RÄYSKÄLÄ AIR PARK - HANKKEEN MARKKINASELVITYS

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 1 (26) (Kuva Katja Soikkeli. Purjelennon SM2010, Lähde: www.rayskala.fi) YritysVoimala Oy RÄYSKÄLÄ AIR PARK - HANKKEEN MARKKINASELVITYS Loppuraportti 13.10.2011 P16084

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 2 (26) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Räyskälän ilmailukeskuksen nykytila-analyysi... 4 2.1 Fasiliteetit ja palvelurakenne... 4 2.2 Ympäristö ja maanomistusolosuhteet... 6 2.3 Räyskälän Ilmailukeskuksen toiminta... 7 2.4 Nykyiset toimijat ja käyttäjät... 9 2.5 Ilmailukeskuksen lähialueen tarjontaa... 11 2.6 Kilpailutilanne... 11 2.7 Kehitysnäkymiä... 12 3 Siljan Air Park... 13 3.1 Taustaa... 13 3.2 Kuvaus toiminnasta... 13 4 Tiedonkeruu ja aineiston esittely... 15 5 Käyttäjäpotentiaali ja kiinnostukset... 15 5.1 Kotimaiset vapaa-ajan ilmailijat... 16 5.2 Ulkomaalaiset ilmailumatkailijat... 20 5.3 Ilmailun koulutustoiminta... 21 5.4 Kokous- ja ryhmämatkailu... 21 5.5 Luontoliikkujat ja muut matkailijat... 22 5.6 Moottoriajoneuvojen ajoharjoittelu, testaus ja moottoriurheilu... 22 6 Kehittämiskohteita... 23 7 Johtopäätökset... 25

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 3 (26) YRITYSVOIMALA OY RÄYSKÄLÄ AIR PARK - HANKKEEN MARKKINASELVITYS 1 Taustaa Räyskälän Ilmailukeskus on Pohjoismaiden suurin harrasteilmailun keskus. Kentällä on aktiivista purjelento-, laskuvarjohyppy-, moottorilento-, varjoliitoja lennokkitoimintaa. Räyskälässä järjestetään vuosittain myös eri lajien SM-, EM- ja MM-kilpailuja normaalin toiminnan lisäksi. llmailukeskuksen kehittämistä varten on käynnistetty Räyskälä Air Park hanke. Hanketta hallinnoi Hyvinkään-Riihimäen talousalueen KOKO-ohjelma isäntäorganisaationaan YritysVoimala Oy. Hanke toteutetaan Räyskälä- Säätiön, Lopen kunnan ja Hyvinkään-Riihimäen talousalueen KOKO-ohjelman yhteishankkeena. Räyskälä Air Park- hankkeen tavoitteita on määritelty seuraavalla tavalla: Ensimmäisessä rakennusvaiheessa (2012-2014) on tarkoitus laajentaa lentokonehallitilakapasiteettiä sekä saada alueelle uusi päärakennus, jossa on tarkoituksenmukaiset ravintola-, kokous-, ja majoitustilat. Vapaa-ajan majoitustarjontaa varten voidaan rakentaa chalet-tyyppisiä rivitaloasuntoja nykyiselle majoitusalueelle, mikäli markkinaselvitys antaa tukea tälle. Toisessa rakennusvaiheessa rakennettaisiin mm. vapaaajan asutusta nykyisen vuokra-alueen ulkopuolelle. Riitalan ja Someron yhteismetsillä on melko laajoja maa-alueita nykyisen lentokenttäalueen välittömässä läheisyydessä. Vapaa-ajan rakentaminen tapahtuisi vuosina 2014-2016. Räyskälä Air Park- hankkeessa tehtävän kokonaissuunnittelun pohjatyönä laadittiin markkinaselvitys, jonka tarkoituksena oli kartoittaa käyttäjäkunnan tarpeita ja määrää sekä selvittää mahdollisuuksia laajentaa käyttäjäkuntaa. YritysVoimala Oy kilpailutti kesäkuussa 2011 Räyskälä AirPark hankkeen markkinaselvitys työn toteuttamisen. Toteuttajaksi valittiin FCG Finnish Consulting Group Oy. Markkinaselvitystyö käynnistettiin heinäkuussa ja työ valmistui lokakuussa 2011. Markkinaselvitystyön ohjausryhmään kuuluivat Liisa Linsdberg-Mattsson, YritysVoimala Oy/Hyvinkään-Riihimäen talousalueen KOKO-ohjelma Riku Rissanen, Räyskälä-Säätiö Jyrki Käki, Lopen kunta Finnish Consulting Group:sta työn toteutukseen ovat osallistuneet projektipäällikkö Hanna Baas, aluepäällikkö Seppo Arvio, toimialajohtaja Pauli Santala, tutkija Vesa Kokkonen ja alikonsulttina ilmailualan asiantuntija Ossi Komppa. Työn aikana järjestettiin kolme kokousta. Tiedon keräämiseksi järjestettiin kyselyjä ja toteutettiin puhelinhaastatteluja.

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 4 (26) 2 Räyskälän ilmailukeskuksen nykytila-analyysi Räyskälän Ilmailukeskus sijaitsee Etelä-Hämeessä Lopen Räyskälän kylässä reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Pääkaupunkiseudun lisäksi kohtuullisen ajomatkan päässä sijaitsevat myös Riihimäki (40 km), Hyvinkää (55 km), (Hämeenlinna (50 km), Lahti (100 km), Tampere (125 km) ja Turku (130 km). Lisäksi etelä-pohjoissuuntaisen rataliikenteen päärata kulkee Riihimäen kautta. Sijainti lähellä Etelä-Suomen väestökeskittymiä on hyvä, sillä Hyvinkään-Riihimäen talousalueella on 90 900 asukasta 1 (2009) ja Kanta- Hämeen sekä Uusimaan maakuntien yhteenlaskettu väestöpohja on 1,7 miljoonaa henkilöä (2010), 2 Väestöpohjatarkastelussa voidaan huomioida myös Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat, joiden yhteenlaskettu väestömäärä on 1,2 miljoonaa. Kuva 1. Räyskälän Ilmailukeskus suhteessa Etelä-Suomen väestökeskittymiin. (kuva www.skydivehame.com) Räyskälän lentokenttä on rakennettu vuonna 1940 sodanaikaiseksi varalaskupaikaksi, mutta jäi sodan jälkeen metsittymään. Kenttä raivattiin uudelleen harrastajavoimin vuonna 1963. Suurin merkitys kentän kehittämiselle oli vuonna 1976 pidetyt purjelennon maailmanmestaruuskilpailut, joita ennen alueelle rakennettiin pääosa siellä nyt olevista rakennuksista sekä suoritettiin silloisten kiitoteiden asfaltointi. Nykytila-analyysissä tarkastellaan olemassa olevia fasiliteetteja, palvelurakennetta, toimintaa sekä nykyistä käyttäjäkuntaa ja kilpailutilannetta. 2.1 Fasiliteetit ja palvelurakenne Fasiliteetit ja tekniset tiedot Lentokentällä on neljä kiitotietä, joista kaksi sijaitsee itä-länsi-suuntaisesti ja kaksi kaakkois-luode suuntaisesti. Kiitotiet ovat pituudeltaan 480 m, 850 m, 1020 m sekä 1270 m. Pääkiitotiet on päällystetty vuonna 1975 ja apukiitotiet 1994-1995. Asfaltoinnissa on tällä hetkellä uusimistarpeita. 1 Hyvinkään-Riihimäen talousalue www.hyrinet.fi 2 Tilastokeskus, Väestötilasto 2010.

