Juhlajulkaisu marraskuu 2009

20 vuotta Juhlajulkaisu marraskuu 2009

HAI on Huolenpitoa, Ammattimaisuutta sekä Iloa ja Innostusta HAI on tässä matkalla Vilnaan. Kuva Heikki Kylliäinen Helsingin Ammatti-Isännöitsijät HAI ry:n toimintaa on nyt pyöritetty kaksikymmentä vuotta. Mukaan on mahtunut laihoja ja hieman pulskempiakin vuosia, nousua ja laskua, iloja ja surujakin. Näin on aina kaikissa järjestöissä. Ajoittaiset alamäet aiheuttavat ahdistusta ja innostus vapaaehtoisesti käyttää vapaa-aikaansa järjestötyöhön hiipuu kunnes löydetään menestystä jossakin. Menestys luo menestystä ja menestyjään on helppo liittyä. Viettäessään 20-vuotisjuhlia HAI elää toimintansa korkeasuhdannetta ja vireän kasvun aikaa. Perustan HAIn menestykselle loivat aktiiviset toimijat ennen HAI:n perustamista saamalla Isännöitsijäliiton työn käyntiin. Valtakunnallisen toiminnan päästyä vauhtiin oli aika syventää alan kehitystä. HAIn perustajat nykyisen kunniapuheenjohtajan Pentti Laitisen johdolla tekivät arvokkaan työn, joka nyt kantaa jo runsaasti hedelmää. HAI:n kasvusta, kehityksestä kuuluu lämmin kiitos kaikille työssä mukana olleille. Isännöitsijän työ vie runsaasti aikaa ja rajoittaa myös vapaa-aikaa, eikä siitä ole helppoa irrottaa voimavaroja järjestötyöhön. Onneksi näitä henkilöitä on aina löytynyt ja uskon löytyvän jatkossakin. Toisaalta olemme kiitoksen velkaa myös jäsenistöllemme. Tulokset eivät synny pelkästään työstä vaan vuorovaikutuksella on tärkeä osa eteenpäinmenossa. Toiminta-ajatuksemme mukaisesti tehtävämme on pitää huolta Helsingin seudun isännöitsijöiden toimintaedellytyksistä. Tärkeäksi ja arvostetuksi näkökulmaksi on osoittautunut mahdollistaa verkostoitumista. Se on koettu elintärkeäksi erityisesti pienissä isännöitsijätoimistoissa ja yksin toimivien isännöitsijöiden keskuudessa. HAI:ssa ja sen Pienten isännöitsijätoimistojen jaostossa tehty työ on johtanut jopa konkreettiseen toiminnalliseen yhteistyöhön eri isännöitsijäyritysten kesken esimerkiksi lomatuurausten järjestämisessä. Se on erinomainen saavutus alan hyväksi. Ammattimaisuus näkyy yhdistyksemme toiminnassa useilla tavoilla. Toiminnan suunnitelmallisuus ilmenee yhdistyksemme strategiassa, joka oli tulosta sekä hallituksen että muiden jäsenten ammatillisesta ajattelusta. Strateginen ajattelu tulee jatkossa olemaan mukana kasvavasti myös asuntoyhtiöiden isännöinnissä. Ammattimaisuus ja tavoitteellisuus heijastuvat HAI:n uudessa logossakin, joka korostaa myös yhteistyötä. Ammatilliseksi osaamiseksi voinee kutsua myös yhdistyksemme talouden ja toiminnan kehittämistä käsi kädessä. Jäseniä kiinnostavan ja houkuttelevan toiminnan tarjoaminen on mahdollista vain terveen talouden kautta. Olemme kiitollisia talouden kehityksen osalta yhteistyökumppaneillemme, jotka osallistuvat vireästi tärkeimpään vuosittaiseen tapahtumaamme, opinto- ja messuristeilyyn. Se on osa taloutemme kivijalkaa. Haasteenamme on onnistua järjestelyissämme jatkossakin yhteistyökumppaneitamme tyydyttävällä tavalla. Suhtaudumme nöyrästi kaikkiin kehitys- ja parannusehdotuksiin. Iloa ja innostusta on ilmassa, kun HAIt suuntaavat jokavuotiselle ulkomaan opintomatkalle. Ilmapiiri on hyvä ja halu imeä uusia ide- oita ja virikkeitä on suuri. Iloista porukkaa on viime vuosina riittänyt myös jonoiksi saakka lukuisiin kulttuuri- ja penkkiurheilurientoihin. Ammatillisesti on oikein ilahduttavaa, että viime vuosina on lähes vaadittu ajankohtaiskoulutusta ja tietoiskuja. Tämänvuotinen energiailtapäivä keräsi runsaasti jäsenistöä pohtimaan energiansäästöä ja vastuullista energiataloutta. Innostus oli valtava, kun järjestimme yhteistyössä Isännöintiliiton kanssa koulutusiltapäivän uudesta asunto-osakeyhtiölaista. Jäsenistön vyöryminen tilaisuuteen yli satalukuisena pakotti vaihtamaan koulutustiloja suunniteltua isompiin. Hyvä HAI:n ystävä! Kädessäsi on toimimisen ilon ja innostuksen siivittämänä syntynyt 20-vuotisjuhlajulkaisumme. Sitä ei olisi olemassa ilman jäsenistöämme eikä myöskään ilman kahdenkymmenen vuoden ja lukuisten toimijoiden ahkerointia. Haluamme julkaisulla tiiviisti dokumentoida menneitä vuosia. Ehkä vielä tärkeämpänä pidämme keskustelua isännöinnin tulevaisuudesta ja kehittämisestä. Tällä julkaisulla haluamme omalta osaltamme aktivoida pohdiskeluja. Kannanotot julkaisussa ovat esittäjien omia eikä niitä ole käsitelty yhdistyksen hallintoelimissä. Rohkeasti kohden tulevia vuosia ja uusia seikkailuja! Helsingissä, syksyllä 2009 Reijo Savolainen Helsingin Ammatti-Isännöitsijät HAI ry:n hallituksen puheenjohtaja Helsingin Ammatti-Isännöitsijät HAI ry 20 vuotta Juhlajulkaisun tekijä: LFC Group, www. lfc.fi Tekstit ja valokuvat, ellei toisin ole mainittu: Arto Rautio Taitto: Tarja Lehtinen Paino: Tuokinprint Oy, Helsinki 2009 2

HAI:sta tuli aktiivinen ruorinpitäjä Helsingin Ammatti-Isännöitsijät HAI ry juhlii 20. toimintavuottaan vuonna 2009. HAI:sta on kehittynyt 20 vuodessa niin toiminnallisesti kuin jäsenmäärältäänkin ylivoimaisesti suurin ammatti-isännöitsijöiden paikallisyhdistys. Yhdistyksellä ja sen jäsenillä on ollut ja on yhä aktiivinen ruorinpitäjän rooli niin isännöintikentässä kuin koko kiinteistöalallakin. Vuonna 2009 HAI on Suomen Isännöintiliitto ry:n jäsenistöltään ja toimintaresursseiltaan selvästi suurin ja toiminnallisesti aktiivisen paikallisyhdistys. Toiminnan ja resurssien osalta tilanne on muuttunut olennaisesti perustamisvaiheesta tähän päivään tultaessa. HAI:lta puuttui selkeä oma rooli 20 vuotta sitten. Sitä kuvaa, että 15.9.1988 perustetun yhdistyksen oma toiminta saatiin käyntiin vasta syksyllä 1989. Ryhmäkuvaan kerääntyneet HAIlaiset tekivät vuonna 2000 syksyisen opintomatkan Dresdeniin itäisessä Saksassa. Siellä oli hyvä perehtyä mm. korjaustoimintaan. Kuva on Isännöintiliiton arkistosta. LIIKKEELLE LÄHDETTIIN PUOLEKSI PAKOSTA - Toiminta lähti käyntiin vähän hiljakseen. Isännöitsijäyhdistys ry:ssä helsinkiläiset isännöitsijät olivat tottuneet toimimaan valtakunnallisen järjestön puitteissa ja kokivat sen luontevaksi olotilaksi. Kun lisäksi samat henkilöt olivat keskeisissä tehtävissä sekä Isännöitsijäliitoksi muuttuneessa valtakunnallisessa järjestössä että paikallisessa HAI:ssa, ei paikallisyhdistyksen erillistoiminnalle ollut oikein omaa tilausta. Isännöitsijäliitto teki tavallaan kaikki ne asiat, joita jäsenet odottivat ammatilliselta järjestöltään, kuvaa toiminnan alkua HAI:n yksi perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja, kiinteistöneuvos Pentti Laitinen. - HAI oli Isännöitsijäliiton viimeisiä perustettuja paikallisyhdistyksiä. Voi sanoa, että helsinkiläisten oli pakko perustaa paikallisyhdistys, kun isännöitsijät eivät sääntömuutoksen jälkeen voineet enää olla suoraan jäseninä Isännöitsijäliitossa, summaa myös HAI:ta perustamassa ollut ja sen ensimmäisenä varapuheenjohtajana toiminut Seppo Katajamäki. Paikallisyhdistyksen perustamisessa tärkeimmässä osassa olivat Isännöitsijäliiton ototoiminnanjohtaja Pentti Laitinen, varapuheenjohtaja Seppo Katajamäki ja hallituksen jäsen Juhani Mattila. Lisäksi perustamiskirjan allekirjoittivat 24.5.1989 isännöitsijät Kirsti Hakala, Tuulikki Kari, Elli Salovaara ja Juhani Veijonen, jolle silloisen SYP:n kiinteistöosastolla annettiin tehtäväksi vallata nurkka isännöintialan tästä järjestötoiminnasta. - Itselläni se noin 15 vuotta, jonka osallistuin aktiivisesti Isännöitsijäliiton toimintaan, ja toiminta HAI:ssa ensin vuodesta 1988 varapuheenjohtajana ja sitten marraskuusta 1994 marraskuuhun 1995 puheenjohtajana menevät kyllä muistikuvissa aika lailla yksiin. Niin paljon liiton ja Helsingin asiat sekä liiton ja HAI:n toiminta-ajatukset kuitenkin nivoutuivat toisiinsa ihan senkin takia, että samat henkilöt olivat mukana molemmissa. Samoja kasvoja tuli vastaan usein myös Suomen Kiinteistönhoitoyhteisöt KIHOssa, koska yhtenä osana työtämme oli myös muiden alan järjestöjen toimintaan osallistuminen, kertoo mm. Puistolan Asemanseudun Huollon, Talaritaito Oy:n ja Katajamäen Kiinteistönhoito Oy:n toimitusjohtajina työskennellyt Katajamäki. - Tärkeää oli mm. korottaa ääntä isännöintiin liittyvissä kysymyksissä ja se tehtiin kyllä enemmän liiton kuin HAI:n kautta. Voi sanoa, että puurot ja vellit menivät aika lailla sekaisin Helsingissä liiton ja paikallisyhdistyksen toiminnassa. Muualla paikallistoimintaa oli paljon enemmän kuin täällä, Katajamäki tiivistää. Paikallista aktiviteettiakin syntyy Toki HAI:ssa oli omaa toimintaakin jo vuonna 1989. Juhani Veijonen, joka oli HAI:n hallituksen jäsen vuoteen 1993 asti, muistaa alkuvaiheessa puhutun etenkin järjestöasioista ja isännöitsijän ammattiin liittyvistä kysymyksistä. - Pentti Laitinen, Seppo Katajamäki ja Juhani Mattila olivat toiminnan käynnistämisessä aloitteellisimpia, mutta kokouksissa ydinjoukkoa laajennettiin niin, että etenkin kaikki hallituksen jäsenet joutuivat olemaan mukana käytännön työssä, Veijonen kuvaa hallituksen työskentelyn sujumista. Yhdistyksen tapaamisissa Juhani Mattila esimerkiksi jakoi tietoa verotukseen liittyvistä asioista ja Juhanit Siikala ja Veijonen kävivät läpi rakennustekniikka-asioita. HAI alkoi myös toimittaa jäsenilleen jäsentiedotteita, joissa oli etenkin helsinkiläisiä isännöitsijöitä kiinnostavia asioita. HAI:n jäsentiedotteen tehtäväksi todettiin alusta pitäen täydentää Isännöitsijäliitosta tulevaa tiedonvirtaa. - Siikala oli silloin töissä Nesteessä ja minä olin siirtynyt HOP:n ja SYP:n fuusion myötä SYP:n kiinteistöosastolle. Pankissa olimme jo alkaneet tehdä kuntokartoituksia ja kiinteistön pitkän aikavälin suunnitelmia isoimmissa kohteissa. SYP:n aikana käynnistimme elinkaarihankkeitakin. Näitä asioita käsittelimme HAI:ssakin, Veijonen toteaa. - Isännöintitoiminta lähti liikkeelle aika matalalta tasolta. Alalta puuttuivat mm. yhteiset pelisäännöt, joita on sitten hiljalleen kehitelty. Itselleni osanotto järjestöihin on ollut aina keino hakea uusinta tietoutta ja päästä mukaan kehityshankkeisiin, Juhani Siikala kertoo. - Koin HAI:n jäsenyyden ja toiminnan tärkeäksi jo tuolloin, koska isännöitsijän työ on kovin paineista ja yhdistyksen kautta saatavat

