1 Terälahden kylän maankäyttösuunnitelman luonnos 2005 2015 ja visio 2050 Terälahden Seutu ry 2005 Kehittyvä Terälahti 2002-2005
2 Saatteeksi Tämä maankäytönsuunnitelman luonnos on raportti kolmivuotisesta oman asuinympäristön suunnittelutyöstä. Terälahtelaisten toiminta sopii hyvin esimerkiksi muillekin kylille ja kaupunginosille. Laatimalla itse maankäytönsuunnitelman luonnoksia asukkaat saadaan mukaan yhteisen alueen suunnitteluun. Suunnittelu antaa myös apuvälineitä kaupungin viranomaisille rakennuslupien myöntämiseen ja kaavoitukseen. Tärkeää on kuitenkin se, että asukkaat eivät ole vain kuultavina heitä koskevassa päätöksenteossa, vaan keskustelevana ja suunnitteluun osallistuvana osapuolena. Terälahdessa 30.8.2005 Terälahden Seutu ry Kuvat: Tarja Puolanne Oikeudet kuviin: Terälahden Seutu ry
3 MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN LUONNOS I YLEISTÄ 1.1. Taustaa asukaslähtöiseen maankäytön suunnitteluun Kyläsuunnitelma vuosille 2000-2010 Kehittyvä Terälahti projekti 2002 2005 1.2 Väestön kehitys 1.3 Asuntokanta 1.4 Yhdyskuntatekniikka 1.4.1 Tiestö 1.4.2 Vesihuolto 1.5 Nykyiset palvelut II MUUTOSTARPEET JA KEHITTÄMISTAVOITTEET 2.1. Tavoitteet kyläsuunnitelmassa 2.2. Kehittyvä Terälahti projekti 2.2.1. Projektin tarkoitus 2.2.2. Tavoitteet 2.2.3. Toimenpiteet ja tulokset 2.2.4. Yksittäisestä hankkeesta jatkuvaan omaehtoiseen kyläsuunnitteluun III MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN LUONNOS 3.1. Kyläkaava-alueen rajaus 3.2. Tonttialuevaraukset 3.2.1. Rakennuspaikat 3.2.2. Ympäristövaikutukset Nykyisen asutuksen vaikutukset Uusien rakennuspaikkojen vaikutukset Uudisrakentamisen aiheuttamat palvelutarpeet 3.3. Uudet rakennukset 3.4. Yhdyskuntatekniikka 3.4.1. Paikallistiet ja liittymät asuin- ja tuotantoalueille sekä uudet kevyen liikenteen väylät 3.4.2. Vesihuolto 3.4.3. Muu yhdyskuntatekninen rakentaminen 3.5 Maatalous-, luonto-, kulttuuri-, liikunta- ja virkistysalueet 3.5.1 Maa- ja metsätalousalueet 3.5.2Arvokkaat luontoalueet 3.5.3 Kulttuurihistorialliset alueet 3.5.4 Liikunta-alueet Lähiliikuntapaikka ja vanha urheilukenttä Valaistu kuntopolku Luontopolut ja retkeilyreitit Uimarannat Muu liikunta- ja virkistystoimintavaraukset 3.6 Yhteiskunnalliset palvelut, joita tuotetaan kunnallisesti ja yksityisesti 3.6.1 Koulut
4 3.6.2 Terveyspalvelut 3.6.3 Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito Ikääntyneiden palveluasuminen Kotipalvelut ikääntyneille kotona asuville ja erityisryhmille 3.6.4 Kirjasto ja taide- sekä ympäristökasvatus 3.6.5 Nuorisotyö 3.6.6 Kuljetus ja liikennöinti 3.7 Yksityisten tuottamat palvelut 3.7.1. Matkailua tukevat palvelut Ravintola- ja majoitustoiminta Huoltamo Retkeily- ja ohjelmapalvelut Tanssipaikka Lomakeskus Museo ja näyttelypaikka 3.7.2. Ruokakaupat ja erikoisliikkeet 3.7.3. Kiinteistöhuollon palvelut 3.7.4. Henkilökohtainen terveyden- ja kauneudenhoitopalvelu 3.7.5. Rakennussuunnittelun ja tarvikkeiden myynti ja rakentamisneuvonnan palvelu 3.8. Muiden yhteisöjen tuottamat palvelut 3.8.1. Seurakuntien tuottamat palvelut 3.8.2. Metsänhoitoyhdistyksen palvelut 3.8.3. Muiden yhteisöjen tuottamat palvelut IV MAANKÄYTTÖSUUNNITELMALUONNOKSEN ONGELMAT JA UHAT 4.1. Luonnoksen hyötynäkökohdat ja heikot kohdat 4.2. Ongelmien tunnistaminen 4.3. Aikatauluttaminen, huomioon otettavaa 4.4. Seuranta 4.5. Projektista prosessiin, pätkäsuunnittelusta pitkäjänteiseen toimintaan? 4.6. Yhteydenpito kaupungin virkamiehiin ja päättäjiin, menettelytapa. V ASUKKAIDEN NÄKEMYS TERÄLAHDESTA V. 2050
5 I YLEISTÄ 1.1 Lähtökohta asukaslähtöisessä maankäytön suunnittelussa Kyläsuunnitelma vuosille 2000-2010 Terälahteen valmistui v. 2000 kyläsuunnitelma, joka toimii lähtökohtana tälle maankäyttösuunnitelman luonnokselle. Kyläsuunnitelman laadinnassa tiedusteltiin niin kanta-asukkaiden kuin kesäasukkaidenkin tarpeita kylän kehittämiseksi. Suunnitelma on laadittu asukaslähtöisesti. Siihen ei ole kirjattu mitään, mitä ei voitaisi toteuttaa. Näin on saatu kylän kehittämiseen pitkäjänteisyyttä. Asukastoiminta oman asuinalueen kehittämisessä on ollut kymmenen vuoden ajan erittäin aktiivista. Kehittyvä Terälahti -projektin aluksi asukkaiden aktiivisuuden ansiosta kylätaajamaan saatiin kevyen liikenteen väylät ja Niemikyläntien ja Kapeentien risteys turvallisemmaksi. Kuvassa näkyvä ahdas ja jalankulkijoille ja pyöräilijöille vaarallinen maantiesilta tulee uusittavaksi n. 10 vuoden kuluttua. Viimeistään siinä vaiheessa kevyenliikenteen väylää voidaan jatkaa erillisine siltoineen kaupunkikeskukseen päin. Kehittyvä Terälahti projekti 2002-2005 Seuraava vaihe Terälahden kylätoiminnassa oli lähteä käytännössä toteuttamaan kyläsuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Perustettiin Leader+ rahoitteinen Kehittyvä Terälahti projekti ajalle 2003 2005. Siinä määriteltiin keskeisimmiksi lähivuosien tavoitteiksi 1) liikenneturvallisuuden lisääminen, 2) kylän vesihuollon järjestäminen ja 3) liikuntapalvelujen parantaminen. Projektin alkupuolella havaittiin, että erityisesti vesihuoltoasia vaatii laajemman näkökulman asuinalueiden ja niiden vaatimien palveluiden sijoittelun suunnittelussa. Katsottiin, ettei voida ensin vetää vesihuoltolinjauksia ja vasta sen jälkeen ratkaista rakennuspaikkojen sijoittumista. Tampereen kaupungin yleiskaavoituksessa ei pystytty osoittamaan resursseja v. 1996 osayleiskaavan tarkistamiseen. Terälahden kyläyhdistyksessä päätettiin ehdottaa ns. omaehtoisen maankäytönsuunnittelun aloittamista Kehittyvä Terälahti projektin yhteydessä, sillä käytännössä projektiin oli jo liittynyt maankäytönsuunnittelua. Projekti aloitettiin heinäkuussa 2002 ja se on jatkunut asukkaiden itsensä laatimana maankäytönsuunnitelman luonnosteluna helmikuusta 2003 alkaen.
