Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 9. luento 29.10.2007 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedialaboratorio 1

Teemat: Miten saada tietoa käyttäjältä käyttökelpoisuuden eri osatekijöistä? Havainnointi Kyselyt ja haastattelut Testaaminen Testin suunnittelu Pilottitesti Varsinainen testaus Testin jälkeen Case 1. Lisäarvot Case 2: Tre@Validia testaus mukana jo suunnitteluvaiheessa IHTE järjestää lukuisia käytettävyyteen liittyviä opintojaksoja, joilla voi opiskella mm. käytettävyyden arviointia IHTE-3200 Käytettävyystutkimuksen menetelmät Hypermedialaboratorio 2

Tietoa käyttökelpoisuudesta käyttäjiltä Asiantuntija-arviointien rinnalla erilaisia testausmenetelmiä, joiden avulla kootaan tietoa verkkopalvelun käyttökelpoisuudesta ja laadukkuudesta verkkopalvelun todellisilta käyttäjiltä sekä palvelun tuottajilta ja erilaisilta sidosryhmiltä Mikä menetelmä kulloinkin valitaan ja kuinka monelta käyttäjältä kulloinkin tietoa kootaan riippuu siitä, mikä on arvioinnin tavoite, mistä halutaan tietoa ja mihin tietoa tullaan käyttämään sekä millaisia resursseja arviointiin on käytettävissä Hypermedialaboratorio 3

Tiedonkeruutapoja Havainnointi käytettävyystestausten yhteydessä laboratorio-olosuhteissa epäformaaleissa käyttötilanteissa kuten työpaikoilla, liiketiloissa jne. soveltuu tiedonkeruumenetelmäksi silloin, kun tavoitteena on koota tietoa toiminnasta: mitä käyttäjä tekee ja mitä käytön yhteydessä tapahtuu voi kohdistua sekundäärisiin lähteisiin - tietoa käyttäjistä ja heidän toimistaan voidaan koota myös heidän jättämistään jäljistä esimerkiksi analysoimalla lokitietoja Kyselevät menetelmät käyttäjiltä voidaan kerätä tietoa kyselylomakkeilla, haastatteluilla, ohjatuilla päiväkirjoilla jne. Molempia hyödynnetään käyttäjätesteissä (Esim. Preece ym.,. 2002; Routio 2005.) Hypermedialaboratorio 4

Havainnointi Tavoitteena tallentaa käyttäjän toiminta mahdollisimman aitona ja luonnollisena. ihanteellisinta olisi se, ettei havainnointi mitenkään vaikuttaisi käyttäjän toimintaan Vapaa havainnointi: kun halutaan tietoa ilmiöstä, jota ei entuudestaan tunneta. tutkija ensin havainnoi vain yhtä tapausta ja ottaa uusia tapauksia tutkittavakseen siihen saakka, kunnes aineisto "kyllääntyy" eli uudet tapaukset eivät enää tuo ilmi uutta tietoa Osallistuvassa havainnointi: tutkija osallistuu yhteisön tavanomaiseen toimintaan. yhteisö tottuu tutkijan läsnäoloon ja siten on todennäköistä, ettei tutkijan läsnäolo vaikuta tutkittavaan ilmiöön ainakaan merkittävästi (esim. Preece ym. 2002, 359-388; Routio 2005a.) Hypermedialaboratorio 5

Havainnointi Havainnointiin voidaan yhdistää haastattelu kun halutaan saada tietoa siitä mikä on käyttäjän käsitys toiminnasta ja sen tarkoituksesta jne. Keskusteleva havainnointi (contextual inquiry) useita muunnoksia ääneen ajattelu (think aloud): kertoo mitä kulloinkin on tekemässä ja miksi mestari-oppipoika menetelmä, jossa käyttäjä ikään kuin opastaa tutkijaa verkkopalvelun tai tuotteen käytössä teemahaastattelun liittäminen havainnointiin: mahdollisuus kysyä käyttäjältä esim. toiminnan syitä, esteitä, vaihtoehtoja kuten myös taustalla olevia uskomuksia ja asenteita. Ongelma: käyttäjän toimintaan vaikutetaan eikä tilanne ole niin luonnollinen kuin mahdollista. Mahdollisuus ymmärtää tutkittavana olevaa ilmiötä syvemmin (esim. Preece ym. 2002, 389-427; Routio 2005a.) Hypermedialaboratorio 6

Havainnointi Systemaattinen havainnointi (ks. esimerkki seuraavalla sivulla) tutkijalla on selkeä käsitys selvityksen kohteena olevasta toiminnasta ongelmakohdat on mahdollista määritellä jo etukäteen Määritellään tyypillisen tapahtuman kulku (skenaario) ja siihen liittyvät potentiaaliset ongelmat havainnoinnin yhteydessä pyritään systemaattisesti kiinnittämään huomiota ainoastaan niihin seikkoihin, jotka liittyvät havainnoinnin kohteena olevaan ongelmaan. (Routio 2005a.) Hypermedialaboratorio 7

AATU-verkkopalvelu Ruoka-alan kuluttaja / katselmointi TTY/Hypermedialaboratorio Lokakuu 2007 4. Tuotteen merkitseminen taggaaminen. Lähtötilanne: Käyttäjä on kirjautunut AATU-palveluun ja näkyvissä on Oma Aatu -näkymä Tehtävä 4: Pyydä käyttäjää lisäämään merkintä (grilliherkku) Alli-nakit -tuotteeseen ja palaamaan Oma Aatu -näkymään. Tarkoitus: Esiintyykö tehtävien suorittamisessa virheitä (virheettömyys). Miten käyttäjä etenee tavoitteen saavuttamiseksi. Kriittisiä kohtia: Löytääkö käyttäjä oikean kohdan, josta pääsee lisäämään merkinnän ruokaohjeeseen? Osaako palata takaisin Oma Aatu-sivulle? Suoritettu: Kun käyttäjä on lisännyt merkinnät Alli-nakkeihin ja palannut Oma Aatu-näkymään. Tehtävän suorittaminen: Virhe liittyi: 1 ei virheitä 1 informaatiosisältöön 2 yksi virhe 2 tekstin luettavuuteen 3 2 3 virhettä 3 termien ymmärrettävyyteen 4 useita virheitä 4 navigointiin 5 ei onnistunut 5 informaation näkyvyyteen 6 sivun asetteluun 7 visuaalisiin vihjeisiin (värit, muodot) 8 tekniseen toteutukseen 9 saavutettavuuteen Muita havaintoja esim. virheen tyyppi: 10 johonkin muuhun 7

Kyselyt ja haastattelut Soveltuvat tiedonhankintatavoiksi silloin, kun pyritään selvittämään ihmisten kokemuksia, tietoja, uskomuksia, asenteita ja mielipiteitä jne. Ovat molemmat kyseleviä menetelmiä, joiden välillä ei ole periaatteellista eroa. Käytännössä eroa Haastattelun yhteydessä on mahdollisuus seurata käyttäjän oheisviestintää ja ympäristöä. Haastattelun avulla on mahdollisuus saada syvällisempää tietoa ilmiöstä kun kyselyn avulla. (Preece ym. 2002, 389-427; Routio 2005b.) Hypermedialaboratorio 8