HAI:lle uusi tunnus Helsingin Ammatti-Isännöitsijät HAI päätti juhlavuonaan ottaa käyttöön uuden logon. Tavoitteena on tuoda esiin yhdistyksen jatkuva uusiutuminen ja kehittyminen jäsenten tarpeiden pohjalta. Yhdistyksen uusi logo eli tunnus viestii erityisesti isännöitsijän roolista tavoitteellisena toimijana ja sovitun mukaisena yhteistyökumppanina. Uusi tunnus korvaa vanhan Suomen Isännöitsijäliitto ry:n i-tunnuksen pohjalta tehdyn HAI:n tunnuksen. Uusi tunnus on tehty toisaalta toimimaan modernina ja käyttökelpoisena tunnuksena erilaisissa käyttöyhteyksissä ja toisaalta olemaan kuvaus siitä, mitä ammatti-isännöinti ja HAI edustavat toimintaympäristössään. Tunnuksen nimeksi sopii isännöinnin ruori. Ruorihan on aluksen peräsimen tai potkurin asentoa halutun kulkusuunnan muuttamiseksi säätävä ohjauspyörä, jonka kehällä on usein kapuloita. Ruori sopii siksi hyvin kuvaamaan isännöitsijän työtä. Isännöitsijähän on se ammattilainen ja osaaja, joka osaa ohjata kiinteistölaivansa erilaisten karikoiden ja matalikoidenkin ohi varmasti ja vakaasti ilman riskejä ja vahinkoja. Ja HAI on sekä isännöintialan että laajemminkin kiinteistöalan ruorinpitäjä, edelläkävijä ja toiminnan kehityksen ohjaaja. HAI:n ja isännöinnin arvoja kuvastaen tunnuksessa voi myös nähdä ihmisiä pyöreän pöydän ympärillä. Koska pöytä on pyöreä, ovat kaikki samanarvoisia. Tämä kuvastaa hyvin HAI:n toimintaa eli kaikki ovat tasa-arvoisia jäseniä. Samaten asetelma kuvastaa isännöitsijän tapaa tehdä työtään, kaikki asiakkaat hoidetaan tasa-arvoisesti hyvin. Yksi hahmoista on kuitenkin hieman erilainen kuin muut. HAI:ssä se tarkoittaa sitä aktiivisten jäsenten joukkoa, joka on järjestämässä yhteistä toimintaa. Taloyhtiössä isännöitsijä ja hallituksen jäsenet istuvat saman yhteisen pöydän ääressä, mutta joukosta yksi eli isännöitsijä on alan ammattilaisena erilaisessa roolissa käytännön asioita hoidettaessa. Värimaailmassa oleva sininen on taivaan ja meren väri ja liittyy siten HAI:n lyhenteestä tuleviin mielikuviin. Sininen mielletään mm. rauhoittavaksi ja luottamusta herättäväksi väriksi. Vihreä on rauhallisuuden väri. Se kertoo suhteestamme luontoon ja eläimiin. Vihreään liitetään myös joustavuus ja nuorekkuus. Vihreä väri tyynnyttää tunteita ja rentouttaa esimerkiksi hartiat. Tässä tunnuksessa vihreän värin voi katsoa kertovan eniten isännöitsijän rauhallisuudesta, joustavuudesta, halusta kehittyä ja uudistua sekä ympäristöarvojen merkityksestä isännöitsijöille. Tunnuksen suunnittelusta vastaa LFC Group, www.lfc.fi. Suunnittelutiimissä ovat olleet suunnittelujohtaja Nina Kannisto ja toimitusjohtaja Arto Rautio. vertaiskokemukset sekä yhteiset tapahtumat keventävät paineita ja auttavat jaksamaan, arvioi vuodesta 1991 asti HAI:n toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen yhdistyksen hallituksessa osallistunut Seija Lauronen. - Meillä Pasilan Huollossa kaikki liittyivät isännöitsijöiden järjestöön. Toimitusjohtajamme Urho Mattila oli ollut perustamassa Isännöitsijäliiton edeltäjää Isännöitsijäyhdistystä, joten jäsenyys liiton paikallisyhdistyksessä eli HAI:ssa oli luonnollinen osa työtä, vuonna 1986 Pasilan Huoltoon isännöitsijäksi Asuntokiinteistöliitosta siirtynyt Kaija Moore muistaa. - Omat seminaarit ja koulutus alkoivat pian HAI:n perustamisen jälkeen. Olin ollut useita vuosia Isännöitsijäliiton koulutustoimikunnan puheenjohtaja ja arvioimme kokemustemme pohjalta, että HAI:n seminaarille pitää saada ainakin näyttävä tila. Sellaiseksi löysimme juuri HAIG-golftapahtuma aloitettiin jo 20 vuotta sitten. Vuonna 2001 turnaus pelattiin Nurmijärvellä. Joukkuekilpailun voiton vei Antilooppi Oy, jonka joukkueessa pelasivat (eturivissä vasemmalta katsoen) Jaana Takamäki, Jens Olsen ja Timo Kankaanranta. Takarivissä ovat kilpailutoimikunnan silloinen puheenjohtaja Ukko Laurila Suomen Kiinteistöliitto ry:stä sekä alusta lähtien pelinjohtajana toiminut Aarre Kettunen ja kilpailupäällikkönä toiminut Juhani Mattila. Kuva on Juhani Mattilan arkistosta. Hakaniemenrantaan valmistuneen Stand Intercontinental hotellin, jonka Ariadne-salin varasimme yhdistyksen ensimmäisen vuosikokouksen ja ajankohtaisia asioita käsitelleen seminaarin paikaksi. Tilaisuus 29.11.1989 keräsi noin 50 yhdistyksen jäsentä, Juhani Mattila muistaa. Etenkin Juhani Mattilan nimittäminen HAI:n oto-toiminnanjohtajaksi 7.4.1990 alkaen pisti vauhtia yhdistystoimintaan. Pentti Laitisella oli useassa asiassa ajatuksen herättäjän rooli, asiaa kehiteltiin yhdessä ja Juhani Mattilan tehtävä oli sitten panna hallituksen päättämät asiat toimeen. - Voi sanoa, että HAI alkoi profiloitua erillisenä toimijana isännöitsijäkentässä vasta 1990-luvun alussa, Pentti Laitinen toteaa. - Vähän sivusta seuraavien on tosin joissakin asioissa yhä vaikea erottaa HAI ja valtakunnallinen toiminta, nykyään siis Isännöintiliitto, tosistaan. Kun HAI on Isännöintiliiton ylivoimaisesti suurin paikallisosasto ja toimii lisäksi Helsingissä, jossa on monella tapaa sekä isännöinti- että kiinteistöalan keskeisin tieto ja osaaminen, menevät liitto ja HAI helposti sekaisin mielikuvissa. Siksi HAI:n rooli on tärkeä koko alan kannalta ja Isännöintiliiton ja HAI:n saama julkisuus kulkevat monin osin käsi kädessä, Juhani Siikala määrittelee. - Toiminnan alettua kunnolla vauhti oli hurjaa. Saimme tietysti etua siitä, että puheenjohtajamme Pentti Laitinen oli Isännöitsijäliiton toi-

minnanjohtajana ollut perustamassa paikallisyhdistykset muuallakin. Silti töitä HAI:n hyväksi painettiin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Saimme aikaan toimintaa, joka on voimissaan edelleen tosin alkuaikoja parempana, Juhani Mattila kuvaa. Vapaa-aikaa ja imagoa Isännöitsijöiden vapaamuotoinen harrastustoiminta tuli nopeasti ammattiasioiden lisäksi osaksi HAI:n jäsenille suunnattua toimintaa. Tällä saralla ensimmäinen virstanpylväs oli HAIG-niminen golfturnaus, joka pelattiin ensimmäisen kerran kutsukilpailuna viiden joukkueen ja 18 pelaajan voimin 30.8.1990 Tuusulassa. - Kesällä 1990 Jätekuutio-yhtiöitten Olavi Mäkinen tuli työhuoneeseeni Myyrmäen Huollossa. Hän ehdotti isännöitsijöiden golf-kilpailun järjestämistä ja tarjosi asiantuntija-avuksi mukaan järjestelyihin Aarre Kettusta Isännöitsijäkolmiosta. Tuolloin kenttiä ei ollut vielä paljon ja kisan pitopaikaksi valittiin Tuusula. Olavi Mäkinen lahjoitti kiertopalkinnon, Aarre Kettunen toimi pelinjohtajana ja minä kilpailupäällikkönä. Enimmillään HAIG on kerännyt 101 pelaajaa ja 28 joukkuetta. Vuonna 2009 jo 20. HAIG pelattiin taas Tuusulassa 81 pelaajan ja 24 joukkueen voimin, Juhani Mattila esittelee toimintaa, jonka järjestelyissä hän on yhä mukana. - Oman lehden julkaisemisen aloittaminen taas liittyi varsinkin isännöitsijöiden profiilin nostamiseen. Etenkin asunto-osakeyhtiöiden hallitusten jäsenille ja osakkaille isännöintiyhteisöjen kautta jaetulla Helsingin Ammatti-isännöintiuutiset -lehdellä voitiin lisäsi kerätä yhdistykselle toimintarahaa. Idea lehteen tuli Järjestökentän kehitys Isännöitsijäyhdistys ry perustettiin 1966 Isännöitsijäyhdistys muuttui Suomen Isännöitsijäliitto ry:ksi vuonna 1985 HAI perustettiin Suomen Isännöitsijäliitto ry:n jäsenyhdistykseksi 1988 Suomen Isännöitsijäliitto ry, 1966 nimellä Kiinteistöjen Aluehoitoyhdistys ry perustettu Suomen Kiinteistönhoitoyhteisöt ry (KIHO) ja 1982 nimellä Isännöitsijätoimistojen Liitto ry perustettu Isännöintiyritysten Liitto ry fuusioituvat Suomen Isännöintiliitto ry:ksi 2004 HAI liittyy Suomen Isännöintiliitto ry:n jäsenyhdistykseksi vuonna 2004 Helsinkiläisisännöitsijöiden järjestö aloitti jo 1966 Nimen Helsingin Ammatti-isännöitsijät ry saaneen Suomen Isännöitsijäliitto ry:n helsinkiläisen paikallisyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 15.9.1988. Yhdistyksen syntymään johtaneen tapahtumaketjun alkuna voi kuitenkin pitää jo sitä vuoden 1937 päivää, jona Japani hyökkäsi Kiinaan. Tuon aggression seurauksena nimittäin Tokiolle vuodeksi 1940 myönnetyt olympiakisat siirrettiin Helsinkiin. Helsingissä aloitettiin sen takia vuonna 1938 Olympiakylän rakennustyöt, jotka sai tehtäväkseen juuri perustettu Asuntokeskuskunta Haka. Olympiakylään tuli ensimmäinen aluerakentajan organisoima kiinteistönhoitojärjestelmä ja isännöinti. Olympiakylän isännöitsijäksi palkattiin vuonna 1948 Unio Hiitonen, myöhempi Hakan perustaman isännöintiyrityksen toimitusjohtaja. Hänen aloitteestaan Suomeen syntyivät sekä Kiinteistöjen Aluehoitoyhdistys ry, joka muutti aikanaan nimensä Suomen Kiinteistöhoitoyhteisöt ry:ksi eli KIHOksi, että Isännöitsijäyhdistys ry vuonna 1966. Etenkin Isännöitsijäyhdistyksen perustamispäivä 9.12.1966 on HAI:llekin merkittävä, sillä alkujaan Isännöitsijäyhdistyksen toiminta tapahtui aika pitkälle Helsingissä. Toki mukana oli myös etenkin naapurikuntien aluehuoltoyhtiöissä työskenteleviä isännöitsijöitä, esimerkiksi tuolloin Espoossa Karakallion Huollon toimitusjohtajana toiminut Urho Mattila. Isännöitsijäyhdistys sai alkuaikoina jäseniä etenkin rakentajien ja rakennuttajien perustamista aluehuoltoyhtiöistä ja Helsingin kaupungin organisaatiosta. Ammattimaisen isännöinnin lisääntyminen johti hiljalleen jäsenkunnan laajenemiseen ja Isännöitsijäyhdistyksen toiminnan leviämiseen pääkaupunkiseudun ulkopuolellekin. Kun Pasilan Huollon ja samalla myös Pasilan kehittäjäksi vuonna 1974 siirtynyt Urho Mattila valittiin Isännöitsijäyhdistyksen johtoon Unio Hiitosen seuraajaksi vuonna 1975, tuli hänen johtamaansa hallitukseen pääkaupunkiseudun lisäksi jäseniä Tampereelta ja Mikkelistä. Yksi ensimmäisistä Mattilan kauden toimista olikin asettaa työryhmä pohtimaan Isännöitsijäyhdistyksen muuttamista liitoksi. Sama vuoden 1976 hallitus päätti aloittaa myös kunnollisten ulkomaille tehtävien opintomatkojen järjestämisen. Ensimmäinen matka toteutuikin jo toukokuussa 1976 ja suuntautui Puolaan. Vuodet 1970-luvun lopussa olivat Isännöitsijäyhdistykselle nopean kasvun aikaa. Vuonna 1979 Isännöitsijäyhdistykseen liittyivät jäseniksi mm. HAI:n perustamisessa keskeiset henkilöt Seppo Katajamäki, Pentti Laitinen ja Juhani Mattila. Toiminta laajeni uusille paikkakunnille ja Isännöitsijäyhdistys alkoi saada koko ajan enemmän jäseniä kaupallisista isännöintitoimistoista. Yhdistykselle nimettiin vuonna 1981 myös oto-toiminnanjohtaja. Tehtävää hoiti vuoteen 1982 Reijo Peltola ja sitten vuodet 1982-1984 Seppo Katajamäki. Uuden vuosikymmenen alussa todettiin, että toiminnallisesti Helsinki-keskeinen valtakunnallinen isännöitsijäjärjestö ei enää palvele kaikkia jäsenten tarpeita. Muutoksesta ensimmäiset merkit olivat paikallistoiminnan aloittaminen Tampereella vuonna 1981 ja Turussa vuonna 1982. Vuoden 1983 lopussa Isännöitsijäyhdistys päätettiin muuttaa Suomen Isännöitsijäliitto ry:ksi, jonka jäseniksi hyväksyttiin aluksi sekä paikallisyhdistykset että henkilöjäsenet. Ensimmäinen Isännöitsijäliiton rekisteröidyn paikallisyhdistyksen perustamiskokous pidettiin Vantaalla lokakuussa 1984. Vuoden 1985 alusta oto-toiminnanjohtajana liiton toimintaa pyörittänyt Pentti Laitinen kiersi, mukana usein Anneli-vaimo ja perheen lapsetkin kuten oli sovittu, tiiviisti maata ja sai rekisteröidyn paikallistoiminnan käyntiin lähes kaikkialla Suomessa. Helsinkiinkin saatiin lopulta synnytetyksi oma yhdistys, kun liiton säännöt muutettiin vuoden 1988 lopussa niin, ettei liitossa voinut olla enää kuin yhdistysjäseniä. Samalla Isännöitsijäliiton reilut 160 helsinkiläisjäsentä siirtyivät jäseneksi Helsingin omaan paikallisyhdistykseen, joka sai Pentti Laitisen ehdotuksesta nimekseen Helsingin Ammatti-isännöitsijät ry. - Yhdistysten perustaminen tapahtui Isännöitsijäliiton strategian mukaisesti ja vahvasti liitosta johdettuna, toki aina paikallisin ja jo vanhastaan liiton jäsenenä ollein isännöitsijävoimin. Kun Vantaalla ja Espoossa ehdittiin perustaa yhdistykset ennen Helsinkiä, ei koko pääkaupunkiseudun kattavaa isännöitsijäyhdistystä ollut mahdollista perustaa. Jälkikäteen ajatellen koko pääkaupunkiseudun yhteinen isännöitsijäyhdistys olisi kyllä ollut erillisiä fiksumpi ratkaisu sekä näkyvyyden että vaikuttavuuden kannalta, Pentti Laitinen arvioi.

