VYYHTI-HANKE PROAGRIA OULU RY Leskelän kosteikkosuunnitelma, Siikalatva FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24905
Puuronen Elisa Sisällysluettelo 1 Projektin organisaatio... 1 2 Kohde... 1 3 Kosteikon valuma-alue ja virtaamat... 2 4 Kuormitus... 3 5 Työselostus... 3 5.1 Yleistä... 3 5.2 Rakennuskohde ja asiakirjat... 4 5.3 Mittaukset... 4 5.4 Yleisiä määräyksiä... 4 5.5 Rakennuspaikan olosuhteet... 4 5.5.1 Pohjaolosuhteet... 4 5.5.2 Vedenkorkeudet ja virtaamat... 4 5.6 Kosteikko... 5 5.6.1 Yleistä... 5 5.6.2 Kosteikko... 5 5.7 Viimeistelytyöt... 6 5.8 Toteuttaminen ja rakennusajankohta... 7 5.9 Hoito ja kunnossapito... 8 6 Kustannusarvio... 8 Lähteet... 9 Liitteet: YMP 203 Valuma-aluekartta YMP 204 Suunnitelmakartta YMP 205 Pituus- ja poikkileikkauspiirustus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (9) Leskelän kosteikkosuunnitelma, Siikalatva 1 Projektin organisaatio 2 Kohde Työ on tehty osana VYYHTI-hanketta ja työn tilaaja on ProAgria Oulu, jossa yhteyshenkilöinä ovat olleet projektipäällikkö Riina Rahkila ja kosteikkoasiantuntija Risto Paakkonen. Suunnitelman on laatinut, missä työhön ovat osallistuneet projektipäällikkö Hannu Verronen ja suunnitteluinsinööri Elisa Puuronen sekä projektipäällikkö Tomi Puustinen. Kosteikkosuunnittelukohde sijaitsee Siikalatvan kunnassa Leskelän kylässä. Vedet kosteikon valuma-alueelta laskevat Lamujokeen. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (9) Kuva 2. Näkymä suunnitellun kosteikon alueelle. Kuva 3. Näkymä Lamujoelle kosteikkopaikan kohdalla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 (9) 3 Kosteikon valuma-alue ja virtaamat Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan suunniteltava kosteikko valumaalueineen sijaitsee Lamujoen keskiosan alueella (57.062). Kosteikkoon tulevia virtaamia on arvioitu noin 80 km etäisyydellä suunnittelukohteesta Raahessa sijaitsevan Huopakinojan (101) valuntahavaintoihin vuosilta 1958 2007. Valunnan tunnusluvut on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 1). Kerran 20 vuodessa toistuva ylivirtaama on arvioitu kertomalla keskiylivirtaama kertoimella 1,9, mikä perustuu toistuvuuksista tehtyihin tutkimuksiin (Mustonen 1986). Taulukko 1. Ali- (Nq), keskiali- (MNq), keski- (Mq), keskiyli- (MHq) ja kerran 20 vuodessa toistuva ylivalunta (Hq 1/20 ) Huopakinojan (101) valuntahavaintoihin 1958-2007 perustuen (Hertta ympäristötietojärjestelmä 2014). Valunta (l/s/km 2 ) Nq MNq Mq MHq Hq 1/20 0,00 0,18 6,4 76 140 Kosteikon valuma-alue on rajattu perustuen karttatarkasteluun. Tarkastelussa on hyödynnetty mm. laserkeilausaineistoa. Valuma-alueen pinta-ala on noin 1,07 km 2 ja järvisyys 0 %. Valuma-aluekartta YMP203 on liitteenä. Taulukko 2. Kosteikon arvioidut ali- (NQ), keskiali- (MNQ), keski- (MQ), keskiyli- (MHQ) ja kerran 20 vuodessa toistuva ylivirtaama (HQ 1/20. ) Virtaama (m 3 /s) NQ MNQ MQ MHQ HQ 1/20 0,00 0,00 0,01 0,1 0,2 4 Kuormitus 5 Työselostus 5.1 Yleistä Kosteikon valuma-alueesta noin 40 % on peltoa. Valuma-alueen yläosassa on metsätalouden maita. Valuma-alueella on harvaa maatalousvaltaista asutusta. Suunnitellulla kosteikolla on tarkoitus vähentää Lamujokeen ja edelleen alapuolisiin vesistöihin tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Lisäksi kosteikko lisää alueen luonnon monimuotoisuutta. Suunniteltu kosteikko