Kyselyt ja haastattelut Teemahaastattelu (focused interview) kun ei tunneta tarkkaan tutkittavaa ilmiötä varataan mahdollisuus esittää tarkentavia lisäkysymyksiä haastattelun aikana muistuttaa vapaamuotoista keskustelua, jolla on selkeä tarkoitus ja jota tutkija ohjailee koska haastateltava (käyttäjä) ohjaa keskustelun suuntaa, niin tutkijan vaikutus jää vähäiseksi Ryhmähaastattelu haastattelun kohteena jokin luonnollinen ihmisryhmä kuten perhe, työryhmä tms. Focus group ryhmähaastattelu ryhmä, jonka tarkoituksena on esimerkiksi ohjata jonkin tuotteen suunnittelua kootaan esim. uusista asiakkaista tai sellaisista, joilla on kokemusta tuotteen käytöstä aiemmin (Preece ym. 2002, 389-427; Routio 2005b.) Hypermedialaboratorio 9

Kyselyt ja haastattelut Kysely soveltuu kun kysytään asioita, jotka voidaan määritellä tarkasti, tutkija haluaa etukäteen päättää kaikki kysymykset mitä kysytään, halutaan tiedustella asioita suurelta joukolta Kyselyssä kaikilta henkilöiltä kysytään samat kysymykset puhutaan siis standardoidusta eli strukturoidusta tiedustelusta, joka voidaan toteuttaa kyselynä tai lomakehaastatteluna voidaan käyttää ns. strukturoituja kysymyksiä (monivalinta) ja avoimia kysymyksiä (esimerkki avointen vastausten analysoinnista seuraavalla sivulla A. Kortemaan luvalla) Lomakehaastattelu (yhdistetään kysely ja haastattelu) haastattelumenetelmä, jossa tutkija esittää suullisesti kaikille samat kysymykset vastausvaihtoehdot on etukäteen numeroitu ja vastaaja valitsee kulloinkin sopivan vastauksen menetelmässä yhdistyy haastattelun ja kyselyn huonot puolet (Preece ym. 2002, 389-427; Routio 2005b.) Hypermedialaboratorio 10

TTKK:n virtuaaliyliopisto ja Hypermedialaboratorio - Opiskelijoiden alkukysely 2001 Kysymys: Miksi valitsit kyseisellä kurssilla verkko-opintojakson? Aineiston analyysi: Antti Kortemaa Aineistosta löytyneet teemat, jotka on järjestetty samankaltaisuuden mukaan. Suluissa on niiden frekvenssit, kun vastauksia oli yhteensä käsiteltävänä 45 kappaletta. Joustavuus paikan suhteen (7) Joustavuus ajan suhteen (19) Ajan tehokkaampi käyttö (4) Kurssin ajankohta (1) Yksilöllinen ohjaus (2) Perhetilanne (2) Uusien oppimistapojen käyttö (2) Itsenäinen opiskelu (1) Tiedonhaku Internetistä (2) Monikanavaisuus (1) Materiaalin saatavuus (8) Materiaalin ajankohtaisuus (1) Opiskelutaitojen kehittäminen (2) Opiskelun tehostuminen (1) Rutiinien helpottuminen (1) Yleissivistyksen hankkiminen (1) Kohdalle sattuminen (1) Kokeilunhalu (1) Tunnepohja (1) Kurssin pakollisuus (2) Tulosten parantaminen (1) Ei erityistä syytä (1) Useita syitä (1) Verkko-opetuksen vastustus (1) Tyhjä vastaus (1) Avoin kysymys: miksi valitsit kyseisellä kurssilla verkko-opintojakson? * vastaajan id Nro* Teema(t) Perustelut Esim Materiaalin saatavuus Helpottaahan se jos materiaali on verkosta noudettavissa. Eikä tarvitse olla Joustavuus ajan suhteen sidottu johonkin tiettyyn luentoaikaan tms. 1 Joustavuus ajan suhteen Uusien oppimistapojen käyttö Opiskelutaitojen kehittäminen 3 Ajan tehokkaampi käyttö Aikatauluni on tänä syksynä niin tiukka, että itseopiskeltava kurssi oli siksi ihanteellinen. Olen myös kiinnostunut uusien oppimistapojen ja -välineiden käytöstä opiskelussa, ja uskon että tämän kurssin jälkeen osaan olla myös järjestelmällisempi ja vastuuntuntoisempi omia opintojani kohtaan. Perinteinen luokkahuoneessa nysvääminen on hidastempoista ja tehotonta, aikaa toivottavasti säästyy. 5 Kurssin ajankohta Kurssin ajankohta ja se että kurssi on vain ensimmäisellä periodilla täyttää juuri oikean kokoisen aukon lukujärjestyksessä 1. periodin osalta. 6 Joustavuus ajan suhteen Valitsin verkkokurssin, koska ns. "normaali" kurssi ei sopinut aikatauluuni. 7 Joustavuus ajan suhteen Joustavuus paikan suhteen 8 Joustavuus ajan suhteen Opiskelutaitojen kehittäminen Ei ole sidottu puoleksi vuodeksi samaan aikaan ja paikkaa Verkko-opinnot mahdollistivat kyseisen pakollisen kurssin käymisen tässä vaiheessa opintoja. Muut vaihtoehdot olivat aikatauluun sopimattomia ja lisäksi ryhmät olivat melko täynnä. Lisäksi itsenäisen oppimisen taidossani on paljon kehitettävää. Ennalta helpon kurssin ottaminen koekaniiniksi oli