6 1.2 Väestönkehitys 1980 2050 Terälahden asukasluku on kehittynyt v.1990 aallonpohjasta, 413 asukkaasta 2004 vuoden 498 henkeen (+ 20,6 %) eli keskimäärin 1,5 %:n vuotuisella kasvulla. Vuoden 1980 lopun väestömäärä oli Terälahdessa 478 henkeä. Seuraavan vuosikymmenen aikana vähennystä oli 65 henkeä, kunnes se lähti 1990 luvulla taas kasvuun ollen v. 2000 445 henkeä ja v. 2003 493 ja vuoden 2004 lopussa 498 henkeä. (Kaavio 1.) Näyttää siltä, että Terälahden palvelurakenteen kehittyminen on luonut edellytykset tasaiselle väestökehitykselle 2000 luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Väestöennusteen tavoitteeksi Kehittyvä Terälahti projektissa on asetettu 1000 asukasta vuoteen 2050 mennessä. Väestön määrä lähtee nykyistä hivenen jyrkempään kasvuun 2030 luvulla, jolloin kylän palvelutarjonta voidaan uskoa olevan lähivuosien kehitystä monipuolisempi. Seuraavissa kaavioissa kuvataan väestön määrää ikäryhmittäin vuoden 2003 lopussa. Kaavio 1. Väestö ikäryhmittäin 31.12.2003 Terälahden väestö ikäryhmittäin 31.12.2003 120 100 80 60 40 20 0 0-6v 7-15v 16-20- 19v 29v 30-39v 40-49v 50-64v 65-74v 75-84v 85v- Lähde: Tampereen kaupunki, Väestötilastot, Väestönmäärät ikäryhmittäin ja kaupunginosittain 31.12.2003 Kaavio 2. Väestö Terälahdessa v. 2003 ja v. 2050 väestötavoite ikäryhmittäin. Väestön määrä 2003 ja 2050 ikäryhmittäin 2003 2050 65v- 20-64v 0-19v 0 100 200 300 400 500 600 Lähde: Tampereen kaupunki, väestötilastot, Väestön määrä kaupunginosittain 31.12.2003 Terälahden Seutu ry, Väestötavoite 2050, Kehittyvät Terälahti projekti 2005, Terälahti v. 2050 Vuoden 2004 lopussa terälahtelaisten määrä kasvoi viidellä hengellä. Miesten keskiikä oli 39,25 vuotta ja naisten 41,47 vuotta. Koko väestön keski-ikä oli 40,36 vuotta.
7 1.3 Asuntokanta Terälahti on Tampereen maaseutualuetta. Kylätaajama on entinen Teiskon kuntakeskus ja siksi Terälahti on muista Teiskon kylistä selkeästi erottuva kyläkeskus. Tampereen kaupungin suunnittelustrategiassa Terälahtea pidetään Teiskon alueen keskeisimpänä kehittämiskohteena. Asuntokanta on maaseutualueelle tyypillisesti pientalovaltaista. Kylätaajamassa on kaksi kerrostalotyyppistä taloa. Rivitaloja Terälahdessa ei ole lainkaan. Uustuotanto on vilkastunut muutaman viimeisen vuoden aikana niin, että vuoden 2003 aikana valmistui 10 pientaloasuntoa aikaisemman 1 2 talon vuotuisen valmistumisen sijaan. Taulukko 1. Asuntokanta 31.12.2003 ja tavoite 2050 talotyypin ja hallintaperusteen mukaan Talotyyppi Vuosi Pientalot Rivitalot Kerrostalot Muut rak. Yhteensä 2002 184 0 13 5 202 2003 194 0 13 6 213 2050 400 25 5 5 435 Lähde: Tampereen kaupunki, Tulosarviointiryhmä, tilastotiedote 2003:18, asuinolot Tampereella 31.12.2002 ja 2003; Terälahden Seutu ry, Kehittyvä Terälahti projekti 2005, Terälahti v. 2050 Kerrostalo- ja rivitalotyypin sijaan Terälahdessa on suosittu erillispientaloja. Rivitaloasuntoja valmistuu tulevina vuosina lähinnä palveluasumiseen kylätaajaman eteläpäähän palvelutuotantoalueen lähelle. Pientalovaltaisuudesta johtuen reilu kolme neljäsosaa asunnosta on hallintaperusteeltaan omistusasuntoja. Vuokra-asuntojen määrä ei suunnitelmaluonnoksessa tulevina vuosikymmeninä juurikaan lisätä. Tavoitteena on, että uudet vuokra-asunnot tulevat olemaan pääosin palveluasuntoja. 1.4 Yhdyskuntatekniikka 1.4.1 Tiestö Alueellinen maantie 338, paikallistiet ja kevyenliikenteen väylä Terälahden kyläkeskuksen halkova Tampere Ruovesi maantie n:o 338 on varsin vilkkaasti liikennöity väylä. Asukkaat halusivat v. 2002 viranomaisten kiinnittävän huomiota tieturvallisuuteen. Todettiin, että alueella liikkuu päivittäin 80 100 lasta. Kylätaajamassa aloitti peruskorjatussa Terälahden koulukiinteistön tiloissa 1 6 luokat, Tampereen luontokoulu ja kunnallinen päiväkoti toimintansa. Lisäksi yksityisen ryhmäpäiväkodin tilat sijaitsivat liikkumisen kannalta turvattomasti kauppakiinteistön yhteydessä. Tielaitoksen tekemät toimenpiteet eivät kuitenkaan lisänneet tieturvallisuutta, pikemminkin päinvastoin. Tämän vuoksi katsottiin tarpeelliseksi suunnitella ja toteuttaa Terälahden kyläkeskuksen liikennejärjestelyt uudelleen. Kapeentie, Kuorannantie, Niemikyläntie ja Petääjärventie ovat yhtä vilkkaasti liikennöityjä paikallisteitä varsinkin kesämökkeilykautena. Kapeentien liikenteen erityispiirteenä on lisäksi raskas liikenne kivikuljetuksineen.
