kanssa KOSKE Kuitu-erotustekniikat-elinkaari osaamiskeskusohjelma Kuitu-erotustekniikat-elinkaari osaamisalan koordinointivastuu kansallisessa Uusiutuva Metsäteollisuus avainklusterissa soveltavin osin ja/tai rahoituksen kohdentaminen erillishankkeisiin Savonlinnan elinkeinopoliittisista tavoitteista käsin NOHEVA toimintaympäristöprojekti Hanke päättyy vuonna 2012 ns. TEKEL-kriteerit täyttävien innovaatiopalvelujen kehittäminen Savonlinnassa tullee ratkaistavaksi osana seudun elinkeinotoimintojen järjestämistä Kuitu- ja prosessitekniikan tutkimuskeskus EAKR -hanke Kuitulaboratorion henkilöstön- ja palvelujen kehittämisprojekti jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka ja Savonlinna osallistuu siihen partnerina Osallistutaan MAMK FiberLaboratoryn TEKES TuTli (Tutkimusideoista uutta liiketoimintaa) ja elinkeinoelämälähtöisten tutkimushankkeiden valmisteluun ydinosaamisaloilla Käynnistetään selvitys kansainvälisen Biomaterials Processing insinööriohjelman toteuttamisesta TUPA - Tutkimuspalvelujen tehostaminen Fiberlaboratory 2010-2011 -laiteinvestointiprojekti Projekti päättyy vuonna 2012 syyskuussa. Valmistellaan yhteistyössä yritysten ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa alueen huippuosaamista ja tutkimusinfrastruktuuria valmisteleva uusi projekti kehittyneiden sekoitus- ja alueen tutkimusprofiilin soveltuvien muiden prosessien (erotustekniikat, vesiteknologia) aloilla. Varmistetaan LUT SAVO Sustainable Technologies alueyksikön Savonlinnan toimipaikan kehitysedellytykset älykkäiden materiaaliteknologioiden alalla. 14

Sähköiset palvelut ja tietotekniikka Savonlinnan seutu jatkaa aktiivista pääkaupunkiseudulle suunnattua markkinointia ja yritysyhteistyötä uusien tietotekniikkatyöpaikkojen luomiseksi erityisesti nuorille ja alan paluumuuttajaosaajille. Software Savo-hanke toteuttaa tätä tavoitetta vuoden 2013 loppuun saakka. Tavoitteena kolmen (3) uuden ICT alan yrityksen etabloituminen Savonlinnaan. Samalla pyritään varmistamaan alueella jo toimivien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja lisäämään alueen ICT-yritysten välistä yhteistyötä. Tietoverkkoihin perustuvien asiakaspalvelujen osalta seutu tukee erityisesti yritysten ja TEtoimiston yhteisprojektien käynnistämistä, jotka tavoittelevat merkittävää työpaikkojen lisäystä seudulla. Taloushallinnon osaajatarpeen tyydyttämiseksi käynnistetään oppilaitosten ja yritysten kanssa yhteistyössä täsmäkoulutusprojekti. Toimiala vastaa resursseillaan myös sektorinsa uusien yritysten ja kasvuyritysten kehittämisestä sekä yritysmarkkinoinnista. 5.2.3.1 Elektroniikan 3K-tehdas 3K-tehdas toimii edelleen keskeisenä osana Teknologiakeskus Elektroniaa ja sen kehittämiseen liittyvää toimintaa Elektroniikkateollisuuden alueellisen kehittymisen ja kasvun tukeminen palvelujen, tutkimuksen ja toimintaympäristön avulla sekä uusien alan teollisuuden työpaikkojen syntyminen alueelle 3K-tehtaan toimintaan kuuluvat yrityksille sekä oppilaitoksille suunnatut palvelut elektroniikkaalan tutkimuksen, tuotekehityksen, koulutuksen ja valmistuksen sektoreilla sekä julkisen tutkimuksen toteuttaminen. Tutkimuksen osalta jatketaan kahden Tekes:n rahoittaman tutkimushankkeen toteuttamista yhteistyössä Kuopion ja Joensuun yliopistojen kanssa sekä valmistellaan uusia hankkeita. Samalla pyritään laajentamaan tutkimukseen liittyvää yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimusyksiköiden kanssa sekä kehitetään edelleen paikallista kehitysyksiköiden välistä yhteistyötä. Koulutuksen sektorilla toteutetaan ja kehitetään paikallisia yhteistyömalleja alan ammatillisen koulutuksen osalta ja tätä kautta pyritään varmistamaan kasvavien yritysten osaavan työvoiman saaminen Vuoden 2013 aikana kehitetään 3K-tehtaan t&k-toimintaympäristöä, osaamista ja palveluja. 