TTKK:n virtuaaliyliopisto ja Hypermedialaboratorio - Opiskelijoiden alkukysely 2001 järkevää. 13 Materiaalin saatavuus Aineiston helppo saatavuus on tärkeää 15 Joustavuus ajan suhteen Verkko-opiskelu on tässä elämänvaiheessa ainoa tapa saada opintoja eteenpäin työssäkäynnin ohessa, sikäli ehdottoman hyödyllinen ja oleellinen palvelu, kiitos siitä! Lisää verkko-opetusta, kiitos 16 Yleissivistyksen Vaikken osallistuisikaan virallisesti kursseille, voin silti lukea ihan hankkiminen yleissivistyksen vuoksi verkossa olevia kursseja. 18 Materiaalin saatavuus Reppu on kevyt (materiaalit verkossa) ja saa nukkua pidempään. Joustavuus ajan suhteen 22 Tiedonhaku Internetistä Perhetilanne Voin käyttää internettiä tiedonhankkimiseen ja opiskeluun. Minulla on iso perhe joka rajoittaa hyvin paljon omia mahdollisuuksiani opiskella normaalisti. Asetan lasteni (6)tarpeet omien tarpeideni edelle. 23 Joustavuus ajan suhteen Se, ettei opiskelu ole pakostakin sidottu tiettyyn aikaan vaan tehtäviä & opiskelua saa suorittaa myös kotona ilman esim. tehtävien turhaa viemistä kouluun tarkastettaviksi. 28 Kohdalle sattuminen Joustavuus paikan suhteen 29 Joustavuus paikan suhteen Joustavuus ajan suhteen 33 Materiaalin saatavuus Rutiinien helpottuminen 36 Joustavuus ajan suhteen Joustavuus paikan suhteen Materiaalin saatavuus Kuten sanoin, tämä ei ole ennalta päätetty ajatus käydä verkkokurssia, mutta sattui sopivasti kohdalle. Sen myötä ollut vapaampaa opiskelua, koska ei niin paikkaan sidottua. Ei tarvi olla läsnä. Toisaalta laskuharjoitusten pakolliset palautusajat rajoittaa, koska kurssit (verkko ja koululla) on kuitenkin niin sidoksissa toisiinsa. Ongelmani on aina ollut läsnäolopakko. En pidä pakollisista jokaviikkoisista harjoituksista. Olen "tehdään kerralla enemmän"-tyyppi. Voisin koko lukukauden harjoitukset tehdä kahdessa viikossa. Verkko-opinnot pienentävät läsnäolopakon luomia negatiisiviritteisiä asenteitani kurssia kohtaan. kopiokoneen käyttö vähenee, kun materiaalin voi helposti, materiaalia voi lisätä helposti verkkoon. sähköposti, nyyssit ja chat tekevät tiedonsiirron molempiin suuntiin joustavaksi ja kysyä voi melkeinpä silloin kysyttävää tulee eikä vasta "viikon päästä keskiviikkona kello 15.25 huoneessa 1234...".Harjoitusten yms. palauttelut helpottuvat jne... Opiskelu ei ole aikaan tai paikkaan sidottua. Voin paremmin suoriutua siitä omaan aikatauluun sopivasti. Materiaali on aina saatavilla (paitsi juuri nyt kun palvelin on kaatunut), eikä "luennolta" poissaolo haittaa. Olisi saattanut suorittaa tämän kurssin perinteisestikin, jos sitä olisi tänä vuonna ollut niin tarjolla. Mutta uskoisin tämän tavan sopivan minulle hyvin. 39 Yksilöllinen ohjaus Pystyn kotoa käsin opiskelemman täydellä painolla. Luulisin, että opettaja pystyy seuraamaan paremmin yksittäisen oppilaan etenemistä ja antamaan henk. koht. palautetta. Näin ei ainakaan suuremmilla tavallisilla kursseilla tapahdu. 44 Ajan tehokkaampi käyttö 45 Joustavuus ajan suhteen Joustavuus paikan suhteen Yksilöllinen ohjaus Aikataulu tiivistyy, kun voi lukea kursseja päälekkäin. Tärkein kohta on itsestäänselvyys: en ole sidottu aikaan tai edes kovin tiukasti paikkaan, kun voin seurata tehtävien verkko-ohjausta. Tämänkaltainen verkko-ohjaus mahdollistaa suurelta osin yksilöllisen ohjauksen, joten siitä toiseksi tärkein syy. Myös oikea-aikaisuus paranee, koska verkossa voi kommunikoida virka-ajan ulkopuolellakin. 47 Materiaalin saatavuus Vietän paljon aikaa muualla kuin opiskelupaikkakunnalla, on tärkeää saada harjoitustehtävät ja niiden vihjeet ratkaisuineen verkosta. 49 Materiaalin saatavuus On mukavaa lukea materiaalia juuri silloin, kun on siihen todella aikaa ja Joustavuus ajan suhteen kiinnostusta. 52 Joustavuus ajan suhteen muita kursseja samaan aikaan, helpompi opiskella itsekseen illalla

TTKK:n virtuaaliyliopisto ja Hypermedialaboratorio - Opiskelijoiden alkukysely 2001 Itsenäinen opiskelu 56 (Tyhjä vastaus) 57 Kurssin pakollisuus No. Valitsin opintojakson, koska se on pakollinen ja olisin varmasti käynyt sen, vaikka se ei olisi sitä ollutkaan. Ja sitten vähän vapaata palautetta.henk. koht. olen kyllä sitä mieltä, että mikään ei korvaa hyvää luentoa. Verkosta luettuna kaikki vaikuttaa passiiviselta (ja yleensä sitä vain vähän vilkaisee eikä siitä mitään jää päähän). Se vähä mitä olen joutunut verkkoopiskelemaan on ollut niin vaivalloista (esim. matematiikka. Kirjoita siinä nyt sitten tehtävän ratkaisuun kaikki häkkyrät, ksiit ja deltat jollakin wordilla, jossa ei ole kaavaeditoria. ) että jos suinkin mahdollista niin yritän välttää kaikkia kursseja, joissa on jostakin syystä ryhdytty säätämään kaikenlaista netissä. Sivut latautuvat..ja latautuvat ja pitäisi siinä sitten opiskellakin. Ja monitoria on hankala ottaa seurakseen mukavaan nojatuoliin, joka on päätoiminen opiskelupaikka. Lisäksi kun aikansa ruutua katselee niin päätähän siinä alkaa särkeä. Ei siis ole mitään järkeä laittaa jotakin opintomateriaalia nettiin siksi, että se sitten on siellä. Lukekaa sieltä. Jiihaa. Ja kukaan ei kyllä varmasti opi yhtään mitään. Sen sijaan netti on kerrassaan mainio paikka kaikenlaiselle interaktiiviselle moskalle kuten harjoitustehtäville ja tästä paras löytämäni esimerkki on TTKK:n matematiikan professorin Armo Pohjavirran sivuilta löytyvä matematiikkajumppa. Eli siis perustietojen luomiseen asiasta kuin asiasta netti ei ole mielestäni todellakaan paras vaihtoehto vaan se soveltuu parhaiten kertaamiseen, harjoitteluun (siis harjoitteluun eikä vain tyyliin "harjoitustehtävät netissä") ja mihin tahansa tekemiseen liittyvään. Niin, ja kaiken maailman nettiluennot voisitte unohtaa saman tien. Ei Suomen yhteyksillä. Eikä kyllä muutenkaan. Haluan vielä korostaa netissä olevan aineiston luonnetta. Seuraavat eivät ole verkko-opetusta: luentoaineisto sellaisenaan, kirjallisuusviitteet, harjoitukset. Nämä ovat tietoa, joka nyt vain sattuu olemaan netissä. Verkko-opetusta sen sijaan ovat esimerkiksi Pohjavirran matikkajumppa ja kaikki muut samanlaiset interaktiiviset harjoitukset, jotka todella ovat interaktiivisia eli opiskelija välittömästi (no riippuen sen hetkisestä motivaatiosta) alkaa ajattelemaan jotakin. Että sellaista. Kiitos jos jaksoitte lukea tänne asti. Älkää langetko netin sudenkuoppaan: "Kaikki kurssiin liittyvä aineisto on netissä. Entäs sitten. Kukas sen sieltä sitten kotiprintterillä printtaa. Miksi samaa ei voisi myydä luennoilla.tiedon paikka muuttuu, sisältö ja sovellustapa eivät. Edelleen luetaan. 63 Uusien oppimistapojen käyttö Joustavuus ajan suhteen Verkko-opetuksen myötä siirrytään vähitellen vanhasta kynäpaperiharjoituksista tietokoneella palautettaviin tehtäviin. Arvostan suuresti opetuksen monipuolisuutta ja vapautta. 64 Ei erityistä syytä Tarviiko tätä perustella? Olisin käynyt kurssin joka tapauksessa, oli se verkkokurssi tai ei. 67 Kurssin pakollisuus En muuten opiskelisi tässä tapauksessa, ellei se kuuluisi tutkintovaatimuksiin 68 Joustavuus ajan suhteen Aikuisopiskelijana arvostan sitä,etten ole sidottu opiskelussa "normaaleihin" aikatauluihin. 69 Joustavuus ajan suhteen Olen täysipäiväisesti mukana työelämässä ja siten on välillä vaikeaa osallistua luennoille / harjoituksiin. Virtuaalitekniikka tuo joustavuutta opiskeluaikoihin. 70 Opiskelun Tulee oikeasti opiskeltua kurssin asioita.

