CASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009



Samankaltaiset tiedostot
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Metsäenergia Pohjanmaalla

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X

Energiapuu ja metsänhoito

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Metsähakkeella tuotetun sähkön tukijärjestelmä ja puumarkkinavaikutusten seuranta. Olli Mäki ja Pekka Ripatti

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Energiapuun korjuutuet

Suomessa vuonna 2005

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puun energiakäyttö 2012

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Suomen metsien inventointi

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Puuraaka-aineen saatavuus

Riittääkö puuta kaikille?

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen Jyrki Raitila, projektipäällikkö

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen.

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Kokopuu- ja rankahakkeen tukikelpoisuus ja alkuperän osoittamisen vaatimukset. Ylitarkastaja Olli Mäki

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Puun energiakäyttö 2007

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian metsä-seminaari Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Transkriptio:

CASE KELJONLAHTI Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009 JUHA LAPPALAINEN Toimitusjohtaja Jyväskylän Energia -yhtiöt www.jenergia.fi www.keljonlahdenvoimala.fi www.jenergia-lehti.fi

KASVUN STRATEGIA 1. Jyväskylän Energia -yhtiöt on vahva energiayritys ja haluttu työnantaja, joka kehittää alan osaamista ja edistää seudullista yhteistyötä, maakunnan työllisyyttä ja kilpailukykyä. 2. Jyväskylän Energia -yhtiöt on Jyväskylän johtava energiayritys. 3. Kasvamme kannattavasti laajentamalla asiakaskuntaa, syventämällä asiakkuuksia, parantamalla toiminnan tehokkuutta ja kehittämällä uusia palveluita tuemme asiakkaan menestystä ja tyytyväisyyttä. 4. Hallitsemme ennakoimalla liiketoiminnan riskit. 5. Varmistamme Jyväskylän Energia -yhtiöiden kilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden huolehtimalla yrityksen tekniikasta ja taloudesta, joita osaava henkilökunta kehittää. Ohjaamme polttoaineiden hankintaketjua itse. 6. Energianhankintamme perustana on oma, monipuolinen ja tehokas tuotanto. Uusiutuvilla energiaraaka-aineilla tuotetun sähkön ja lämmön määrää kasvatetaan hallitusti. Energiantuotantomme pohjautuu monipuolisen polttoainevalikoiman hyödyntämiseen ja osaltaan maakunnallisten polttoaineiden laajamittaiseen hyödyntämiseen. 7. Kasvatamme vesiliiketoimintaa seudullista ja maakunnallista yhteistyötä ja palveluntarjontaa laajentamalla. 8. Maakunnan vesivarat turvaavat raakaveden riittävyyden. Veden laatu varmistetaan nykyaikaisin käsittely- ja jakelumenetelmin. 9. Liiketoimintojen vahvuus ja oikea-aikaiset, tuottavat investoinnit turvaavat kannattavuuden ja yhtiön arvon kasvun.

ÖLJYNKULUTUKSEN KASVU VUOSINA 2009 2033

JKL:n ENERGIANTUOTANNON AJOJÄRJESTYS 2010 (arv.)

JKL ENERGIANTUOTANNON AJOJÄRJESTYS 2010 (arv.)

VUODEN 2011- POLTTOAINEET Keljonlahden ja Rauhalahden polttoainetarve 4 TWh / vuodessa Kaksi kolmasosaa turvetta 80 % Vapon toimittamaa 20 % yksityisiltä tuottajilta Keskikuljetusmatka 115 km Kolmasosa puuta Taustalla yli 20 toimittajan kumppaniverkosto Keskikuljetusmatka 110 km Muut: RAI: lupaava kokeilupolttoaine ruokohelpi, varapolttoaine kivihiili KEL & RAI: käynnistyspolttoaine öljy kivihiilen luvitus varapolttoaineeksi tutkittavana Keljonlahdella Hajautettu hankinta, tekniikka mahdollistaa eri polttoaine-mix it, kumppanuus

KESKI-SUOMEN SUOT 1./3 Hehtaaria Metsätieteellinen suo 380000 Geologinen suo 136978 Teknisesti käyttökelpoinen ala 43833 Turvetuotantoala vuosi 2005 5726 Tuotantoalan poistuma ha/a 278 Turvetuotannon keskisato, MWh/ha 400 Ympäristöturve vuonna 2005, ha 288 Lähde: VTT 2007

KESKI-SUOMEN SUOT 2./3 Vuosi 2005 2010 2015 2020 Turpeen käyttötarve, GWh 1690 3319 3273 3280 Energiaturpeen tuotantoalan tarve, ha 5726 10300 10800 10800 Maakunnan oma tarve, ha 4225 8299 8183 8200 Muille maakunnille, ha 1501 2001 2117 2100 Hankinta muilta maakunnilta, ha 0 0 0 0 Uuden tuotantoala tarve ha 2005 2010 2015 2020 - poistuma, kumulatiivinen 1389 2778 4167 - uutta tuotantoalaa, kumulatiivinen 5963 7852 9241