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 5 (26) Lentokenttä on hyväksytty VFR (näkölentosäännöt) lentotoimintaan, kentällä ei ole valaistusta. Lentotoiminta on sallittua klo 9-21 välisen ajan, kuitenkin niin, että kentälle voi saapua ja sieltä lähteä myös edellä mainittujen kellonaikojen ulkopuolella, kun olosuhteet ovat näkölentosääntöjen mukaiset. Lisäksi on määritelty tietyt melualueet, joiden ylilentämistä vältetään. Talviaikana traktorilla ja lumilingolla pidetään aurattuna yksi kiitotie tarpeen mukaan. Räyskälässä toimiville on julkaistu Ilmailulaitoksen hyväksymät Räyskälän Pysyväismääräykset (RÄPY) ja radiopuhelintaajuus on 122.650. Ilmailukeskuksessa on Avgas 100LL polttoaineen jakelupaikka. Ilmailukeskuksessa on päärakennuksen läheisyydessä 4 pienkonehallia sekä kiitotien päässä vuonna 2010 valmistunut 800 m2 kokoinen halli. Kuva 2. Räyskälän Ilmailukeskuksen opaskartta Majoitus- ja ravintolapalvelut sekä muut tilat Räyskälän Ilmailukeskuksen päärakennuksessa toimii A-oikeuksilla Ravintola Cafe 26, joka on avoinna kesäaikaan aamusta iltaan. Talviaikaan ravintola on auki tilauksesta esim. pikkujoulujen järjestämistä varten. Ilmailukeskuksessa on motelli, jossa on majoitustilaa yhteensä 64 henkilölle kahden, kolmen ja neljän hengen huoneissa. Huoneita on peruskorjattu vuonna 2005, mutta tällä hetkellä majoitustilojen taso ei täytä nykyaikaisia vaatimuksia. Leirintäalueella on 140 asuntovaunupaikkaa. Nykyisellään asuntovaunupaikat ovat toimintakauden ajan täynnä ja useita vaunuja on alueella myös ympärivuotisesti. Asuntovaunupaikat on tarkoitettu vain Räyskälässä toimivien ilmailuharrastajien käyttöön, eikä alue ole virallinen leirintäalue. Ilmailukeskuksen motellin yhteydessä on Suomen Urheiluilmaopiston käytössä olevia tiloja, mm. luokkatiloja. Vääriä-järven rannalla motellin läheisyydessä on kaksi saunaa, jotka ovat motellin ja asuntovaunualueen asukkaiden käytössä, ja niitä voi myös vuokrata omaan käyttöön. Nykyinen rakennuskanta on ikääntynyttä, pääosin rakennettu 1960- ja 1970- luvuilla. Nykyiset rakennukset eivät mahdollista toiminnan voluumin kasvua, eivätkä täysin täytä tasoltaan nykyaikaisia vaatimuksia.

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 6 (26) Kuva 3. Räyskälän Ilmailukeskuksen päärakennus 2.2 Ympäristö ja maanomistusolosuhteet Räyskälän lentokenttäalue on Valtioneuvoston 2006 vahvistamassa Kanta- Hämeen maakuntakaavassa varattu lentoliikenteen alueeksi urheilu- ja harrastusilmailulle. 3 Räyskälän ilmailukeskuksen maa-alue (135 ha) on Metsähallituksen omaisuutta. Alue on vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka on voimassa vuoteen 2034 saakka. Sopimuksen jatkosta on käyty neuvotteluja ja Räyskälä-Säätiölle pyritään saamaan etuosto-oikeus vuokra-alueeseen. Nykyisellään vuokrasopimus ei mahdollista jälleenvuokrausta. 4 Räyskälän Ilmailukeskuksen pohjoispuolella on Puolustusvoimien Hämeen Viestirykmentin koulutusalue, jolla sijaitsee myös useita Viestirykmentin rakennuksia. 5 Aluetta käytetään erilaisten pienten taistelukoulutus- ja niitä vastaavien harjoitusten järjestämiseen. Kovapanosammuntoja alueella ei suoriteta. Lentokentän ympäristössä on yhteismetsien maita ja lähellä on sekä vakituista että loma-asutusta. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Särkijärven rannalla. Lisäksi loma-asutusta sijaitsee myös Ali- ja Yli-Myllyjärvien rannoilla. 3 Hämeen ympäristökeskus. Ympäristölupapäätös 2007. 4 YritysVoimala Oy. Räyskälä Air Park- hankkeen hanketaulukko 5 Hämeen ympäristökeskus. Ympäristölupapäätös 2007.

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 7 (26) Kuva 4. Puolustusvoimien harjoitusalue Räyskälässä 6 Talviajan mahdollisia uusia toimintoja tarkasteltaessa lähtötietoina on hyvä ottaa huomioon alueen lämpötilat ja lumensyvyys. Hämeenlinnan mittausaseman keskilämpötilatiedot sekä Lammin mittausaseman lumensyvyystiedot kahdelta edelliseltä talvelta (2009/2010 ja 2010/2011)7 Keskilämpötila C Ylin lämpötila C Alin lämpötila C Lumen syvyys Marraskuu -0,4 1,45-2,3 2,5 cm Joulukuu -8,75-6,1-11,75 14,5 cm Tammikuu -9,7-6,55-13,2 36,5 cm Helmikuu -10,7-6,95-14,55 53,5 cm Maaliskuu -2,3 1,55-6,55 56 cm 2.3 Räyskälän Ilmailukeskuksen toiminta Ilmailukeskuksessa on toimintaa ympärivuotisesti, joskin toiminta keskittyy kesään ja talvikaudella toimintaa on huomattavasti vähemmän. Purjelento on tällä hetkellä volyymiltään ja merkitykseltään ilmailukeskuksen suurinta toimintaa. Purjelennon toimintakausi on maaliskuusta syyskuun loppuun ja vilkkainta aikaa on kesäkuun alusta elokuun puoliväliin. Räyskälän Ilmailukeskuksessa purjelentokoneita on 50 100 kpl, joista osa on kerhojen ja osa yksityisten omistamia. Purjelentokonehinauksia toteutetaan vuosittain 3500-4500 kpl. Laskuvarjohyppy on toinen Räyskälän keskeisimmistä toiminnoista. Hyppyjä toteutettiin vuonna 2010 yhteensä n. 5 000 kpl. Purjelennon ja laskuvarjohyppytoiminnan ohella Räyskälässä harrastetaan moottoroitua lentotoimintaa. Hinaus- ja hyppylentotoiminnan lisäksi lennetään moottorilentokoneilla, ultrakeveillä lentokoneilla, moottoripurjekoneilla sekä satunnaisesti 6 Puolustusvoimat. Räyskälän harjoitusalue. 7 Ilmatieteenlaitos, tilastoaineisto