TTKK:n virtuaaliyliopisto ja Hypermedialaboratorio - Opiskelijoiden alkukysely 2001 tehostuminen 72 Materiaalin saatavuus Oppimateriaali on saatavissa yhdestä paikasta helposti ja käteväsyi ja mikäli Tiedonhaku Internetistä jokin asia jää epäselväksi on sitä helppo etsiä lisä tietoa verkosta kun on jo valmiiksi siellä. 73 Joustavuus ajan suhteen En yleensä ehdi/viitsi lähteä luennoille keskellä päivää töiden vuoksi. Mahdollisuus opiskella juuri silloin kun se minulle parhaiten sopii on tärkeää. 76 Ajan tehokkaampi käyttö Ongelmana perinteisissä luennoissa ja harjoituksissa on juuri oppilaiden eritasoiset oppimiskyvyt ja esitiedot. Ehkä verkkokurssilla näitä "jarruja" voidaan vähentää ja ajankäyttöä tehostaa. Menetelmä ei varmasti sovi kaikille, taipumus mennä siitä mistä rima on matalin varmasti saa lisää tilaa uusien mahdollisuuksien mukana. Toisaalta motivaatio kasvaa mielekkyyden ja tehokkuuden mukana. 84 Useita syitä Vaihtoehtoja on niin paljon, että vaikea perustella eli olisin voinut ruksittaa melkein kaikki ja niiden painotuksella ei ole suurta eroa. En ole aikaisemmin opiskellut verkossa joten tämä arvio toteutui siis todellakin arvion pohjalta 85 Joustavuus ajan suhteen ehdottomasti tärkeintä on mahdollisuus luoda oma opiskeluaikataulu, joka ei ole sidottu luentoihin ja harjoituksiin. 86 Materiaalin Kirjoissa oleva tieto on yleensä jo vanhentunutta. ajankohtaisuus 87 Tunnepohja Koska juuri nyt tuntuu siltä! 88 Ajan tehokkaampi On se kiva et on vapaata käyttö 111 Kokeilunhalu En ole aikaisemmin osallistunut verkkokurssille ja tämä on aivan uutta. Mietityttää tekninen toimivuus ja palvelun saatavuus. 129 Joustavuus paikan Itseopiskelu korostuu, koska on pakko käydä koneella lukemassa materiaali suhteen läpi ja tekemässä harkkoja. uskon että näin ollen opiskelu on tehokkaampaa. 141 Joustavuus ajan suhteen Joustavuus paikan suhteen On hyvä että ei tarvitse välttämättä olla itse aina paikanpäällä. Aina ei ole aikaa käydä koululla, kun pitäisi olla muuallakin, joten se ei haittaa, vaan voin opiskella kotoakin. 143 Tulosten parantaminen tehtävästä on mahdollisuus saada 5 lisäpistettä ja sen voi suorittaa vain verkossa. 147 Joustavuus ajan suhteen Ei tarvitse ravata ilmoitustauluilla, on itsestä kiinni kuinka paljon tekee töitä Materiaalin saatavuus ja palautteen saa suoraan verkosta. 314 Perhetilanne Monikanavaisuus 336 Verkko-opetuksen vastustus Olosuhteista johtuen (lapset) opiskelen epänormaaleina aikoina ja myös kotona pitäisi pystyä opiskelemaan itselle sopivana ajankohtana. Odotan materiaalin monipuolistuvan, esim. vanhat tentit käytössä verkossa, ja oppimisen helpottuvan. Koen aineen vaikeaksi, joten monikanavainen opiskelu (luennot, netti, harjoitukset jne.) ovat minulle hyvin tärkeitä. Koska verkko opetus on syvältä!! Tuliko mieleen, että kaikilla ei ehkä ole mahdollisuus käyttää tietokonetta kotona????koulussa koneet on yleensä varattuja...vittu VAIHTAKAA TAVALLISEEN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Kyselyt ja haastattelut (Metsämuuronen, 2003) Kysely Teemahaastattelu Avoin haastattelu Kysymysten muotoilu Kiinteä Suosituskysymyksiä Vapaa Kysymysalue Tiukasti määritelty Pääpiirteissään määritelty Vapaa Vastaajien määrä Suuri Melko pieni Pieni Kustannukset/ yksikkö Pienet Suurehkot Suurehkot Työmäärä analyysivaiheessa Melko pieni Suuri Suuri Tutkijan paneutuminen Voi olla pieni Aina suuri Aina suuri Saatu tieto Pinnallista Syvää Syvää Hypermedialaboratorio 11

Hyväksyttävyys Laadukkuus ym. Käyttökelpoisuus (usefulness) Esteettisyys Hyödyllisyys (utility) Lisäarvo (value added) Tavoitteen saavuttaminen, tarpeet (needs) Informaation luotettavuus Miellyttävyys (satisfaction) Käytettävyys (usability) Informaation esitystapa Saavutettavuus (accessibility) Vakavien virheiden vähyys Opittavuus (learnability) Tehokkuus (efficiency) Muistettavuus (memorablity) Hypermedialaboratorio 12

Testaaminen käyttäjillä Käytettävyyden testaaminen on joustava menetelmä voidaan muunnella ja saada siten monenlaista tietoa verkkopalvelun tms. käytöstä voidaan käyttää sekä havainnointia että kyselyjä tai haastatteluja Perusversio pyritään selvittämään käyttäjän mentaalimalleja käyttäjä suorittaa tehtäviä verkkopalvelulla (tai millä tahansa tuotteella) ja ajattelee samalla ääneen (keskusteleva havainnointi) kaikki mitä käyttäjä testin aikana tekee tai sanoo tallennetaan myöhemmin tapahtuvaa analysointia varten myös siten, että tutkija tekee muistiinpanoja käyttäjän toiminnasta ongelma: havainnointi kohdistuu tällöin pelkästään käyttäjän toimintaan ja mentaalisten mallien muodostumisen havainnointi jää vähäisemmäksi. (Esim. Preece ym. 2002, 430-431; Sinkkonen ym. 2002; Sinkkonen 2004.) Hypermedialaboratorio 13

Testaaminen käyttäjillä Testaustilanteen ja testissä käytettävien tehtävien tulisi olla niin aitoja kuin mahdollista. Testauksen kohteina: verkkopalvelun keskeiset toiminnot, hankalimmiksi uskotut tai havaitut toiminnot valikkorakenteet ovat testauksen kohteena Tärkeätä on huomioida se, että testauksellakaan ei välttämättä löydetä kaikkia virheitä. lisänä asiantuntija-arvioinnit Kannattaa toteuttaa monta pienempää testiä yhden laajan testin sijasta. Hypermedialaboratorio 14

Testin suunnittelu Laadi huolellinen testaussuunnitelma Määrittele mitkä ovat testauksen tavoitteet. Usein tavoitteita on niin paljon, että niitä joudutaan karsimaan. Selvitä mitkä ovat verkkopalvelulle (tai tuotteelle) asetetut käytettävyys- ja saavutettavuustavoitteet. riippuu käyttäjistä ja heidän vaatimuksistaan sekä käyttötilanteista Määrittele tarvittavien käyttäjien määrä riippuu testin tavoitteista, kohderyhmän heterogeenisyydestä, testin tyypistä ja testien kokonaismäärästä 3-6 (5-12) käyttäjää on usein sopiva määrä, joiden avulla vakavimmat ongelmakohdat löytyvät. (vrt. Preece ym. 2002, 440; Sinkkonen ym. 2002, 306; Sinkkonen 2004.) Hypermedialaboratorio 15