Pidennetyn viikonlopun kestävään opintomatkaan kuuluu sekä kohdepaikkaan että sen ympäristöön tutustumista. Tämä kuva on napattu syksyllä 2008 Slovenian Ljubljanaan tehdyllä matkalla. Kuva Liisa Kallio. päätoimittajaksi nimetyltä Pentti Laitiselta, mutta sen käytännön tekemisen organisointi ja kiireisimpään aikaan pääkirjoituksen tekeminenkin päätoimittajan puolesta jäi toimitussihteerille eli minulle, Juhani Mattila kertoo. Mattilan ohella käytännön toimitustyöhön osallistui ammattitoimittaja Heimo Laaksonen. Mukana oli toimitettuja juttuja mm. isännöintitoimiston työstä, mutta pääosa lehden sisällöstä oli kiinteistöalan asiantuntijoiden tekstejä. Sekä HAI:n jäsenten että yhteistyökumppanien kirjoituksissa kerrottiin mm. kiinteistöjen riskienhallinnasta, korjaushankkeeseen valmistautumisesta, kiinteistöjen vakuutusasioista ja uudesta lainsäädännöstä. Artikkeleissa olivat esillä myös asumisen kustannukset. Tuolloin erityisen ajankohtaisia olivat vuonna 1993 käyttöön otettu kiinteistövero ja arvonlisäveroon siirtyminen vuonna 1994. Molempia veroja moitittiin ankarasti asumiskulujen kasvattamisesta ja verorasituksen kiristämisestä. Arvonlisäveron pelättiin myös vääristävän toimintakenttää ja ohjaavan sekä kiinteistönhoidon että isännöinnin töitä ammattilaisilta sivutoimisille tekijöille. LAMA KURISTI HAITAKIN Juhani Mattila vastasi myös yhteyksistä ilmoittajiin. HAI:n ensimmäisen oman lehden, joka julkaistiin marraskuussa 1991, painosmäärä oli 19.000 kappaletta ja se tuotti yhdistyksen kassaan 70.000 markkaa. Lehden ansiosta HAI: n heinäkuusta 1991 kesäkuuhun 1992 ulottunut tilikausi oli 40.000 markkaa ylijäämäinen. Lehden seuraava vuoden 1992 syyskuussa ilmestynyt numero tuotti vielä 50.000 markkaa, mutta neljäs syksyllä 1994 ilmestynyt Suomen vallanneen talouslaman takia enää 20.000 markkaa. Lehti ei enää kannattanut, vaikka lehden painosta oli pienennetty numerossa kaksi 14.000 ja numerosta kolme 12.800 kappaleeseen. - Varainhankinta ja julkisuus olivat ne tekijät, joiden takia lehden teko aloitettiin. Meillä Isännöitsijäkonttori Oy:ssä lehti jaettiin muistini mukaan kaikkien asiakastaloyhtiöiden hallitusten jäsenille ja tilintarkastajille sekä yhteistoimintaverkostollemme, Pentti Laitinen tiivistää. - Lehden tekeminen päätettiin lopettaa, kun siihen ei isosta työstä huolimatta enää saatu juurikaan ilmoitustuloja, summaa Juhani Mattila. Lehden tuottoja sekä myös yhteisöiltä saatuja kannatusjäsenmaksuja käytettiin HAI:n muun toiminnan kuluihin ja toiminnan kehittämiseen. Yhtenä periaatteena heti alusta pitäen on ollut tarjota jäsenille mahdollisuus osallistua monipuoliseen toimintaan joko kokonaan maksutta tai selvästi todellisia kuluja alempaan hintaan. Pelkillä jäsenmaksutuloilla HAI ei toimintaansa voinut pyörittää. Isännöitsijät maksoivat liitolleen jäsenmaksua perustamisvuonna 500 markkaa vuodessa, josta tilitettiin HAI:lle 125 markkaa. Kun jäsenmaksu vuonna 1992 nousi 600 markkaan, lisääntyi HAI:n saama osuus vain 25 markalla eli 150 markkaan. Ulkopuolisen rahoituksen osuus on ollut HAI:n toiminnan kustantamisessa usein 50 prosentin luokkaa, jopa enemmänkin. Lamavuosia lukuun ottamatta yhdistys on myös voinut yleensä tehdä voitollisen tilinpäätöksen, mikä on antanut eväitä kehittää toimintaa. - Opintomatkat ulkomaille tulivat mukaan myös nopeasti. Isännöitsijäliitto halusi siirtää kaukomatkoja lukuun ottamatta niiden järjestämisen yhdistyksille. Käytännössä liiton viimeisin kaukomatka suuntautui 1997 Australiaan ja matkojen järjestäminen jäi yhdistysten hoidettavaksi, Laitinen toteaa. HAI:n ensimmäinen oma ulkomaanmatka tehtiin Itävaltaan 3. - 9.3.1991. Tämä toimintakertomuksessa nimellä jäsenretki toteutu- Detalji Helsingin Ammatti-isännöintiuutisten etusivulta. Vasemmalla oleva HAI:n vanha logo oli mukailtu Isännöitsijäliiton logosta. 6

nut tapahtuma keräsi 18 osanottajaa. Ohjelmassa oli hiihtoa ja myös ammattiasiaa. Ensimmäinen varsinainen opintomatka suuntautui Lontooseen 30.9. - 4.10.1992. Lontoossa tutustuttiin kaupungin kiinteistöhallintoon, yksityiseen isännöitsijätoimintaan ja kiinteistöjen huoltoon. Lontoon matkalla oli mukana 16 osanottajaa. Itävallan ja Lontoon jälkeen ulkomaille on aiottu mennä joka vuosi. Kööpenhaminaan vuonna 1996 suunniteltu matka tosin jäi laman syövereissä tekemättä osanottajapulan takia. Monen HAI:n jäsenen mielestä onneksi lama ei syönyt vuoden 1995 Varsovan opintomatkaa. Tyytyväisyyden suurin syy taitaa tosin olla, että Seija Lauronen ensin keskusteltuaan pitkään varsovalaisella tanssilattialla Reijo Savolaisen kanssa pyysi häntä HAI:n hallituksen jäseneksi ja Savolainen suostui. matkan suunta täsmentyy Syksyiset seminaarit vetivät Hakaniemenrannan Strand Intercontinental hotellin tilan täyteen joka vuosi. Myös muuta koulutustoimintaa kokeiltiin. Esimerkiksi atk:n hankintaa Iloisessa jälleennäkemisessä vuoden 2006 HAI-risteilyllä Kauko Koistinen ja Antero Huttunen sekä taustalla näkyvä Paul Pulli. Kuva Markku Kivistö ja kehittämistä käsittelevä jäsentilaisuus 28.4.1992 keräsikin 20 jäsentä paikalle. Pian kuitenkin osoittautui, että puhdas koulutus ei kiinnosta hirveästi jäseniä. Pääosa koulutuksen järjestämisestä todettiin viisaimmaksi jättää Isännöitsijäliiton ja isännöitsijöiden aloitteesta perustetun Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen käsiin. Helsingin paikallisyhdistyksessä koulutustoiminta keskittyi marraskuussa pidettäviin neuvottelupäiviin. Sen rinnalla ammattitietoa on kasvatettu tutustumiskäynneillä ja ulkomaanmatkoilla. Osa tutustumisista on sisältänyt sekä asiaa että viihdettä, kuten käynti Helsingin Urheiluhallit Oy:n vieraana huhtikuussa 1993. Siellä ohjelmaan sisältyi nimittäin lentopalloturnaus, johon osallistuivat Sikariportaan, Helsingin kaupungin isännöitsijöiden ja HAI:n joukkueet. Sitä asiakirjat eivät kerro, oliko Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto tuolloin Sikariportaan joukkueessa mukana. Sen sijaan on tiedossa, että HAI sijoittui turnauksessa kolmanneksi. Puhtaasti asiaan keskittyen tutustuttiin esimerkiksi Helsingin vesilaitoksen ja jäteyhtiö Waste Management Finland Oy:n toimintaan helmikuussa 1993. Tilaisuuteen osallistui 30 jäsentä, mikä osoittaa tällaisellekin toiminnalle olleen tilausta. - Ulkomaanmatkoilla asiaohjelmaa on ollut joidenkin mielestä turhankin paljon. Näin on kuitenkin oltava etenkin niiden isännöitsijöiden kannalta, jotka osallistuvat matkalle työnantajansa kustantamana, tiivistää kokemuksensa matkaohjelmista yhdistyksen pitkäaikainen jäsen Markku Kivistö, joka on ollut hallitustyössä mukana vuodesta 2002 lähtien. Toiminnan aloitusvaiheessa luotiin monella tapaa pohja HAI:n nykyiselle toiminnalle. Kun toiminta oli saatu hyvään vauhtiin, päättivät perustajista puheenjohtaja Pentti Laitinen ja toiminnanjohtaja Juhani Mattila jättää HAI:n vetovastuun uusille henkilöille. Puheenjohtajaksi valittiin tilikaudeksi 1994-95 Seppo Katajamäki ja toiminnanjohtajaksi HAI:n ensimmäisen hallituksen sihteerinä toiminut Tuulikki Kari. Katajamäki joutui kuitenkin laman keskellä keskittymään oman yrityksensä asioihin ja syksyllä 1995 puheenjohtaja vaihtui taas. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Juhani Siikala. Iloinen puheensorina kuuluu olennaisesti HAI:n koulutus- ja messuristeilyihin. Kollegojen tapaaminen ohjelman tauoilla on sekä kivaa että usein myös arvokasta, kun juttu tahtoo aina sivuta vähän työasioitakin. Kuva Heikki Kylliäinen. HAI LÄHTEE MERELLE Uusien vetäjien tulo näkyi ehkä eniten HAI:n Ammatti-isännöitsijöiden neuvottelupäivissä. Marraskuussa 1995 tilaisuus pidettiin tosin vielä maissa Marina Congress Centerissä, mutta nyt tilaisuuteen liittyi myös laivamatka. Neuvottelupäivät olivat venyneet koko päivän mittaiseksi ja niihin oli liitetty kiinteistöalalle palvelua tuottavien yritysten näyttely. Päivä, johon osallistui viitisenkymmentä henkeä, huipentui Tallinnaan suuntautuneelle laivaristeilylle, jonne mentiin Silja Linen aluksella 27 jäsenen voimin. Tapahtumakalenteriin tuli vuodesta 1994 alkaen myös lisää vapaamuotoista yhteistoimintaa, mm. teatteri-iltoja ja tanssikurssit tammikuussa 1996. Lisäksi aloitettiin pitkäaikainen yhteistyö luentolounaiden järjestämisessä Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen kanssa. Nämä luentolounaat ovat olleet alusta pitäen hyvin suosittuja. Juhani Siikalan puheenjohtajakaudella ja aloitteesta osaksi toimintaa tuli myös leikkimielinen keilailutapahtuma, joka järjestetään aina keväisin. Vuoden 1995 kokemusten perusteella HAI: n neuvottelupäivä muutettiin Tukholmaan suuntautuvaksi koulutusristeilyksi ja matkanjärjestäjäksi tuli Viking Line. Tärkein tilikauden 1996-1997 tulonlähde olivat kuitenkin vuoden 1996 Helsingissä pidetyt Isännöitsijäpäivät, joka on valtakunnallisen isännöitsijäjärjestön vuosittainen päätapahtuma. Vuonna 1996 vietettiin myös Isännöitsijäliiton 30-vuotisjuhlia. YLÖS LAMAN VUOSISTA Henkilövaihdokset yhdistyksen vastuutehtävissä jatkuivat myös 1990-luvun puolivälin jälkeen. Kun Tuulikki Kari erosi toiminnanjoh-

Haastattelut ja muu lähdeaineisto Helsingin Ammatti-Isännöitsijät HAI:n 20-vuotisjuhlajulkaisun tausta-aineistona ovat olleet kirjallisista aineistoista mm. yhdistyksen arkisto (etenkin toimintakertomukset, toimintasuunnitelmat, pöytäkirjat, lehdet) Arto Raution vuonna 1996 tekemä Suomen Isännöitsijäliitto ry:n 30-vuotishistoriikki Edistyksen etujoukko Julkaisua varten on haastateltu seuraavia HAI:n jäseniä/toimihenkilöitä: Aiho Sami, kiinteistöpäällikkö, Helsingin Energia, jäsen 2006 - Joronen Jari, toimitusjohtaja, Kumpulan Kiinteistöt Oy, hallituksen jäsen 2008 Katajamäki Seppo, toimitusjohtaja, eläkkeellä, varapuheenjohtaja 1988 1994, puheenjohtaja 1994 1995 Kivistö Markku, isännöitsijä, L&M Kivistö Ky, hallituksen jäsen 2002 Pikku-HAI:n koollekutsuja 2005 Koistinen Kauko, isännöitsijä, eläkkeellä, hallituksen jäsen 1993 -, varapuheenjohtaja 2003 2005 Kuula Sanna, isännöitsijä, Isännöintikuula Oy, hallituksen jäsen 2008 Laitinen Pentti, kiinteistöneuvos, hallituksen puheenjohtaja, Isännöitsijäkonttori Oy, puheenjohtaja 1988 1994, kunniapuheenjohtaja 2008 Lauronen Seija, toimitusjohtaja, Vuosaaren Kiinteistöt Oy, hallituksen jäsen 1991 -, sihteeri 1997 1998, varapuheenjohtaja 2005 2008 Lindgren Riitta, aluepäällikkö, Sato Oyj, hallituksen jäsen 2004 Litja Markku, toimitusjohtaja, Roihuvuoren Lämpö Oy, hallituksen jäsen 2002 Mattila Juhani, toimitusjohtaja, Housing Consulting LTD J Mattila Isännöinti Oy, hallituksen jäsen 1988 1994, toiminnanjohtaja 1990 1994 Metsänen Kati, sihteeri 2002 Moore Kaija, isännöitsijä, eläkkeellä, hallituksen jäsen 1991 1993, sihteeri 1999 Pulli Paul, isännöitsijä, Isännöitsijäkonttori Oy, hallituksen jäsen 2003, varapuheenjohtaja 2009 Savolainen Reijo, toimitusjohtaja, Kruunuasunnot Oy, hallituksen jäsen 1996 1997, puheenjohtaja 1997 Siikala Juhani, toimitusjohtaja, FM Siikala Ky, puheenjohtaja 1995 1997, varapuheenjohtaja 1997 1998 Veijonen Juhani, toimitusjohtaja, Rakennusmestari-Isännöinti Oy, hallituksen jäsen 1988 1993. tajan tehtävistä syksyllä 1996, tästä nimikkeestä luovuttiin HAI:ssa kokonaan. Hallitukselle valittiin taas sihteeri. Tehtävän otti ensin hoitoonsa hallituksen jäsenenä vuodesta 1991 asti ollut Seija Lauronen, jolle jäi iso vastuu taloudellisesti heikohkoon jamaan päässeen yhdistyksen nostamisessa pinnalle. Syksyllä 1997 oltiin tilanteessa, jossa yhdistykselle piti saada myös uusi puheenjohtaja. Tuolloin tehtävään valittiin jo vuoden hallitustoimintaan jäsenenä perehtynyt Reijo Savolainen. Savolaisen vetämänä HAI:n toimintaa alettiin kehittää, olennaista oli tarjota jäsenille monipuolista ammatillista ja vapaa-ajan toimintaa. - Tulin HAI:n jäseneksi heti sen perustamisen jälkeen ja olin hallituksessakin 1990-luvun alussa. Silloin sekä liitto että HAI tuntuivat enemmän toimitusjohtajatason asioilta. Tällainen tavallinen rivi-isännöitsijä, olin silloin töissä Pasilan Huollossa, koki olevansa hallituksessa lähinnä allekirjoittamassa pöytäkirjoja. Kun Reijo Savolainen tuli puheenjohtajaksi, alkoi jäsenille suunnattu toiminta kasvaa, kertoo omista kokemuksistaan hallituksen ulkopuolisena yhdistyksen sihteerinäkin vuonna 1999 toiminut Kaija Moore. Moore kuvaa risteilyn kasvua yhtenä esimerkkinä toiminnasta, jossa on löydetty jäsenten tarpeet laajasti. Kun ensimmäisellä risteilyllä oli 27 jäsentä, pohdittiin Laurosen ja Mooren ollessa sihteereinä ja risteilyn järjestelyissä vielä suuremmassa vastuussa kuin muut hallituksen jäsenet, saataisiinko laivalle sata osanottajaa. Juhlavuoden 2009 risteilylle on tulossa jo selvästi yli 300 osallistujaa. Lisää toimintaa - Puheenjohtajana Reijo Savolainen on ehtinyt olla aktiivinen ja saanut myös muut liikkeelle. Risteilyn kehittyminen turvaa HAI:n talouden pohjan. Sieltä saaduilla varoilla pystytään ylläpitämään myös muuta aktiivista toimintaa. Kun osanottomaksut ovat kohtuullisia, on helppo lähteä mukaan. Samalla tilaisuudet houkuttelevat toimintaamme koko ajan uusia jäseniä, hallituksen jäsenenä vuodesta 2002 toiminut Markku Litja arvioi. - Yhtenä tärkeänä osana toiminnan kehittymistä on ollut tilaisuuksien avaaminen myös isännöitsijöiden puolisoille. Kun isännöintityö sitoo usein paljon iltoja, olisi HAI:n toimintaan vaikeampi tulla mukaan yksin. Yhteiseen vapaa-aikaan antavat tilaisuuden mm. kulttuuritapah- Opintomatkoilla saadaan hyvän ammatillisen ohjelman ohella paljon yleissivistystä lisäävää tietoa esimerkiksi kohdemaan ja paikan historiasta. Tässä HAIlaiset saavat mielikuvia neuvostovallan ajan elämästä Liettuassa Grutas Park ulkoilmamuseossa. Kuva Heikki Kylliäinen.