KESKI-SUOMEN SUOT 3./3

Hakkuutähteet Pienpuu Kannot Järeä,, (laho) runkopuu 20.8.2009 20.8.2009 Kalle Kalle Kalle Kärhä Kärhä: / Metsäteollisuuden / Puubiomassan / 22.4.2008 Suomen Bioenergia metsäenergiapotentiaalit hyödyntäminen puuperäiset missä mennään jätteet energian tällä & Metsäenergiapuu hetkellä? tuotannossa Kalle Kärhä 12

Metsähakeraaka-aine-terminologiaa Karsittu ranka: rankahake; karsitusta pieniläpimittaisesta runkopuusta tehty hake. Karsimaton pienpuu: kokopuuhake; puun koko maanpäällisestä osasta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake. Kokopuuhake valmistetaan yleensä taimikonhoidossa tai nuoren metsän harvennuksessa syntyneestä pieniläpimittaisesta runkopuusta. Hakkuutähteet: uudistushakkuun yhteydessä syntyvä ja metsään jäävä puuaines, kuten oksat ja latvukset lehtineen ja neulasineen. Myös hakkuualueelle jääneet yksittäiset hylkypölkyt ovat hakkuutähdettä. Kannot: kannoista ja juurakoista valmistettu hake tai murske. Järeä, (laho) runkopuu: hake, joka valmistetaan puunkorjuun yhteydessä kaadetusta ja korjatusta järeästä runkopuusta ja joka ei kelpaa ainespuuksi (tukki- tai kuitupuuksi). Tällaista puuta on mm. järeä, tyvilahoinen runkopuu eli lumppi. 20.8.2009 Lähde: Ylitalo 2009

Hakkuutähteiden korjuu Parantaa äestyksen laatua. Pienentää laikutuksen ja mätästyksen kustannuksia. Helpottaa viljelytöitä, erityisesti nopeutuu koneellinen istutus. Parantaa taimien elossa säilymistä. Mahdollistaa pienempien taimien käytön. Edistää täystiheiden taimikoiden syntymistä. Vähentää ravinteiden huuhtoutumista. Luo miellyttävämmän metsämaiseman. Tarjoaa lisätöitä koneyrittäjille. Aiheuttaa etenkin kuusikoissa huomattavan ravinteiden poistuman, jos hakkuutähteet korjataan talteen tarkasti neulasineen/lehtineen. Pienentää tulevan puusukupolven kasvua ja voi aiheuttaa riskikohteilla kasvuhäiriöitä. Vähentää muodostuvaa humusta, mikä saattaa kuivilla kasvupaikoilla pienentää vedenpidätyskykyä. 20.8.2009 Lähde: Koistinen & Äijälä 2006 14

Kantojen korjuu Torjuu juurikääpää. Vähentää tukkimiehentäin tuhoja. Pienentää maanmuokkauksen kustannuksia. Tarjoaa lisätöitä koneyrittäjille. Lisää luontaisesti syntyvien havu- ja lehtipuiden määrää. Vähentää ravinteiden määrää. Lähde: Koistinen & Äijälä 2006 20.8.2009 15

Pienpuun korjuu Parantaa puuston metsänhoidollista tilaa hoitamattomissa, tiheissä nuorissa kasvatusmetsissä. Edistää jäävän puuston järeytymistä. Parantaa ensiharvennuksen kannattavuutta. Pienentää ennakkoraivauskuluja. Tarjoaa lisätöitä koneyrittäjille. Aiheuttaa korjuuvaurioriskin jäävälle puustolle. Aiheuttaa jonkin verran ravinteiden poistumaa, kun korjuu tehdään kokopuuna. 20.8.2009 Lähde: Koistinen & Äijälä 2006 16

MAAKUNTAVOIMALAITOKSEN TOIMINTAKAAVIO

KONSERNIN REAALIPROSESSIT Viestintä, markkinointi, tutkimus ja kehitys Tukipalvelut: Laskenta, toimistopalvelut, henkilöstöpalvelut, tietohuoltopalvelut, sijaintipalvelut, sähköpörssi Polttoaineet Hankinta Voimantuotanto Jyväskylän Energiantuotanto Oy Sähköverkko Asiakkuudet Jyväskylän Voima Oy Kaukolämpöverkko Myynti Maakunnan Veden tuotanto Vesi- ja jätevesiverkosto vesivarat ja hankinta Installaatio JE-Urakointi Oy Jäteveden Puhdistaminen: JS Puhdistamo Oy

Lisää virtaa maakuntaan!