Testin suunnittelu Valitse testikäyttäjät sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole olleet mukana suunnittelemassa tai kehittämässä palvelua edustavat mahdollisimman hyvin kohderyhmiä Laadi testitehtävät tehtävät upotetaan tarinaan (skenaarioon) -->auttaa käyttäjää eläytymään testiin ja samalla liittävät testitehtävät käyttäjän arkielämään testitarinan tulee olla lyhyt, mutta tarjota riittävästi tietoa tehtävän suorittamiseksi sekä puhuu käyttäjille tutuin termein tarina tai tehtävät eivät saa sisältää verkkopalvelussa käytettyjä termejä testaustehtävien määrä riippuu käytettävissä olevasta ajasta (vrt. Preece ym. 2002, 440; Sinkkonen ym. 2002, 306; Sinkkonen 2004.) Hypermedialaboratorio 16

Testin suunnittelu Valitse menetelmä, jota testauksessa käytetään keskusteleva havainnointi ja ääneen ajattelu paritesti yhteisläpikäynti (keskusteleva havainnointi ja teemahaastattelu jälkikäteen tapahtuva haastattelu jälkeenpäin tapahtuva kommentointi pikkutestit ryhmäläpikäynnit vapaa läpikäynti (Sinkkonen ym. 2002, 306; Sinkkonen 2004.) Hypermedialaboratorio 17

Pilottitesti Aina ennen varsinaista testausta tulee suorittaa pilottitesti Testaushenkilönä voi olla kuka tahansa, joka esim. osaamistasoltaan ja muilta perusvaatimuksiltaan on samaa tasoa kuin todelliset testihenkilöt. Tarkoituksena on testata käytettävän tekniikan toimiminen ja tarkistaa esim. kameroiden ja mikrofonien paikat käydä testitehtävät läpi ja arvioida niiden läpikäymiseen tarvittava aika täydentää haastattelukysymyksiä tarvittaessa korjata testitehtäviä Lisäksi laaditaan muistilista ym. ohjeet testin ohjaajille, jota voidaan varmistua siitä, että kaikki vaadittavat vaiheet tulee suoritettua. (vrt. Preece ym. 2002, 440; Sinkkonen ym. 2002, 306; Sinkkonen 2004.) Hypermedialaboratorio 18

Varsinainen testaus Lista perustuu Macintosh Human Interface Guidelines - ohjeistukseen käyttäjän havainnoinnista (Inside Macintosh, 1996). Valmista testiympäristö ennen testikäyttäjän tuloa. Selvitä testitilanne testikäyttäjälle. Pyri motivoimaan testikäyttäjää. Esittele käytettävät laitteet. Tee esihaastattelu tai -kysely. Mikäli testissä käytettään ääneen ajattelua, selitä miten se tapahtuu. Kerro testihenkilölle, ettet voi auttaa häntä testin aikana. Selitä yleisellä tasolla mitä testikäyttäjä tulee tekemään testin aikana. Kysy testikäyttäjältä onko hänellä jotakin kysyttävää testiin liittyen. Kalibroi katseen kohteen seurantalaitteisto (jos käytössä). Pyydä testikäyttäjää tekemään tehtävät yksi kerrallaan. Ole aktiivinen ja tarkkaavainen. Hypermedialaboratorio 19

Lopuksi Lopeta testi kun tehtävät on käyty läpi tai kun varattu aika on käytetty. Kerro testikäyttäjälle, että varsinainen testi on loppunut. Loppuhaastattelu kysy avoimella kysymyksellä käyttäjän päällimmäisiä tunnelmia. loppuhaastattelun runko on hyvä laatia jo etukäteen, jotta kaikki halutut asiat käydään haastattelussa läpi. Lisäksi kerro käyttäjälle mitä yritit selvittää. vastaa testikäyttäjän kysymyksiin. mikäli haluat käyttäjän selittävän joitakin valintojaan tms. keskustele asiata nyt. kysy onko käyttäjällä parannusehdotuksia. (vrt. Preece ym. 2002, 440; Sinkkonen ym. 2002, 306; Sinkkonen 2004.) Hypermedialaboratorio 20

Testin jälkeen Testi puretaan ja ääninauhat litteroidaan ja laaditaan videoloki (esimerkki videolokista seuraavalla sivulla) Havaintojen muistiinpanot analysoidaan. Aineiston pohjalta selvitetään verkkopalvelun käyttöön liittyvät ongelmakohdat, virheiden määrä jne. Löydetyt virheet luokitellaan niiden vakavuuden ja korjaamiseen vaadittavien resurssien mukaan. Laaditaan raportti, jossa kuvataan tuotteen käyttöliittymä ja käyttötapa lyhyesti testaustavat ja testikäyttäjät sekä testattavat toiminnot tarvittaessa myös testitehtävät kerrotaan testitulos ja yhteenveto testistä (vrt. Preece ym. 2002, 440; Sinkkonen ym. 2002, 306; Sinkkonen 2004.) Hypermedialaboratorio 21

MTV 3/1999 NAUHALOKI 00.0 testihenkilö 1 (Tapani) : alkuhaastattelu ja esittely 03.46 aloitus. Explorer selaimen virheilmoitus. Siirtyminen mtv3 sivuille 03.55 tehtävä 1: Haluat tietää, mitä ohjelmia tänään tulee 04.38 Tapani kysyi tarkennuksen ilmeisesti tv:stä? Löytää heti ikonin, joka toimii linkkinä päivän tv-ohjelmiin 05.07 tehtävä 2: Illan elokuvasta lisätietoja. Tapani vierittää sivua alaspäin ja löytää tekstilinkin, josta klikkaamalla löytää lisätiedot. 05.38 tehtävä 3: Mikä elokuva tulee ensi maanantaina? Etsi siitä myös lisätietoja Vierittää sivua edestakaisin. 06.05 Tapani: Näkyykö ens maanantai? Katselee päivämääriä ja miettii. (Ongelma 1: oikeata päivää ei löydy) 06.09 klikkaa päivämäärälinkkiä löytyy ensi sunnuntain elokuvat. Tapani: Ei näy 06.20 huomaa vasemmalla kehyksessä elokuvat tekstilinkin. Klikkaa sitä ja siirtyy Elokuvatsivulle. 06.32 vierittää sivua etsii, muttei löydä oikean päivän elokuvaa 06.45 selaimen virheilmoitus 06.46 Tapani: Monesko päivä tänään on? saa vastauksen. Etsii edelleen ja vierittää sivua. 07.19 Tapani: Ei löydy ainakaan kovin helposti 07.20 huomaa vasemmalla kehyksessä olevat päivämäärälinkit 07.35 Tapani: No siittä löyty 07.50 tehtävä 4: Selvitä ohjelmasarjan Muistoja lähetysajankohta 08.11 miettii ja tutkii vasemman kehyksen linkkejä (Ongelma 2: ohjelma Muistoja ei ole aakkosellisessa hakemistossa) 08.15 klikkaa viihde & fiktio linkkiä ja vierittää sivua. Käy läpi jokaisen päivän ohjelmat 08.47 Tapani: Eipä löydy ainakaan kovin helposti 08.50 ottaa työkaluriviltä käyttöön Find-toiminnon ei löydy 09.02 palaa back-painikkeella takaisin edelliselle sivulle 09.11 klikkaa aakkosellinen hakemisto linkkiä 09.32 Tapani: Ei siinä oo minkäänlaista linkkiä 09.44 Tapani: Jostain sen varmaan pitäisi löytyä, mutten tiedä mistä katselee vasemman kehyksen linkkejä ja miettii 09.50 klikkaa uutis-, ajankohtais- ja asiaohjelmat linkkiä 09.59 Tapani: Nyt löytyi 10.10 tehtävä 5. Etsi Kati Napan viime perjantaina esittelemä ruokaresepti 10.27 klikkaa palveluohjelmat linkkiä. Vierittää sivua ja etsii, mutta ei löydä (ongelma 3. Vaikea tietää oikea ohjelmaryhmä) 10.59 klikkaa uutis-, ajankohtais- ja asiaohjelmat -tekstilinkkiä 11.03 löytää oikean linkin Huomenta Suomi ohjelmaan 11.17 löytää resepteihin vievän linkin 11.31 miettii hetken klikkaa reseptiarkisto linkkiä. Miettii hetken päivämääriä. 11.50 Tapani: Siittä löyty resepti 12.09 tehtävä 6: Etsi syksyn miesten muotia esittelevä artikkeli. Testaaja palaa back-painikkeella sivulle, missä näkyy vasemman kehyksen linkit (uutis-, ajankohtais- ja asiaohjelmat sivulle) 12.20 vierittää kehystä ja etsii sopivan sisältöistä linkkiä (ongelma 4: muotiin liittyvää linkkiä ei löydy) 12.27 sivukehyksen latautumisessa virhe 12.32 vierittää sivua ja etsii muotiin liittyvää 12.41 kulkee taaksepäin back-painikkeella 12.44 testaaja muuttaa selaimen osoitekentän osoitetta ja siirtyy pääsivulle 13.10 etsii sopivaa linkkiä lukee sivun alareunan tekstilinkkejä, jatkaa vierittämistä ylöspäin 13.18 Tapani: Kovin vaikeelta tuntuu, kun on hirveesti mainoksia täällä ei saa mitään selvää 13.31 huomaa oikealla kuvalinkin muotia ja klikkaa sitä