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 8 (26) moottoroiduilla riippu- ja varjoliitimillä. Lentopaikalla tehdään moottoroiduilla lentokoneilla 13 000-15 000 starttia vuosittain. 8 Ilmailukeskuksessa on pienessä määrin myös ultrakevytilmailua, riippu- ja varjoliitoa sekä lennokkitoimintaa. Myös kuumailmapalloilijat käyttävät lentopaikkaa satunnaisesti. Läheisellä Särkijärvellä on usein myös vesitasokoneita. Räyskälässä järjestetään ennakoivan ajon kursseja. Moottoripyöräkoulutusta vuosittain Räyskälässä tarjoaa tällä hetkellä Liikkuva poliisi omalle henkilökunnalleen. Harjoitusalueita on useita, osa lentokenttäalueella ja osa kentän lähimaastossa. Tapahtumat ja kilpailutoiminta Räyskälän Ilmailukeskuksessa järjestetään useita erilaisia ilmailutapahtumia ja kilpailuja. Purjelennon SM-kisat on tärkein vuosittainen tapahtuma ja vuonna 2011 tapahtumakalenterissa on sen lisäksi useita laskuvarjohyppytapahtumia. Kansainvälinen Ilmailuliitto FAI on myöntänyt Suomelle MM-kisaisännyyden purjelennon vakio-, kerho- ja 20 metrin luokissa vuodelle 2014, kisat tullaan järjestämään Räyskälän Ilmailukeskuksessa. Kisaisännyydellä on suuri merkitys ilmailukeskuksen toiminnalle ja kisajärjestelyihin panostetaan. Viimeksi MM-kisat järjestettiin Räyskälässä vuonna 1976 ja nuorten MM-kisat vuonna 2009. Ilmailutapahtumien lisäksi Räyskälässä järjestetään muita tapahtumia, lähinnä moottoriurheiluun liittyen. Viime aikoina moottoripyörien Road Racing kisat on järjestetty ilmailukeskuksessa vuosittain, myös eri auto- ja moottoripyöräharrastajien kerhotapaamisia ja ajoharjoituksia järjestetään ympäri vuoden. Kesällä 2012 ilmailukeskuksessa järjestetään Suviseurat. Tapahtuma tuo Lopelle kesä- heinäkuun vaihteessa noin 70 000 suviseuravierasta. Aiemmin vastaavanlaisia ilmailun ulkopuolisia suurtapahtumia ovat olleet vuosien 1990 ja 1995 maaseutunäyttelyt. Kuva 5. Purjelennon SM-kisat 2010 (kuva Katja Soikkeli) 8 Hämeen ympäristökeskus, 2007. Ympäristölupapäätös.

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 9 (26) Käyttäjät ovat jokseenkin tyytyväisiä Ilmailukeskuksen nykytilaan. Erittäin hyviä vastauksia tuli kohtalaisen vähän ja vastausten pääpaino oli jokseenkin hyvää ja neutraalia. Päärakennuksen, tapahtumien ja hintatason osalta olisi nykyisten käyttäjien mielestä eniten kehitettävää. Yleinen viihtyvyys Räyskälän Ilmailukeskuksen nykytila keskusta käyttävät ilmailijat Sijainti Ravintolapalvelut Kiitotiet Purjelentojen hinauspalvelut Lentokonehallit Majoitusmahdollisuudet Vapaa ajan palvelut Hintataso Erittäin hyvä Hyvä Neutraali Huono Erittäin huono EOS Tapahtumat Päärakennus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 6: Räyskälän ilmailukeskuksen nykytila käyttäjien mielipiteet 2.4 Nykyiset toimijat ja käyttäjät Räyskälän Ilmailukeskusta hallinnoi Räyskälä-Säätiö ja käyttäjät koostuvat ilmailukerhojen jäsenistä, urheiluilmaopiston väestä sekä pienemmässä määrin muusta toiminnasta. Räyskälä-Säätiö Räyskälä-Säätio hallinnoi lentokentän toimintaa, vastaa lentokentän kunnossapidosta ja kehittämisestä, omistaa valtaosan kiinteistöistä sekä järjestää purjelentotoimintaa. Monipuolinen harrastusilmailutoiminta on keskuksen toiminnan perusta. Toiminnan rahoituksen pohjana ovat oman toiminnan tuotot ja lisärahoitusta kerätään erilaisilla yleisötapahtumilla, matkailu- sekä kokous- ja elämyspalveluilla. 9 Säätiö markkinoi Räyskälän Ilmailukeskusta websivujen, esitteen ja uutiskirjeen kautta, muutamilla alan messuilla ja mainostamalla Ilmailulehdessä. Suomen Urheiluilmailuopisto ja Suomen Ilmailuliitto ry Räyskälän Ilmailukeskuksessa toimii Suomen Urheiluilmailuopisto, jonka tarjoaa sekä lajikursseja että ilmailulajien opettajakursseja. Suomen Ilmailuliitto SIL on keskittänyt ilmailun opettajakoulutuksen Suomen Urheiluilmailuopistoon Räyskälän Ilmailukeskukseen 10 9 Räyskälä-Säätiö. Toimintasuunnitelma 2010. 10 Suomen ilmailuliitto, www.ilmailuliitto.fi