sijaitsee pihapiirissä, johon kuuluu myös kesäteatteri. Nykyisin kosteikon lasku-uomaa käytetään Lamujoen melontareitille menoon, mikä on huomioitu suunnitelmassa siten, että myös melojien pääsy Lamujoelle olisi helppoa. Em. kerrotun perusteella kosteikko lisää alueen virkistyskäyttöarvoa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (9) 5.2 Rakennuskohde ja asiakirjat 5.3 Mittaukset Työselostus koskee kosteikon rakennusteknisiä töitä ja täydentää liitteenä olevia piirustuksia YMP 204 205. Rakennustöissä noudatetaan tämän työselostuksen lisäksi mm. Suomen rakentamismääräyskokoelman ja Suomen Rakennusinsinöörien liiton (RIL) rakentamiseen liittyviä yleisiä laatuvaatimuksia sekä Infra-RYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osaa 1 Väylät ja alueet. Työalueilla on tehty alueen laserkeilausaineistoa täydentäviä maastomittauksia FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimesta loppukesän 2014 aikana. Tähän työselostukseen liittyvissä piirustuksissa esitetyt korkeudet on sidottu N 2000 - korkeusjärjestelmään sekä koordinaatit ETRS-TM35-koordinaattijärjestelmään. Rakennuttaja osoittaa maastosta työn alkaessa korkeus- ja mittauskiintopisteet, joita urakoitsijan on noudatettava. Rakenteet, joita ei ole sidottu koordinaatteihin, sijoitetaan paikoilleen rakenteista esitettyjen piirustusten mittatarkkuudella. 5.4 Yleisiä määräyksiä Rakentamisessa on käytettävä hyviksi tunnettuja työtapoja sekä kokenutta ja ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa. Työmaapäällikön ja työpäällikön tulee olla maa- ja vesirakennustöihin sekä kaikkiin tähän rakennustyöhön liittyviin työvaiheisiin perehtyneitä. Käytettävien tuotteiden tulee olla rakennuttajan hyväksymiä ja vesirakenteisiin soveltuvia. Tuotekohtaisia ohjeita on noudatettava ehdottoman tarkasti. Työmaalla on oltava suomenkielinen käyttöohje tai työselitys ja käyttöturvallisuustiedote, jotka on saatettava työntekijöiden tietoon. Suunnitelmissa, tehdyssä työssä tai rakennusmateriaaleissa esiintyvissä puutteissa, virheellisyyksissä tai muissa epäselvyyksissä on viipymättä otettava yhteys rakennuttajaan ja tarvittaessa suunnittelijaan. 5.5 Rakennuspaikan olosuhteet 5.5.1 Pohjaolosuhteet Suunnittelualueelta ei ole tehty pohjatutkimuksia. Mittausten ja maastokatselmusten yhteydessä havainnoitiin suunniteltujen rakenteiden alueen maaperää. Aistihavaintojen perusteella kosteikon alueen maaperä on hienoa hietaa ja hiesua. 5.5.2 Vedenkorkeudet ja virtaamat Urakoitsijan on otettava huomioon työsuunnitelmaa laatiessaan, että vedenkorkeudet ja virtaamat saattavat työnaikana vaihdella. Kosteikon arvioidut virtaamat on esitetty edellä kohdassa 0.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 (9) 5.6 Kosteikko 5.6.1 Yleistä 5.6.2 Kosteikko 26.8.2014 tehtyjen maastomittausten aikana suunnitellun kosteikon alapuolella Lamujoen vedenkorkeus oli N 2000 +83,63-83,71 m, mikä edustaa alivirtaamakauden aikaista Lamujoen vedenkorkeutta. Kosteikon sijainti esitetty piirustuksessa YMP-203. Kosteikko rakennetaan piirustuksien YMP-204 ja YMP-205 mukaisesti. Kosteikko toteutetaan patoamalla ja kaivamalla. Ennen rakennustöiden aloittamista urakoitsijan tulee esittää rakennuttajalle ehdotus rakennustöiden toteutustavasta. Ennen kaivutöihin ryhtymistä on urakoitsijan selvitettävä asianomaiselta laitokselta rakennuskohteessa