3K-tehdas toteuttaa osaltaan seudullista markkinointia uusien elektroniikka-alan yritysten saamiseksi Savonlinnan seudulle. Toiminnassa huomioidaan alan alueelliseen kehittymiseen liittyvät tavoitteet. 5.2.4 Matkailutoimiala Savonlinnan seudun kuntayhtymä vastaa matkailuelinkeinon strategisesta kehittämisestä Savonlinnassa. Kuntayhtymä osallistuu uusien liiketoimintakonseptien ja matkailuyrityksille suunnattujen yrityspalvelujen kehittämiseen, koordinoi hanketoimintaa sekä tekee yhteistyötä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Savonlinnan osaamiskeskuksen kautta siirretään kansainvälistä huipputason osaamista Savonlinnan seudun ja Itä-Suomen matkailuyritysten käyttöön. Osaamiskeskus panostaa erityisesti matkailun sähköisen liiketoiminnan osaamisen kehittämiseen ja jalkauttamiseen yrityskenttään. Osaamiskeskus toimii osana valtakunnallista matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelmaa. Kuntayhtymä toimii tiiviissä yhteistyössä Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n kanssa, joka vastaa matkailun myynnin ja markkinoinnin kehittämisestä. 15

Parannetaan matkailutoimialan yritysten valmiuksia matkailun sähköisissä jakelukanavissa ja matkakohdetason sähköisen markkinoinnin hallintaa Tunnistetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia matkailussa ja viestitään potentiaalista yrittäjille sekä tuetaan matkailuinvestorihankintaa Matkailun strategisille tavoitteille on asetettu mittarit ja käynnistetty seuranta tilastojen ja matkailubarometrin avulla Vahvistetaan vuoropuhelua matkailun yrityskentän ja seudun kuntien kanssa seudun matkailun kehittämisen strategisten linjausten luomiseksi Savonlinnan matkailufoorumi kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa ja sen pohjalta syntyy matkailun strategiaprosessi, joka ohjaa kehittämistoimintaa vuoteen 2020. Luodaan yhteistyössä Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n kanssa seudullinen investointistrategia, joka ohjaa toimintaa vuoteen 2020 Tuetaan mahdollisten uusien ulkomaisten ja kotimaisten investoreiden ja matkailuoperaattorien sijoittumista alueelle tarjoamalla yrityspalveluja ja auttamalla toimijoita verkostoitumisessa. Osallistutaan vuoden aikana 2-3 uuden merkittävän matkailuinvestoinnin valmisteluun. Luodaan yhteistyössä Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n kanssa seudullinen matkailun kehitysohjelma, joka ohjaa toimintaa vuoteen 2020 Tuetaan toteutettavien hankkeiden ja Savonlinnan seudun osaamiskeskuksen kautta yritysten omaa tuotekehitystoimintaa erityisesti matkailun sesonkien pidentämiseksi. Tuetaan osaamisen siirtoa matkailun tutkimuksesta ja koulutuksesta Itä-Suomen yliopistossa ja Mikkelin ammattikorkeakoulussa linkittämällä niiden toimintaa yrityslähtöiseen kehittämistoimintaan ja elinkeinostrategian toteutukseen. Tuetaan yritysten kansainvälistymistä hanketoiminnan kautta. Kehitetään Savonlinnan seudun matkailutapahtumia ja edesautetaan tapahtumamarkkinointia. Selvitetään vaihtoehdot ja varmistetaan Savonlinnan seudun asema ja resursointi valtakunnallisissa matkailun kehittämis- ja osaajaverkostoissa osaamiskeskusohjelman päättyessä. Vuonna 2010 solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti Savonlinnan Seudun Matkailu Oy vastaa mm. seuraavista tehtävistä: toimii matkailuyritysten ja matkailutoimijoiden yhteistyöfoorumina pitää yllä ajantasaista Savonlinnan seutua koskevaa matkailun informaatio- ja neuvontapalvelua sähköisessä muodossa sekä koordinoi / järjestää muita matkailun neuvontapalveluja resurssien niin salliessa suunnittelee, konseptoi ja organisoi matkailun seudullista yhteismarkkinointia ja kehittää ja ylläpitää Savonlinna.Travel-sähköistä neuvonta-, markkinointi- ja varausjärjestelmää sekä muita toimijoiden kanssa yhdessä luotuja tai toteutettuja sähköisen markkinoinnin tai tiedonvälityksen kanavia konseptoi matkailutoimialan kehittämishankkeita yhdessä muiden toimijoiden kanssa ja toteuttaa niitä