MTV 3/1999 13.45 Tapani: Siinä näkyy olevan syksyn miesten muotia 13.53 tehtävä 7: Mitä erityistapahtumia on Australiassa 14.07 palaa back -painikkeella pääsivulle ja vierittää sivua 14.31 Tapani: niin, ne piti löytää näiltä sivuilta? saa vastauksen kyllä. 14.35 klikkaa ikonia matkalla 14.45 klikkaa ylhäällä olevaa linkkiä matkakohteet 14.48 klikkaa linkkiä Australia 14.57 latausvirhe ei näy mitään (palaa back- painikkeella edelliselle sivulle ja yrittää uudestaan) 15.07 saa sivun näkyviin, vierittää sivua ja etsii tapahtumiin liittyvää 15.24 Tapani: Ei näy tapahtumista kauheesti (ongelma 5. Matkakohde ja sen tapahtumat eivät ole linkitetty toisiinsa) 15.39 klikkaa linkkiä maailman menot 15.50 ottaa find toiminnon käyttöön ja hakusanalla Australia löytääkin tarvittavan tiedon 16.08 tehtävä 8: Etsi formula 1 viimeisimät tiedot 16.16 palaa osoitetta muuttamalla etusivulle 16.27 löytää formula 1 liittyvän tekstilinkin 16.35 vierittää sivun loppuun ja löytää tarvittavat tiedot sieltä 16.46 tehtävä 9: selvitä Ilveksen ja Tapparan sijat sarjataulukossa ja pistepörssissä 17.05 palaa back painikkeella pääsivulle 17.14 Tapani: Löytyisko Hockey Night sta 17.28 vierittää sivua (ongelma 6: alasvetovalikkoa ei huomaa) 17.50 klikkaa tekstilinkkiä, joka vie sähkeet sivulle. Ei löydä etsimäänsä. 17.57 huomaa sivun yläreunassa olevan alasvetovalikon ja saa esille sarjataulukon. 18.12 saa esille pistepörssin 18.19 tehtävä 10: etsi tämän päivän sääennuste 18.32 palaa pääsivulle osoitetta muuttamalla ja vierittää sivua ylös ja alas 18.51 huomaa yläreunassa Uutiset ja sää 19.14 löytää säätilasta kertovan sivun, mutta Tapani: Tää on huomisen sää (ongelma 7: esillä seuraavan päivän sää, tämän päivän sää on tekstilinkin takana) 19.24 huomaa tesktilinkin, joka vie halutun päivän säätilasta kertovalle sivulle 19.36 palaa back painikkeella etusivulle 19.24 loppuhaastattelu ja yleistä jutustelua 28.07 loppu

Verkkopalvelun lisäarvot Tietoverkkojen hyödyntämisen tulevaisuus riippuu kahdesta seikasta: tietoverkkojen teknisestä tulevaisuudesta ja siitä miten "järkevällä tavalla" eli miten erityistä hyötyä toimijoille tuottavalla tavalla tietoverkkoja tullaan hyödyntämään Arvioitaessa lisäarvoja tarkastellaankin verkkopalvelua suhteessa perinteiseen palveluun. Täysin uudentyyppisten verkkopalveluiden tarjoamaa lisäarvoa pohdittaessa vertailukohteena on usein ihmisten arkielämä helpottaako verkkopalvelu jollakin tavalla käyttäjän arkielämää. mitä etua verkkopalvelun käyttö tarjoaa käyttäjälleen Lisäksi pohditaan mitä erityistä hyötyä tietoverkon käyttö tietyssä käyttötilanteessa tuo organisaatiolle ja ennen kaikkea asiakkaille. Hypermedialaboratorio 22

Verkkopalvelun lisäarvot Lisäarvon toteutuminen on voimakkaasti sidoksissa henkilön omaan kontekstiin, joten lisäarvoa ei voida arvioida ilman todellisia käyttäjiä. Sama verkkopalvelu voi erota lisäarvoiltaan eri käyttäjien kesken.. Suurin kokonaishyöty saadaan silloin kun mahdollisimman moni osapuoli saa erityistä lisäarvoa verkon hyödyntämisestä palvelussa. Parhaiten tietoa lisäarvoista saadaan kyselemällä tai haastattelemalla eri käyttäjäryhmiin kuuluvia asiakkaita ja organisaation jäseniä. Hypermedialaboratorio 23

Esimerkki 17. Mitä erityistä hyötyä sinulle oli verkkoopiskelusta? Valitse kaikki sopivat vaihtoehdot 1. Voin paremmin opiskella haluamaani aikaan. 2. Voin paremmin opiskella haluamassani paikassa. 3. Oppimisympäristö laajenee (esim. matkapuhelimien myötä) "luokkahuoneen ulkopuolelle". 4. Verkko-opiskelu on ainoa mahdollisuuteni suorittaa tämä opintojakso. 5. Opiskelumateriaali on helpommin saatavilla. 6. Oppimateriaalia on saatavissa enemmän. 7. Opiskelumateriaalin alkuperä on selvemmin näkyvillä. 8. Oppimateriaali muuttuu havainnollisemmaksi (esim. kuva-, ääni- ja videomateriaali). 9. Oppimateriaalin sisältö monipuolistuu. 10. Pystyn opintojaksolla tekemään itse materiaalia verkkoon. Hypermedialaboratorio 24

Esimerkki 11. Opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit voidaan huomioida paremmin verkko-opetuksessa. 12. Opiskelijoiden erilaiset tieto- ja taitotasot voidaan huomioida paremmin verkko-opetuksessa. 13. Pystyn itsenäisesti syventymään opittavaan aihealueeseen. 14. Ryhmätyötaitoni kehittyvät. 15. Opiskelutaitoni kehittyvät. 16. Opin samalla tietokoneen käyttötaitoja. 17. Vuorovaikutustaitoni kehittyvät. 18. Verkko-jaksolle osallistuminen vaikuttaa opintojakson arvosteluun. 19. Opintojakson suorittaminen nimenomaan verkossa hyödyttää minua työelämässä. 20. Voin ottaa enemmän vastuuta omasta oppimisestani. 21. Mahdollisuudet opiskella eri oppilaitoksissa lisääntyvät. 22. Eri oppiaineiden näkökulmien vertailu helpottuu. Hypermedialaboratorio 25