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 10 (26) Ilmailukerhot Räyskälän kenttää käyttävät kotikenttänään useat eri ilmailukerhot, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on yli 1000 henkilöä. Tällä hetkellä Räyskälässä toimivat Espoon Ilmailukerho, Hämeenlinnan Laskuvarjourheilijat, Hämeenlinnan Urheiluilmailijat, Hämeenlinnan Ilmailukerho, Nuorisoilmailijat, Polyteknikkojen Ilmailukerho sekä Suomen Urheiluilmailijat. Hämeen Laskuvarjourheilijat ry toimii ainoana laskuvarjourheilua kouluttavana ja harrastavana yhdistyksenä Räyskälän Ilmailukeskuksessa. Yhdistys kuuluu Suomen neljän suurimman laskuvarjohyppykerhon joukkoon. Yhdistyksellä on omat kerhotilat Räyskälässä. Kerhossa on 250 jäsentä ja uusia laskuvarjohyppääjiä koulutetaan vuosittain n. 100. 11 Liikkuva poliisi Liikkuva poliisi järjestää Räyskälän ilmailukeskuksessa ajokoulutusta. Tällä hetkellä ajokoulutustoimintaa on n. 2kk vuosittain. Ohikulkijat ja matkailijat Räyskälä-Säätiö aloitti vuonna 2009 lähialueen asukkaille, loma-asukkaille sekä matkailijoille ja ohikulkijoille suunnatut kiertokäynnit ilmailukeskuksessa. Kiertokäynnit ovat saaneet hyvän vastaanoton. Vuosittain ilmailukeskuksessa arvioidaan käyvän 1000 2000 ohikulkijaa. Yhteenveto ilmailukeskuksen nykyisistä käyttäjistä Kuvaus toiminnan laajuudesta tai käyttäjien määrästä Ilmailukerhojen jäsenet yhteensä Purjelentotoiminta Laskuvarjotoiminta 1 000 henkilöä 50-100 konetta, hinauksia 3500-4500 kpl vuosittain n. 5 000 hyppyä, koulutusta 100 henkilölle vuosittain. Moottorilentotoiminta 13 000 15 000 laskua (2007) Urheiluilmaopiston toiminta Tapahtuma- ja kilpailutoiminta Liikkuva poliisi Muut kuin ilmailuun liittyvät tapahtumat Ohikulkijat ja matkailijat Suuri osa opiston 7 000 vuosittaisesta koulutuspäivästä Räyskälän Ilmailukeskuksessa Vaihtelee vuosittain Ennakoivan ajon koulutukset, toimintaa 2 kk vuosittain Vuosittain moottoripyörien RR-kisat ja kokoontumisajoja. Satunnaisesti isoja yleisötapahtumia Vuosittain 1 000-2 000 kävijää 11 www.skydivehame.com

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 11 (26) 2.5 Ilmailukeskuksen lähialueen tarjontaa Räyskälän kylässä Ilmailukeskuksen läheisyydessä toimii entisen koulun tiloissa leirikeskus, jossa on yhteismajoitustiloja, lisäksi kylässä on kauppa. Läheisen Kaartjärven tuntumassa sijaitsee 6-väyläinen Laakasalon golf-kenttä, jonka yhteydessä loma- ja kurssikeskus Laakasalo tarjoaa majoitusta mm. huviloissa ja asuntovaunualueella. Kaartjärven rannalla sijaitsee myös Riihisalon vapaa-ajanviettokeskus, jossa on tarjolla majoitusta ja omatoimista tekemistä varten mm. tenniskenttä, frisbee-golf ja hiihtolatuja. Lopen kunnan alueella on huomattavan paljon loma-asuntoja, jopa 3 300 kpl. Lopella on retkeilypolkuja noin 30 km, ja ne ovat osa Hämeen Järviylängöllä risteilevää Ilves-reitistöä. 12. Lopen tunnetuimpiin käyntikohteisiin kuuluu Marskin Maja, jossa on mm. museo, kahvila sekä huvila majoittumista varten. Lopen ampumaurheilukeskus tarjoaa puitteet metsästys- ja ampumaurheilun harrastamiseen. Lisäksi lähialueella toimii muutamia ohjelmapalveluyrityksiä ja tarjonnassa korostuu moottoriurheilu. Saukkolan Ek Oy:llä on noin puolen tunnin ajomatkan päässä Räyskälän Ilmailukeskuksesta ralliautojen testirata, jossa voidaan talvella järjestää liukkaan kelin ajoharjoittelua. Lisäksi tarjolla on kokous- ja juhlapalveluja. Lähellä sijaitsevat kaupungit Riihimäki ja Hyvinkää tarjoavat mm. hotellimajoitusta, kulttuuria sekä runsaasti muita palveluja. Hyvinkäällä sijaitsee myös Sveitsin hiihtokeskus. Lopen lukio tarjoaa ilmailun teoriakursseja yhteistyössä Suomen Urheiluilmailuopiston kanssa. Lukio ostaa Urheiluilmailuopistolta teoriakoulutusta ja vuosittain ilmailukursseille osallistuu n. 10 lukio-opiskelijaa. 2.6 Kilpailutilanne Räyskälän Ilmailukeskuksen asema Suomen johtavana harrasteilmailukeskuksena on hyvä, mutta nykytoiminnalle on nähtävissä myös kilpailua. Harrasteilmailun osalta Räyskälän ilmailukeskuksen kanssa kilpailevat muut Etelä- Suomessa sijaitsevat lentokentät. Ilmailun kilpailutoimintaa järjestetään Räyskälän Ilmailukeskuksen lisäksi lähialueella mm. Nummelan lentokeskuksessa ja Lahti-Vesivehmaan lentokentällä Ilmailijoille suunnatun kyselyn perusteella voidaan todeta, että kilpailijoita ovat etenkin Jämin lentokenttä, Utin lentoasema ja Nummelan lentokeskus. Kohtuullisesta pitkästä etäisyydestä huolimatta Jämijärven lentokenttä on fasiliteettiensa puolesta Räyskälän Ilmailukeskuksen kilpailija. Jämillä on kesäaikaan vilkasta harrasteilmailutoimintaa, mm. laskuvarjohyppyjä, purjelentoa sekä riippu- ja varjoliitoa ja ultrakevytlentotoimintaa. Vuosittainen suurin tapahtuma on Jämi Fly in, jonka lisäksi järjestetään useita pienempiä tapahtumia. 13 Jämin lentokentän yhteydessä on tarjolla hotelli- ja mökkimajoitusta, ravintolapalvelut ja kokoustiloja. Kentän yhteydessä on myös Jämi Areena, joka tarjoaa puitteet tapahtumien ja kokouksien järjestämiseen. Alueen tarjontaa rikastuttaa myös ilmailuperinnemuseo. Kyselyn tulosten mukaan Jämin vahvuus suhteessa Räyskälän Ilmailukeskukseen on nimenomaan palvelujen monipuolisuus ja laatu. 12 Loppi vapaa-aikavyöhyke. www.loppi.fi 13 www.jami.fi; www.hotellijami.fi