8 Kevyenliikenteen väylän saaminen kyläkeskukseen on ollut tieturvallisuuden kannalta merkittävimpiä uudistuksia. Tehty ratkaisu ei kuitenkaan riitä palvelemaan tulevien vuosien tarpeita, kun uudet asuin- ja palvelutuotantoalueet kylän eteläisessä päässä otetaan käyttöön. Kun tiehallinto ottaa ohjelmaansa Kiimajoen ylittävän sillan uudistamisen v. 2010-2014 toteutettavaksi, samassa yhteydessä kevyen liikenteenväylää on syytä jatkaa vähintäänkin uusille asuin- ja palvelutuotantoalueille saakka kylän eteläisessä osassa. 1.4.2 Vesihuolto Terälahden osayleiskaava-alueella on kiinteistökohtainen vesihuolto. Kiinteistöillä on omat porakaivot, joiden vedenlaatu on hyvä ja vettä on riittänyt myös kuivina kausina. Jätevedenkäsittelyssä on ilmennyt ongelmia erityisesti kylätaajamassa. Kylää halkovassa Kiimajoessa on todettu liian suuria kolibakteerimääriä v. 2004 tehdyissä kaupungin ympäristövalvonnan tekemissä mittauksissa. Samalla on voitu silmämääräisesti todeta, että Näsijärven lahti, Terälahti on alkanut rehevöityä. Voidaan siis päätellä, että ilman haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskevan asetuksen voimaantuloakin Terälahden jätevesille on löydettävä ympäristöllisesti kestävä ratkaisu. Kehittyvä Terälahti projektin yhtenä teemana on vesihuoltoratkaisu Terälahteen. Tampereen kaupunki on laatinut yhdysviemärisuunnitelman Terälahden keskuksesta Polson puhdistamolle ja vedenottamolle, mutta suunnitelman mukainen linjausratkaisu on liian kallis ja jäänyt siksi toteuttamatta. Toinen vaihtoehto eli kiinteistökohtaiset umpikaivot on käyttäjän kannalta liian kallis menetelmä eikä se niin ollen saanut Terälahdessa kiinnostusta kuin niiden kiinteistöjen osalta, joille se on maasuotimen ainut vaihtoehto. Projektin (2002-2005) päättyessä kylään on päädytty perustamaan vesihuoltoosuuskunta, jonka ratkaistavaksi jää, onko jätevesien käsittelyssä kylätaajaman alueella paras vaihtoehto yhden tai useamman yksikön pienpuhdistamo ja kiinteistökohtaiset porakaivot vai yhdysviemäri Polsoon (5 km) ja samassa yhteydessä talousveden hankinta Polsosta tai Velaatan Rääkkykankaan pohjavesialueilta. 1.5 Nykyiset palvelut Tampereen kaupungin kaupunkisuunnittelustrategiassa pidetään tärkeänä kestävän kehityksen periaatetta. Tämä ei voi toteutua varsinkaan kaupunkikeskuksen reunaalueilla, joissa perustason palveluissa on yleensä merkittäviä puutteita. Terälahti on kuitenkin aktiivisen asukastoiminnan avulla pystynyt säilyttämään peruspalvelut ja jopa kehittämään niitä. Seuraavalla sivulla on lueteltu v. 2005 kylän alueella yksityisesti ja kunnallisesti tuotettuja palveluita. Palveluvalikoima on pienehkön hajaasutuskylän varustuksena melko kattava. Palvelutarveluettelossa olevat kohdat varmasti tullaan tulevaisuudessa hoitamaan yksityisesti tuotettuina palveluina niin matkailun kun yksityisenkin kysynnän perusteella.
9 Terälahden yksityisesti tuotettuja palveluita v. 2005 löytyy seuraavilta aloilta: Kiinteistönhuoltopalvelut LVI-työt Lähiliikuntapaikka Maatilamatkailukohde Metsänhoitoyhdistyksen palvelupiste Pankki Parturi-kampaamot Rauta- ja maatalouskauppa Päivittäistavarakauppa Ryhmäpäiväkoti Taksi Talonrakennus- ja peruskorjauspalvelut Maatilamatkailutila Ranta-Mattilan isäntä ja emäntä. Uudisrakennustyömaa Petääjärventien varrella Kunnallisia palveluita: * Koulu 1 6 luokat * Luontokoulu * Päiväkoti * Neuvola * Kirjasto Palvelutarpeita: Yhteinen vesihuoltojärjestelmä Huoltoasema Kahvila ja lounasravintola Kotileipomo Hyvinvointi- ja terveyspalvelut Valaistu kuntorata (suunnitteilla) Luontopolku Retkeilyreitti Iäkkäiden palveluasunnot 7 vuotiaan Markus Tarkkalan, ehkä tulevan arkkitehdin, piirtämä talo voisi olla visiokuva ikäihmisten palvelutalosta Terälahdessa.