olevat vesi-, viemäri-, ym. johdot sekä puhelin-, sähkö- ym. kaapelit sekä sovittava tarvittavista siirto-, suojaustai muista toimenpiteistä. Joutomaalle (kiinteistön 791-411-3-58 alueella) toteutetaan kaivamalla ja patoamalla kosteikko. Suunnitellun kosteikon alueelta raivataan pois suurin osa puustosta ja muu kasvillisuus. Puuston raivauksessa voidaan säilyttää jokunen isompi pihlaja, koivu tai tuomi, jos semmoinen kasvaa sopivassa kohdassa suunnitellun kosteikon alueella. Kosteikon ensimmäisessä osassa suunniteltu vedenkorkeus on N2000+86,50 m. Ensimmäisessä osassa on syvä alue, jossa pohjan korkeustaso on N 2000 +85,50 m. Pohja on syvällä alueella leveimmillään 7,0 m ja luiska syvän alueen puolella 1:2. Kosteikon ensimmäinen osa madaltuu länsireunalle, missä pohjan korkeustason on +86,00 m ja luiska 1:10. Kosteikon yläpuolella Alipääntien alittavan rummun vesijuoksu on korkeustasossa N2000+86,58 m. Kosteikon vesi ei nouse ylivirtaamienkaan aikana rummun vesijuoksun tason yli, kun kosteikon ensimmäisen osan kynnykset ovat riittävän pitkät korkeustasossa N2000+86,50 m ja toimivat ylivuotona ylivirtaamilla. Kynnysten harjat ovat suunnitelman mukaan 2 m leveitä. Kynnysten luiskat ovat 1:3. Kynnykseen tehdään suunnitelmakartassa YMP 204 osoitettuun kohtaan 1,5 m leveä virtausreitti, jota pitkin vesi virtaa keski- ja alivirtaama-aikoina. Virtausreitti kivetään eroosion estämiseksi ja kiveykseen jätetään 0,2 m leveä madallus koreustasoon N2000 +86,40 m. Kaikkien kosteikon kynnysten virtausreittien sekä purku-uoman kiveyksissä voidaan hyödyntää mahdollisesti kosteikkoalueelta saatavia kiviä. Tarpeen mukaan kynnysten eroosiosuojauksessa käytetään suodatinkangasta. Kosteikon ensimmäiseen osaan asennetaan tyhjennysputki 140 M. Tyhjennysputki helpottaa syvän osan lietteen poistoa. Putken pituus on 12 m ja putki tulpataan. Juoksuttamalla tyhjennysputken kautta voidaan laskea ensimmäisen osan vedenkorkeutta 0,5 m. Kosteikon toisessa altaassa suunniteltu vedenkorkeus on N2000+86,00 m. Altaan alkupäässä pohjan korkeustaso on N2000+85,30 m ja loppupäässä N2000+85,50 m. Altaan itäpuolella luiska on 1:2 ja länsipuolella loivimmillaan 1:10. Kosteikon toisen ja kolmannen osan välillä on myös kynnys, joka on korkeustasossa N2000+86,00 m. Kynnyksen yhteyteen jätetään niemeke /saareke, joka on korkeimmillaan noin korkeudessa N2000+87,00 m. Niemekkeen ja toisen ja kolmannen
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 (9) 5.7 Viimeistelytyöt osan välisen kynnyksen alueella voidaan mahdollisesti muutenkin jättää korkeampia ja leveämpiä kohtia ja yksittäisiä puita. Toisen osan loppupäähän kosteikon itäpuolelle tehdään samanlainen kivetty virtausreitti kuin ensimmäisen ja toisen altaan välille. Kiveykseen jätettävä 0,2 m leveä matalin kohta tehdään koreustasoon N2000 +85,90 m. Kosteikon kolmannessa eli viimeisessä osassa vedenkorkeus on N2000 +85,50 m ja pohjan korkeus N2000 +85,50 m. Luiskat ovat viimeisessä osassa 1:2 1:6. Viimeiseen osaan jätetään myöskin niemeke. Monimuotoisuuden lisäämiseksi kosteikon alueella reunat voidaan jättää rikkonaisiksi ja syvän osan jälkeisille matalammille alueille voidaan tehdä pohjakuoppia ja jättää matalampia alueita. Kosteikosta vedet puretaan Lamujokeen kivetyn purku-uoman kautta. Uoman pohjassa on 0,2 m leveä madallus tasossa N2000 +85,40 