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 12 (26) Räyskälän Ilmailukeskuksen kanssa etenkin laskuvarjoharrastajien osalta kilpailee Utti, jonka vahvuutena on vilkas laskuvarjotoiminta, mutta heikkoutena huonompi sijainti. Nummelan ja Hyvinkään lentopaikkojen vahvuus suhteessa Räyskälään on niiden parempi sijainti suhteessa pääkaupunkiseutuun. Näissä kohteissa ei kuitenkaan ole tarjolla yhtä monipuolisesti palveluja kuin Räyskälän Ilmailukeskuksessa. Monilla pienistä lentopaikoista ei ole tällä hetkellä esim. kilpailujen järjestämiseen riittävää organisaatiota tai lentokentän yhteydessä monipuolisia tukipalveluja, majoitustiloja ja ravintolapalveluja. Etelä-Suomessa sijaitsevista lentokentistä Helsinki-Malmilla on eniten harrastaja- ja koulutuslentotoimintaa. Helsinki-Vantaan lentokentän liikenne asettaa harrasteilmailulle kuitenkin rajoituksia Helsinki-Malmin kentällä. 2.7 Kehitysnäkymiä Räyskälän Ilmailukeskuksen kehittämistä ja tulevan air parkin markkinoita ja potentiaalisia asiakkaita tarkastellessa huomioidaan myös sekä vapaa-ajan ilmailussa että laajemmin kuluttajakäyttämisessä havaittavissa olevat trendit. Trendejä vapaa-ajan ilmailussa Ilmailun harrastajamäärät ovat pysyneet lähes samansuuruisena useita vuosia. Vuonna 2010 Suomen Ilmailuliiton henkilöjäseniä oli noin 10 197 ja vuonna 2005 vastaavasti 10 051. Harrastuslajien suosiossa on tapahtunut vuosien 2005 2010 välisenä aikana muutoksia. Moottorilennon harrastajamäärät ovat hieman vähentyneet, ultrakevytlentämisen kasvattaessa suosiota huomattavasti, myös varjoliidon suosio on ollut selvässä kasvusuunnassa. Purjelennon harrastajamäärissä on tapahtunut hienoista laskua. (2005: 2446 harrastajaa ja 2010: 2161 harrastajaa) 14 Ultrakevytlentämisen suosion arvellaan kasvavan jatkossakin. Tulevaisuudessa moottorilentämisen suosioon tulevat vaikuttamaan osaltaan polttoaineen hinnan sekä viranomaismääräysten kehittyminen. Jatkossa on todennäköistä, että ilmailun harrastaminen tulee keskittymään entistä enemmän suurempiin alueellisiin ilmailukeskuksiin, joissa on tarjolla hyvät puitteet ilmailun harrastamiselle sekä monipuolisia palveluja tämän ohessa. Trendejä vapaa-ajanvietossa, kuluttajakäyttäytymisessä ja matkailussa Keskeisiä kuluttajakäyttäytymisen trendejä on elämän tapojen erilaistuminen, harrastukset sekä matkakohteet tukevat omakuvan rakentumista. Ilmailu on usein harrastajilleen elämäntapa. Elämäntyylien korostuessa ilmailukeskuksessa samanhenkisten ihmisten parissa voidaan haluta viettää entistä enemmän aikaa, jos kohteen palvelut ja tarjonta sitä tukevat. Vapaa-ajalta halutaan elämyksiä, mutta niitä halutaan kokea myös helpolla ja miellyttävällä tavalla. Ympäristötietoisuus lisääntynee edelleen. Ekologisia ratkaisuja arvostetaan myös vapaa-ajankohteissa ja niistä ollaan usein myös valmiita maksamaan enemmän. Tämä tukee esimerkiksi ultrakevytlentämisen suosion kasvua. 14 Suomen ilmailuliitto. Toimintakertomukset 2005 ja 2010.

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 13 (26) Kommunikaatioteknologian kehitys jatkuu. Ihmisten työaika ja vapaa-aika limittyvät toisiinsa ja entistä useammat arvostavat kohdetta, jossa harrastamisen lisäksi on mahdollisuus esim. työskentelyyn hyvien tietoliikenneyhteyksien kautta. Tuloerojen kasvulla on vaikutuksia kuluttajakäyttäytymiseen. Rikkaat ovat valmiita maksamaan korkealaatuisista palveluista kun vähävaraisemmat kaipaavat edullisia vaihtoehtoja. Väestön väheneminen vaikuttaa siihen, että entistä suurempi osa kuluttajista on tulevaisuudessa iäkkäitä, joilla on myös usein nuoria enemmän taloudellisia resursseja käytettävissään. Rahaa ollaan myös valmiita käyttämään vapaa-aikaan ja elämyksiin. Lapset ja varhaisnuoret taas ovat tulevaisuuden asiakkaita. Kohteesta ja harrastuksesta syntynyt positiivinen mielikuva vaikuttaa jatkossa oman vapaa-ajanviettokohteen valintaan. 3 Siljan Air Park 3.1 Taustaa 3.2 Kuvaus toiminnasta Air parkilla tarkoitetaan yleisesti ilmailuharrastajille ja ilmailusta kiinnostuneille lentokentän ympärille rakennettua teemallista kylää. Air parkissa asukkaat pääsevät lentokoneellaan rullaustietä oman asunnon yhteydessä olevaan hangaariin. USA:ssa toiminta on jo huomattavan laajaa, Air parkeja ja Fly-in yhteisöjä on yli 500 kpl. Euroopassa kohteita on tällä hetkellä kuusi. 15 Yksi näistä on Ruotsin Taalainmaalla sijaitseva Siljan Air Park, jota esitellään lyhyesti seuraavaksi. Siljan Air Park sijaitsee Siljansnäsin kylässä, 12 km etäisyydellä Leksandin kuntakeskuksesta. Etäisyys Tukholmasta on n. 270 km. Lähempänä sijaitsevat Borlänge (60 km) ja Gävle (150km). Tukholmasta ja Arlandan lentokentältä Leksandiin pääsee junalla päivittäin. Suunnitelma Siljan Air Parkista valmistui 2003 ja suuri osa tonteista saatiin myytyä vuoden 2005 loppuun mennessä. 2006 avattiin asfaltoitu kiitotie ja ensimmäiset talot rakennettiin. Siljan Airpark vihittiin virallisesti käyttöön 2009 kun rullaustiet otettiin käyttöön. 16 Siljan Air Park on monitoimintainen kohde: lentokenttä, ilmailuharrastajien kohde ja vapaa-ajan asumisen alue. Siljan Air Parkissa on myös jonkin verran koulutustoimintaa sekä liiketoimintaa, ja kohteessa vierailee matkailijoita. Kohteen vahvuutena nähdään sijainti, luonnon läheisyys sekä monipuolinen palvelutarjonta ilmailun ohella. Siljan Air Parkissa on 850 m mittainen päällystetty kiitotie sekä ruohopintainen 850 m kiitotie. Kentällä ei ole valaistusta. Air Park Village alueella on 44 tonttia. Asuntojen ja tonttien omistajat ovat pääasiassa ruotsalaisia, mutta mukana useita muitakin kansallisuuksia, mm. saksalaisia ja tanskalaisia. Asukkaiden ikähaarukka on suuri: 30-84 vuotta. Osa omistajista on ilmailijoita, mutta mukana on paljon henkilöitä, jotka eivät varsinaisesti ole ilmailijoita, mutta jakavat kiinnostuksen lajiin. Siljan Airpark Village siis osoittaa, että Ruotsissa on onnistuttu houkuttelemaan lentokentän 15 Siljan AirPark, www.siljanairpark.se 16 Siljan AirPark, www.siljanairpark.se