koordinoi alueen matkailutarjontaa suuremmiksi kokonaisuuksiksi matkailijavirtojen keskittämiseksi Savonlinnan seudulle mentoroi alueen matkailuyrityksiä matkailutuotteiden ja palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa jakaa ja koordinoi matkailuyrittäjien käyttöön niiden tarvitsemaa tutkimustietoa yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa koordinoi matkailualan koulutusta yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa Savonlinnan matkailuyritysten brändikehitys ja kansainvälistymisen tuki (2012 2013) Hankkeessa toteutetaan kasvuhakuisten yritysten kanssa vuorovaikutteinen strategiatyöskentely, jolla linjataan Savonlinnan kehitystä matkakohteena, tiivistetään Savonlinnan matkailubrändielementit ja laaditaan seutumarkkinointimateriaalit englanniksi, saksaksi ja venäjäksi palvelemaan avaintoimialojen markkinointia ja investorihankintaa. Kehitetään Invest-in Savonlinna verkkopalvelusta hyvin palveleva kokonaisuus kiinnostuneille yrittäjille ja investoreille. Tehdään sisällöntuotantoa (tekstit, kuvat, videot) tukemaan viestintää Savonlinnan vahvuuksista. 16

Savonlinnan seudun osaamiskeskus (SOSKE) (2007-2013) Savonlinnan seudun osaamiskeskus tarjoaa yrityksille osaamista ja menetelmiä sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen sekä tukee seudun matkailustrategian toteuttamista tunnistamalla uusia liiketoimintamahdillisuuksia ja edistämällä elinkeinon kansainvälistymistä. SOSKE toimii valtakunnallisesti yhteistyössä matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin puitteissa ja osallistuu toimialan liiketoimintaosaamisen valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin. Lakeland Events tapahtumahanke (2010-2013) Lakeland Events -tapahtumahankkeen tavoitteena on löytää toimintamalli seudun matkailusesonkien pidentämiseen ja alueen vetovoimaisuuden tehokkaampaan hyödyntämiseen. Hankkeen avulla etsitään ratkaisuja tapahtumien tuotanto- ja markkinointihaasteisiin sekä koordinointiin. Hankkeen yhteistyötahoina ovat Savonlinnan seudun tapahtumajärjestäjät, matkailuyrittäjät sekä markkinointija myyntiorganisaatiot. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat seudullisen tapahtumastrategian luonti, tuottaja- ja markkinointiosaamisen vahvistaminen, tapahtumakohtainen viestintä- ja markkinointisparraus, teemakohtaisten työryhmien toiminnan organisointi sekä sesonkien pitkäjänteinen suunnittelu. Hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun ja sen toteuttaa Savonlinnan Seudun Matkailu Oy. Inland Waterways Tourism Concept hanke 2013 Osallistutaan kansainväliseen hankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää uusia Euroopan vesistöreittejä hyödyntäviä kansainvälisen tason matkailutuotteita ja tehostaa niiden markkinointia. Matkailuelämykset euroiksi hanke (2012-2013) Hankkeen tavoitteena on lisätä Savonlinnan seudulle ja Saimaan alueelle suuntautuvaa kansainvälistä ja kotimaista matkailua. Tavoitteen saavuttamiseksi projektissa vahvistetaan yritysten valmiuksia asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen sekä myyntiin ja markkinointiin. Hankkeessa kehitetään elämystuotteita ja -palveluita ja testataan niille sopivien kotimaisia ja kansainvälisiä jakelukanavia niin että tuote- ja jakelukanavakehitystyö näkyy yrityksissä suorana liiketoiminnan vahvistumisena ja liikevaihdon kasvuna. Hankkeessa toteutetaan ja testataan tarkoituksenmukaisia markkinointi- ja myyntitoimenpiteitä priorisoitujen tuote- ja elämysteemojen osalta valituilla kohdemarkkinoilla. Päämarkkina-alueet ovat Suomen lisäksi Venäjä ja Eurooppa. Mukana ovat Savonlinnan seudun matkailuyritykset Savonlinna Seudun Matkailu Oy:n kautta. Tarvittaessa myös muilla markkinoilla voidaan toteuttaa yritysverkostojen kanssa yhdessä sovittuja toimenpiteitä. Hankkeen avulla pureudutaan aluksi yritysten liiketoimintaprosesseihin kapasiteetin