Osanottajien aktiivisuus on ollut leimallinen piirre HAI:n koulutus- ja messuristeilyllä. Kuva Riitta Ollila. tumat, joiden järjestelyissä olen itse ollut paljon mukana, selventää toimintafilosofiaa HAI:n hallituksessa syksystä 1993 ollut Kauko Koistinen. Vaikka 1990-luvun loppu oli HAI:lle yleisesti ottaen selkeää aktivoitumisen aikaa, oli yhdistyksen 1900-luvun viimeinen tilikausi sekä toiminnallisesti että taloudellisesti selkeästi muita heikompi. Syy tähän oli kuitenkin sääntömuutos, ei puuhahenkilöiden väsyminen. Heinäkuun alusta kesäkuun loppuun ulottuva tilikausi muutettiin vuoden 2000 alusta kalenterivuoden mittaiseksi, minkä vuoksi välissä täytyi olla yksi heinäkuun alusta vain joulukuun loppuun ulottunut tilikausi. Tuon 1900-luvun viimeisen tilikauden toimintaan mahtuivat sentään opintomatka Dubliniin ja perinteinen vuosikokous- ja koulutusristeily marraskuussa. Osana yhdistyksen sääntömuutosta käytännössä jo vakiintunut nimi HAI laillistettiin muuttamalla yhdistyksen virallinen nimi Helsingin Ammatti-Isännöitsijät HAI ry:ksi. LISÄÄ JÄSENIÄ Toiminnan jatkuvan vilkastumisen ja monipuolistumisen ohella vuosituhannen vaihteessa yhdeksi tärkeäksi toiminnan painepistealueeksi tuli jäsenkunnan kasvattaminen. HAI:n jäsenmäärä oli ollut koko ajan 150 tienoilla - vähän yli tai alle. Halu kasvattaa jäsenmäärää vaati kuitenkin sellaisia toimintaresursseja, joita yhdistyksen sihteerin tehtäviä isännöintityön ohella tekevällä henkilöllä ei ollut. Kaija Mooren jälkeen tältä pohjalta sihteerinä toimi vielä hallituksen jäsen Markku Juopperi, mutta vuonna 2002 päätettiin yhdistykselle hankkia lisää resursseja. Sihteeritoiminnot alettiin ostaa Isännöitsijäliitosta, jossa työn otti hoitaakseen Kati Metsänen. Isännöintialan järjestökentän uusiutumisen myötä sihteeripalvelujen tuottaja on nykyään Isännöintiliiton Palvelu Oy, mutta itse työt ovat yhä Kati Metsäsen osaavissa käsissä. - Sihteerityön siirtyminen Kati Metsäselle oli monella tapaa myönteinen asia. Hänellä on kyky kommunikoida jäsentemme kanssa, tiedottaa asioista ja hoitaa niitä eteenpäin. Itselläni esimerkiksi ei ollut sellaisia resursseja tehdä sihteerin töitä kuin Metsäsellä nyt on. Se oli syy, minkä vuoksi niistä tehtävistä sitten luovuinkin, Kaija Moore tiivistää HAI:n kentän näkemyksen. Yhdistystoiminnan käytännön toimintojen siirtyminen pitkäaikaisella sopimuksella Isännöintiliitolle eli käytännössä Kati Metsäselle ja riittävät resurssit tehdä sihteerin töitä alkoivat näkyä nopeasti myös HAI:n jäsenmäärässä. Vuoden 2003 lopussa jäsenmäärä oli 177 ja vuoden 2005 lopussa 192. Vuonna 2006 ylitettiin 200 jäsenen raja ja vuoden 2012 loppuun mennessä tähtäimenä on rikkoa 300 jäsenen rajapyykki. Tavoitteeseen pääsemistä vauhditettiin jäsenkampanjalla vuosina 2007-2009. Vuonna 2009 HAI:ssa on jäseniä jo yli 280. - Siirryin kaupallisen, teknisen ja sosiaalisektorin tehtävien jälkeen isännöintityöhön 1990-luvun lopussa. Kun tiedon jano oli kova, minua kiinnosti HAI yhtenä kanavana mm. verkostoitua oman työyhteisön ulkopuolella toimivien isännöitsijöiden kanssa, perustelee omaa tuloaan HAI:n jäseneksi hallitukseen vuonna 2003 valittu Paul Pulli. - Halusin ehdottomasti olla mukana HAI: ssa, jotta pysyn ajan hengessä mukana ja tiedän asemani olevan turvatun. HAI:n kautta voin myös kouluttaa itseäni ja tavata kollegoita, säestää myös 1990-luvun lopussa isännöintityön aloittanut Sanna Kuula, HAI:n hallituksen jäsen vuodesta 2008. Jäsenmäärän kasvua on vauhdittanut myös jäsenten suoramarkkinointi - Kun tulin Helsingin kaupungin omistaman Helsingin Toimitilat yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 2006, kehotti toisen kaupungin kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja minuakin liittymään HAI:hin. Hän kertoi etenkin risteilyjen olevan mielenkiintoisia. Niillä olen jäseneksi liityttyäni käynytkin säännöllisesti, nykyisin Helsingin Energian kiinteistöpäällikkönä työskentelevä Sami Aiho sanoo. Samalla tavalla toisten yllytyksestä jäseneksi päätyi Helsingin kaupungin omistaman Kumpulan Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Jari Joronen. Hänelle oli Pullin tapaan tärkeää nähdä muita isännöitsijöitä. - Halusin etenkin tavata yksityisen puolen ammattisisaria ja veljiä, imuroida heidänkin näkemyksiään ja kokemuksiaan, vuodesta 2008 myös HAI:n hallituksessa jäsenenä ollut Joronen kertoo. - Jäseneksi tulin, koska HAI on aktiivinen yhdistys ja sen toiminnassa rahoilleen saa vastinetta. Tärkeää on myös, että yhdistyksessä on hyviä tyyppejä, kertoo kiinteistöalalla kirjanpi- Joulukuun 12. päivänä vuonna 2006 kokoonnuttiin lounaalle ja puhumaan asiaa. Kuva on Markku Kivistön arkistosta. 9

totehtävistä hiljalleen kiinteistö- ja aluepäällikön tehtäviin siirtynyt Riitta Lindgren, joka valittiin HAI:n hallitukseen vuonna 2004. Yhdistyksen kokouksesta kertova uutinen on joulukuussa 1993 ilmestyneestä Kiinteistö ja Isännöitsijä lehdestä. Tekstin oli toimittanut lehteen HAI:n aktiivinen toiminnanjohtaja Juhani Mattila. Pikku-HAI syntyy Vaikka HAI kehittyi, kasvoi ja monipuolistui toiminnallisesti, on yhdistyksen sisällä ollut myös jonkinasteista tyytymättömyyttä isännöitsijöille tarkoitettuun järjestötoimintaan. Isännöintialan järjestöjen, Suomen Isännöitsijäliitto ry:n, Isännöintiyritysten Liitto ry:n ja Suomen Kiinteistönhoitoyhteisöt ry:n eli KIHOn fuusio vuonna 2004 ei esimerkiksi ole kaikkien jäsenten mielestä vienyt isännöintityön tekijöiden asiaa eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla. Usean HAI:n jäsenen mielestä liiton suorina jäseninä olevien isännöintiyritysten asiat korostuvat uudessa Isännöintiliitossa. - Itse isännöitsijöiden, jotka ovat jäseninä paikallisyhdistyksissä, näkökulma tahtoo unohtua, kun liiton hallinnossa istuu lähinnä toimitusjohtajatason henkilöitä. Paikallisyhdistyksissäkään perusisännöitsijät eivät saa ääntään kovin hyvin kuuluville, kun eivät ehdi osallistua toimintaan. Yhdistyksen hallituskokoukset ovat iltaisin ja siksi moni iltaisin jo muutenkin paljon kokouksia työnsä puolesta istuva ja perheellinen isännöitsijä ei voi olla siinä työssä mukana, kriitikot arvioivat. Yhtenä ongelmana HAI:ssakin on ollut saada ohjelma ja tilaisuudet palvelemaan kaikenkokoisten isännöintiyritysten työntekijöitä. Työ pienessä 1-2 hengen isännöintitoimistossa on sangen erilaista kuin isossa alan yrityksessä, jossa on moneen eri osatehtävään erikoistunutta henkilökuntaa. - Lähdin oto-isännöitsijästä isännöintiyrittäjäksi vuonna 1989 ja liityin pian sen jälkeen HAI:hin saadakseni jutella kollegoiden kanssa. Vaikka olemme pyörittäneet yritystä yhdessä vaimoni kanssa vuodesta 1995, olen silti yhä ainoa isännöitsijä meillä. En siis voi puhua työasioista työpaikalla toisen isännöitsijän kanssa. HAI:sta oli kuitenkin vaikea löytää yhteisöä, jossa olisimme puhuneet samaa kieltä ja samoista asioista. Kun minut valittiin HAI:n hallitukseen vuonna 2002, alkoi muhia idea perustaa yhdistyksen sisälle erillinen jaosto pienille isännöitsijätoimistoille. Nimen Pikku-HAI saanut toiminta alkoi vuonna 2005 Terttu Virtalan ja minun aloitteesta, Markku Kivistö kuvaa HAI:n poikasen syntymää. Pikku-HAI:n toimintaan osallistuvat isännöitsijäyrittäjät kokoontuvat säännöllisesti puhumaan isännöinnistä pienessä toimistossa, jakamaan kokemuksiaan eri asioiden hoitamisesta sekä antamaan toisilleen vinkkejä mm. hyvistä yhteistyökumppaneista ja toimintatavoista. Tärkein toimintamuoto on lounastilaisuus, jossa käy välillä myös ulkopuolisia asiantuntijoita tuomassa tuoretta tietoa osanottajille. Vuonna 2009 mukana on 25 toimistoa. - Meillä Pikku-HAI:ssa mukana olevilla on niin samanlainen toimenkuva, että voimme siellä vaihtaa hyvin ajatuksia ja tukea toisiamme, Sanna Kuula määrittelee oman jaoston tarpeen. - Kun Pikku-HAI:n piirissä oppii tuntemaan ihmiset, pääsee hyvään vuorovaikutukseen. Toki on hyödyllistä käydä muussakin HAI:n toiminnassa ja nähdä sielläkin isännöitsijöitä. Kun on tavannut kollegan kasvotusten, hänelle on paljon helpompi soittaa ja jutella sitten vaikka putkiremontin teosta, viimeiset vuodet ennen eläkkeelle jäämistään omassa isännöintiyrityksessään työskennellyt Kaija Moore lisää. - Vuorovaikutus pelaa käytännössä koko ajan joko niin, että joku soittaa minulle jostakin asiasta, tai niin, että minä soitan jollekin kysyäkseni neuvoa tai mielipidettä, Reijo Savolainen täydentää HAI:n merkitystä myös muille kuin Pikku-HAI:n jäsenille. Yhteydenpidon ja ajatusten vaihdon ohella pienten isännöintitoimistojen isännöitsijöiden jaostossa on syntynyt yhteistyötäkin. Esimerkiksi lomatilanteissa Pikku-HAI:t tuuraavat toisiaan. 10

Oma rooli on löytynyt HAI:n toiminta on ollut 1990-luvun lopusta lähtien perusteiltaan sangen vakioitua. Tutustumiskäynnit mielenkiintoisiin kohteisiin pääkaupunkiseudulla, yhteydenpito muihin isännöitsijäyhdistyksiin vierailujen ja vastavierailujen muodossa, ilta korkeimman sarjatason jääkiekko- ja jalkapallo-ottelua katsomassa, messumatkat mm. Asuntomessuille, kesäiset kulttuurimatkat Tampereelle, Imatralle, Haminaan, Kuopioon, Savonlinnaan tai jonnekin muualle, opintomatka Eurooppaan sekä keilailu- ja golftapahtumat ja risteily seminaareineen ja näyttelyineen toistuvat yhdessä luentolounaiden kanssa käytännössä vuosittain. - Olemme ilmeisesti löytäneet aika hyvin sen, mitä jäsenet haluavat, kun tilaisuudet ovat aina täynnä ja jäsenmäärä on viime vuosina noussut tasaiseen tahtiin, Reijo Savolainen kiteyttää. - Aikanaan osasimme hahmottaa sopivat uudet toimintamuodot. Väkeä houkuttaa osallistumaan toiminnan säännönmukaisuus ja se, että mukaan tulee aina jotain uuttakin. Vuosittaisten tapahtumien määrä on kaksinkertaistunut puheenjohtaja-aikanani. Organisaation ja toiminnan kehittämisessä on ollut apuna, että olemme osanneet pitää ainakin välillä toisen jalan ilmassa ja ainakin välillä toisen jalan maassa. On siis ollut rohkeutta mennä eteenpäin, mutta samalla on osattu katsoa, että ei kaaduta nenälleen, Reijo Savolainen summaa viimeisen kymmenen vuoden kehitystä. Olennaista eteenpäinmenolle on ollut, että yhdistyksen talous on hyvässä kunnossa. - Niin yhdistyksessä kuin yrityksessäkin pätee, että energiaa ei riitä itse toimintaan, jos tarvitsee koko ajan miettiä rahaa. Kun yhdistyksen talouden pohja on vankka ja vakaa, voimme sponsoroida jäseniä monipuolisesti kulttuuri- ja urheilutapahtumiin, matkoille ja Isännöintipäivien tapaisiin koulutustilaisuuksiin. Se lisää osaltaan jäsenten aktiviteettiä, Savolainen muistuttaa. HAI:n toiminnallista tilannetta kuvastaa osaltaan, että yhdistyksen hallitukseen on ollut helppo saada jäseniä viime vuosina, vaikka hallituksen jäsenyys on HAI:ssa kovan työn paikka. Pelkästään kokouksia pidetään jopa 12 vuodessa. Lisäksi erilaisten tilaisuuksien, joista syksyinen risteily on työllistävin, järjestely vaatii aktiivisuutta ja ajankäyttöä jokaiselta hallituksen jäseneltä. Helsingin Ammatti-isännöintiuutiset lehden vuoden 1993 numerossa esiteltiin mm. Isännöitsijäkonttori Oy:n toimintaa ja henkilöstöä. Yhtenä haastateltuna jutussa oli mukana isännöitsijä Juha Vesa, joka on myös toiminut HAI:n hallituksen jäsenenä vuosina 1997 2008. Lehdessä Vesa kertoi muun muassa, miksi hän rakennusmestarina ja valtion leivissä kunnossapidon valvojana työskenneltyään hakeutui isännöintityöhön. Vahvan kasvun strategia Vuoden 2007 toukokuussa pidetyssä HAI:n vuosikokouksessa hyväksyttiin strategiaprosessin myötä valmistunut yhdistyksen strategia. Vaikka yritysmaailmassa strategia on tuttu työkalu, järjestöelämässä sellainen on vielä Messutapahtuma HAI:n risteilyllä on ollut aina hengeltään mukava ja suosittu tilaisuus. Näytteilleasettajat ovat olleet tyytyväisiä tilaisuuden antiin ja tulevat mielellään uudelleen. Messut ovat tärkeä tilaisuus myös HAI:n taloudelle. Kuva Riitta Ollila. 11