Esimerkki 23. Mahdollisuudet oppia eri oppiaineiden opiskelijoilta lisääntyvät. 24. Mahdollisuudet oppia eri alojen asiantuntijoilta lisääntyvät. 25. Verkko-opintojaksolla kansainvälistyminen helpottuu. 26. Ajatusten kehittely yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa helpottuu. 27. Oikea-aikaisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen helpottuu. 28. Ryhmätyöskentely muiden opiskelijoiden kanssa helpottuu. 29. Kommunikointi toisten opiskelijoiden kanssa helpottuu. 30. Keskustelu opintojakson sisällöstä muiden kanssa helpottaa oppimistani. 31. Ilmaisutaitoni kehittyvät. 32. Saan enemmän hyödyllistä palautetta opettajalta. 33. Opiskelun rutiininomaisten tehtävien suorittaminen helpottuu. Hypermedialaboratorio 26

Esimerkki 34. Verkko-opiskelu mahdollistaa erilaisten työvälineiden testaamisen. 35. Verkko-opiskelu mahdollistaa omien kokeilujen tekemisen. 36. jokin muu syy, mikä: 37. jokin muu syy, mikä: 38. jokin muu syy, mikä: 18. Mitkä näistä kohdassa 17 valitsemistasi syistä koit tärkeimmiksi? Valitse kolme tärkeintä: Perustele, miksi: Hypermedialaboratorio 27

Yleisimmät lisäarvot Montako % ko. ryhmästä valitsi kunkin lisäarvon. Kukin vastaaja saattoi valita useamman kuin yhden lisäarvon. Lisäarvo joustavuus ajan suhteen joustavuus paikan suhteen joustava pääsy materiaaleihin vastuu omasta oppimisesta enemmän materiaalia havannollisempi materiaali Kaikki vastaajat Verkkoopiskelijat ATKtukea Passiivis et Pettyneet Tunnolliset 73 94 55 47 71 79 62 77 52 53 35 70 42 62 29 26 24 56 48 59 68 53 29 37 32 53 26 47 9 32 28 44 39 7 12 28 Hypermedialaboratorio 28

Case Tre@Validia Jo suunnitteluvaiheessa syksyllä 2004 toteutettiin erilaisia testauksia käyttäjillä, jotta voitiin varmistaa suunniteltavan ja toteutettavan verkkopalvelun käyttökelpoisuus eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Verkkopalvelun tavoitteena on mm. tukea vaikeavammaisia henkilöitä sopivan henkilökohtaisen avustajan löytämisessä sekä vakituiseen työsuhteeseen että tilapäistä tarvetta varten. Henkilökohtaisille avustajille verkkopalvelu tarjoaa mm. tukea työpaikan etsimisessä. Hypermedialaboratorio 29

Case Tre@Validia Tre@Validia asiointiportaalin työryhmä kokoontui suunnittelun I vaiheen aikana kaikkiaan 12 kertaa. Työryhmän työskentelyyn osallistui edustajia palvelun tuottajan taholta (Invalidiliiton Tampereen asumispalveluyksikkö), palvelun suunnittelijan ja toteuttajan taholta (Tampereen teknillisen yliopiston DMI:n hypermedialaboratorio) sekä eri käyttäjäryhmien edustajia mm. henkilökohtaisina avustajina toimivia henkilöitä, Tampereen Invalidit ry:n ja Kynnys ry:n jäseniä sekä edustajia Tampereen kaupungin eri yksiköistä, kuten Vammaispalvelu ja Omaishoidon tuki. Hypermedialaboratorio 30

Case Tre@Validia Työryhmän kokoontumisten tarkoituksena oli suunnitella ja kartoittaa Tre@Validia asiointiportaalin keskeiset toiminnot ja asiointiprosessit ennen varsinaisen teknisen määrittelytyön alkua. Suunnitelmien pohjalta tuotettiin prototyyppi, jonka avulla testattiin käyttäjien avulla verkkopalvelun keskeiset toiminnot ja toimintoprosessit - niiden tarkoituksenmukaisuus, mahdolliset ongelmakohdat jne. Hypermedialaboratorio 31

Case Tre@Validia Ennen verkkopalvelun varsinaisen teknisen määrittelytyön aloittamista selvitettiin ja analysoitiin monenlaisia ja monentasoisia tekijöitä, joilla on merkitystä verkkopalvelun käyttökelpoisuuden toteutumiselle. Huomioon otettavia tekijöitä olivat mm. saavutettavuus: huomioiden käyttäjät, heidän erityispiirteensä ja eritystarpeensa mm. erilaiset käytössä olevat syöttölaitteet verkkopalvelun tuottajan vaatimukset ja tarpeet esim. verkkopalvelun kustannustehokkuus mahdollisten sidosryhmien tarpeet asiointi- ja toimintoprosessit sekä käytön tavoite tarvittava informaatiosisältö tekniset reunaehdot taloudelliset yms. reunaehdot Hypermedialaboratorio 32

Case Tre@Validia verkkopalvelun ydinprosessit Toimintaprosessien suunnittelutyössä lähdettiin liikkeelle ideoinnista, jossa hyödynnettiin skenaarioita eli tarinoita. Käyttäjät kertoivat tarinoita siitä miten keskeiset asiointi- ja toimintoprosessit toteutuvat tällä hetkellä reaalimaailmassa ja mitkä ovat ongelmallisimmat kohdat reaalimaailman palveluprosesseissa. Reaalimaailman tapahtumiin pohjaavat kertomukset toimivat kehyskertomuksina auttaen käyttäjiä orientoitumaan ideoitaessa siihen, miten asiointi- ja toimintoprosessit voisivat toimia verkkopalvelun yhteydessä ja millaista lisäarvoa verkkopalvelu voisi käyttäjilleen tarjota. Eläytymismenetelmää käyttäen tutkijat onkivat tietoa tarinoista ja tuottivat kerätyn tiedon pohjalta tarinoita nk. skenaarioita mahdollisista verkkopalvelun sisältämistä toiminnoista ja prosesseista. Hypermedialaboratorio 33

Case Tre@Validia verkkopalvelun ydinprosessit Skenaarioiden pohjalta tutkijat loivat erilaisia, vaihtoehtoisia toimintaprosesseja, joita verkkopalvelu voisi sisältää. Näitä erilaisia toimintoprosesseja havainnollistettiin työryhmän jäsenille eli käyttäjille karkean tason prototyyppien (low-fidelity prototype) avulla (esim. power point protot ja HTML-protot). Menetelmänä käytettiin ryhmäläpikäyntiä. Tavoitteena oli löytää pääkäyttäjäryhmien kannalta oleellisimmat toiminnot ja toimintoprosessit. Usean iteraatiokierroksen jälkeen päästiin yksimielisyyteen siitä, mitä toimintoja verkkopalvelu tulisi sisältämään Hypermedialaboratorio 34