hallinnan, revenue managementin, myyntiprosessin sekä jakelukanava- ja markkinointistrategian osalta. Hankkeen ensimmäisenä vuonna (2012) keskitytään prosessin käynnistämiseen, koulutukseen, tuotteistamisen perussuunnitteluun sekä markkinointiin ja sitä kautta alustavaan tuotetestaukseen. Hankkeen jälkimmäisellä jaksolla (2013) vahvistetaan valittujen tuotekokonaisuuksien näkyvyyttä, kuuluvuutta ja saatavuutta testatuissa medioissa ja syvennetään yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. Smart Savonlinna 2013 2014 Hankkeen tavoitteena on rakentaa Savonlinnan matkailualueelle avoin, globaali ja ajanmukainen matkakohdetason asiakaspalvelumalli, joka tarjoaa aluetason informaation matkailijoille kätevästi ja kustannustehokkaasti. Hankkeessa konseptoidaan, suunnitellaan ja toteutetaan uusi palvelujärjestelmä. Hankkeen tuloksena seudun matkailuyritysten tuotteet ovat jakelussa sähköisissä jakelukanavissa, tietoa palveluista levitetään asiakkaiden tuottamaa sisältöä hyödyntäen tehokkaasti sosiaalisen median kautta ja matkailijat paikan päällä saavat helposti tietoa palveluista sähköisiä kanavia hyödyntäen. Hankkeen kautta tuotetaan sisältöä mm. mobiiliopastusta varten ja toteutetaan maastossa/kohteissa fyysisen - ja mobiiliopastuksen yhteensovittaminen. 17

Elinkeinojen kehittämisen keskeiset tulostavoitteet 90 uutta yritystä 15 uutta teknologiayritystä uusien yritysten kautta 100 uutta työpaikkaa informaatioteknologia-alan uusia työpaikkoja 150 kpl merkittäviä investointi- ja kehittämishankkeita käynnistyy 5 kpl yritystason investointi- ja kehittämishankkeita käynnistyy 40 kpl teknologiatoimialoilla uutta liikevaihtoa 21 milj. teknologiatoimialoilla uusia tuotteita ja merkittäviä investointeja 19 kpl kehittämisprosesseja käynnissä 15:ssä puualan yrityksessä luovien alojen yritysten työpaikkojen lisääntyminen ja 10 % liikevaihtojen kasvu tehdään 10 kpl esiselvityksiä ja pilotteja liittyen uusiin elinkeinoelämän avauksiin Invest in Savonlinna Region -ohjelman käynnistäminen laaditaan seudun matkailustrategia, jota ryhdytään toteuttamaan vuoden 2013 1. vuosipuoliskolla myynti matkailun sähköisen varausjärjestelmän kautta lisääntyy 30 % merkittäviä matkailualan laajempia investointeja 2 kpl 15 kpl matkailualan yritystason investointeja rekisteröityjen yöpymisten kasvu vähintään 20 % vuodepaikkojen ja huviloiden/mökkien määrien ja käyttöasteiden seuranta taxfree myynnin kasvu vähintään 30% Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n kautta kulkevien kokous- ja tapahtumamatkustajien määrä n. 10 000 yöpymistä useampi charter -lento seudun yhteisen laatujärjestelmän luominen (DQN) medianäkyvyyden merkittävä kasvu ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TP TA TA TS TS 2011 2012 2013 2014 2015 Tulosbudjetti Toimintatulot 3 221 422 3 159 715 3 094 992 0 0 Myyntitulot 2 206 666 2 216 585 2 139 788 Muut tulot 1 014 756 943 130 955 204 Toimintamenot 3 504 332 2 923 256 2 864 992 0 0 Materiaalit ja palvelut 1 827 428 1 365 905 1 440 472 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 176 743 87 296 87 296 Palvelujen ostot 1 650 685 1 278 609 1 353 176 Henkilöstömenot 993 359 979 363 957 361 Muut menot 683 545 577 988 467 159 Toimintakate -282 910 236 460 230 000 0 0 Vuosikate -282 910 236 460 230 000 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot 0 Tilikauden tulos -282 910 236 460 230 000 0 0 Tehtävän kokonaiskustannukset 3 504 332 2 923 256 2 864 992 0 0 Sitovuus: seutuvaltuusto 18

