Lakeja, sopimuksia, tilastoja ja trendejä ajankohtaista maaseutumatkailussa Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä Matkailuvuosi 2011 (Tilastokeskus, UNWTO) Matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomessa lähes 20 miljoonaa 4 % kasvua vuoteen 2010 verrattuna Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 2 % Ulkomaisten matkailijoiden +10 % Ylivoimaisesti suurin ryhmä Venäjältä, kasvua 22 % Kasvua myös mm. Ruotsi, Saksa, Viro, USA Britit -4 % Kansainvälinen matkailu kasvoi maailmanlaajuisesti n. 4 % 1
Maaseutumatkailuyrittäjien suhdannekysely (tammi 2012 SMMY/MTK) Vuosi 2011 Kotimaan vapaa-ajan matkailu ja ulkomaanmatkailu kokonaisuudessaan kasvoivat paikoin Työmatkailun matkailijamäärät pysyivät ennallaan tai kasvoivat alkuvuodesta Loppuvuodesta 27 % yrityksissä kotimainen työ-ja yritysryhmämatkailu väheni Ulkomaisten yksittäisten vapaa-ajan matkailijoiden määrä kasvoi yrityksistä 20%:lla Syys-joulukuu: ulkomaisia matkailijoita saapui eniten Venäjältä. Seuraavina Saksa ja Viro Tammi-toukokuu 2012 Vähän yli puolet arvioi vat matkailijoiden määrän pysyvän viime vuoden tasolla Vapaa-ajan matkailussa 1/4 yrityksistä odottaa kasvua jonkin verran kotimaasta ja 1/5 ulkomailta 1/5 arvioi jonkin verran kasvua kotimaiselle työmatkailulle. Entä Euroopan maaseutumatkailu? (Eurogites 27.1.2012) Vuonna 2011 Selvää kasvua noin 2 % hiljeni syys-joulukuu Pohjois-Arikan levottomuudet ja sateinen kesä syinä muuta matkailua hitaampaan kasvuun sekä hinta-laatu -suhde Kohdennetut (niche) markkinat kasvavat muita nopeammin Viime hetken varaaminen lisääntynyt myös pitkissä lomissa + Internetmarkkinointi ja sosiaalinen media tehokkaimpia markkinointikanavia Arvio kevään 2012 kasvuksi + 5 % Työmatkailun odotetaan laskevan Pääosin kotimaanmatkailun varassa sekä isojen lähimarkkinoiden Ulkomaanmarkkinat edelleen hyödyntämättä Jos markkinointia ei tehosteta, loppuvuosi 2012 näyttää huolestuttavalta 2
Matkailun alueelliset tietovarannot Sähköinen järjestelmä, jolla kerätään matkailutietoa - yritysten toiminnan ja matkailun kehittämisen tueksi - matkailutoimialan alueellisen merkittävyyden selvittämiseksi Alueet 2011 1. Pohjois-Pohjanmaa 2. Kainuu 3. Pohjois-Karjala 4. Pohjois-Savo 5. Keski-Suomi 6. Etelä-Savo 7. Etelä-Karjala 8. Päijät Häme 9. Etelä-Pohjanmaa 10. Pohjanmaa 11. Satakunta 12. Varsinais-Suomi 10 9 11 12 5 1 8 1 2 4 3 6 7 Suurimmat haasteet Järjestelmä vielä pilottivaiheessa Yrittäjät eivät kerää tarvittaiva tietoja omasta matkailun liiketoiminnasta Yrittäjät eivät luovuta tietoja kerääjille luottamusta ja yhteistyötä tarvitaan 3
Maaseutumatkoja koskevat sopimusehdot päivitetty 14.6.2011 Soveltamisala Sovelletaan maaseutumatkaa koskevaan sopimukseen, kun maaseutumatkailuyrittäjä tarjoaa yksityiselle asiakkaalle taikka kahden tai useamman asiakkaan ryhmälle maaseutumatkailupalveluja. - Soveltuvin osin myös silloin, kun maaseutumatkailu-palveluja tarjotaan toisille yrityksille tai yhteisöille. Mikä on maaseutumatkailupalvelu? a) majoitus; b) majoitus ja muu sellainen matkailupalvelu, joka ei ole kokonaisuuden kannalta oleellinen; taikka c) yksi tai useampi seuraavista ohjelmallisista palveluista; ruokailu, pito-, juhla- ja kokousjärjestely, ajanvietto- ja harrastusmahdollisuus, kuten kalastus-, hiihto-, vaellus-, ratsastus-, kanootti- ja metsäretket sekä palveluihin liittyvä ohjaus, opastus ja koulutus. Milloin valmismatkaehtoja? Jos esimerkiksi yrittäjä tarjoaa majoituksen ja sen lisäksi kokonaishintaan nähden kalliita harrastusmahdollisuuksia, valmismatkalakia sovelletaan. Jos yritys perii ennakkomaksuja tällaisista matkoista, sen pitää ilmoittautua valmismatkarekisteriin. Sopimusehtojen sisältö mm. sopimuksen sitovuus, maksuehdot, sopimuksen purkamisoikeus sekä osapuolten vastuut ja vahingonkorvaus Sopimusehtojen sitovuus Esitettävä sopimusehdot selkeästi jo tuotteen tai palvelun markkinoinnissa tai viimeistään sopimusta tehtäessä. Pelkästään ehtoihin viittaaminen ei riitä. Kuluttajalla oltava aito mahdollisuus tutustua sopimusehtoihin esim. yrityksen nettisivuilla. Kieliversiot suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska ja venäjä www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu/tyokalut tai kuluttajaviraston sivuilta suomeksi kohdasta vakiosopimusehdot 4
Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011 tuli voimaan 1.1.2012, Asetus 1110/2011 Laissa on toiminnanharjoittajille asetettu huolellisuusvelvollisuus, jonka mukaan heidän on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistauduttava siitä, että kulutustavarasta tai kuluttajapalveluksesta ei aiheudu vaaraa kuluttajan tai kuluttajaan rinnastettavan henkilön taikka palveluksen vaikutuspiiriin kuuluvan henkilön terveydelle tai omaisuudelle. Keitä koskee? Turvallisuusasiakirjan laatimista koskeva velvollisuus koskee kaikkia toiminnanharjoittajia, siis myös jo tällä hetkellä palvelua tarjoavia, jos riskejä turvallisuusasiakirja tulee laatia kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta eli turvallisuusasiakirjan tulee olla valmiina viimeistään 1.7.2012 Sekä maksullinen omatoiminen että ohjattu ohjelmapalvelutoiminta Esimerkkejä Jos kalastaja tarjoaa kuluttajapalvelua sivutoimenaan, tätä koskevat samat velvoitteet kuin muitakin palveluntarjoajia. Myös palvelun välittäjä, kuten keskusvaraamo tai matkatoimisto, on laissa tarkoitettu vastuutaho palvelun turvallisuuden osalta. Tehdään ennen kaikkea itseä varten, omaksi käsikirjaksi 5
TunneTurvaa -valmennus Erityisesti matkailun ohjelmapalveluyrityksille, mutta sopii myös muille matkailuyrityksille Perustuu lakeihin ja asetuksiin sekä Kuluttajaviraston turvallisuusohjeisiin Tavoite Syventää turvallisuusajattelua ja valmiutta Antaa eväät turvallisuusasiakirjan työstämiseen Valmennus 3 päivää Matkailualan turvallisuuspassi Riskianalyyseistä paloturvallisuuteen ja henkilöstön kouluttamisesta eläinten kanssa toimimiseen Lakisääteisen turvallisuusasiakirjan laadinta Käytetään alan ammattilaisasiantuntijoita Matkailuyrityksen e-poraat kestävään kasvuun Yritysverkoston älykäs liiketoiminta Sähköisten perustyökalujen hyödyntäminen Kotisivut Sähköposti, puhelin, Excel Sisällöntuotanto nettiin CMS (sisällönhallintajärje stelmä), some, suoramarkkinointi, web-analytiikka, kuva, video Taloushallinto, myyntijärjestelmät Sähköinen kaupankäynti Verkkokauppatoimin not osana websivuja, social shopping Reaaliaikainen varausjärjestelmä, CRM (asiakashallinta), kansainväliset jakelukanavat Kehittynyt webanalytiikka yhdistettynä ERP:iin (sähköiseen toiminnanohjausjärjestelmään) ERP, kokonaan sähköinen taloushallinto, järjestelmien ja yritysten välinen tiedon-siirto 6