Case Tre@Validia ydinprosessien vaiheet Tämän jälkeen lähdettiin selvittämään, millaisia vaiheita kukin toiminto tulee sisältämään, jotta toiminnolle asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Jälleen käytettiin eläytymismenetelmää, jonka avulla tuotettiin tarinoita l. skenaarioita potentiaalisista toiminto- tai asiointiprosessien etenemispoluista. Joukosta skenaarioita johdettiin edelleen yleistyksiä eli yleisiä malleja, kuten käyttötapauksia. Tavoitteena oli asiointi- ja toimintoprosessien mallintaminen ja sen vaiheiden tunnistaminen: Mitä kaikkea tapahtumia ja vaiheita käyttäjä kohtaa ennen kuin hän on saanut tavoitteensa toteutetuksi? Myös asiointi- ja toimintoprosessien mallien toimivuus testattiin käyttäen karkean tason protojen avulla käyttäen hyväksi ryhmäläpikäynnin ideaa. Kun iteraatiokierrosten jälkeen oltiin saatu hahmotettua keskeisten prosessien etenemispolut työryhmää tyydyttävällä tavalla, laadittiin verkkopalvelusta prototyyppi. Hypermedialaboratorio 35

Case Tre@Validia prorotyypin testaus Verkkopalvelun prototyyppi, joka oli käytettävissä verkon välityksellä. Tässä prototyypissä ei kuitenkaan ollut aitoa toiminnallisuutta: käyttäjä pystyi esimerkiksi täyttämään lomakkeen, mutta syötettä ei tallennettu mihinkään. Skenaariotarinoita oli hyödynnetty myös siten, että verkkopalvelun prototyypissä käytettiin nimilappuina skenaariotarinoista peräisin olevia termejä. Protoversion käyttäjätestaus Ensisijaisena tavoitteena oli selvittää mahdolliset ongelmakohdat, joissa suhteellisen kokemattomilla verkkopalveluiden käyttäjillä saattaisi olla kohtuuttomia ongelmia. Tavoitteena oli testata myös verkkopalvelun nimeämiskäytännön toimivuutta, informaatiosisällön kattavuutta sekä verkkopalvelun yleistä käytettävyyttä. Hypermedialaboratorio 36

Case Tre@Validia prorotyypin testaus Testi järjestettiin Invalidiliitto ry:n Tampereen asumispalveluyksikön tiloissa Testiin osallistui kolme eri testinohjaajaa, joista kukin ohjasi yhden vaikeavammaisen henkilön ja yhden avustajan testin. Testihenkilöt eivät olleet aiemmin olleet verkkopalvelun suunnittelussa mukana. Testaus oli kolmivaiheinen ja siinä hyödynnettiin erilaisia menetelmiä. Hypermedialaboratorio 37

Case Tre@Validia prorotyypin testaus I vaihe: käytettiin yhteisläpikäynnin menetelmää eli keskustelevaa havainnointia, johon oli yhdistetty teemahaastattelu. Menetelmä on eräs contextual Inquiry -menetelmän muoto, joka soveltuu varsin hyvin arvioitaessa jonkin sovelluksen soveltuvuutta tiettyyn käyttökontekstiin. Olennaista on käyttäjän havainnointi ja haastattelu todellisessa käyttötilanteessa suorittamassa todellisia tehtäviä. Havainnoitsijan on helppo tarvittaessa kysyä käyttäjältä tarkennuksia tekemiinsä havaintoihin. Kukin testihenkilö suoritti testitarinan mukaiset tehtävät ja testin ohjaaja esitti käyttäjälle aktiivisesti kysymyksiä, joista hän laati samalla muistiinpanot. Välittömästi testin päätyttyä testinohjaajat kokoontuivat keskustelemaan keskeisistä testin kuluessa tekemistään havainnoistaan. Hypermedialaboratorio 38

Case Tre@Validia prorotyypin testaus II vaihe: sovellettiin jälkikäteen tapahtuvan haastattelun -menetelmää. Testikäyttäjät saivat kokeilla verkkopalvelua vapaasti ja tehdä tehtäviä itsekseen. Samalla he merkitsivät muistiin huomioitaan liittyen verkkopalvelun käyttöön ja käyttökokemuksiin. Testikäyttäjillä oli niin halutessaan mahdollisuus antaa välittömästi kommentteja verkkopalveluun tätä tarkoitusta varten integroidun www-lomakkeen välityksellä. Hypermedialaboratorio 39

Case Tre@Validia prorotyypin testaus III vaihe: käytettiin ryhmäläpikäynnin menetelmää, jolloin testikäyttäjät, testin ohjaajat ja suunnittelijat kävivät testitehtävät läpi yhdessä käyttäen prototyyppiä. Huomiota kiinnitettiin testeissä esiin tulleisiin ongelmakohtiin. Käyttäjiltä pyydettiin kommentteja myös liittyen verkkopalvelun nimeämiskäytäntöihin. Hypermedialaboratorio 40

Esimerkki testitehtävistä Avustaja rekisteröityy Tre@Validia palveluportaalin käyttäjäksi. Testihenkilö ei itse kirjaudu verkkopalveluun, vaan testinohjaaja kirjautuu verkkopalveluun ja täyttää yhdessä testihenkilön kanssa perusprofiilin ja palveluprofiilin tiedot. Näin simuloidaan todellista rekisteröitymistilannetta, missä verkkopalvelun päivystäjä suorittaa tietojen lisäämisen. Kommentteja kootaan erityisesti liittyen perusprofiilin ja palveluprofiilin tietosisältöihin. Palveluprofiilissasi aiemmin ilmoittamissasi tiedoissa on tapahtunut muutoksia. Haluat muuttaa palveluprofiilisi tiedot ajan tasalle. Käyttäjä kirjoittaa verkkopalvelun nimen selaimen osoitekenttään ja verkkopalvelun etusivu avautuu käyttäjälle. Tämän jälkeen käyttäjä kirjautuu palveluun. Haluat liittää työnantajasi Jaska Jokusen tietoihin omia muistiinpanojasi. Etsit itsellesi lisätyötä. Selaat jätettyjä työnpaikkailmoituksia. Etsit itsellesi lisätyötä. Jätät verkkopalveluun työnhakuilmoituksen. Merkitset työaikakalenteriin itsellesi työvuorot viikolle 51 13.12. 19.12.2004. Työvuorot ovat joka päivä kello 16-18. Kokeile tarjolla olevia Hypermedialaboratorio vaihtoehtoisia näkymiä. 41

Lähteet Preece. J. & al. 1994. Human computer Interaction. Workingham: Addisson- Publishing Company. Preece, J., Rogers, Y. & Sharp, H. 2002. Interaction design. Beyond human-computer interaction. New York: John Wiley & Sons, Inc. Routio, P. Tuotetiede [online]. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, 2005a [viitattu 26.10.2007]. Havainnoivat tutkimustavat. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/tuotetiede/html_files/1362_empiir.html >. Routio, P. Tuotetiede [online]. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, 2005b [viitattu 26.10.2007]. Kyselevät tutkimustavat. Saatavissa www-muodossa: <URL:http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/tuotetiede/html_files/1364_empiir.ht ml >. Sinkkonen, I. ym.. 2002. Käytettävyyden psykologia. Helsinki:Edita Publishing Oy/IT Press. Sinkkonen, I. Käytettävyystestin suorittaminen [online]. Helsinki: Adage Oy, 2002, päivitetty 15.9.2006 [viitattu 26.10.2007]. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://www.adage.fi/artikkelit/kaytettavyystestin_suorittaminen.html >. Julkaistu alun perin teoksessa: Sinkkonen, I. ym.. 2002. Käytettävyyden psykologia. Helsinki: Edita Publishing Oy/IT Press, 295 320. Hypermedialaboratorio 42