6 Tuloslaskelmaosa Tulosalueiden määrärahat ja tuloarviot on summattu tuloslaskelmaan, joka esitetään tilipääryhmittäin. Seutuvaltuusto vahvistaa tuloslaskelmasta toimintakatteen jälkeen olevat rahoitustuotot ja - kulut. Käyttötalousmenot ovat yhteensä 3 143 252 euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet ovat yhteensä 1 874 197 euroa. Rahoitusosaan on varattu lainojen korkokuluihin 30 000 euroa. Kuntaosuuksien laskuttaminen hoidetaan etupainotteisesti, koska kehittämishankkeiden hankerahoitus tuloutuu kuntayhtymälle kuukausien viiveellä. TULOSLASKELMAOSA TP TA TA TS TS 2011 2012 2013 2014 2015 Toimintatulot 3 677 991 3 600 935 3 373 252 530 000 0 Myyntitulot 2 658 529 2 657 805 2 418 048 530 000 josta jäsenkuntaosuudet 1 879 440 1 878 527 1 874 197 530 000 josta liiketoiminnan tulot (3K) 349 413 365 000 365 000 josta muut myyntitulot 429 676 414 278 178 851 0 Tuet ja avustukset 1 000 618 927 694 939 768 Muut toimintatulot 18 845 15 436 15 436 Toimintamenot -3 951 433-3 361 985-3 143 252-301 500 0 Henkilöstömenot -1 319 333-1 272 039-1 148 304-15 000 Palvelujen ostot -1 747 005-1 399 015-1 428 025-286 500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -178 756-91 646-88 546 Avustukset -519 660-445 422-335 000 Muut toimintamenot -186 678-153 863-143 377 Toimintakate -273 442 238 950 230 000 228 500 0 Rahoitustulot ja -menot -37 824-26 500-30 000-28 500 0 Korkotulot 45 0 0 Muut rahoitustulot 1 927 0 0 Korkomenot -39 594-25 000-28 500-28 500 Muut rahoitusmenot -202-1 500-1 500 Vuosikate -311 266 212 450 200 000 200 000 0 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 0-2 490 Tilikauden tulos -311 266 209 960 200 000 200 000 0 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintakate % -7,4 6,6 6,8 43,1 Kertynyt yli-/alijäämä -1 084 885-874 925-674 926-474 926 200 000 tulos edellyttäen, että viiden vuoden lainaohjelmat saadaan neuvoteltua kymmeneksi vuodeksi. 19

7 Investointiosa Ei suunniteltuja investointeja vuodelle 2013. INVESTOINTIOSA TP TA TA TS TS 2011 2012 2013 2014 2015 Atk-ohjelmat Investointimenot Kilpailutusjärjestelmä 12450 0 Osakkeet ja osuudet Investointimenot KtOy Yritystalo-Schauman 200 000 0 Yhteensä 0 212 450 0 0 0 Sitovuus: seutuvaltuusto 8 Rahoitusosa TALOUSARVION RAHOITUSOSA TP TA TA TS TS 2011 2012 2013 2014 2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate -311 266 212 450 200 000 200 000 Investointien rahavirta Investointimenot 0-212 450 Toiminnan ja investointien rahavirta -311 266 0 200 000 200 000 0 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset 581 393 0-200 000-200 000 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 200 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -200 000-200 000-200 000-200 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 781 393-1 000 000 Vaikutus maksuvalmiuteen 270 127 0 0 0 0 Rahavarat 31.12. 22 380 22 380 22 380 22 380 Rahavarat 1.1. 3 655 22 380 22 380 22 380 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja inv. rahavirran kertymä 0-311 266-111 266 88 734 Lainanhoitokate -0,4 0,2 1,1 1,0 Kassan riittävyys, pv 0 0 0 0 Sitovuus: seutuvaltuusto Sitovuus: seutuhallitus 20

9 Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO Sitovuus Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Ohjaus ja kehittäminen N 278 260 278 260 Elinkeinojen kehittäminen N 2 864 992 3 094 992 TULOSLASKELMAOSA Korkomenot B 28 500 Muut rahoitusmenot B 1 500 INVESTOINTIOSA B 0 RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen vähenn. B 200 000 Vaikutus maksuvalmiuteen YHTEENSÄ 3 373 252 3 373 252 N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B = bruttomääräraha/-tuloarvio 10 Jäsenkuntien maksuosuudet Kuntien maksuosuudet kuntayhtymän toiminnan kustannuksista määräytyvät seuraavasti: Ohjaus ja kehittäminen Elinkeinojen kehittäminen Asukasmäärien suhteessa Hyväksytyn elinkeinostrategian mukaan Savonlinnan seudun elinkeinostrategian mukaiset kuntarahoitusosuudet: Maksuosuudet 2009-2013 2009 2010 2011 2012 2013 Savonlinna 1 282 400 1 250 150 1 315 948 1 315 948 1 315 948 Kerimäki 236 315 258 644 272 257 272 257 272 257 Punkaharju 186 661 178 357 187 744 187 744 187 744 Enonkoski 65 468 74 926 78 869 78 869 78 869 Ekstr panostus 1 770 844 1 762 077 1 854 818 1 854 818 1 854 818 21