Helsingin Ammatti -Isännöitsijät HAI ry:n strategia 1. HAI:n toiminta-ajatus HAI:n toiminta-ajatus on ylläpitää ja parantaa Helsingin seudun isännöitsijöiden edellytyksiä menestyä isännöitsijän ammatissa muun muassa luomalla mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja toisten alan toimijoiden kohtaamiseen. HAI pyrkii tuottamaan myös positiivisia vapaa-ajan elämyksiä vaativan työn vastapainoksi. HAI pyrkii vaikuttamaan koko alan myönteiseen kehittymiseen, asiakkaiden menestymiseen ja isännöitsijöiden arvostuksen kasvamiseen. 2. HAI:n visio vuodelle 2012 HAI:n visiona on olla vuonna 2012 vahva, tunnettu ja arvostettu isännöintialan vaikuttaja, jonka jäsenmäärä on noin 300 ja jonka jäsenistö on monipuolinen. HAI:n talous on vahva ja sillä on aktiivinen tiedotustoiminta. HAI on esillä myönteisesti julkisuudessa ja HAI:n kantaa kuullaan. 3. HAI:n strategiset toimenpiteet vuosina 2007-2012 yhdistyksen nykyisen aktiviteettitason säilyttäminen ja jopa lisääminen kotisivujen kehittäminen houkutteleviksi jäsenistön keskustelukulttuuria kehitetään taloutta ylläpidetään nykyisellä hyvällä tasolla risteilyperinnettä jatkamalla ja mahdollisesti uusien tulolähteiden kehittämisellä painopiste on tapahtumissa, jotka tarjoavat mahdollisuuksia toisten isännöitsijöiden tapaamiseen ja vuorovaikutukseen alan vaikuttajien ja toimijoiden kanssa tietoiskutyyppinen kouluttaminen oman verkkolehden toteuttamisen kokeilu strategiakauden aikana suunnitelmallinen esiintyminen mediassa yhdistyksen hallinnossa edustettuna monipuolisesti koko jäsenkirjo jäsenistön tavoitteistaminen omassa toiminnassaan/ ammatissaan tärkeisiin asioihin erilaisten isännöinnin toimintatapojen kehittäminen vaikuttaminen Isännöintiliittoon ja osallistuminen Isännöintiliiton toimintaan mentorointijärjestelmän luominen virtuaalisen ongelmaklinikan perustaminen suhteiden, kontaktien ja tapaamisten kehittäminen muiden paikallisyhdistysten kanssa pienten HAIden toimintaa ylläpidetään ja kehitetään perheiden ja avecien huomioonottaminen toiminnassa harvinainen. Työssä tärkeää oli oivaltaa, miksi HAI on olemassa. Strategiatyössä määriteltiin yhdistyksen toiminta-ajatus, visio vuoteen 2012 asti sekä ne strategiset toimenpiteet, joilla edetään kohti visiota. - Strategian hyväksyminen on varmaan puheenjohtajakauteni tärkein aikaansaannos. Strategiaa toteutetaan tuomalla toimintaan positiivisia vapaa-ajan elämyksiä etenkin kulttuurin saralla, mutta myös mm. kotija ulkomaan matkoilla. Sosiaalisen kanssakäymisen merkitys on kaikille hyvin tärkeä. Koulutuksessa emme kilpaile alan laitosten kanssa, mutta luomme toki edellytyksiä jäsentemme kouluttautumiselle ja itsensä kehittämiselle, Savolainen toteaa. - Visiomme mukaan jäsenmäärämme on 300 vuonna 2012. Tieto meistä kulkee positiivisten elämysten kautta muillekin. Lisäksi markkinoimme itseämme, Savolainen jatkaa. - Kun meillä on toimintaa, tapahtumamme houkuttelevat väkeä laajalti ja saamme jäsenhakemuksia koko ajan myös Helsingin ulkopuolelta, Markku Litja toteaa. - Järjestötoiminnan kehittymiselle suuri jäsenmäärä on myös etu, sillä isosta joukosta löytyy paljon helpommin eri alojen osaajia ja tekijöitä eri tehtäviin kuin pienessä yhdistyksessä. Risteily esimerkiksi on varainhankinnallemme avainasia. Siksi on tärkeää koko ajan uusia ohjelmaa laivalla ja pitää huolta yhteistyökumppaniemme kiinnostuksesta olla läsnä. Kun jäsenet ja kumppanit kokevat hyötyvänsä tapahtumasta, he tulevat uudelleen. Menestys luo menestystä, Savolainen määrittää. - Isännöintityössä yhtenä tulevaisuuden sloganina voisi olla tulipalojen sammuttamisesta palokunnan rakentamiseen. Toki tulipaloja on aina, mutta tuolla palokunnan rakentamisella tarkoitan, että pitää olla organisoitu selkeä tapa toimia ja tekijät sille toiminnalle. Näin tulipalot eivät hallitse elämää, vaan isännöitsijät pitävät tulipalot hallinnassa. Helsingin Ammatti-Isännöitsijät HAI ry on visiossani osa tätä palokuntaa, Savolainen hahmottaa juhlavuoden jälkeistä toimintaa. Isännöitsijät ovat tutustumassa HAI:n opintomatkalla kiinteistöpalveluyrityksen toimintaan Vilnassa. - Kuva Heikki Kylliäinen 12

Kunniapuheenjohtaja rakensi kivijalan Vuonna 2008 HAI:n kunniapuheenjohtajaksi kutsuttu kiinteistöneuvos Pentti Laitinen oli yhdistyksen perustamisessa ja toiminnan perustamisen luomisessa avainasemassa. HAI:n ensimmäisen puheenjohtajan mukaan yhdistyksen suurin tehtävä on luoda ymmärrystä, että isännöinti on ammattilaisten työtä, ja saada isännöitsijät ymmärtämään jatkuvan kouluttautumisen ja työhön paneutumisen tarve. Laitinen on ollut tiennäyttäjä monessa. Pentti Laitinen ja Isännöitsijäkonttori Oy ottivat hoitoonsa Suomen Isännöitsijäliiton toiminnanjohtajan tehtävät vuoden 1985 alussa. Alkoi määrätietoinen työ paikallisosastojen perustamiseksi kaikkialle Suomeen. Isännöitsijäkentällä oli valitettu valtakunnallisen järjestön olevan liian Helsinki-keskeinen ja siksi järjestörakennetta päätettiin kehittää. Laitinen on ollut mukana perustamassa lähes kaikkia isännöitsijäyhdistyksiä HAI mukaan lukien. Hän on luonut sen tukevan kivijalan, jonka varaan nykyinen HAI:kin on rakennettu. - Pitihän minun toki tehdä leipätyötäkin välillä. Vaimoni Anneli, joka on myös HAI:n jäsen, onkin toiminut usein kontaktihenkilönä, kun minua ei saanut kiinni. Hän tuli yritykseemme töihin, kun hoidimme liiton toiminnanjohtajan tehtäviä, ja vastasi monista käytännön järjestötöistä, Laitinen muistuttaa isännöitsijäkentässä myös hyvin tunnetun Anneli Laitisen roolista kokonaisuudessa. Monipuolinen kirjo hyväksi Pentti Laitinen arvioi HAI:n onnistuneen saamaan Helsingissä kattavasti jäseneksi ne henkilöt, joilla on mahdollisuus saada yhdistyksen jäsenyys. Suurimpana paikallisyhdistyksenä HAI:llä on tärkeä rooli mm. lisättäessä ymmärrystä isännöinnistä ammattityönä. Toki isännöitsijän pitää myös oppia ymmärtämään omat rajansa ja osata hakea asiantuntija-apua tarvittaessa, Laitinen muistuttaa. - HAI:n pitäisi toimia hyvässä yhteistyössä Kiinteistöliitto Uusimaan kanssa, että saadaan hyvät tavoitteet toteutumaan. Kiinteistöliiton pitää opettaa jäsenistönsä ostamaan hyviä isännöintipalveluja ja HAI:n vaikuttaa, että sen jäsenet osaavat tyydyttää asiakkailla olevia tarpeita. Liittojen pitäisi yhdessä luoda toimintatavat ja tavoitteet molempien asiakkaille eli taloyhtiöille, Pentti Laitinen linjaa. Kunniapuheenjohtaja Laitinen pitää HAI: n monipuolista ja kirjavaa jäsenkenttää yhdistyksen yhtenä vahvuutena. - Yrittäjäisännöitsijöiden ja palkan eteen työtä tekevien pitää molempien ymmärtää toisiaan. Sekä kaupungin että yksityissektorin isännöitsijät ovat tänä päivänä koulutettuja ammattilaisia. Koko porukalla on niin paljon yhteistä, että on hedelmällistä toimia samassa järjestössä. HAI:n tilaisuuksissa voi katsella ympärille ja keskustella kollegoiden kanssa, miten sinä ja miten teillä, Laitinen arvioi. Kiinteistöneuvos Pentti Laitinen on HAI:n ensimmäinen puheenjohtaja ja ensimmäinen kunniapuheenjohtaja. Hän toiminut muutenkin monella tapaa tiennäyttäjänä isännöintialalla. ISA-1 tuli tutuksi Isännöintialalle Pentti Laitinen tuli vuonna 1964, kun hän 22-vuotiaana aloitti tuohon aikaan Suomen ilmeisesti nuorimpana ammatti-isännöitsijänä työt Isännöitsijäkeskus Oy:ssä yhtiön omistajatoimitusjohtaja Ville Särön pyynnöstä. Alalle kouluttautuminen alkoi kauppakorkeakoulussa järjestetyllä ensimmäisellä isännöitsijäkurssilla syksyllä 1964. Varsinainen asunto-osakeyhtiöiden isännöinti tuli osaksi Laitisen työtä vuonna 1967. - Isännöitsijäyhdistykseen liityin vasta 1970-luvun puolivälin jälkeen. Sitä ennen Isännöitsijäyhdistys koettiin lähinnä kaupungin ja Hakan perustamien aluehuoltoyhtiöiden isännöitsijöiden järjestöksi. Aika pian kollegat ja työtoverit alkoivat puhua, että minun pitäisi lähteä myös yhdistyksen hallitukseen. Siitä se järjestöura, johon kuului myös Isännöitsijäliiton puheenjohtajuus 1990-luvulla, alkoi, Laitinen muistelee. - Kun suostuin Isännöitsijäliiton toiminnanjohtajaksi ja matkustustyöhön, oli yhtenä sopimuksen ehtona, että liitto maksaa vaimoni Annelin matkoille mukaan, jos hän voi lähteä. Muuten en olisi nähnyt häntä juuri koskaan, kun liikuin liiton asioissa yleensä viikonloppuisin eri puolilla maata. Myös poikamme Ilkka oli joskus mukana. Muistan hänen lasketelleen Ounasvaaralla, kun perustimme Lapin yhdistystä Rovaniemellä, Pentti Laitinen naurahtaa. Pentti Laitinen on ollut monella tapaa tiennäyttäjä myös isännöintityössä. Hän on opiskellut AIT-tutkintoa varten kaikkien aikojen ensimmäisellä AIT-kurssilla ja saanut ISA-auktorisoinnin ensimmäisten joukossa. Auktorisoinnin arvostustaan Laitinen osoitti mm. hankkimalla autoonsa rekisterinumeron ISA-1. Tuo rekisterinumero tuli kollegoille tutuksi monissa isännöinti- ja kiinteistöalan tilaisuuksissa, joihin Laitinen on aina osallistunut aktiivisesti. Vuoden Isännöitsijä arvonimen Laitinen sai kaikkien aikojen toisena isännöitsijänä vuonna 1983. HAI:n ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin vuonna 2008. Nykyisin isännöintityötä yhä aktiivisesti Isännöitsijäkonttori Oy:n hallituksen puheenjohtajana seuraavan Laitisen elämäntyön merkitystä kuvaa, että hän on saanut ansioistaan kiinteistöneuvoksen arvonimen yhtenä harvoista puhtaasti isännöintityötä tehneistä henkilöistä. 13