m, muuten uoman pohja on tasossa N2000 +85,50 m. Pohjan leveys on yhteensä 1,0 m ja luiskat 1:2. Purku-uoman yli rakennetaan puinen kävelysilta. Kosteikon alueella kaivumassoja syntyy noin 2000 m 3. Kaivumassoja sijoitetaan ja muotoillaan kosteikon ympärille kosteikon reuna-alueiksi, joita käytetään kulkuyhteytenä kosteikolle ja apualueina muun muassa kosteikon hoitotoimenpiteitä tehtäessä. Suunnitelman mukaan luiskat kosteikon vesirajasta ylöspäin reuna-alueille korkeuteen N 2000 +86,00-87,00 m ovat kaltevuudessa 1:2. Kaivumaita käytetään myös kosteikkoalueen kulkuyhteyden tekoon. Kulkuyhteys tulee itäpuolen pallokentältä kosteikkoalueelle suunnitelmakartan YMP 204 mukaisesti. Kulkuyhteyteen tulee itäpuolen rajaojan kohdalle rumpurakenne. Rummun sijoittamisessa tulee huomioida kesäteatterin salaojitus. Salaojat laskevat itäpuolen rajaojaan tieyhteyden ojan ylityspaikan eteläpuolella. Salaojien mitatut purkutasot ovat N2000 +86,72 ja 88,02 m. Kaivumassat, joita ei saada sijoitettua kosteikon reuna-alueille, sijoitetaan maanomistajan osoittamaan paikkaan. Kosteikon pinta-ala reuna-alueineen on noin 0,55 ha, joka on noin 0,5 % valumaalueesta. Työalueiden uoman pohjat ja ympäröivät alueet muotoillaan ja maisemoidaan. Rakennustöiden jälkeen viimeistellään kaikki ne alueet ympäristöineen, jotka ovat olleet töiden kohteena tai käytössä työn aikana. Kosteikkoalueelta löytyviä kiviä voidaan hyödyntää kosteikon maisemoinnissa. Kosteikkoalueelle voidaan tehdä myös istutuksia. Istutuksia varten on tarpeen kalkita reilusti maata, joka on nostettu uoman ruoppauksessa. Penkoille sopivia pensaita ovat punaherukka sekä taikinamarja, joka leviää maltillisesti ja muodostaa tiheän kasvuston, jos viihtyy kalkitulla kasvupaikalla. Sopiva laji voi olla myös idänvirpiangervo, joka myös muodostaa tiheän kasvuston ja pärjää pajulle eikä leviä silti liikaa. Ulkonäkönsä puolesta idänvirpiangervo ei välttämättä sovellu luonnonkasvien joukkoon. Myös sinikuusama voi olla sopiva laji istutuksiin. Sen perusmuoto on alkuperäinen luonnonkasvi lehdoissa. Sinikuusama voi mahdollisesti levitä ympäristöön liikaakin. Sinikuusama on tiheä ja toimii pajua vastaan, jos alkuvaiheen pajuraivauksesta huolehditaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 (9) Mikäli kosteikkoalueelle halutaan istuttaa ruusupensaita, sopiva laji voi olla Kempeleen kaunotar, joka on kestävä metsäruusunristeymä ja Pohjois-Pohjanmaalla menestyvä perinneruusu. Kempeleen kaunotar kasvaa suureksi pensaaksi ja pärjää pajulle, jos pajun raivauksesta huolehditaan ensimmäiset vuodet. Kurtturuusun sukuisia ruusuja ei suositella, sillä niiden luontoon leviämistä on nykyisin koetettu välttää. Myös Luonnonsuojelulaki kieltää levittämästä vieraslajeja luontoon hallitsemattomasti. Kosteikon reuna-alueiden istutuksiin sopii mahdollisesti myös monimuotoisuutta lisäävä niittykukkaseos. Keltakurjenmiekka ei koskaan muodosta niin sankkoja kasvustoja, että se koettaisiin virkistyskäyttöä tai vedenlaatua haittaavana, joten sen istuttaminen kosteikkoalueille sopii. Keltakurjenmiekka luonnonvaraisena esiintyessään on rauhoitettu kasvilaji. 