www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu/tyokalut - Löytyy kehittämisen tueksi erilaisia työkaluja Matkailun teemaryhmä 2012-2014 Päätehtävät 1. Maaseudun matkailun kehittämisen koordinoiminen 2. Kehittämistoiminnassa tarvittavan tiedon kokoaminen, tuottaminen ja välittäminen 3. Pitkän tähtäimen maaseudun matkailun kehittämisohjelman laadinta 7
Suomalaisten maaseutumatkailun kysyntä Vähintään 60-vuotiaat kiinnostuneimpia matkustamaan maaseudulle keväällä ja syksyllä Erinomainen kohderyhmä matkailukauden pidentämiseen Nuoret kaikkein epätodennäköisimpiä matkustamaan maaseudulle seuraavan 12 kk aikana yli 40-vuotiaat kaikkein varmimpia (noin 40% matkustaa varmasti). Alle 30-vuotiaissa paljon mahdollisuuksia laajentaa markkinoita. Tärkeä kohderyhmä myös sosiaalisen median kannalta. Mistä halutaan löytää tietoa maaseutumatkailusta? 20-29-vuotiaat käyttävät Internetiä eniten matkan suunnittelussa (93%), yli 60- vuotiaistakin 84 % Sanomalehdet yli 60-vuotaille tärkeämpi tietolähde kuin muille ikäluokille Naisista 23 % käyttää aikakauslehtiä tietolähteinä matkustamisessa, miehistä 18% Hakukone kaikille ryhmille ylivoimaisesti tärkein tapa käyttää Internetiä matkustustiedon etsimiseen Hakukonemarkkinoinnin tärkeys! Lisätietoja: Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitosta http://www.uef.fi/mot/maaseutumatkailun-julkaisut#raportit 8
Tulevaisuuden suuntaviivoja 1. Asiakaskunnan muutos Matkailijoiden roolit fragmentoituvat Erilaisissa rooleissa eri tilanteissa Perinteisestä segmentoinnista asiakasarvojen segmentointiin Seniorien määrän kasvu mm. esteettömyys korostuu Hyvinvointi- ja terveysmatkailun kysyntä lisääntyy väestön ikääntyessä LOHAS (Lifestyle of Health and Sustainability) segmentti kasvaa Uusia tuulia tuotekehitykseen ja liiketoimintaan LOHAS Tilan ja rauhan markkina-arvo kasvaa Luonto 2.0 Ympäristötietoisuus kasvaa - Green + 9
2. Kestävä kehitys Eettiseen ja vastuulliseen matkailuun liittyviä trendejä kohtuullistaminen hidasmatkailu lähimatkailu uusiutuvat energiat paikalliset ratkaisut kierrätys uudelleenkäyttö 2. Teknologian kehittyminen Muuttaa kilpailua ja kohteiden houkuttelevuutta Mahdollisuus harvaan asutun maaseudun mikroyrityksille saavuttaa globaalit markkinat Sosiaalisen median myötä markkinointi uusiksi Yrityksen liiketoiminnan pyörittäminen kotoa käsin helpottuu lisää aikaa Asiakkaat voivat olla yhteydessä ulkomaailmaan ja toimia markkinoijina paikan päällä Uudet sovellukset luovat lisäarvoa ja turvallisuutta esim. luontomatkailutuotteille Puiden lehtien virtuaalinen tunnistamisverkosto GSP-ohjatut pyöräretket Mobiiliturvallisuussovellukset retkille mukaan Elämä taskukoossa 10
Kulttuurimatkailun trendejä mm. perinteisiin liittyvät arvot, paluu juurille (back to basics) ja heartspitality, joka viittaa tarpeeseen tuntea paikan pulssi ja perehtyä paikalliseen elämäntapaan ja tekemiseen Luontomatkailussa on kysyntää mm. turvallisen vaaran kokemiselle ja aidoille luontoelämyksille Miltä maaseutumatkailun tulevaisuus näyttää? Megatrendit, trendit ja heikot signaalit lupaavat maaseutuyrityksille hyvää arvostusta paikallisia tuotteita, lähiruokaa, luontoa, hiljaisuutta ja tilaa kohtaan ja ovat valmiita myös maksamaan niistä Haistelkaa, maistelkaa, katselkaa ympärillenne pienet asiat muodostavat lumipallon 11
Kiitos! Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä nina.vesterinen@lomalaidun.fi www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu www.facebook.com/matkailunteemaryhma 12