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 14 (26) yhteyteen loma-asukkaita sekä kotimaasta että ulkomailta. Räyskälän Ilmailukeskuksen sijainti suhteessa väestökeskittymiin on hyvä ja luonto tarjoaa hienot puitteet kehittämiseen myös Räyskälässä. Siljansnäs Flying Club on yksi suurimmista ilmailukerhoista Ruotsissa. Flying Club tarjoaa varjoliitokoulutusta sekä koulutusta ultrakeveiden koneiden lentämiseen. Lisäksi Flying Club vuokraa lentokoneita jäsenilleen sekä järjestää lukuisia tapahtumia. Yksi Skandinavian suurimmista fly-in tapahtumista Kräftstjärtssvängen järjestetään Silja Air Parkissa. Air Park museossa on esillä yksityisten rakentamia koneita. Museon yhteydessä on mm. teatteri ja toimintaa lapsille. Siljan Air Park Samfällighetsförening omistaa lentokentän ja hallinnoi koko Airparkin toimintaa. Yhdistys koostuu tontin omistajista, paikallisesta ilmailukerhosta sekä museosta. Siljan Business Air Park on kohteen yrittäjien verkosto. Tällä hetkellä verkostossa on muutamia toimijoita tekniikan alasta panimotoimijaan. Siljan Air Parkin läheisyydessä on hyvät harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuudet, mm. uimaranta ja hyvät maastot pyöräilyyn ja ulkoiluun. Lyhyen ajomatkan päässä on useita golfkenttiä ja koskenlaskumahdollisuus 45 min ajomatkan päässä. Siljan Air Parkista voi myös vuokrata autoja. Vuosittain Siljan Air Parkissa arvioidaan käyvän n. 5 000 matkailijaa ja määrän uskotaan nousevan tulevaisuudessa. 17 Kuva 7: Siljan Airpark (kuva www.siljanairpark.se) 17 Siljan Air Park. Johan Hammarström 16.8.2011

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 15 (26) 4 Tiedonkeruu ja aineiston esittely Räyskälä Air Park -hankkeen näkökulmasta Ilmailukeskukselle on olemassa useita erilaisia potentiaalisia kohderyhmiä. Tämä huomioiden markkinaselvityksessä toteutettiin kolme kyselyä sekä useita haastatteluja. Kyselyn kohderyhmiä olivat Ilmailukeskuksen nykyiset käyttäjät, muut suomalaiset ilmailijat sekä ulkomaalaiset ilmailijat. Ilmailukeskuksen nykyisille käyttäjille eli ilmailukerhojen jäsenille suunnattuun kyselyyn saatiin n. 130 vastausta ja muille suomalaisille ilmailijoille suunnattuun kyselyyn n. 80 vastausta. Näiden voidaan arvella antavan hyvän kuvan ilmailijoiden mielipiteistä markkinaselvityksen taustalle. Ulkomaalaisille ilmailijoille suunnattuun kyselyyn saatiin muistutustenkin jälkeen ainoastaan 4 vastausta. Vastaajat olivat kotoisin Virosta, Ruotsista, Iso- Britanniasta sekä Hollannista. Ilmailumatkailun potentiaalin arviointiin taustatietoja saatiin myös sidosryhmähaastatteluista. Puhelinhaastatteluilla haettiin syvempää näkemystä kiinnostuksesta Räyskälän Ilmailukeskusta ja mahdollisia uusia palveluja kohtaan. Haastatteluissa kartoitettiin myös mahdollisuutta laajentaa käyttäjäkuntaa ilmailun ulkopuolelle toiminnan monipuolistamiseksi. Haastatteluja suoritettiin yhteensä 20 kpl. Haastateltavat olivat keskeisten sidosryhmien edustajia sekä ilmailun ulkopuolisia toimijoita muun muassa matkailuelinkeinon sekä ajoharjoittelun parista. 5 Käyttäjäpotentiaali ja kiinnostukset Kyselyn ja haastattelujen perusteella voidaan todeta, että kotimaiset vapaaajan ilmailijat ovat myös kehitettävän air parkin kannalta keskeinen kohderyhmä ja tukijalka, mutta tämän kohderyhmän lisäksi olisi aktiivisesti haettava muita kohderyhmiä ja ympärivuotista toimintaa. Toiminnan kehittämisessä ilmailuteema on keskeinen. Ympärivuotisuus on air parkin kehittämisessä keskeinen haaste, joka tuotiin esille myös haastatteluissa. Ympärivuotisuuden lisääminen on tärkeää, jotta air park -konseptin mukaisille toiminnoille saataisiin riittävä käyttöaste. Ympärivuotisuutta voidaan lisätä periaatteessa kolmella tavalla. Nykyisten käyttäjien kohteessa viettämää aikaa voidaan pyrkiä lisäämään ja tehdä heistä aktiivisia palvelujen käyttäjiä, toiseksi voidaan tavoitella kohteeseen uusia ilmailijoita sekä ulkomailta että kotimaasta ja kolmanneksi voidaan etsiä ilmailun ulkopuolelta käyttäjäryhmiä, jotka käyttäisivät palveluja luontaisesti ympärivuoden.