10 II MUUTOSTARPEET JA KEHITTYVÄ TERÄLAHTI - PROJEKTIN TAVOITTEET 2.1 Tavoitteet kyläsuunnitelmassa 2000 2010 Kyläsuunnitelmassa Terälahden tavoitteeksi asetettiin vireä, maaseutumaisuuden säilyttävä, mutta nykyajan asukkaiden tarpeet täyttävä, monipuoliseen asumiseen, yrittämiseen ja vapaa-ajan viettoon soveltuva elinympäristö. 2.2 Kehittyvä Terälahti kylän kehittämisprojektista kehittämisprosessiin Projektin tarkoitus Projekti käynnistettiin Leader+ kehittämishankkeena 2002 toteuttamana kyläsuunnitelman tavoitteita. Lähtökohtana on ollut omaehtoisesti kehittää Tampereen haja-asutusalueen kyläkeskusta siten, että turvataan peruspalvelut ja kylä pysyy vireänä. Alueelle toivotaan muuttavan perheitä, jotka haluavat asua kasvukeskuksen tuntumassa, mutta viihtyvät mieluimmin maaseutumaisessa ympäristössä. Projektin tavoitteet Alkuun projektin päätavoitteet olivat: 1) tieturvallisuuden lisääminen kyläkeskuksessa; 2) vesihuoltoratkaisun löytäminen Terälahteen; 3) liikuntapalvelujen lisääminen ja 4) voimassa olevan kyläkaavan tarkistaminen. Kun kaupunki ilmoitti, ettei kyläkaavan tarkistaminen ole lähimpään 3 6 vuoteen mahdollista, projektin päätavoitteeksi tuli käyttökelpoisen ja asukkaiden itse tekemän maankäytönsuunnitelman (luonnoksen) laatiminen, jotta 1 4 kohdissa mainitut tavoitteet on järkevästi sijoitettavissa kyläkaava-alueelle. Toimenpiteet ja tulokset Projektin toimenpiteitä, joiden tuloksena voidaan kirjata: 1) maankäyttösuunnitelman luonnoksen laadinta Kyläyhdistys sai rahoittajalta, TE-keskukselta luvan projektisisällön muutokseen. Otettiin maanomistajiin yhteyttä ja tiedusteltiin miltä maa-alueilta he tulevat tarjoamaan tonttimaata myyntiin tulevien vuosien aikana. Heidän kanssa keskusteltiin rakennuspaikan valinnan näkökohdista, jotta asuinympäristö säilyisi maaseutumaisena ja lähtökohtana on asumisviihtyvyys sekä yhdyskuntatekniikan hyödyntäminen useamman kuin yhden kiinteistön tarpeisiin. Pyydettiin ottamaan huomioon myös jätevesiasetuksen muutosvaatimukset rakennuspaikan valinnassa 5000 m2 tonttikoon lisäksi. Maanomistajat merkitsivät tonttimaavaraukset kartalle, jonka jälkeen voitiin suunnitella muiden toimintojen sijoittelua ja laatia lopuksi visio Terälahdessa vuonna 2050; 2) elokuussa 2004 käyttöönotetun lähiliikuntapaikan suunnittelu ja siihen a) yksityisen ja b) valtion rahoituksen hankinta sekä valaistun kuntopolun suunnittelun aloittaminen; 3) aktiivinen toiminta tieturvallisuusnäkökohtien esille nostamisessa ja osallistuminen suunnittelutyöryhmään, minkä jälkeen tiehallinto rakennutti kaupungin kanssa yhteisesti rahoittamat kevyenliikenteen väylät ja tiehallinnon toimeksi antamana läpiajoa hidastavien kyläporttien ja bussikatoksen suunnitteleminen; 4) Terälahden vesihuoltoratkaisuvaihtoehtojen selvittäminen sekä vesihuoltoosuuskunnan perustamiseen johtavien aktivointitilaisuuksien järjestäminen, joiden perusteella ilmeisesti osuuskunta tms. yhtymä tullaan perustamaan vuoden 2005 aikana ja tämä yhtymä jatkaa vesihuoltojärjestelmän toteuttamista omana itsellisenä yksikkönään.
11 Kyläläisten rakentamat lähestymisportit toivottavat tervetulleeksi, mutta pakottavat myös hiljentämään vauhtia. Terälahti on Tampereen pohjoisen alueen, Teiskon, kyläkeskus. Kesäasukkaita venekuljetuksineen Terälahdessa. Lasten leikkipuisto sijaitsee kylän keskustassa. 2.2.4. Yksittäisestä hankkeesta jatkuvaan omaehtoiseen kyläsuunnitteluun Jatkuvaan kehittämisprosessiin pääsemiseksi asukkaiden on tärkeää ymmärtää maaseutumaisen asumisen periaatteita aina rakennuspaikan valinnasta ympäristöä rasittamattomaan asumiseen asumisviihtyvyydestä tinkimättä. Tämä edellyttää jatkuvaa, hallittua, suunniteltua asuinympäristön rakentamista ja siinä varovaista laajentumista. Kestävän kehityksen periaate on kirjattu Tampereen kaupungin strategiaan, se on lähtökohtana myös Terälahden asukaslähtöisessä suunnittelustrategiassa. Sillä tarkoitetaan Terälahden näkökulmasta katsottuna viihtyisää asuinympäristöä, peruspalveluiden saantia paikallisesti ja palveluiden jatkuvaa kehittämistä muistaen haja-asutusalueen rajoittavat tekijät. Palveluiden tilaajana ovat yksityiset, yritykset ja kunta. Niiden tuottajana on lisääntyvässä määrin yksityissektori lukuun ottamatta perustasolla opetusta, terveydenhuoltoa ja tiestön rakentamista ja kunnossapitoa. Palvelujen tuottaminen yksityisten elinkeinonharjoittajien toteuttamana tulee lisäämään työpaikkoja Terälahdessa. Näyttää siltä, että Terälahdessa on onnistuttu pääsemään omaehtoiseen ja osallistuvaan asuinympäristön suunnitteluun. On tärkeää, että tälle suunnittelulle tulee Tampereen kaupungin päätöksenteossa tulevaisuudessakin tukea. Terälahden omaehtoista suunnittelua voitaneen hyödyntää pilottina muissakin kaupunginosissa, siis myös asemakaava-alueilla.
12 III MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN LUONNOS (karttaliite ja selite) 3.1. Kaava-alueen rajaus Kyläkaava-aluetta ei oleellisesti laajenneta nykyisestä. Merkittävin laajenemissuunta on kaupunkikeskuksen suuntaan. Asumisalueiden laajenemissuunnat noudattavat päätiestön suuntia kyläkeskuksesta ulospäin. Kaava-alue tullee pysymään tulevina vuosikymmeninä lähes nykyisellään. 3.2 Tonttialuevaraukset 3.2.1 Rakennuspaikat Terälahti on vanhaa maatalousaluetta. Nykyisin kyläkaavan vaikutusalueella on vain yksi karjatila, jonka peltoalueet ulottuvat Näsijärven lahteen eli Terälahteen. Muut maatilat ovat erikoistuneet kasvintuotantoon. Taajamaa ympäröi melko laajat talousmetsäalueet, joiden lomaan tulevat rakennuspaikat asettuvat. Tampereen kaupunki omistaa maa-alueita kylätaajaman eteläosassa molemmin puolin maantietä ja kylän pohjoisosassa pääosin rakentamiseen soveltumatonta, mutta esim. luontoretkeilyyn hyvin soveltuvaa aluetta. Rakennuspaikkojen varaamisessa maanomistajia on valistettu vanhojen toimivien valintaperusteiden huomioon ottamisessa. Tontin ostajalle on hyvä suositella mihin talo on soveliasta rakentaa. Tonttien koko Terälahden kyläkaava-alueella on määritelty vähintään 5000 m2 suuruiseksi. Se mahdollistaa tonttikohtaisen jätevesien käsittelyn ja jättää tilaa mm. viherrakentamiseen. Lisäksi rakentamisessa on mahdollista suosia luonnon muotoilemaa tonttirajausta, pyrkiä rakentamaan eteläiselle rinteelle, jättää peltoalueet vapaiksi ja rakentaa metsän ja pellon rajamaastoon. Tonttien tulisi muodostaa ryppäitä, jotta yhteisedut mm. vedenhankinnassa ja jätevesien käsittelyssä tulisivat mahdollisimman taloudellisiksi ja järkiperäisiksi. Rakennuspaikkojen ryhmittely lisää ihmisten sosiaalista kanssakäymistä. Asumiseen on kuitenkin hyvä saada oma rauha, vaikka talot sijaitsisivatkin lähellä toisiaan. Lisäksi maaseutumaiseen asuinpaikkojen sijoitteluun ei sovellu ruutukaavamaisuus. Vuosien 2002 2005 aikana tehdyt tonttialuevaraukset sijaitsevat pääosin nykyisellä vuoden 1996 osayleiskaava-alueella. Ulkopuolelle jää n. 5 varausaluetta, jotka sisältävät yhteensä n. 10 14 rakennuspaikkaa. Kaikkiaan asumisalueille varattiin rakennuspaikkoja projektin aikana n. 70 talolle. Palveluasumispaikkoja on varattu kahdelle eri alueelle niin, että molemmille alueille voidaan rakentaa kaksi rivitaloa (kaupungin maa-alue) ja rinnetalotyyppiset rakennukset yksityiselle maa-alueelle, joista molemmat alueet sijaitsevat palvelutuotantoalueen läheisyydessä.
13 3.2.2 Ympäristövaikutukset Nykyisen asutuksen vaikutukset Vaikutukset voidaan todeta ajoittain heikentyvästä Kiimajoen veden laadusta. Jätevesien käsittely tulee asetuksen muuttumisen myötä korjautumaan. Terälahdessa asia korjautuu heti, kun Kiimajoen varren kiinteistöjen jätevesien käsittely saadaan korjattua ajanmukaiseksi.. Uusien rakennuspaikkojen vaikutukset Ympäristöllisesti herkillä alueilla, joita ovat Kiimajoen varrella kylätaajaman itäpuoleiset alueet, rakennuspaikkojen määrä on rajattu rakentamisalueen 2 2,5 hehtaarinkin koosta huolimatta vain yhteen rakennuspaikkaan. On katsottu, että taajempi rakentaminen voisi haitata ympäristöä tai liian tiivis rakentaminen vähentää tavoiteltua maaseutumaista ilmettä maisemassa. Suuremman haitan muodostaa tulevienkin rakennuspaikkojen osalta jätevesien käsittely. Useissa tapauksissa maasuodattimien käyttö näyttää parhaimmalta ratkaisulta, mutta käytännössä niiden ylläpitoon ja valvontaan voi liittyä riskejä. Riski on suurempi useamman asunnon kiinteistöissä tai palvelutuotanto- ja teollisuusrakennuksissa, joita kaikkia liittyy Terälahden maankäyttösuunnitelmaan. Terälahden koulu ja Tampereen luontokoulu uppoutuu hyvin maisemaan, vain kulma näkyy naapuritontille. Maatilan päärakennuksen idyllistä pihapiiriä Terälahdessa.
14 maisemaan Perinteisesti suomalaiseen maaseutuympäristöön on rakennettu puutaloja, jotka parhaiten soveltuvat myös Terälahden maisemiin. Luonnonkivillä päällystetyllä kivijalalla on saatu lisää ilmettä selkeälinjaiseen puutaloon. Talon vierustalle sijoittuvat kukkaistutukset jättävät lisää temmellyskenttää lapsille. Uudisrakentaminen palvelutarpeen vaikutukset Terälahden kyläkaava-alueen palvelutuotanto sijoittuu maankäytössä kaupungin maaalueille kylätaajaman eteläiseen päähän. Alueelle muuttava väestö luonnollisesti edellyttää tiettyä palveluvarustusta Terälahden kylässä. Olemassa olevia palveluita monipuolistetaan ja kehitetään. Merkittävin myönteinen vaikutus on alueen työpaikkojen lisääntyminen. Jos työ on asuinpaikalla, työpaikkaliikennöinti kylän ja kaupunkikeskuksen välillä vähenee ja on siten kestävän kehityksen mukaista. Työpaikkoja syntyy niin palvelutuotannon, teollisen tuotannon kuin kuljettamisenkin aloille. 3.4 Yhdyskuntatekniikka 3.4.1. Paikallistiet, liittymät asuin- ja tuotantoalueille ja uudet kevyen liikenteen väylät Paikallistieverkosto pysyy nykyisellään. Uusia tieliittymiä tulee luonnollisesti uusille asuin- ja palvelutuotanto- sekä teollisuusalueille. Uusia liittymiä maantie 338:lle tulee nykyisen terveystalon kohdalta ja teollisuusalueelta yksi liittymä nykyisen tielaitoksen varikon kohdalta sekä niin ikään teollisuusalueelta jatkuen yli maantie 338:n uudelle palvelutuotantoalueelle Uuden-Koverontietä pitkin. Paikallistiestö laajenee uusien asuin- ja palvelutuotantoalueiden käyttöönoton myötä. Uutta tieväylästöä tulee eniten teollisuus- ja palvelutuotantoalueille ja kilometrimääräisesti ehkä vähemmän uusille asuinalueille. Terälahden taajaman kevyen liikenteen väylien suunnittelussa ja toteutuksessa (2003-2004) Tampereen kaupunki ja tielaitos päättivät poiketa alkuperäisestä ajatuksesta rakentaa väylät terveystalolle saakka. Katsottiin, että joen ylittävän sillan rakentaminen edellyttää poikkeuksellisen kalliita rakenteita ja tulee liian kalliiksi toteuttaa tässä vaiheessa. 10 15 vuoden kuluessa maantie 338:n ylikulkusilta on joka tapauksessa uusittava, jolloin viimeistään samassa yhteydessä voidaan rakentaa kevyenliikenteen silta. Kaupunki päätti siirtää terveystalon palvelut kyläkeskuksesta sitä varten vuokrattaviin tiloihin, koska koulukiinteistön peruskorjauksen yhteydessä
15 ei varattu neuvolaa varten tiloja. Uusien asuinalueiden myötä kevyen liikenteen väylät on joka tapauksessa rakennettava kylätaajaman kaava-alueella ainakin maantien 338 varrelle. 3.4.2. Vesihuolto Terälahden vesihuollon tarkastelu keskittyy alkuvaiheessaan kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn ratkaisumalleihin, koska kysymyksessä on haja-asutusalue, joita koskeva lainsäädäntö on muuttunut vuoden 2004 alusta lukien asetuksen muutoksella. Sen mukaan vuoden 2014 alusta lukien haja-asutusalueiden kiinteistöissä, joissa on paineistettu vesijärjestelmä, tulee jätevesien käsittely hoitaa asetuksen edellyttämällä tavalla eli johtaa jätevedet yhdysviemärin kautta kunnalliselle tai vesihuoltoyhtymän tai osuuskunnan ylläpitämään vedenpuhdistamoon tai hankkia kiinteistökohtainen puhdistamo, maasuodin tai umpikaivo. Terälahdessa asian suunnittelu ja vesihuoltojärjestelmän rakentaminen tulee perustettavan osuuskunnan hoidettavaksi. Kehittyvä Terälahti projektin puitteissa on järjestetty useita tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, joissa selkeää yhtä vaihtoehtoa ei ole pystytty määrittelemään. Projektin loppuvaiheessa pidetyssä tiedotustilaisuudessa päädyttiin perustamaan vesihuolto-osuuskunta, joka voi toimijana tarjota pitkällä aikavälillä kestävimmän vaihtoehdon järjestelmän huoltamisessa, hallinnoimisessa ja helppoudessa liittyä myöhemmin osakkaaksi mukaan. Vesihuolto-osuuskunnan osakkuus tarjoaa siis mm. jätevesien käsittelyssä huolettomuutta ja ilmeisesti taloudellisempaa vaihtoehtoa kiinteistökohtaisille järjestelmille. Mikäli perustettava osuuskunta päätyy aikanaan yhdysviemärin rakentamiseen, on ilman muuta selvää, että kaivantoon upotetaan myös vesijohto ja tietoliikennekaapelit. Vedenhankinnassa Velaatan Rääkkykankaan pohjavesivarat varmasti riittävät niin Terälahden kuin Velaatankin tarpeisiin. Kylätaajamassa vesihuoltolinjan maantie 338:n alitus lienee helpointa toteuttaa sillan kohdalta, jolloin maantien rakenteisiin ei tarvitse kajota. Yksityiskohdiltaan vesihuoltolinjaukset tai muut ratkaisuvaihtoehdot jäävät osuuskunnan päätettäväksi. Näissä kysymyksissä Tampereen kaupungin mukaantulo on tarpeellista niin taloudellisen kuin suunnitteluavunkin muodossa. 3.4.3. Muu yhdyskuntatekninen rakentaminen Kansalaisten tietoliikennetarpeet lisääntyvät tulevaisuudessa yhteiskunnan teknistymisen myötä. Kun alueelle tulee erityyppisiä palvelutuotantoyksiköitä, asukkaat ja yrittäjät pitävät itsestään selvyytenä mm. tietoliikenteen toimintaedellytyksiä. 3.5 Maatalous-, luonto-, kulttuuri-, liikunta- ja virkistysalueet 3.5.1. Maa- ja metsätalousalueet Terälahti on vanhaa maatalousaluetta. Maisema on ilmeeltään vaihtelevaa kumpuilevine peltoineen ja sankkoine talousmetsineen. Maankäytön suunnitelman luonnoksessa asukkaat lähtevät siitä, että uudisasutus ikään kuin ujuttautuu metsien ja peltojen rajamaastoon maisemailmettä mahdollisimman vähän häiriten. Suunnitelmassa talousmetsämaat ulottuvat aivan kylätaajamaan. Viljelyssä olevat pellot on merkitty kasvintuotantoalueiksi tulevaisuudessakin. Mikäli peltojen viljely lopetettaisiin ja ne esim. metsitettäisiin, kyläkaava-alueen ilmeestä tulisi tukkoinen.
16 Asuinalueiden laajentumisessa talousmetsät toimivat myös vihervyöhykkeinä tonttiryhmien välillä. Maisemaidylliä kyläkaava-alueen ulkopuolelta Ranta-Mattilan pihapiiristä Uudisrakennus Kuorannantien varrelta.. Peltomaisemaa Terälahdesta, postilaatikkoja ladon seinustalla. Alla samaa maantiemaisemaa kyläkeskuksen suuntaan. Mikä rakennustyyli tähän sopisi: espanjalainen huvila, suomalainen perinnetalo vai moderni suomalainen puutalo? Uudisrakennuksia kyläkaava-alueella. 3.5.2. Arvokkaat luontokohteet Tampereen kaupunki on kartoittanut Terälahden kyläkaava-alueen harvinaisten kasvien esiintymisalueet arvokkaina luontokohteina. Tämän suunnitelmaluonnoksen laatimisen aikana ei ole ilmennyt muita vastaavia arvokohteita.
17 Kalmakurjenkoski. Terälahden mylly ja saha Kuorannantien varrella. 3.5.3. Kulttuurihistorialliset alueet Merkittävin kulttuurihistoriallinen alue Terälahdessa on Niemikyläntien varrella sijaitseva Kalmakurjenkosken myllyn alue. Sen mylly- ja myllytuparakennukset sijaitsevat luonnon kauniissa maisemassa. Myllyalueen rakennukset ja miljöö ovat säilytyskohteita, mutta museon toiminnan kannalta ja maiseman elävöittämiskeksi olisi varmaan järkevää, että kylätaajamaan päin sijaitsevalle peltorinnealueelle voitaisiin sijoittaa 1 2 rakennuspaikalle pieteetillä toteutettuja perinnerakennuksia. Muita historiallisesti merkittäviä rakennuksia ovat vanha kirjastotalo, Terälahden mylly ja saha sekä meijerikiinteistö Kapeen tien varrella. 3.5.4. Liikunta-alueet Lähiliikuntapaikka ja vanha urheilukenttä Terälahden asukkaiden liikuntapalveluja on voitu omaehtoisilla toimenpiteillä lisätä merkittävästi. Kylätaajaman pohjoispäässä vanhan sorapohjaisen urheilukentän lisäksi on voitu liikuntapalveluja tarjota v. 2004 käyttöönotetulla lähiliikuntapaikalla. Se sisältää tenniskentän, sulkapallokentän ja 40 metrin juoksuradat, palloiluseinän sekä pituus- ja korkeushyppypaikan. Lähiliikuntapaikka on toteutettu asukkaiden ja loma-asujien sekä yritysten rahoituksella ja siihen on saatu 25 %:n avustus opetusministeriöltä. Valaistu kuntopolku Urheilukentän pohjoispuolelle on tehty varaus valaistua kuntopolkua ja latureittiä varten. Kuntopolun suunnittelu ja rakentaminen aloitetaan syksyn 2005 aikana. Kuntopolun pituus on 2 3 km ja se soveltuu myös Terälahden koululaisten käyttöön. Luontopolut ja retkeilyreitit Terälahden kyläkaava-alueen pohjoispuolelle, sijoittuen pääasiassa kaupungin omistamalle maa-alueelle tullaan suunnittelemaan luontopolkureitti laavupaikkoineen. Luontopolku on tarkoitettu niin asukkaiden virkistyskäyttöön kuin matkailupalveluja tuottavien yritysten ja heidän asiakkaiden tarpeisiin. Lähitulevaisuudessa tultaneen Tampereen luontokoulun ja Kurun metsäoppilaitoksen yhteistyönä suunnittelemaan rakentamaan pienempi luontopolkukokonaisuus kaupungin maa-alueille Petääjärventien ja Kiimajoen väliselle metsäalueelle. Uimarannat Muita yleisiä uimaranta-alueita kuin entisen Terälahden ala-asteen tontin yhteydessä sijaitseva alue, ei ole suunnitelmaan varattu. Kiimajoen alajuoksulla on suosittu uimapaikka.
18 Muu liikunta- ja virkistystoimintavaraukset Varaukset sisältyvät kartalle merkityille palvelutuotantoalueille. Kyläläisten toteuttama moderni lähiliikuntapaikka antaa mahdollisuudet monipuoliseen liikunnan harrastamiseen koko perheelle. Tenniskentän lisäksi lähiliikuntapaikalla on juoksuradat, korkeus- ja pituushyppypaikka, palloseinä, koripalloteline ja sulkapallon sekä sählyn pelausmahdollisuudet. Kentän toteutumisen mahdollistivat yksityiset peliaikaosuuden ostaneet, opetusministeriön rahoitusavustus, merkittävän talkootyöpanoksen antaneet kyläaktiivit ja mainostiloja varanneet yritykset. Kenttä otettiin käyttöön elokuussa 2004 ja lopullisesti se valmistui kesäkuussa 2005. 3.6. Yhteiskunnalliset palvelut, tuottaminen kunnallista ja yksityistä toimintaa 3.6.1. Koulut Terälahden koulukiinteistön tonttitehokkuus on nykyisten Terälahden 1 6 luokkien, Tampereen luontokoulun ja kunnallisen päiväkodin käyttökapasiteetilla mitoitettu maksimiinsa. Todennäköistä on, että tulevina vuosikymmeninä koko koulun tilat joudutaan ottamaan peruskoulun 1 6 luokkien käyttöön, jolloin luontokoululle ja päiväkodille joudutaan etsimään uudet tilat. Luontokoulu toimii nykyisin maksimikäyttöasteella ja voisi olla mielekästä lisätä sen toimintamahdollisuuksia sijoittamalla se esimerkiksi maankäyttöluonnokseen merkitylle palvelutuotantoalueelle maantien 338 itäpuolelle. Tältä alueelta luontokoulun oppilaiden on helpompi tehdä tutustumisretkiä metsään. Luontokoulun yhteyteen voisi kehittyä muuta koulutustarjontaa esim. ammatillinen oppimiskeskus. (Ks. kohta V Asukkaiden näkemys Terälahdesta v. 2050) 3.6.2. Terveyspalvelut Terälahden neuvolan sijoittamisessa on yritetty hakea ratkaisua vuoden 2004 ja 2005 aikana. Vaihtoehdoista käyttökelpoisimmat ovat koulun tai muun sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan palveluyksikön eli ns. hyvinvointikeskuksen yhteyteen sijoittaminen. Hyvinvointikeskuksen palveluja, joita Terälahdessa katsotaan tarvittavan, ovat: lääkäri, hammaslääkäri, terveydenhoitaja/ terveyskasvattaja, fysioterapeutti, mielenterveyshoitaja ja kosmetologi. Hyvinvointikeskuksen palvelujen sijoittamisratkaisuksi ehdotetaan palvelutuotantoaluetta nykyisen terveystalon ja teollisuusalueen välimaastoon.