Pitkä ura isännöitsijäjärjestöissä huipentui HAI:ssä Isännöitsijä oli vielä 1970-luvullakin arvostettu herra. Sen jälkeen työ on muuttunut enemmän asukkaiden palvelijaksi. Hyvä niin, tuumii HAI:n perustajajäsen ja järjestyksessään toinen puheenjohtaja Seppo Katajamäki. muutenkin elettiin aika hissukseen. Isännöintiin lama ei juuri purrut silloin, Katajamäen yritystoiminnankin kohtaloksi kävi kiinteistöihin sijoittaminen. - Näen isännöinnin yhtenä hyvänä puolena, ettei työttömyys iske alalle. Kiinteistöjä pitää hoitaa talouden suhdanteista riippumatta. Tosin alalta ei revitä isoja tuottoja korkeasuhdanteessakaan, kun aito kilpailu estää suuret hintojen nousut. Lamakaudella haittapuolena on, että taloyhtiöt ja kiinteistönomistajat kilpailuttavat innolla isännöintiä ja kiinteistönhoitoa. Se näkyi silloin 1990-luvun alussakin hyvin. Järjestönä emme kuitenkaan kampanjoineet tätä kehitystä vastaan. Ja on muistettava, etteivät työt loppuneet silloinkaan, palkkioissa kilpailutus kyllä saattoi näkyä, Katajamäki kertoo. Seppo Katajamäki oli perustamassa HAI:ta ja toimi ensin sen varapuheenjohtajana ja toimintakaudella 1994-95 HAI:n puheenjohtajana. Katajamäki muistuttaa, että isännöintityötä tarvitaan talouden laskukausinakin. Seppo Katajamäen ensimmäinen kosketus isännöintiin oli työ sivutoimisena isännöitsijänä Puotinharjussa vuosina 1976 78. Tuolloin kauppakorkeakoulussa opiskellut nuori mies sai siitä vähän opiskelurahaa ja lisäksi innon ajatella isännöintiä työnä. Kun hän valmistui vuonna 1978, alkoi työn etsintä. Yksi hakemuksista lähti Puistolan Asemanseudun Huoltoon, nykyiseen Tapulin Huoltoon, jonne Katajamäki myös valittiin. Alkoi työ päätoimisena isännöinti- ja huoltoyhtiön toimitusjohtajana sekä 15 vuoden järjestöura Isännöitsijäyhdistyksessä, Suomen Isännöitsijäliitossa ja HAI:ssa. - Olin perustamassa HAI:ta Suomen Isännöitsijäliitto ry:n helsinkiläisenä varapuheenjohtajana osana liiton aluetoiminnan aloittamista, Katajamäki määrittelee. Lama näkyi HAI:ssakin Katajamäki toimi HAI:n varapuheenjohtajana Pentti Laitisen ollessa puheenjohtaja ja puheenjohtajana toimikauden 1994 95. Sen jälkeen Puistolasta Helsingin Seudun Opiskelija-asuntosäätiön omistaman huoltoyhtiö Talaritaito Oy:n toimitusjohtajan tehtävien kautta oman yrityksen vetäjäksi siirtynyt Katajamäki vetäytyi ensin HAI:n ja vuonna 1996 myös Isännöitsijäliiton toiminnasta. Maata koetellut lama koetteli yrittäjää pahemman kerran. - Sen jälkeen en ole ollut missään isännöintialan toiminnassa mukana, järjestöura huipentui noihin HAI:n puheenjohtajavuosiin, Katajamäki toteaa. Katajamäki muistelee laman heijastuneen voimakkaasti myös HAI:n toimintaan. Omaa lehteä ei enää esimerkiksi saatu julkaistuksi ja Tulevaisuuden ala Isännöitsijä oli asukkaiden arvostama herra vielä Katajamäen tullessa alalle. Osa isännöinnistä tuotettiin pitkillä sopimuksilla aluehuoltoyhtiöissä. Sen jälkeen isännöitsijä on muuttunut palveluammatiksi ja toimintakenttä avautunut kilpailulle. Hyvää kehitystä molemmat, tuumii Katajamäki. - Olen varma, että isännöitsijöitä tarvitaan tulevaisuudessakin. Mikä muu hoitaisi asuntoosakeyhtiöitä kuin isännöitsijätoimisto? Saksassa on esimerkiksi kiinteistövälitys ja isännöinti sotkettu toisiinsa, mutta suomalaiseen asunto-osakeyhtiöjärjestelmään se ei sovi. Kun vielä 1980-luvun alussakin isännöitsijöiden taustalla oli usein kaupallinen tai talouspuolen koulutus, korostuu tänä päivänä ja tulevaisuudessa yhä enemmän tekninen osaaminen. Tosin esimerkiksi rakennuttaminen säilynee jatkossakin ostopalveluna, Katajamäki toteaa. Katajamäki uskoo tulevaisuuden isännöitsijän työskentelevän 4-8 työntekijän toimistossa. Teknisestä koulutuksesta ja palvelualttiudesta on isännöintityössä hyötyä. Katajamäki epäilee, että tulevaisuudessakin ainakin osa isännöitsijöistä enemmän ajautuu alalle kuin hakeutuu sinne määrätietoisesti. - Isoa bisnestäkin on yritetty isännöintiin, mutta asiakkaat haluavat, että isännöitsijät käyvät paikan päällä säännöllisesti. Jos työ ei tyydytä, on kynnys vaihtaa palveluntuottajaa matala, hän kertaa pitkäaikaisia kokemuksiaan alalta. 14

Uraauurtava kehittäminen oli ennen helppoa Vielä 1970-luvulla oli isännöinnissä edelläkävijä, teit mitä tahansa. Tänään uraa uurtavien ajatusten löytäminen ei ole enää helppoa. Isännöinti on muuttunut monella saralla. Erityisesti johtaminen palvelutoiminnassa on kehittynyt paljon. Tulevaisuudessa hyvä isännöitsijä tunnetaan siitä, että hän hallitsee rakennusten kunnossapidon, arvioi HAI:n ensimmäinen toiminnanjohtaja Juhani Mattila. Juhani Mattila siirtyi isännöintialalle vuonna 1977. Hän siirtyi pankista omaisuudenhoito- ja lakitehtävistä ensin Osuusliike Elantoon ja sitten Myyrmäen Huoltoon, jossa vierähti 13 vuotta toimitusjohtajan tehtävissä. Vuodesta 1998 Mattila on toiminut toimialalla yrittäjänä ja samalla kouluttajana ja sparraajana monissa kiinteistöpalveluyrityksissä. - Minut valittiin myös Isännöitsijäyhdistyksen hallitukseen vuonna 1977. Valtakunnallinen toiminta vauhdittui, kun Ben Grass valittiin järjestön puheenjohtajaksi ja Pentti Laitinen toiminnanjohtajaksi 1980-luvun puolivälissä. Samaan aikaan myös isännöinti ammattityönä ja toimialana kehittyi merkittävästi. Kun aloitimme HAI:n toimintaa 1989, pidimme isännöitsijän profiilin nostamista tärkeänä asiana, yhdistyksen perustajajäseniin kuuluva Mattila kertoo. - Vielä 1970-luvulla oli uranuurtaja, teki isännöinnissä liki mitä vain kehittääkseen sitä ammattina ja palveluna. Olen katsonut isännöintiä työssäni etenkin johtamisen näkökulmasta. Siten tarkasteltuna isännöintiä alettiin ymmärtää palveluliiketoimintana vasta 1980- luvulla. Sitten alalle alkoi tulla ymmärrystä viestinnälle, asiakkuusajattelulle sekä vuorovaikutukselle asiakkaiden kanssa. Seuraavana vuosikymmenenä alettiin tuottaa isännöinti- ja kiinteistönhoitopalveluja, Mattila tiivistää kehitystä. - Kun johtamista alettiin kehittää, ei kiinteistöpuolelle käyviä järjestelmiä ollut olemassa. Benchmarkingin avulla etsimme itsellemme sopivat johtamisjärjestelmät, ensin liiketoimintajohtamiseen, sitten tulosjohtamiseen ja lopuksi laatu- ja prosessijohtamiseen. Aika oli kypsä isännöinnin laadun ja prosessien kehittämiselle vasta 1990-luvun alussa. Isännöintikoulutuksen kehittyminen ja isännöitsijöille sopivan koulutuspohjan yleistyminen vaikuttivat tähän kehitykseen, Juhani Mattila jatkaa. Korjausrakentaminen tulevaisuuden haaste Juhani Mattila uskoo isännöitsijöiden suurimpana tulevaisuuden haasteena olevan korjausrakentamisen hallinta. - Isännöitsijällä tulee olemaan keskeinen rooli asukkaiden edunvalvojana kiinteistöjä uudistettaessa. Samalla korjausrakentaminen on isännöintialalle suuri mahdollisuus. Isännöitsijöiden pitää valvoa, ettei koko toiminta liu u pois isännöinnin liiketoiminnasta. Isännöintialan on siksi investoitava osaaviin ihmisiin ja koulutettava nykyisiä isännöitsijöitä. On hankittava isännöitsijöitä, jotka osaavat rakennuttaa, Mattila paaluttaa menestyksen perustuksia. - Kyllä isännöitsijän pitää mennä johtamaan rakennushankkeita. Itse rakentamiseen tai rakennustyön valvontaan isännöitsijän ei kannata sekaantua. Sen sijaan isännöintitoimistot voisivat perustaa osakkuusyhtiöitä rakennuttajien ja kiinteistövälittäjien kanssa, ehkä laajentaa muutenkin onnistuneesti isännöinnin ulkopuolelle. Tästähän on esimerkkejä jo nyt, Mattila arvioi. - Rakennusten elinkaaren ymmärtäminen ja kunnossapidon hoitaminen ovat isännöintityön avaintehtäviä jatkossa. Niillä isännöitsijä voi erottua. Kirjanpito, tilinpäätökset, vuokrankanto yms. ovat tietojenkäsittelytyötä, jonka voi teettää alihankkijoilla. Asiakaspalvelunkin voi ulkoistaa. Johtaminen on isännöitsijän työtä. Sitä hän tuottaa asukkaille, tilojen käyttäjille ja omistajille, Juhani Mattila tiivistää näkemyksensä. HAI:ta perustamassa ollut ja sen ensimmäisenä toiminnanjohtajana toiminut Juhani Mattila on edelleen mukana järjestön toiminnassa. Erityisen aktiivinen hän on HAIG-golftapahtumassa, jonka 20. turnausta hän oli taas järjestämässä kilpailupäällikkönä elokuussa 2009. Järjestöistä osa-aikaeläkkeelle 17 vuoden jälkeen Juhani Mattila saa HAI:n alkuaikojen jäseniltä poikkeuksetta kiitosta siitä ahkeruudesta ja antaumuksellisuudesta, jolla hän paneutui yhdistyksen toiminnan kehittämiseen sen ensimmäisen hallituksen jäsenenä ja ensimmäisenä toiminnanjohtajana. Mattila itse toteaa iltoja ja viikonloppuja kuluneen isännöinnin ja HAI: n toiminnan pyörittämiseen paljon. Vastapainoksi tuli myös miellyttäviä onnistumisia, esimerkiksi marraskuiset Ammatti-isännöitsijöiden neuvottelupäivät Hakaniemen Strand Intercontinentalissa. Sali oli aina täynnä ja palaute positiivista. - Kyllä vakavasti kehitimme HAI:lle omaa toimintaa heti alusta pitäen ja halusimme toimia itsenäisesti emmekä vain jatkaa Isännöitsijäyhdistyksen Helsingissä tapahtunutta toimintaa, Mattila määrittelee. Mattilan aloittamasta toiminnasta marraskuinen koulutustilaisuus jatkuu tänä päivänä koulutusristeilynä ja on tänään koko HAI:n talouden perusta sen lisäksi, että risteily on toiminnallinen päätapahtuma. Myös HAIG-golfturnaus elää ja voi hyvin, mikä ilahduttaa yhä tapahtuman järjestelyissä keskeisessä roolissa olevaa Mattilaa. - Vuonna 1993 totesin, että 17 vuotta yhtäjatkoisesti isännöintialan järjestötoiminnassa saa riittää ja luovuin keskeisimmistä luottamustehtävistäni ja toiminnanjohtajuudesta, Mattila toteaa. Hänen irtautumisesta järjestötyöstä on kuitenkin ollut korkeintaan osa-aikaeläkkeelle siirtymistä, sillä Mattila on nähty monissa isännöintialan kehittämistä käsitelleissä työryhmissä vuoden 1993 jälkeenkin. Tiiviimmin kosketus HAI:n toimintaan on siis jatkunut HAIG-golfissa, joka järjestettiin Mattilan toimiessa kilpailupäällikkönä vuonna 2009 jo 20. kerran. 15

Järjestöissä pääsee mukaan kehitystyöhön Olen ollut ikäni järjestöihminen. Olen hakenut järjestöistä uusinta tietoa ja päässyt niiden kautta kehityshankkeisiin. Liityn järjestöön yleensä, jos on jokin akuutti aihe, kertoo HAI:n puheenjohtajana vuosina 1995 97 toiminut Juhani Siikala. Juhani Siikala ei muista tarkkaan enää, milloin tuli mukaan HAI:n toimintaan, mutta epäilee siirtymisen Pasilan Huollon toimitusjohtajaksi vuonna 1994 vaikuttaneen ainakin osallistumisen määrään. - Kun olin Nesteellä töissä, olin tekemisissä paljon turvallisuusasioiden kanssa ja mukana Finnsecurityn ja Turvallisuus-lehden perustamisessa. Muistelen lähteneeni HAI:hin aktiivisesti Pasilan Huoltoon siirryttyäni hakemaan työhön liittyvää tietoa, osaamista ja verkostoa. Nesteen aikana olin tekemisissä liikerakennusten kanssa enkä silloin nähnyt isännöitsijäjärjestöä ensisijaisena viitekehyksenä. Sen sijaan olin perustamassa silloin FIFMA ry:tä, joka on toimitilajohdon yhdistys, nimenomaan siksi, että koin jo tuolloin isännöinnin ammattina asuntosektorin työnä. Isännöintiuran jälkeen olen ollut mukana mm. aloittamassa hallitusammattilaisten AKHA ry:n toimintaa, Juhani Siikala sanoo. - Pasilassa vahvistui näkemys, että asuntokiinteistöissä ja toimitilakiinteistöissä tarvitaan kahden eri maailman osaajia, Siikala toteaa. Siirtyminen lähinnä asuntosektorin kiinteistöjä palvelemaan aluehuoltoyhtiöön käänsi kiinnostuksen uuden työkentän ohella uuteen järjestökenttään. - Pidin esimerkiksi isännöitsijän palstaa lehdessä ja kirjoitin muutenkin asioista isännöitsijän näkökulmasta. Olen aina halunnut pitää ammattialaani esillä ja pyrkiä viemään siten sen arvostusta ja ammattimaisuutta eteenpäin. Aloin ottaa kantaa mm. isännöitsijän tehtäväkenttään, ammattikieleen ja terminologiaan sekä järjestöjen toiminnan painopisteisiin. Olen ollut aktiivinen varmaan ainakin 20 eri yhdistyksessä. Tuo kaikki lienee vaikuttanut siihen, että minut valittiin HAI:n puheenjohtajaksi vuonna 1995, Siikala pohtii. Juhani Siikala toimi HAI:n puheenjohtajana vuosina 1995 97. Muistelen lähteneeni HAI:hin hakemaan työhön liittyvää tietoa, osaamista ja verkostoa, Siikala kertoo. Isännöinti kehittynyt paljon Juhani Siikala siirtyi Pasilan Huollosta Satokonserniin isännöintitoimialan johtoon ja sieltä omaan kiinteistöalan konsultointia tekevään yritykseensä. Hän käy nykyisin myös kouluttamassa mm. kiinteistöjohdon tehtäviin opiskelevia henkilöitä ja on yhä isännöintialassa kiinni niin paljon, että osallistuu myös HAI:n toimintaan ja tapahtumiin. HAI:n verkosto ja kontaktit ovat yhä hänelle arvokkaita. Siikala toteaa isännöinnin kehittyneen vuosien mittaan myönteisesti. Aikanaan tuntui, että isännöintiin enemmän tultiin tekemään asioita esimerkiksi pankkialan taustalla. Nyt alalla on eri osaajien muodostamia tiimejä, joilla on koulutusta ja osaamista työhön monipuolisesti. Asiakkuusajatteluun hän toivoisi vielä terästystä. - Helposti juostaan sen asiakkaan ehdoilla, joka pitää eniten ääntä. Se haittaa toiminnan systemaattisuutta ja kehittämistä. Lisäksi tässä voi käydä niin, että puhumaton asiakas eli kiinteistö jää ottamatta riittävästi huomioon. Nyt esimerkiksi ollaan lailla vaatimassa PTS:n tekemistä asunto-osakeyhtiössä. Minusta on aika kummaa, että tällainen asiakkaan huomioon ottaminen ei tapahdu luonnollisena osana normaalia työtä. On monia muitakin työkaluja, esimerkiksi kuntoarvio, joita ei vain saada käyttöön laajasti, Siikala harmittelee. Siikalan mielestä yhtenä isännöinnin ongelmana on kiire, jonka takia töitä ei aina ehditä tehdä niin kunnolla kuin soisi ja voisi. Sitä pahentaa osaltaan yhteiskunnan ohjaus, josta pakolliset energiatodistukset ovat tuoreehko esimerkki. Niiden tekoa Siikala ei pidä läheskään yhtä tärkeänä kuin kuntoarviota. - Kuntoarvio olisi pitänyt määrätä pakolliseksi, jos jotain haluttiin säätää lailla. Siihen liittyy tähtiluokitus, johon vaikuttaa mm. PTS: n noudattaminen, Siikala tietää. HAI:n rooli korostuu Isännöinnin työn tärkeys vain korostuu tulevaisuudessa, Siikala arvioi. HAI:n rooli isännöinti- ja kiinteistöalan kentällä kasvaa myös, sillä uudesta asuntokannasta iso osa tulee pääkaupunkiin tai sen lähialueille. Samalla kasvaa ammattilaisten määrä Helsingissä. Vastaavasti muualla Suomessa isännöitsijöiden työkenttä jopa supistuu, kun osa nykyisistä asunnoista on väärässä paikassa ja puretaan. - Pääkaupungissa on volyymia, tietämystä ja osaamista saatavilla isännöintiin ja isännöitsijäyhdistykseen kaikkein parhaiten. Se ei tarkoita, että muualla olisi huonompaa isännöintityötä tai järjestötoimintaa. Väistämättä kuitenkin käy niin, että HAI:n nyt jo tärkeä rooli nousee jatkossa entisestään, Siikala linjaa. 16

