Saamelaisten sosiaaliturva

Saamelaisten sosiaaliturva Maija Faurie 30.9.20 Saamentutkimuksen seminaari, Levi

Saamelaisten perusoikeudet Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3 ) Oikeus kieleen Saamen kielilaissa (86/2003) säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimissa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia (1 ) Lain velvoittamien viranomaisten on noudatettava lain säännöksiä myös sovellettaessa potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (785/1992) ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (812/2000) (32 ) Oikeus kulttuuriin Ulottuu myös saamelaisten perinteisten elinkeinojen, kuten poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen harjoittamiseen (mm. HE 309/1993 VP. HE 248/1994 vp, PeVM 17/1994 vp, PeVL 29/2004 vp) Itsehallinto ja viranomaisneuvottelu Saamelaisilla on kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan lailla saamelaiskäräjistä erikseen säädetään (PL 121.4 ) Viranomaiset neuvottelevat saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen ja saamen kielen kouluopetuksen sekä sosiaalija terveyspalvelujen kehittämistä yms. (Laki saamelaiskäräjistä 974/1995 9 ) 2 5..20

Saamelaisten perusoikeudet PL 19 Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (PL 19.1 ) Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella (PL 19.2 ) Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä (PL 19.3 ) Perustuslaissa ei määritellä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapaa, mutta palvelujen järjestämistapaan ja saatavuuteen vaikuttaa välillisesti mm. yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto (HE309/1993 vp) 3 5..20

Saamelaisten perusoikeudet PL 6.2 : Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella Syrjintäkielto ei estä tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi tarpeellista positiivista diskriminointia tai erityiskohtelua eli tietyn ryhmän, esimerkiksi vähemmistön asemaa ja olosuhteita parantavia toimia (HE 309/1993 vp) Yhdenvertaisuuslaki 21/2004 2.2 : Lakia sovelletaan etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään, kun kysymys on mm. sosiaali- ja terveyspalveluista ja sosiaaliturvaetuuksista 4 : Viranomaisilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta, ja muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Viranomaisten on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma etnisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi 6 : Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 7 : Lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen (positiivinen erityiskohtelu) TyVM 7/2003: On tärkeää, että viranomaiset ottavat yhdenvertaisuus suunnitelmaa laatiessaan huomioon mm. saamelaiset. Erityistä huomiota tulee kiinnittää saamelaisten oikeuksiin alkuperäiskansana ja saamelaisten kulttuurin tärkeimmän aineellisen perustan eli poronhoidon turvaamiseen 4 5..20

Perusoikeuksien sitovuus Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (PL 22 ) Julkisen vallan käyttö ei perustu ainoastaan valtion toimintaan, perusoikeussuoja saattaa olla yhtä tärkeä mm. kansaneläkelaitoksen toiminnan alalla (HE 209/1993 vp) 5 5..20

Saamelaisten kv-suojelu KP-sopimus Itsemääräämisoikeus (artikla 1) Oikeus nauttia omasta kulttuurista ja käyttää omaa kieltään (27 artikla) > Ihmisoikeuskomitea on tapauksissa Länsman et al ja Äärelä ja Näkkäläjärvi vahvistanut että poronhoito on kiistaton osa saamelaiskulttuuria TSS-sopimus Suomi on sitoutunut takaamaan sopimuksessa turvatut oikeudet ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään tai muuhun seikkaan perustuvaa syrjintää (2 artikla) Itsemääräämisoikeus (1artikla), oikeus sosiaaliturvaan (9 artikla), oikeus tyydyttävään elintasoon, riittävään asumiseen ja ravinnonsaantiin (11 artikla), oikeus terveyteen (12 artikla) yms. YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus Sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan jokaiselle rotuun, ihonväriin tai kansalliseen tahi etniseen alkuperään katsomatta yhdenvertaisuuden lain edessä muun muassa oikeuden työhön, suojaan työttömyyttä vastaan, oikeuden yleiseen terveyden- ja lääkärinhoitoon, sosiaaliturvaan ja sosiaalihuoltoon.. Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus Euroopan ihmisoikeussopimus Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja ILO 169? Pohjoismainen saamelaissopimus? 6 5..20