19 3.6.3. Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito Vuodesta 2000 toiminut yksityinen ryhmäpäiväkoti ja vuodesta 2002 toiminut kunnallinen päiväkoti Terälän kiinteistössä ovat täydellä kapasiteetilla toimivia Uusien päiväkotien tarve on siis ilmeinen, kun nuoria lapsiperheitä muuttaa alueelle asumaan. Uuden kunnallisen päiväkodin sijoittuminen on mielekästä palvelutuotantoalueille, joko hyvinvointikeskuksen tai oppimiskeskuksen yhteyteen. Ikääntyneiden palveluasuminen Sosiaalipalveluiden hallintotehtävät voidaan hoitaa yhdistämällä tehtävät hyvinvointikeskuksen palvelutuotantoyksikön ao. ammattilaisten hoidettaviksi. Asumispalveluiden tuottamiseksi on varattu palveluasumiseen alueet molempien palvelutuotantoalueiden yhteyteen. Suunnitelmaluonnoksen kartalla ne on merkitty palveluasumisalueiksi. Sinisellä värillä merkitty AP alue voi olla kunnallisesti tuotettu ja tuettua palveluasumista ja talotyyppi rivitaloasuntoja. Oranssinpunaisella merkitty AP 22 alue on rinnetaloratkaisu ja on tarkoitettu omarahoitteiseksi ja yksityisillä ostopalveluilla ylläpidettävään palveluasumiseen. Kotipalvelut ikääntyneille kotona asuville ja erityisryhmille Kotipalvelujen tuottaminen toteutetaan yksityisten yritysten tuottamina palveluina riippumatta siitä, mistä palvelutuotteesta on kysymys. Palvelun tilaajana voi olla joko kunta tai yksityinen tilaaja. Tämä siis koskee niin terveys-, sosiaali- kuin kuntoutuspalvelujakin. 3.6.4. Kirjasto ja taide- sekä ympäristökasvatus Kirjasto on aina kuulunut Terälahden peruspalveluihin. Pidetään siis itsestään selvyytenä, että tulevaisuudessakin kyläkirjasto toimii joko nykyisen koulukiinteistön tai oppimiskeskuksen tiloissa uudella palvelutuotantoalueella. Kirjasto tarjoaa kaikille lukuharrastusmahdollisuuksien lisäksi nettiyhteyksien käyttämismahdollisuudet ja opastaa tiedonhankinnassa. Taidekasvatuksen tehtävä tulee kirjaston lisäksi kansalaisopistolle. Ympäristökasvatuksen tehtävä lankeaa luontokoulun osalle. Kokeilematon idea on vielä ns. aikuisten luontokoulu - miten kaupungistunut ihminen voidaan sopeuttaa maaseutuasukkaaksi uudelleen. 3.6.5. Nuorisotyö Terälahdessa tähän alueeseen on satsattu mm. lähiliikuntapaikan rakentamisella. Nuorille on tarjottu siten lisäharrastusmahdollisuuksia omassa kylässä. Nuorten harrastustoiminnan ohjaustehtävä on pääasiassa nuorten itsensä ja heidän vanhempiensa aktiivisuuden varassa. Ohjattua toimintaa järjestävät pääasiassa eri järjestöt ja seurakunta. Toiminnan sijoittaminen on mahdollista oppimiskeskuksen yhteyteen. 3.6.6. Kuljetus ja liikennöinti Julkista tuettua bussiliikennettä ja ns. syöttöliikennettä tarvitaan tulevaisuudessakin työssäkäyntiliikenteen hoitamiseen Terälahden ja kaupunkikeskuksen välille.
20 3.7. Muiden yhteisöjen tuottamat, vapaa-ajan toimintaa edustavat palvelut 2005 3.7.1 Seurakuntien tuottamat palvelut Teiskon seurakunta tarjoaa mm. kahdesti viikossa lasten päiväkerhotoimintaa ja viikoittain partio- ja pyhäkoulu- sekä lapsikuorotoimintaa. 3.7.2 Metsänhoitoyhdistyksen palvelut Asiantuntijapalvelut metsänomistajille, asukkaiden ja mökkiläisten tonttihakkuut ja puuntaimien myynti. 3.7.3 Muiden yhteisöjen tuottamat palvelut Erityisesti vapaa-ajan palveluita tarjoavia yhteisöjä mainittakoon mm. Kanta-Teiskon Nuorisoseura, Pohjois-Teiskon Maa- ja kotitalousnaiset, Teiskon Urheilijat, 4H-kerho, Ahjolan Kansalaisopisto. 3.8 Yksityisten yritysten tuottamat palvelut 3.8.1. Matkailua tukevat palvelut Teiskosta löytyy paljon mahdollisuuksia matkailua tukevien palveluiden tuottamiseen. Terälahdessa niillä olisi myös paikallista kysyntää, kuten kahvila, huoltamo, leipomo yms. Koska Terälahden kylätaajaman alue on pieni monipuolisten palvelujen kysynnän kannalta, matkailun avulla kysyntää voidaan saada vahvistettua. Palvelutarpeita, joiden toimintojen sijoittaminen mahdollista joko nykyiseen kyläkeskukseen tai uusille palvelutuotantoalueille: Ravintola ja majoitustoiminta Lounaskahvila kylätaajamassa. Huoltamo Polttoaineen myyntipiste voi sijaita esim.lounaskahvilan yhteydessä palvelutuotantoalueella. Valaistu kuntopolku Suunnitteilla urheilukentän pohjoispuolelle. Retkeily- ja ohjelmapalvelut Tanssipaikka Lomakeskus Museo ja näyttelypaikka Ruokakaupat ja erikoisliikkeet Henkilökohtaiset terveyden- ja kauneudenhoitopalvelut Rakennussuunnittelun ja -tarvikkeiden sekä rakennusneuvonnan palvelut IV Maankäytönsuunnittelun mahdolliset ongelmat ja uhkatekijät ja niiden poistaminen 4.1. Luonnoksen heikot kohdat ja ongelmat Maankäytönsuunnitteluluonnokseen liittyvä keskustelu ja kiinnostus laantuvat Asioiden etenemisen seuranta puuttuu 4.2. Ongelmien tunnistaminen ja ratkaiseminen + kokoonnutaan säännöllisesti esim. kerran kuukaudessa ja tehdään tilannearvioita ja tarkistetaan asetettujen tavoitteiden toteutumista + valitaan henkilö, joka huolehtii suunnitelmaluonnoksen ajan tasalla pitämisestä + lisätään yhteistyötä muiden asuinalueiden ja kylien välillä + jaetaan suunnitelmaluonnos kaupungin virkamiehille ja päättäjille. + ollaan säännöllisesti keskusteluyhteydessä erityisesti kaupunkisuunnittelun ja rakennuslupia myöntävien viranhaltijoiden kanssa.