5.8 Toteuttaminen ja rakennusajankohta Lähtökohtaisesti kosteikon kaivutyöt on tarkoitus tehdä alivirtaaman aikana joko loppukesällä tai talviaikaan. Työalueilta ei ole tehty pohjatutkimuksia, joten niiden kantavuutta ei ole varmistettu. Urakoitsijan tulee varautua työalueiden kantavuuden lisäämiseen, jotta ne kestävät työkoneiden ja niiden kuorman painon. Ennen rakennustöiden aloittamista urakoitsijan tulee esittää rakennuttajalle ehdotus rakennustöiden toteutustavasta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 (9) Hoito ja kunnossapito Kosteikon rakenteet tarkastetaan vuosittain ylivirtaaman jälkeen. Ensimmäisinä vuosina kosteikon rakentamisen jälkeen maarakenteet painuvat, joten tarkkailu tulee tehdä useammin kuin kerran vuodessa. Mahdollisesti painuneet rakenteet korjataan suunnitelmissa esitettyihin korkeusasemiin. (Puustinen ym. 2007) 6 Kustannusarvio Syvään osaan kertyvän lietteen määrää tulee seurata ja kertynyt liete poistetaan tarpeen mukaan. Käytännössä lietteen poisto tulee tehdä 2-5 vuoden välein. Liete poistetaan kaivinkoneella. Liete voidaan läjittää kosteikon reuna-alueille tai lähiympäristöön maanomistajan osoittamaan paikkaan. Läjitettävän lietteen paikallaan pysyminen on varmistettava. (Puustinen ym. 2007) Kosteikkoon kehittyvä liiallinen kasvillisuus niitetään tarvittaessa. Niitto tehdään kasvukauden lopussa ja aikaisintaan elokuussa. Niitetty kasvillisuus kuljetetaan pois kosteikosta. Kasvillisuuden niitossa on kiinnitettävä huomiota, ettei aiheuteta oikovirtauksia pitkillä kanavamaisilla niittokuvioilla. (Puustinen ym. 2007) Kosteikkoalueen ympäristöä voidaan mahdollisesti hoitaa myös laidunnuksella. Kosteikon rakentamiskustannukset arvioidaan olevan noin 16 000 (alv 0%) (Taulukko 3). Kustannukset eivät sisällä melontareitille pääsyä varten tehtävän syvennyksen tekoa. Taulukko 3. Kosteikon rakennuskustannusarvio. Lisäksi tulevat mahdolliset kalkitsemiskustannukset. Rakennuskustannukset Määrä Kustannukset (alv 0 %) Raivaus 5500 m 2 5500 Kaivut ja läjitys 2000 m 3 6000 Tien alitus (rumpurakenne) 6 m 800 Kivetyt luiskat 60 m 2 1700 Kävelysilta ~6 m 500 Muut kulut (työmaatehtävät, suunnittelutehtävät ja 1200 yleiskulut) Yhteensä 15 700 Kosteikon tyhjennyskustannusten arvioidaan olevan noin 1000 2-5 vuoden välein. Kasvillisuudenhoitokustannusten arvioidaan olevan noin 400 vuodessa. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9 (9) Lähteet Mustonen S. (toim.) (1986) Sovellettu Hydrologia. Vesiyhdistys r.y. Helsinki. Palko J & Weppling K. (1994) Lime requirement experiments in acid sulphate soils. Acta. Agric. Scand., Sect. B, Soil and Plant Sci. 44: 149-156. Puustinen M., Koskiaho J., Jormola J., Järvenpää L., Karhunen A., Mikkola-Roos M., Pitkänen J., Riihimäki J., Svensberg M. ja Vikberg P. (2007) Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus. Suomen ympäristö 21/2007. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Tertsunen J., Martinmäki K., Heikkinen K., Marttila H., Saukkoriipi J., Tammela S., Saarinen T., Tolkkinen M., Hyvärinen M., Ihme R., Yrjänä T. ja Klöve B. (2012) Happamuuden aiheuttamat vesistöhaitat ja niiden torjuntakeinot Sanginjoella. Suomen ympäristö 37/2012. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ulvi T. ja Lakso E. (toim.) (2005) Järvien kunnostus. Ympäristöopas 114. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ilmatieteenlaitos (2014) Keskivesitaulukot, vedenkorkeusennätykset [verkkodokumentti]. [viitattu 6.10.2014]. Saatavissa: http://ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus