Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on noin 3800 työntekijää erikoissairaanhoidon palveluja sekä sairaanhoitopiirin viranomais- ja ohjaustehtäviä kaikille 14 jäsenkunnalle ja 213 000 asukkaalle sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluja 7 jäsenkunnalle ja 50 000 asukkaalle ympäristöterveydenhuollon palveluja 12 kunnalle ja 104 000 asukkaalle Uusia tehtäviä Akuutti24 päivystyskeskus tuottaa perusterveydenhuollon varsinaisia päivystyspalveluita kaikille jäsenkunnille (aloitus 5.-6.2012) Vastuu ensihoitopalveluista koko alueella 1.1.2013 lukien Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien määrä väheni Päijät-Hämeessä 4 organisaatioon vuoden 2007 alusta lukien aikaisemmin 18 organisaatiota.
Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymän toiminta-alue (väestöpohja 212.807 asukasta) PADASJOKI SYSMÄ HARTOLA ASIKKALA HEINOLA Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen tuottajaorganisaatiot HÄMEEN- HOLLOLA KOSKI KÄRKÖLÄ LAHTI ORIMATTILA NASTOLA IITTI PUKKILA MYRSKYLÄ Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän peruspalvelukeskusaava, väestöpohja 49.998 asukasta PeruspalvelukeskusOiva -liikelaitos, väestöpohja 40.963 asukasta Lahden kaupunki, väestöpohja 101.588 asukasta Heinolan kaupunki, väestöpohja 20.258 asukasta
Organisaatio VALTUUSTO HALLITUS HALLITUKSEN JAOSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KIELELLISEN VÄHEMMISTÖN LAUTAKUNTA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA YHTYMÄHALLINTO ENSIHOITO- JA PÄIVYSTYS- KESKUS KESKUS- SAIRAALA KUNTOUTUS- KESKUS LÄÄKE- TIETEELLISTEN PALVELUJEN KESKUS YMPÄRISTÖ- TERVEYS- KESKUS TUKIPALVELU- KESKUS PERUS- PALVELU- KESKUS AAVA- LIIKELAITOS SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO- LIIKELAITOS
Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Myrskylä Nastola Orimattila Padasjoki Pukkila Sysmä PHSOTEY Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut tarvekertoimet PHSOTEY vuonna 2010, indeksi koko maa = 1 2,0 1,5 1,39 1,43 1,43 1,0 1,14 1,16 1,15 1,14 1,01 1,04 1,09 1,05 1,01 1,05 0,89 0,91 0,5
Erikoissairaanhoito Keskussairaalan väestöpohja on valtakunnallisesti tarkastellen vahva ja etuna on yhden sairaalan malli, jossa on lisäksi keskitetty tehokkaasti toimintoja mm. suuri päiväkirurgian yksikkö, tehokas keskusleikkausyksikkö ja osaamiseltaan vahva sydäntoimenpideyksikkö. Keskussairaala tuottaa asukkaille monipuolisia erikoissairaanhoidon palveluita ja päivystyspalveluita. Sairaalassa toimii 34 erikoisalan lääkäreitä. Noin 95 % julkisen erikoissairaanhoidon potilaskontakteista hoidetaan omassa keskussairaalassa. Erikoissairaanhoidon kustannukset (euroa/asukas) ovat pitkään olleet maan alhaisimmat, vaikka erikoissairaanhoidon tarve on 5 % suurempi kuin maassa keskimäärin.
Erikoissairaanhoito (jatkoa) Päijät-Hämeen keskussairaala on ollut Suomen tuottavimpien keskussairaaloiden joukossa (tuottavuus 9 % yli maan keskiarvon ilman tarvevakiointia). Erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkojen määrät ovat valtakunnallisen vertailun mukaan pieniä. Päijät-Hämeen keskussairaala kuuluu nykyisin Tampereen yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen. Yhtymän valtuusto teki joulukuussa 2012 hakemuksen valtioneuvostolle keskussairaalan siirtämiseksi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen.
Erikoissairaanhoito (jatkoa) Poimintoja keskussairaalan omasta toiminnasta vuodelta 2012 Hoidettiin yli 76 000 henkilöä, joista 48 000 käytti vain poliklinikkapalveluja Somaattisen hoidon poliklinikkakäyntejä 267 610 Somaattisen hoidon drg-jaksoja 34 892 Noin 15 000 leikkausta Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia 895 Sepelvaltimoiden pallolaajennuksia 370 Psykiatrian hoitopäiviä 37 989 Psykiatrian poliklinikkakäyntejä 60 128
Erikoissairaanhoidon talous 2012 ESH toimintatuotot Jäsenkuntatulot Ulkokuntamyynti Potilasmaksut Muut tulot Toimintatuotot 252,4 milj. Jäsenkuntatulot 207,7 82,3 % Ulkokuntamyynti 3,3 1,3 % Potilasmaksut 8,8 3,5 % Muut tulot 32,6 12,9 % 1 % 4 % 13 % 82 % Toimintakulut -242,9 milj. Henkilöstökulut -140,4 57,8 % As.palv. ja muiden palveluiden ostot -53,2 21,9 % Ostot (aineet ja tarvikkeet) -45,3 18,6 % Muut toimintakulut -4,1 1,7 % ESH toimintakulut Henkilöstökulut As.palv. ja muiden palveluiden ostot Ostot (aineet ja tarvikkeet) Muut toimintakulut -2 % -20 % -22 % -58 %
Erikoissairaanhoito Terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2011 1 500 1 400 Itä-Savo 1 300 1 200 1 100 1 000 900 Pohjois-Savo Länsi-Pohja Etelä-Savo Kymenlaakso Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä-Karjala Lappi Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa KOKO MAA HUS Keski-Suomi Päijät-Häme 800 500 600 700 800 900 Perusterveydenhuolto
Peruspalvelukeskus Aava Peruspalvelukeskus tuottaa perusterveydenhuollon palveluja ja sosiaalipalveluja 7 jäsenkunnalle. Aavasta muodostettiin liikelaitos vuoden 2013 alusta lukien. Peruspalvelukeskus on alusta lähtien panostanut rohkeasti toiminnan uudistamiseen. Vanhuspalvelujen rakenteen ja toimintamallien perusteellista uudistamista toteutetaan määrätietoisesti. Peruspalvelukeskuksen keskeisiä tavoitteita on panostaa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Lakisääteiset perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tavoitteet (palvelu- ja hoitotakuut) sekä taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin.
Ympäristöterveyskeskus Ympäristöterveyskeskus vastaa terveydensuojelusta ja eläinlääkintähuollosta 12 kunnassa. Henkilöstön määrä on yhteensä 27 (terveydensuojelussa 17 ja eläinlääkintähuollossa 10). - Talousarviomenot ovat yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. - Terveydensuojelun painopistealueita ovat elintarvikkeiden sekä niiden tuotannon valvonta, kuluttajaturvallisuus, talous- ja uimavesien laadun valvonta sekä asuin- ja oleskelutilojen terveellisyyden valvonta.
Ympäristöterveyskeskus (jatkoa) Eläinlääkintähuolto vastaa mm. perustason eläinlääkintäpalveluista, maakunnallisen eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestä, eläinsuojeluvalvonnasta, alkutuotannon valvonnasta, lihantarkastuksesta ja eläintautien vastustustyöstä. Ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestäminen laajalla alueella on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Keskuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin.
Tärkeitä haasteita Kustannusten kasvun pienentäminen Henkilöstön määrä pidetään nykytasolla vuoden 2015 loppuun asti (poikkeuksena hyväksytyt muutosblokit). Parannetaan vahvasti tuottavuutta. Otetaan käyttöön mittarit sen arvioimiseksi. Palveluita uudistetaan ja priorisoidaan eri asiakas- ja potilasryhmien tarpeiden perusteella. Keskitytään erityisesti eniten kokonaiskustannuksia aiheuttaviin asiakas- ja potilasryhmiin. Ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin vastaaminen Peruspalvelukeskus Aavan palvelurakennemuutoksen varmistaminen Ensihoidon voimavaroja ja koko muuta palvelujärjestelmää hyödynnetään vanhuspalvelujen tukemisessa.
Tärkeitä haasteita (jatkoa) Osaavan työvoiman vahvistaminen Yhtymän kilpailukykyä parannetaan panostamalla osaavan henkilöstön rekrytointiin vakavan henkilöstövajauksen yksiköissä. Rekrytointitoimenpiteillä parannetaan erityisesti peruspalvelukeskus Aavan lääkäritilannetta ja keskussairaalan radiologitilannetta.