Positiivinen uteliaisuus auttaa jaksamaan Varsovalainen tanssilattia ja keskustelut asia-aiheista johtivat siihen, että totesin Reijon monipuoliset ominaisuudet ja idearikkauden ja pyysin häntä mukaan HAI:n hallitukseen, kertoo keskeisissä tehtävissä HAI:ssä vuodesta 1991 toiminut Seija Lauronen. Tuo vuoden 1995 opintomatka koitui siis Reijo Savolaisen kohtaloksi. Hän on toiminut Helsingin Ammatti-isännöitsijät HAI ry:n hallituksessa vuodesta 1996 ja puheenjohtajana vuodesta 1997 lähtien. - Tulin kiinteistöalalle vuonna 1978, kun aloitin Kansa-Yhtiöiden kiinteistöosastolla. Siellä tein myös isännöinnin tehtäviä, lähinnä hallinnon osalta. Siirryin Rautatieasunnot Oy: hyn, myöhempään Avarra Oy:hyn, vuonna 1986 ja sitten Kruunuasunnot Oy:hyn vuonna 2001. Viime vuodet olen työssäni ollut lähinnä isännöintipalveluiden ostaja eli isännöitsijöiden asiakas, vaikka toki myös hoidamme isännöintiä omassa organisaatiossamme, Reijo Savolainen kertoo taustoistaan. - Työni takia halusin aikanaan verkostoitua isännöintialan järjestökenttään, oppia tuntemaan ihmisiä sekä opiskella alaa ja työhön liittyviä asioita. Olen kokenutkin HAI:n mieluisaksi ja hyödylliseksi viitekehykseksi. Valitettavasti HAI ja varsinainen päätyöni söivät mahdollisuuden olla mukana toisessa mieluisassa viitekehyksessä eli Ekonomiliitossa, jossa laskentatoimen maisterina toimin aikoinaan sekä laskentaekonomeissa että liikkeenjohdon kerhossa, Savolainen jatkaa. - Sekä palkka- että järjestötyössä ajattelen aina, että asiat voisivat olla pahemminkin. Molemmissa jaksaa olla aktiivinen, kun suhtautuu jokaiseen päivään positiivisen uteliaasti. Tehtävänäni on ollut pitkälti ratkaista ongelmia ja siitä on tullut nyt jo sekä elämäntapa että ajattelutapa. Senkin tähän ikään on oppinut, että kaikkea ei tiedä ja että totuus on aina kiinni näkökulmasta, Savolainen naurahtaa. - Tuo Varsovaan suuntautunut oli ensimmäinen HAI:n opintomatka, jolle osallistuin. En ollut ajatellut HAI:n hallitusjäsenyyttä ennen kuin Seija Lauronen kysyi lähtisinkö. Olen huomannut, että HAI on hyvä näköalapaikka. Täällä saa kontakteja ja koulutusta monipuolisesti. HAI on erittäin edullinen tapa hankkia verkostoa, kavereita tavallaan lisäorganisaatioksi, Savolainen toteaa. Jonkun pitää ymmärtää tavoitteet Strateginen ajattelu ja sen kehittäminen on yksi niistä asioista, joiden puolesta Reijo Savolainen on puhunut niin isännöinti- kuin järjestötyönkin piirissä. Savolaisen toiveissa isännöinti muuttuu yksittäisten tehtävien hoidosta yhä enemmän tavoitteelliseksi kiinteistöyhtiön johtamiseksi. Hän toivoisi keskusteltavan siitä, mitä tavoitteita asiakkaalla on sen ohessa, että puhutaan, mitä tehtäviä kuuluu peruspalkkioon. - Sinänsä tehtävien määrittelyn rooli entisestään korostuu uuden asunto-osakeyhtiölain myötä, mutta ilman strategiaa ja tavoitteita ei tapahdu edistystä. Jonkun pitää ymmärtää mitä halutaan ja mihin pyritään, hän muistuttaa isännöitsijöillekin. - Toisaalta asiakkaan tulisi myös osata iloisesti maksaa isännöitsijälle reilusti, kun tavoitteet täyttyvät ja etenkin, jos ne ylittyvät. Valitettavasti isännöintiasiakkaat taitavat olla usein enemmän kustannus- kuin tulostietoisia. Tulospalkkiot taitavat olla vielä hyvin harvinaista herkkua isännöintialalla, mutta toivon niiden yleistyvän. Edut ovat molemminpuolisia, Savolainen korostaa. Asiakkaan ymmärtäminen muuttaa yhteistyön kumppanuuden suuntaan. Savolaisen tekee esimerkiksi onnelliseksi, jos Kruunuasunnot Oy:lle töitä tekevä isännöitsijä hoitaa oma-aloitteisesti ja itse jonkun rutiinista poikkeavan asian vastuullaan olevassa kiinteistössä. Hän muistuttaa, että kaikkea ei ehdi eikä voikaan ohjeistaa. Lisäarvoa asiakkaalle tuo, kun isännöitsijä ei sitä edellytäkään. - Johtaminen ja viestintä korostuvat isännöinnissä ja kiinteistöjohtamisessa etenkin muutostilanteissa, joista peruskorjaukset ja muutostyöt ovat taloyhtiöissä suurimpia, Reijo Savolainen arvioi. Toimintaa ohjaavat jäsenet Jäsenten mielipiteiden tutkiminen ja toiminnan kehittäminen jäsenten toivomaan suuntaan oli yksi tärkeä taustatekijä, kun HAI lähti työstämään omaa visiotaan ja strategiaansa vuodesta 2007 vuoteen 2012. Tulevaisuuteen on hyvä tähdätä, kun perusteet ovat kunnossa. Reijo Savolaiselle HAI tarjoaa mm. mahdollisuuksia oppia uutta kiinteistöalasta ja verkostoitua isännöintialan toimijoiden kanssa. Yhdistyksen puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 1997 lähtien. - Kun tulin puheenjohtajaksi, oli yhdistyksen taloudellinen ja siksi toiminnallinenkin tilanne aika heikko. Nyt talouden pohja on vankka ja vakaa etenkin koulutusristeilymme ja siellä pidettävien messujen menestyksen ansiosta. Toimintaan osallistumisen subventointi on tärkeä osa toimintaamme. Se tukee järjestön kehittymistä ja edessä olevaa sukupolvenvaihdosta mahdollistamalla laajan jäsenkentän osallistumisen toimintaan. Jäsenmaksuilla osanottoa ei tueta, vaan sen rahan keräämme muualta, pääosin risteilyltä, Savolainen kertoo. - HAI:n roolista on käyty välillä kipakkaakin keskustelua. Olemme kirjanneet toiminta-ajatukseksemme olla ammatillinen järjestö ja edistää isännöitsijöiden toimintaedellytyksiä ja hyvinvointia, mutta työehtosopimusneuvotteluihin emme puutu. Näin olemme avoimia kaikille isännöintityötä eri rooleissa ja asemissa ammattimaisesti tekeville, Savolainen linjaa. 17

HAI:n vuoden kruunaa Vuoden HAI HAI:n elämä rytmittyy vuositasolla aika paljon isännöinnin työpaineiden ehdoilla. Isännöintityössä vuodenvaihteen jälkeinen aika on kiireistä tilinpäätösten tekoaikaa. Etenkin maalis-huhtikuun illat kuluvat monelta isännöitsijältä asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokouksissa, jolloin resursseja riittää vähän vapaa-ajan aktiviteetteihin. Kokousruuhkaa on myös syksyllä, vaikka moni asunto-osakeyhtiö on jo muuttanut yhtiöjärjestyksensä niin, että selvitään vain yhdellä yhtiökokouksella. Isännöitsijän työkiireiden takia myös HAI: n juhlavuoden 2009 ohjelmassa kevät on ollut syksyä rauhallisempaa aikaa. Kaikkia HAI:n jäseniä kevään rauhoitusaika ei koske. Yhdistyksen hallitus nimittäin kokoontuu käytännössä kuukausittain. Samaten HAI:n työryhmät jatkavat työtään vuoden ympäri. Juhlavuonna hallituksella on ollut erityisen paljon työtä, sillä ohjelmaa on ennätysmäisen paljon. Alkuvuonna hallitus joutui myös pohtimaan mm. yhdistyksen imagoa, kun ensin haettiin lähtökohtia HAI:n uuden logon teolle ja sitten pohdittiin, mikä ehdotuksista kuvaa parhaiten HAI:ta. Myös tehdyn jäsentutkimuksen tulosten analysointi on ollut osa hallituksen kevään työtä. Jäsentutkimus on hyvä työkalu mm. arvioitaessa HAI:n toiminta-ajatusta, strategiaa ja sen pohjalta tehtävää toimintasuunnitelmaa. Myös pienten isännöitsijätoimistojen Pikku- HAI kokoontuu usein. Keskimäärin keräännytään yhteen kerran kuukaudessa. Useimmiten Pikku-HAIt tulevat lounastilaisuuteen vaihtamaan mielipiteitä ja kokemuksia sekä joskus myös saamaan erikoistietoa joltakin asiantuntijalta. Näin järjestötoiminta ja työ on helpompi yhdistää sujuvasti toisiinsa myös vuoden kiireisimpänä aikana. Asiaa ja ajanvietettä kevääseen Ison HAI:n eli kaikille jäsenille tarkoitetun toiminnan avasi juhlavuonna 2009 yhdessä Kiinteistöliitto Uusimaan kanssa järjestetty luentolounas 9.3.2009. Tämä yhteistyö on jatkunut 1990-luvulta asti. Luentolounaat ovat olleet hyvin suosittuja rautaisen asiasisältönsä takia. Tänä vuonna teemana oli energiatehokkuutta talotekniikasta. Tilaisuudessa käytiin läpi mm. energiatodistuksia, energiakorjauksiin saatavia tukia sekä erilaisia käytännön keinoja, joilla kulutuslukuja voi vähentää. Kun työ ei ole elämän ainoa sisältö, kuuluu HAI:n vuoteen aina myös elämyksiä ja rentoutumista vapaa-aikaan tarjoavia tilaisuuksia. Niistä ensimmäinen on usein HAI:n keilaturnaus maaliskuussa. Tosin joinakin vuosina saatetaan käydä jo ennen keilailtaa katsomassa yhdessä SMliigan jääkiekkoa pääkaupunkiseudulla. Etenkin Jokerit HIFK peleissä Hartwall Arenalla on koettu olevan sopivan HAImainen tunnelma. Juhlavuonna ei sopivia jääkiekko-otteluita valitettavasti ollut. Samoin kävi kesällä Veikkausliigan jalkapallo-ottelun kanssa, jollaiseksi on pyritty myös löytämään jokin paikallisottelu. Paikallisottelut ovat perinteisesti kiinnostaneet jäseniä eniten. Vuonna 2009 kaikki ajatellut jääkiekko- ja jalkapalloottelut menivät kuitenkin päällekkäin juhlavuoden muun ohjelman kanssa. - Olimme tammikuussa 2000 HAI:n porukalla vierailulla Turussa paikallisen isännöintiyhdistyksen luona. Puhuimme päivällä työasioita ja menimme illalla katsomaan jääkiekko-ottelua TPS:n ja Espoon Bluesin joukkueiden välillä. TPS oli niihin aikana yksi suomalaisen jääkiekkoilun mahtitekijöitä ja turkulaiset olivat tietysti ylpeitä joukkueestaan. Silti vähän ihmetytti, että naapurinani istunut turkulaiskollega lähti suuttuneena pois, kun innostuin tuulettamaan espoolaisten tekemää maalia. Siinä kohtaa ammattiveljeys unohtui, muistelee HAI:n perustajajäseniin kuuluva Juhani Veijonen. Keilailutapahtuma tuli HAI:n ohjelmaan 1990-luvun puolivälissä. Se saavutti heti hyvän suosion ja on siitä lähtien järjestetty vuosittain. Vuoden 2009 Welho/HAI keilaturnaus pelattiin perjantaina 20.3. hohtokeilaustapahtumana Myllypuron Arena Centerin keilahallissa. Tilasyistä tilaisuuteen voitiin ottaa vain 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta jäsentä. Kilpailun ohella jäsenille tarjottiin opastusta ja mukavaa yhdessäoloa kollegoiden ja HAI:n yhteistyökumppaneiden kanssa. Pelien jälkeen jaettiin tietysti palkinnot ja vuorovaikutusta jatkettiin iltapalan ääressä. Vilnassa HAI:n väki kävi vuonna 2006. Pitkän päivän päätteeksi mentiin yhdessä illalliselle. Kuva Heikki Kylliäinen. vilkas toukokuu Toukokuussa oli taas aika kokoontua tiukan asian ympärille. Korjausrakentaminen on koko ajan kasvava osa isännöitsijän työtä. Tänä päivänä isännöintityötä on vaikea tehdä ymmärtämättä edes jotakin korjaamisen ja rakentamisen maailmasta. Tämä oli tärkeänä syynä siihen, että 7.5. parikymmentä HAI:n jäsentä, enempää ei voitu ottaa mukaan, suuntasi Vuorimiehenkatu 1:een kello 12:ksi. Siellä oli käynnissä YIT Rakennus Oy:n työmaa, jossa tehtiin peruskorjausta suojellussa talossa museoviraston tiukassa ohjauksessa. Vierailun aikana talossa tehtiin mm. sisävalmistustöitä ja porrashuoneiden entisöintiä. Aiempina vuosina tutustumiskäyntejä on tehty mm. Suomenlinnaan, Helsingin Veteen ja Viikin jätevedenpuhdistamoon ja Keskusrikospoliisiin Tikkurilaan. Suomenlinnan vierailussa pääkohde oli saareen vievä huoltotunneli, jonka kautta HAI:n jäsenet kulkivat perille. Heti peruskorjaustyömaakäynnin jälkeen oli vuorossa yhdistetty kokous- ja kulttuuritapahtuma. HAI:n vuosikokous pidetään nykysääntöjen mukaan toukokuussa ja juhlavuonna kokouspäivä oli 8.5. Kokous aloitettiin kello 16.00 teatteriravintola Nyyrikissä, joka sijaitsee Käpylässä. Tilaisuuteen liittyi myös aveceille avoin illallinen ja La La-ila! teatteriesitys legendaarisesta laulajasta Laila Kinnusesta. Kokouksen ajaksi aveceille, joilta perittiin kohtuullinen illallis- ja ohjelmamaksu, oli varattu oma tilansa. Kaikille yhteinen ohjelma alkoi 17.30. Tänä vuonna toukokuu oli aktiivi-haille tiukka, sillä seuraava jäsentapahtuma oli jo 18