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 16 (26) Räyskälä air parkin potentiaalista tulevaa käyttäjäkuntaa voidaan luokitella seuraavasti: Seuraavissa kappaleissa näitä kohderyhmiä käsitellään tarkemmin: arvioidaan kohderyhmän yleistä potentiaalia, niiden tarpeita palvelutarjonnalle sekä mahdollisen käytön ympärivuotisuutta. 5.1 Kotimaiset vapaa-ajan ilmailijat Kotimaiset vapaa-ajan ilmailijat ovat keskeinen kohderyhmä myös kehitettävän Räyskälä air parkin näkökulmasta. Suurin kehittämispotentiaali on talviajan ilmailuun liittyvän toiminnan lisäämisessä kesäajan toiminnan volkuumin kasvaessa maltillisemmin. Kehittämisen kannalta on keskeistä saada keskuksen nykyiset käyttäjät viettämään aikaa kohteessa myös huippusesongin ulkopuolella sekä houkutella heidät kehittävien palvelujen aktiivisiksi käyttäjiksi ja monipuolisten ilmailulajien kautta saada keskukseen lisää käyttäjiä. Tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä harrastajat ovat yleensä hyvin aktiivisia ilmailijoita, kyselyyn vastanneista yli 60% kertoi harrastavansa ilmailua jopa viikoittain ja neljännes vastaajista kuukausittain. Sekä nykyisiltä käyttäjiltä että muilta ilmailijoilta tiedusteltiin heidän halukkuuttaan viettää keskuksessa aikaa sekä kesällä että talvella. Huomionarvoista on että jopa 60% nykyisistä käyttäjistä on vähintään melko kiinnostunut viettämään aikaa Räyskälän Ilmailukeskuksessa myös talvella. Tämän perusteella voidaan todeta, että suuri osa nykyisistä käyttäjistä olisi mahdollista houkutella ympärivuotisiksi käyttäjiksi lisäämällä toimintaa ja palveluja kesäsesongin ulkopuoliselle ajalle.

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 17 (26) Kiinnostunut viettämään aikaa/ käyttäjät Talvella Erittäin kiinnostunut Melko kiinnostunut En ole ollenkaan kiinnostunut En osaa sanoa Kesällä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8. Käyttäjien kiinnostus viettää aikaa keskuksessa Uutta käyttäjäpotentiaalia kotimaisten ilmailijoiden joukossa on olemassa sekä kesä- että talviajalle, Räyskälän hyvä sijainti on yksi keskeinen vahvuus. Muista suomalaisista vastaajista yli 80% on vähintään melko kiinnostunut viettämään Räyskälässä aikaa kesällä ja talvenkin osalta kiinnostuneita oli 50% vastaajista. Kiinnostus viettää aikaa Räyskälässä/ muut suomalaiset Talvella Erittäin kiinnostunut Melko kiinnostunut En ole ollenkaan kiinnostunut En osaa sanoa Kesällä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 9. Muiden kotimaisten ilmailijoiden kiinnostus viettää aikaa keskuksessa Ilmailulajit ja -palvelut Tällä hetkellä Räyskälän Ilmailukeskus profiloituu vahvasti purjelentoon laskuvarjohyppäämisen ollessa toinen keskeinen harrastettu laji. Harrastettujen lajien valikoimaa monipuolistamalla keskukseen saataisiin käyttäjiä ympärivuotisesti. Uusissa ilmailulajeissa keskeistä olisikin juuri ympärivuotinen toiminta. Ultrakevytlentämisen suosio on yleisesti ottaen kasvussa. Kyselyyn vastanneista n. 40% harrastaa tai on kokeillut lajia, lisäksi neljännes vastaajista olisi kiinnostunut lajista. Toinen Ilmailukeskuksen kannalta potentiaalinen kasvava laji on lennokkitoiminta, joka mainittiin avoimissa vastauksissa usein harrastettuna ja kiinnostavana lajina. Etenkin näiden lajien harrastamiselle näyttäisi olevan lisäkysyntää air parkin näkökulmasta.

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 18 (26) Muita kasvavia lajeja ovat nousuvarjotoiminta, experimental-toiminta sekä riippu- ja varjoliito. Kuumailmapallotoiminta sen sijaan on hyvin marginaalisen ryhmän harrastus, ja sen osalta potentiaalina Räyskälä air parkissa on lähinnä yleisölennätysten järjestäminen. Kyselyyn vastanneiden mielestä purjelennon hinauspalvelut ja yöttömän yön lentäminen ovat kiinnostavimpia ilmailutoimintoja. Näiden lisäksi esim. ilmailukaluston vuokrauspalvelua kiinnostavana pitää 44% ja ilmailukaluston huoltopalvelua 33% muista suomalaisista ilmailijoista. Räyskälän Ilmailukeskuksen nykyisten käyttäjien kiinnostus vuokraus- ja huoltopalveluihin on hieman tätä alhaisempi. Yöttömän yön lentämisen ja esimerkiksi suksikonetoiminnan kehittämisessä on myös potentiaalia erilaisuutensa ansiosta myös kansainvälisten kävijöiden houkuttelemiseksi. Kuinka kiinnostunut olisit seuraavista palveluista/ suomalaiset yhteensä Purjelentojen hinauspalvelut Yöttömän yön lentäminen Ilmailukaluston vuokrauspalvelut Ilmailukaluston huoltopalvelut Vesitasolentotoiminta Erittäin kiinnostunut Kiinnostunut Neutraali Vähän kiinnostunut Ei lainkaan kiinnostunut EOS APU Suksilentotoiminta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10: Kiinnostus ilmailuun liittyviin palveluihin Majoitus Mökkimajoitus on ilmailijoiden keskuudessa kokonaisuudessaan kiinnostavin majoitusmuoto Räyskälän Ilmailukeskuksessa. 70% kohteeseen tulevista uusista kotimaisista ilmailijoista ja 44% nykyisistä käyttäjistä on kiinnostunut mökkimajoituksesta. Ilmailijoista n. 30% on kiinnostunut myös chalettyyppisestä majoituksesta sekä hotellimajoituksesta. Nykyisille käyttäjille asuntovaunu on kiinnostavin majoitusmuoto, mutta muita ilmailijoita asuntovaunumajoitus ei houkutellut yhtä paljon. Kokonaisuudessaan 15% vastaajista olisi kiinnostunut oman tontin/lomaasunnon hankkimisesta. Loma-asunto, jonka yhteydessä olisi oma lentokonehalli kiinnosti hieman yli 10% ilmailijoista. Haastattelujen yhteydessä muutamat ilmailukerhojen puheenjohtajat arvioivat kiinnostuksen kuitenkin olevan jonkin verran tätä suurempaa.

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 19 (26) Kiinnostus loma asuntoon/ Suomalaiset yhteensä Oman tontin/loma asunnon ostaminen Loma asunto/ tonti omalla hangaarilla Erittäin kiinnostunut Kiinnostunut Neutraali Vähän kiinnostunut Ei lainkaan kiinnostunut EOS Lomaosakkeen ostaminen 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Kuva 11. Kiinnostus loma-asunnon ostamiseen Kovin monet kyselyyn vastanneista eivät olleet eritelleet sijoittamiseen mahdollisesti käytettävää rahasummaa. yleisen hintatason mukaan: 6 mainintaa yli 150 000 : 4 mainintaa 100 000-150 000 : 9 mainintaa 50 000-99 000 : 8 mainintaa Alle 50 000 : 14 mainintaa Avoimista vastauksista voidaan päätellä, että loma-asuntomahdollisuuksia on hyvä olla eritasoisia. Oman loma-asunnon, joko chalet-huoneiston tai mökin, hankkimiseen riittävän summan sijoittajia kotimaisten ilmailijoiden joukosta löytyy, mutta edullisemmille majoitusvaihtoehdoille (vuokraaminen, lomaosake) löytyy myös kysyntää. Aktiviteetit ja oheispalvelut Oheispalveluista ilmailijoiden näkökulmasta kiinnostavimpia olivat kahvila- ja ravintolapalvelut sekä kauppa/elintarvikekioski ja nopeat tietoliikenneyhteydet. Ilmailutapahtumat, kilpailut ja lajikoulutukset nähtiin kiinnostavimpina aktiviteetteina etätyön, uinnin ja lapsille suunnatun toiminnan ollessa seuraavilla sijoilla. 30% vastaajista oli kiinnostunut patikoinnista, joten reiteille on kysyntää ilmailijoiden parissa. Muita kiinnostavia kesäaktiviteetteja olivat mm. melonta ja kalastus. Talviaktiviteettien kysyntä ilmailijoiden keskuudessa on kohtuullisella tasolla: yli 20% on kiinnostunut hiihdosta ja 20% moottorikelkkailusta. Listatuista aktiviteeteista vähiten kiinnostavia kotimaisille ilmailijoille air parkissa ovat autonvuokraus, golf, tennis sekä muut kuin ilmailutapahtumat. Näyttää siltä, että kotimaiset ilmailijat haluavat panostaa kohteessa nimenomaan suoraan ilmailuun liittyviin toimintoihin, eivätkä ole valmiina käyttämään paljon rahaa oheistoimintaan. Heille keskeistä ovat kiitoteiden ja hallien lisäksi mm. kunnolliset lennonsuunnittelu-, kokous- ja kerhotilat, jotka mainittiin monissa vastauksissa. Monilla ilmailijoilla on perhe mukanaan harrastuksen parissa, vaikka kaikki perheen jäsenet eivät olisikaan ilmailijoita. Perheille suunnattuun toimintaan on olemassa kysyntää.

FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 20 (26) 5.2 Ulkomaalaiset ilmailumatkailijat Ulkomaalaisten ilmailijoiden osalta potentiaalisimmat lähtöalueet ovat Keski- Eurooppa sekä lähialue (esim. Ranska, Saksa, Alankomaat, Tanska, Ruotsi ja Viro). Ilmailu on tyypillisesti kansainvälinen laji, ja etenkin suuret ilmailutapahtumat houkuttelevat myös ulkomaalaisia kävijöitä. Räyskälän Ilmailukeskuksen, ja Suomen yleensäkin, etuja ovat suhteellisen vapaa ilmatila, kaunis järvimaisema sekä ilmatilan arktisuus. Näiden tekijöiden voidaan arvella erottavan Räyskälän monista Euroopan keskuksista. Kyselyyn vastanneiden näkökulmasta ilmailuun liittyvistä palveluista kiinnostavimpia olivat purjelentojen hinauspalvelu sekä ilmailukaluston vuokrausmahdollisuus. Kysely antaa suuntaa myös siitä, että erityisesti chalet- ja mökkimajoitus ovat air parkeissa kiinnostavia kansainvälisten ilmailijoiden näkökulmasta. Muista ilmailukeskuksen palveluista kiinnostavimpia olivat kauppa, ravintola sekä nopeat tietoliikenneyhteydet. Kyselyn perusteella näyttää, että kiinnostus ilmailun ulkopuolisiin aktiviteetteihin air parkissa olisi huomattavasti suurempi kuin kotimaisilla ilmailijoilla: uinti ja tennis kesällä sekä hiihto ja moottorikelkkailu talvella olivat suosituimmat lajit. Kansainvälisiä asiakkaita voidaan saada houkuteltua käyttämään ympäröivän alueen palveluja myös laajemmin. Etelä- ja Keski-Euroopasta tulevien asiakkaiden näkökulmasta etäisyydet lähiympäristön kohteisiin mm. Hyvinkäälle, Riihimäelle ja Hämeenlinnaan ovat ajallisesti kohtuullisen lyhyitä. Kansainvälisiltä markkinoilta tapahtumien osalta Räyskälän Ilmailukeskuksen kohderyhmä on suhteellisen laaja; aktiiviset ja kansainvälisesti suuntautuneet ilmailijat tapahtuman luonteen mukaan (esim. purjelento, ultrakevytlento, suksikoneleiri). Kansainvälisten asiakkaiden hankkiminen on luontevaa aloittaa juuri tapahtumien kautta, jolloin tapahtumiin osallistujia houkutellaan vakituisiksi käyttäjiksi. Kansainväliset suuret tapahtumat, kuten Purjelennon MM-kisat tuovat Ilmailukeskukseen uusia käyttäjiä ja luovat keskukselle mainetta kansainvälisenä kohteena. Näiden tapahtumien lisäksi voidaan kansainvälisiä asiakkaita houkutella tutustumaan kohteeseen tietyllä tavalla erikoistuneiden ja ainutlaatuisten tapahtumien kautta. Kehittämisessä kannattaakin kansainvälisten asiakkaiden näkökulmasta panostaa erityisesti siihen, mikä erilaistaa Räyskälä air parkia Keski-Euroopan kohteista, esim. yöttömän yön lentämismahdollisuudet sekä talvinen suksikoneleiri voivat olla erikoisuuksia, joita kaikkialla ei ole tarjolla. Tapahtumien kautta houkuteltavista asiakkaista löytyy tulevaisuudessa myös tontin, mökin tai lomaosakkeen ostaja kunhan kävijä vierailullaan vakuuttuu air parkin palveluista ja toiminnasta. Tällainen henkilö on esim. keski-ikäinen, tai iäkkäämpi varakas henkilö, joka on paitsi ilmailija myös muutoin aktiivinen esim. luontoliikunnan harrastaja. Esimerkiksi Siljan Airparkissa Ruotsissa on onnistuttu houkuttelemaan ostajia kotimaan lisäksi mm. Saksasta, Tanskasta ja Suomesta. Ulkomaalaisia tontin omistajista on jopa 40%. 18 18 www.siljanairpark.se