Saamelaiset ja hyvinvointivaltio Universalismi kaikkien kansalaisten tulisi saada tasa-arvoisesti samanlaisia palveluja tulotasosta, asuinpaikasta ja muista eroista riippumatta Malli ei kuitenkaan sovi heterogeeniseen, esim. etnisesti moniääniseen yhteiskuntaan. Kulttuurisesti suhteellisen homogeenisessakin yhteiskunnassa on marginaaliryhmiä, jotka eivät löydä tai saa haluamaansa palvelua järjestelmästä (Anttonen ja Sipilä, Suomalaista sosiaalipolitiikkaa 2000) Sillä, että tarjotaan universaaleja palveluja ja etuuksia tarkoituksena luoda tasa-arvoa ja vahvistaa kansalaisten oikeuksia, on kääntöpuolena se, ettei ymmärretä ja suvaita erilaisuutta, ja saatetaan aiheuttaa eriarvoisuutta ja heikentää valtaväestöstä poikkeavien ryhmien oikeuksia (Hellsten, Sosiaalivakuutus 2001) Tällöin esim. saamelaisten elämäntapojen ja arvojen sekä elinolosuhteiden mahdollisia eroja ja näistä juontuvia erityistarpeita ei voida ottaa kovin hyvin huomioon (M. Laatu, Saamelaiset ja sosiaalinen turva 1997) 7 5..20

Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut Puutteita saamenkielisissä ja saamelaisalueen sosiaali- ja terveyspalveluissa Saamelaisvaltuuskunnan TERVE-SOS 93 -tapahtumassa sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtaselle ym. luovuttama muistio saamelaisten asemasta sosiaali- ja terveyspalveluissa 1993 Saamelaisilla ei ole riittävästi heidän tarvitsemiaan omakielisiä ja omaan kulttuuriinsa pohjautuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja edes kotiseutualueellaan Valtaosa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta jää saamen kielilain ulkopuolelle Saamenkielen taitoista henkilökuntaa on riittämättömästi Valtionosuusuudistus kun kunnat saavat itse päättää mihin supistuneet resurssinsa käyttävät, ei saamenkielisiä palveluja tulisi järjestettyä Näkkäläjärvi, Klemetti (2007) Saamen kielilain toteutuminen vuosina 2004-2006 Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa saamenkielentaitoinen henkilökunta vähentynyt; vain 9,5% saamelaisalueen kuntien ja valtioiden työntekijöistä voivat antaa asiakaspalvelua saameksi; kuntien asenneilmapiiri ei myönteinen, joissain kunnissa saamenkieliset palvelut nähtiin turhana rahanmenona yms. Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri 2007 Saamenkieltä äidinkielenään puhuneet vastaajat kokivat mahdollisuutensa saada palveluja äidinkielellään pääosin varsin pieniksi 8 5..20

Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut Puutteita saamenkielisissä ja saamelaisalueen sosiaali- ja terveyspalveluissa.. Stakes (2007): Tunturi-Lapin kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisselvitys Harva saamelainen työskentelee kodin ulkopuolella, mistä johtuen myös harva saa työeläkkeitä ja saamelaisväestön tulot ovat melko niukat Omakielisten palvelujen tarjoaminen saamelaisille on vaikeasti toteutettavissa, saamea osaavia on vähän eikä alkuperäisväestöstä monikaan hakeudu sosiaali- ja terveysalalle työskentelemään Nuori saamelaisväestö muuttaa pois alueelta, kun taas vanhempi väestö haluaa asua omissa kylissään niin pitkään kuin mahdollista > ja laajan asuinalueen ja pitkien etäisyyksien takia saamenkielisten palvelujen järjestäminen on haasteellista Saamelaiskäräjät (2008): Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus Valtionavustuksen riittämättömyys > lasten ja vanhusten palvelutarpeet joutuvat usein vastakkain Valtionavustuksen määräaikaisuus > vaikeuttaa mm. saamenkielisten palvelujen saatavuutta, kun palvelut ovat määräaikaisia ja tilapäisiä, sekä niiden pitkäjänteistä kehittämistä ja vaikeuttaa koulutetun henkilöstön saatavuutta Uusi menettely määrärahan jakamisessa > edellyttää sopimuksen tekemistä ja sopimukseen pääsemiseksi kunnat edellyttävät määrärahan käytössä otettavan huomioon kunnan etu. Saamelaiskäräjälain 8 ja saamelaisten itsemääräämisoikeus vs. kunnallinen itsehallinto 9 5..20

Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut Puutteita saamenkielisissä ja saamelaisalueen sosiaali- ja terveyspalveluissa.. Syrjintälautakunta (2008): Syrjintälautakunta katsoi Enontekiön kunnan syrjineen saamenkielistä väestöä päivähoidon, terveydenhoidon, vanhustenpalvelujen ja perusopetuksen järjestämisessä Syrjintälautakunta katsoi Rovaniemen kaupungin toteuttamien päivähoitojärjestelyjen syrjineen saamenkielisiä lapsia heidän etnisen taustansa perusteella Euroopan neuvoston ministerikomitea (2007) (Alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan soveltamisesta) Suomen viranomaisten tulisi ensisijaisesti toteuttaa lisätoimia varmistaakseen saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen neuvoa antava komitea (2007) Saamelaiskäräjien näkemyksille ei anneta riittävästi painoarvoa päätöksenteon tietyillä osaalueilla. Viranomaisten tulisi varmistaa, että saamelaiskäräjien kanssa käymät neuvottelut ovat neuvotteluja sanan tosiasiallisessa merkityksessä ja että saamelaiskäräjien näkemykset otetaan täysmittaisesti huomioon saamelaisten suojeluun vaikuttavassa päätöksenteossa Ministerikomitea: viranomaisten tulisi puuttua niihin puutteisiin, joita esiintyy saamen kielilain täytäntöönpanossa ja varmistamaan, että viranomaiset noudattavat laillista velvoitettaan neuvotella saamelaiskäräjien kanssa sille kuuluvissa kysymyksissä YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea Saamelaisnaiset kohtaavat edelleen moninkertaista syrjintää, mukaan lukien vaikeus saada asianmukaista terveydenhuoltoa Pohjois-Suomen lääkäripulan vuoksi 5..20

Saamelaiset ja sosiaali- ja terveydenhuollon/sosiaaliturvan kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) 2008-2011 > Saamelaisten sosiaali- ja terveydenalan kehittämisohjelma 2008-2011. Tavoitteena että saamelaiset saavat sosiaali- ja terveyspalvelut saamenkielellä ja palvelut on toteutettu saamelaisista lähtökohdista, saamelainen kulttuuri, elämänmuoto ja arvot huomioon ottaen Saamelaisten perinteisistä elinkeinoista ja yhdistelmäelinkeinoista toimeentulonsa saavien ammatinharjoittajien hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaaliturvan parantaminen Sisältää myös lainsäädännön ja tutkimuksen kehittämistoimenpiteitä Saamelaisia syrjäännyttäviä prosesseja koskevaa tietoa ei ole, eikä tutkimuksia ja selvityksiä eri hallinnollisten toimenpiteiden vaikutuksista saamelaisiin ole tehty saamelaisten elinoloja koskevassa tutkimuksessa tulisi ottaa huomioon saamelaisen yhteiskunnan kielellisten ja kulttuuristen olosuhteiden lisäksi saamelaisten alkuperäiskansan aseman vaatimat eettiset säännöt Saamelaisten kulttuurinen ja oikeudellinen erityisasema pitäisi ottaa asianmukaisesti huomioon myös lainvalmistelussa 11 5..20

Saamelaiset ja sosiaali- ja terveydenhuollon/sosiaaliturvan kehittäminen Saamelaiskäräjien esitys SATA-komitealle saamelaisten sosiaaliturvan kehittämisestä Saamelaisille tulee turvata itsemääräämisoikeus ja tasavertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, perusoikeuksiin ja elämän perusedellytysten hankkimiseen oman kulttuurinsa ja elämäntapansa perusteella Saamelaisille tulee saamelaisten kotiseutualueella turvata sellainen asema yhteiskuntajärjestelmässä, työllisyydessä ja terveyspalveluissa, että he voivat pysyä omalla alueellaan tarvitsematta olosuhteiden pakosta muuttaa valtakulttuuria edustaville alueille, missä saamelaisten kulttuurin harjoittamisedellytykset pääosin puuttuvat Mm. poronhoitajien toimeentuloturvaa, työterveyshuoltoa, työkykyä, kuntoutusta ja lomitusjärjestelmää tulisi kehittää ja edistää saamelaisten kotiseutualueella poronhoidon erityspiirteet paremmin huomioivaksi Sosiaaliturvalainsäädännön vaikutuksia saamelaisten elämään tulisi tutkia 12 5..20

Saamelaisten sosiaaliturvaan liittyvät tutkimustarpeet Saamelaiskäräjät ovat esittäneet olevan tarpeen selvittää sosiaaliturvan toimivuutta saamelaisväestön kannalta katsottuna Poronhoito ja perinteiset elinkeinot ovat osa saamelaisten kulttuuria, jonka harjoittamiseen saamelaisilla on kansallisen lain ja kansainvälisten sopimusten turvaama oikeus sitä vastoin alemmassa lainsäädännössä, kuten sosiaalilainsäädännössä ja sen soveltamiskäytännössä alkuperäiskansan aseman vahvistaminen ja mm. poronhoidon turvaaminen on epäselvempää On tarpeen selvittää mitä ilmeisiä ristiriitoja tästä aiheutuu sosiaaliturvajärjestelmässämme ja miten alkuperäiskansan asema ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto voidaan turvata sosiaaliturvalainsäädännön osalta millaisia sosiaaliturvan aukkoja ja hyvinvoinnin vajeita saamelaiset kohtaavat eri elämäntilanteissa ja eri elinkeinonharjoittajina miten sosiaaliturva on järjestetty muissa pohjoismaissa tai muiden arktisten alkuperäiskansojen kohdalla 13 5..20