vuosikokousta seuraavana torstaina 14.5. Silloin pidettiin HAI:n avustus- ja energiailtapäivä ravintola Kappelin Kellarin tiloissa Helsingin ydinkeskustassa. Tilaisuus alkoi kello 14.00 ja jatkui asiaohjelmalla lähelle kello 17:ää ja sitten vielä vapaamuotoisissa merkeissä klo 18.30: een asti. Luennoissa kerrottiin Asumisen rajoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta ja sen taloyhtiöille myöntämästä rahoituksesta, energiahallinnan merkityksestä taloyhtiöille sekä keinoista parantaa energiatehokkuutta. Tilaisuudessa esiteltiin myös mahdollisuutta käyttää sääennusteohjausta talojen lämmönsäätöön. Elämyksellisyyttä tilaisuuteen toi Suomen Olutseuran puheenjohtaja Eeva-Liisa Vaittinen, joka esitteli ja maistatti energiaystävällisiä oluita. Vaittisen osuuden jälkeen jatkettiin vapaamuotoista vuorovaikutusta ja tankattiin omia energiavarastoja hieman iltapalan ääressä. Kulttuuri kuuluu kesään Korjausrakentaminen pysyi juhlavuoden asialistalla myös seuraavassa tapahtumassa, 11. - 13.6. m/s Gabriellalla järjestetyssä Kesäseminaarissa. HAI suositteli jäsenilleen tuohon kaikkien isännöitsijäyhdistysten yhteiseen tapahtumaan osallistumista. HAI:ssa korjausrakentamisen teemaa pidetään niin ajankohtaisena ja tärkeänä, että yhdistys tuki jokaista risteilylle osallistunutta jäsentään maksamalla 25 prosenttia matkan osanottomaksusta. Seminaarin ohjelmassa oli luentoja ja klinikoita, joissa isännöitsijä saattoi pureutua korjausrakentamiseen omasta näkökulmastaan Kesäristeilyn jälkeen HAI:ssa annettiin isännöitsijöille aikaa irrottautua tiukasta työ- ja ammattiasiasta. Juhlavuotena tarjolla oli ensin lyhyt kulttuurimatka Nurmijärvelle ja sitten parin päivän kulttuurimatka Imatralle ja Kotkaan. Nurmijärvellä käytiin 27.6. tutustumassa Aleksis Kiven syntymäkotiin ja Taaborin vuoreen, sitten oli näytelmä Nummisuutarit ja lopuksi yhteinen illallinen Tuusulassa. Matkan erityisenä pontimena oli kahden juhlavuoden yhdistäminen. Aleksis Kiven syntymästä tuli vuonna 2009 nimittäin 175 vuotta. Varsinainen kesän kulttuurimatka oli jo heti heinäkuun ensimmäisellä viikolla ja sen pääkohde oli Imatra Big Band Festival 3.7. illalla. Päivemmällä matkalaiset saivat nauttia mm. koskinäytöksestä. Lauantaina 4.7. Imatralta lähdettiin jo aamulla kohti Kotkaa, jossa tutustuttiin Merikeskus Vellamon toimintaan ja näyttelyihin sekä Akvaariotalo Maretariumiin. Takaisin Helsinkiin tultiin lauantain illalla. Näitä parin päivän kulttuurimatkoja HAI on järjestänyt jo 1990-luvulta lähtien. Matkoihin on liitetty esimerkiksi Kuopiossa myös asiaohjelmaa paikallisen isännöitsijäyhdistyksen kanssa. Kulttuuritapahtumista vuosien mittaan tutuiksi ovat Tilaisuudet ovat erinomainen paikka myös tavata muita kiinteistöalalla toimivia henkilöitä. Vuoden 2008 HAI-risteilyllä keskustelussa ovat Anneli Laitinen ja Espoon Hissi Oy:n Raimo Ryhänen. Kuva Heikki Kylliäinen. tulleet mm. Pori Jazz, Tampereen teatterikesä, Hamina Tattoo, Kuopio tanssii ja soi, Savonlinnan Oopperajuhlat, Punkaharjun Retretti sekä Turun Samppalinnan kesäteatteri. Golfturnaus järjestetty jo 20 kertaa HAI:n pitkäaikaisin yhä jatkuva tapahtuma huipentaa kesän lomakauden elokuun alussa. HAI:n juhlavuonna myös golftapahtuma HAIG vietti juhlia, sillä turnaus järjestettiin 4.8.2009 jo 20. kerran. Tapahtuman järjestelyihin on vuosien aikana otettu kumppaniksi Suomen Kiinteistöliitto ja tilaisuus toimii nyt koko kiinteistöalan yhtenä suurtapahtumana nimellä HAIG Kiinteistö Golf. Kilpailussa oli tänäkin vuonna sekä joukkuepeli kolmihenkisin joukkuein että henkilökohtainen lyöntipelikilpailu ja pistebogey-kilpailu sekä naisille että miehille. Kaikkien aikojen ensimmäisessä turnauksessa voiton vei HAI:n oma joukkue eikä omena juhlaturnauksessakaan pudonnut kauaksi puusta. Vuoden 2009 voittaneessa Kiinteistökonkareiden joukkueessa pelaa nimittäin yhdistyksen entinen puheenjohtaja Juhani Siikala yhdessä Jussi Markkasen ja Jyrki Tuomisen kanssa. Kuten ihan ensimmäisessäkin turnauksessa pelinjohtajana toimi Aarre Kettunen ja kilpailupäällikkönä Juhani Mattila. Heidän lisäkseen direktoraatissa oli tänä vuonna Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Asumisen uusia tuulia ja pinnat kuntoon Elokuun myötä työt kutsuvat taas ja siksi HAI: n juhlavuoden ohjelmakin jatkui jo 8.8. taas ammattiohjelmalla. Tänä vuonna Asuntomessut olivat sopivalla etäisyydellä Helsingistä Valkeakoskella, jonne HAIlaiset suuntasivat työaikaa tuhlaamatta lauantaipäivänä. - Niinhän se jännästi on, että muistellessa HAI:n aikaista toimintaa, parhaiten mieleen ovat jääneet tuo aloitteestani liikkeelle lähtenyt keilailuturnaus, ja etenkin ne HAIGgolfturnaukset, joissa joukkueemme vei voiton, naurahtaa vuoden 2009 voittajajoukkueessa pelannut Juhani Siikala. - HAIG-turnauksesta on muodostunut yksi kiinteistöalan suurtapahtuma. Enimmillään siinä oli mukana 101 pelaajaa ja 28 joukkuetta. Golf-turnauksessa tarkoitus on rentoutua ja puhe keskittyy golfiin, ei työasioihin. Mutta kyllähän yhdessä pelaaminen toki samalla luo myös hyvää mielikuvaa mukana olevista, HAIG-golfturnauksen perustajiin kuuluva Juhani Mattila kuvaa tapahtumaa. Jo matka Valkeakoskelle hyödynnettiin asiaan ja autossa matkalaiset saivat kattavan katsauksen sekä HAI:n että yleisemminkin isännöintialan ajankohtaisiin kysymyksiin. Vähän matkalla toki annettiin löysää pysähtymällä Iittalan Lasikeskuksessa kahville. Samalla osanottajat saattoivat piipahtaa myymälöissä. Sitten ajettiin messualueelle ja tutustuttiin sen tarjontaan. Kohti Hämeenlinnaa Valkeakoskelta lähdettiin kello 16.30. Hämeenlinnassa linja-auton nokka suuntasi ensin Kruunuasuntojen koh- 19

- Muistan vuoden 1992 Lontoon matkallamme yhtenä tutustumiskohteena olleen arvokiinteistön Regents Parkin vieressä. Yhden perheen kodiksi tehtyyn taloon tuli oma veneellä ajettava kanava Thamesjoelta. Siinä oli mm. erillisiä palvelusväen asuntoja alakerrassa ja siipirakennuksessa. Selvisi, että paikallinen yhteyshenkilömme oli kertonut meidän olevan suomalaisia kiinteistöammattilaisia, jotka ovat tulleen katsomaan, sopiiko vapaana olevaa taloa mahdollisesti Suomen valtion ostettavaksi tai vuokrattavaksi. No laskimme pikaisesti, että paikalla olevien yhteen lasketut varatkaan eivät olisi riittäneet lähellekään talon hintaa. Talossa oli kullatut hanat yms. Pelkkä kalustuskin maksoi reilun miljoona puntaa, Pentti Laitinen muistaa HAI:n ensimmäiseltä varsinaiselta opintomatkalta. - Kaikilla matkoilla olemme tutustuneet kohteisiin, liikekiinteistöihin ja asuintaloihin. Kaikissa paikoissa on yhteistä ollut se, että kohteissa ei ole joutunut ihastelemaan, kuinka asiat on hoidettu hyvin Suomeen verrattuna. Esimerkiksi Lontoon Docklandsissa meille esiteltiin alan viimeisenä huutona asioita, jotka olivat meillä olleet liikekiinteistöpuolella arkipäivää jo vuosia, Pentti Laitinen toteaa. - Lontoon matkalla hotellissamme sattui siellä ollessamme aiheeton palohälytys. Huomasimme silloin, että hotellin turvavalot ja poistumisteiden valot olivat epäkunnossa. Tämän seurauksena isännöitsijädelegaatio vaati tiukasti hotellin johtoa paikalle. Pidimme johtajalle tiukan puhuttelu saman tien. Seuraavana päivänä huomasimme, että kaikki ilmoittamamme viat oli korjattu, naurahtaa yhtä matkamuistoa Juhani Mattila. Rento asiallisuus toimii hyvin HAI:n messuristeilylle. Eerola-Yhtiöiden standi on menestynyt perinteisesti hyvin, kun risteilyillä on äänestetty vuoden parhaasta standista. Tämä kuva on vuoden 2003 risteilyltä. Kuva Markku Kivistö teelle, jossa perehdyttiin etenkin kiinteistötaiteeseen osana hyvää asuinympäristöä. Pitkä päivä huipentui sitten yhteiseen illalliseen Vanajanlinnassa. Aamukymmeneltä Rautatientorilta alkanut matka päättyi samaan paikkaan iltakymmeneltä. Lisää hyvää ammattiasiaa oli tarjolla jo 19.8. vierailulla Tikkurila Oy:n Monicolor-tehtaalle Tikkurilaan. Myöhäisiltapäivään sijoittuneeseen ja jäsenille maksuttomaan tilaisuuteen osallistui parikymmentä jäsentä. Tehdaskierroksen ohella käsiteltiin pintakäsittelyasioita etenkin isännöitsijän näkökulmasta. Uusi laki haltuun Vuoden 2010 alussa voimaan tulevasta uudesta asunto-osakeyhtiölaista HAI järjesti koulutusta 9.9. yhdessä Suomen Isännöintiliiton kanssa. Asianajotoimisto Juridian Timo A. Järvinen ja Tapio Nevala Kiinteistölaki Tapio Nevalasta yksinä uuden lain parhaista tuntijoista kertoivat isännöitsijöille muun muassa, mitä muutoksia ja mahdollisuuksia uusi laki antaa heille, muuttuvatko isännöitsijän vastuut ja miten alan vakiintuneet käytännöt muuttuvat uuden lain takia. Helsingin lisäksi vastaavanlaisia koulutustilaisuuksia järjestettiin muuallakin Suomessa. Nuori lakimies Ari Kanerva avasi Helsingin Ammatti-isännöintiuutiset lehden lukijoille kiinteistöalaa koskettavia lakimuutoksia vuoden 1993 numerossa. Tuolloin kuumia perunoita olivat kiinteistöveroon ja arvonlisäveroon siirtyminen. Tämä koko toimintakenttää koskeva lakimuutos on tyypillisesti asia, johon liittyvä koulutus on koettu järkeväksi keskittää Isännöintiliittoon sekä kiinteistöalalle koulutusta järjestäviin organisaatioihin. Uusi asunto-osakeyhtiölaki puhutti väkeä myös vuoden 2009 Isännöintipäivillä, jotka pidettiin Tampereella 24. - 25.9. noin 400 isännöintialan ammattilaisen voimin. HAI on perinteisesti tukenut jäsentensä osallistumista Isännöintipäiville maksamalla osan osanottomaksusta. Tämä on yksi niistä tapahtumista, joiden kustannuksien kattamiseen HAI käyttää oman varainhankintansa tuottoja. Unkarissa tiukka pidennetty viikonloppu Ne HAI:n jäsenet, jotka olivat Tampereella Isännöintipäivillä, eivät ehtineet viettää paljon aikaansa kotona ennen yhdistyksen juhlavuoden seuraavaa tapahtumaa. HAI:n Budapestin opintomatka nimittäin alkoi 1.10. Kotiin yhdeksi bussilastiksi rajattu matkalaisryhmä palasi 4.10. Tämänvuotinenkin ohjelma oli liki näännyttävä, kuten jotkut matkalaiset ovat asiarunsautta kuvanneet. Matka alkoi kokoontumisella Helsinki Vantaan lentokentälle torstaiaamuna kello 7.00. Ensimmäisen päivän ohjelman viimeinen osuus oli kello 20.30 alkamaan merkitty illallinen. Perjantaina ensimmäinen ohjelmanumero alkoi kello 9.00, jota ennen oli jo nautittu aamiainen ja siirrytty hotellista Budapestin 8. ja 9. 20