Saamelaisten kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen liittyvien erityistarpeiden huomioon ottaminen Kelan toimeenpanemassa sosiaaliturvalainsäädännössä Lainsäädännön ja ohjeistuksen tarkastelu Selvityksessä keskitytään lähinnä Kelan toimeenpanemaan sosiaaliturvalainsäädäntöön ja sen ohjeistukseen tarkastellaan, otetaanko siinä huomioon saamelaisten asema alkuperäiskansana, saamelaisten kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen liittyvät erityistarpeet ja tekijät, saamelaisten kielelliset oikeudet ja saamelaisalueen maantieteelliset erityispiirteet 14 5..20

Lainsäädännön ja ohjeistuksen tarkastelu Yhdenvertaisuus Kelan yhdenvertaisuussuunnitelma Saamenkieliset palvelut Saamen kielilain ohjeistus Käytännöntoteutus? Saamenkielinen henkilökunta toimistoissa Tulkkaus/kääntämismahdollisuudet Viestintä ja lomakkeet 15 5..20

Lainsäädännön ja ohjeistuksen tarkastelu Sairausvakuutus, mm. Matkakustannusten korvaus Saamelaisten kotiseutualueen pitkät etäisyydet ja maantieteelliset erityispiirteet Työterveyshuolto Kenelläkään ei kokonaisvastuuta poronhoitajien terveyden edistämisestä, "yrittäjinä" poronhoitajat vastuussa oman työterveyshuollon järjestämisestä Kuntoutus Ajoituksen hankaluus, tarve omakieliseen ja kotiseutualueella järjestettävään kuntoutukseen Toimeentuloturva, mm. Työttömyysturva Poronhoidon kausiluontoisuus Asumistuki Vaikeus määrittää poronhoidon tuloa Eläketurva Poronhoitajilla yhtenäisen työ/työttömyyshistorian puute Yms.. 16 5..20

Jatkokysymyksiä Standardoidaanko Kelan palvelua esim. keskushallinnosta annettavilla ohjeilla niin, että sen saaminen tietyillä alueilla vaikeutuu? Esim. pohjoisessa käytetään enemmän aikaa asiakaspalvelutilanteeseen ja vähemmän jonottamiseen, etelässä päinvastoin. Jos/kun palveluja standardoidaan ja hintaa lasketaan, pitäisikö hyväksyä, että joillekin asiakasryhmille, kuten saamelaisille, palvelun tuottaminen on kalliimpaa? 17 5..20

Katsaus muihin pohjoismaihin ja muihin (arktisiin) alkuperäiskansoihin Tutkimus Lainsäädäntö Vaihtoehtoisia käyttökelpoisia malleja? 18 5..20

Mitä sosiaaliturvan aukkoja ja hyvinvoinnin vajeita saamelaiset kohtaavat eri elämänvaiheissa ja eri elinkeinoharjoittajina? Tarkoitus jatkaa oikeudellista tarkastelua empiirisellä osuudella Selvitetään saamelaisten kokemuksia ja mielipiteitä sosiaaliturvajärjestelmän toiminnasta Haastattelu ja/tai kysely Haastattelumenetelmää käytetty aiemmin, esim. Laatu 1997 Ko. tutkimuksessa haastateltavat valittu nk. lumipallomenetelmää käyttäen Aineiston edustavuuteen liittyy kuitenkin ongelmia myös vertaileva tutkimusote kiinnostaisi, johon tällä menetelmällä ei edellytyksiä Harkittu alustavasti kyselyä joka olisi paitsi edustava, myös vertailukelpoinen mutta samalla tutkimuseettisesti korrekti Otoksen poiminta? Voisiko tällaista otosta lähteä poimimaan saamelaiskäräjien ylläpitämästä vaaliluettelosta, jos poiminta tehdään käräjien edustajien toimesta satunnaisotannalla ja siten, että tutkijat eivät missään vaiheessa saa käyttöönsä kyselyyn osallistuneiden tunnistetietoja? Muita keinoja otoksen poimimiseen? Suhtautuminen kyselymenetelmään ylipäätänsä? Vertailevaan tutkimusotteeseen, jossa saamelaisten kokemuksia ja mielipiteitä voisi verrata muun väestön ja ehkä myös muiden vähemmistöjen mielipiteisiin ja kokemuksiin? 19 5..20

20 5..20 Tutkimusosasto Kiitos!