Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys



Samankaltaiset tiedostot
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

Kankaistenjärven tulovesien perifytonselvitys. Tulokset

KANKAISTENJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS VUONNA 2014

Tutkittiin piilevien koostumus ja ekologinen tila Pohjois-Savon ELY-keskuksen ilmoittamista 13 virtavesikohteesta (Taulukko 1).

RENKAJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 1049, KUOPIO

Kuva 1. Piilevänäytteiden ottopaikat.

Piilevien käyttö turvemaiden vesistötarkkailussa

RAPORTTI. Pohjois-Savon ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Antti Kanninen PIILEVÄMÄÄRITYKSET 2012

RAPORTTI. Suomen ympäristökeskus/ Joensuun toimipaikka Ilona Joensuu PIILEVÄMÄÄRITYKSET VUODEN 2013 JÄRVINÄYTTEISTÄ

KEMIJOEN PÄÄUOMAN VESISTÖTARKKAILU

Perifyton/piilevät. Satu Maaria Karjalainen, SYKE/Vesikeskus/Sisävesiyksikkö KasPer-koulutus Tvärminne. Karjalainen

Cemagref 1982 ). IPS-indeksi kertoo erityisesti vesistön orgaanisesta kuormituksesta ja rehevyystasosta.

Sanginjoen ekologinen tila

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2016

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2015

No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA 2018-

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2017

Kitkajärvien tila ja sen kehitys

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuuale PL 1049, KUOPIO

Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka

[ Ι. Pantone 300 [ [ ±± ; ;± ±

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

Lestijärven tila (-arvio)

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2013

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2014

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 PIILEVÄT. Vastaanottaja Terrafame Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 2.5.

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2017 PIILEVÄT. Vastaanottaja Terrafame Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 11.4.

PIEN-SAIMAAN MAAVEDEN PIISPALANSELÄN VEDENLAADUN KEHITYS SEKÄ EKOLOGINEN TILA PALEOLIMNOLOGISELLA MENETELMÄLLÄ ARVIOITUNA

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

KASVIATLAS 2017: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

KASVIATLAS 2018: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

Vantaanjoen yhteistarkkailu

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Keski-Päijänteen yhteistarkkailu vuonna 2008

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Sedimenttianalyysin tulokset

BioTar-hankkeen yleisesittely

Laadunvarmennus, pätevyyden ylläpito

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren

Metsätalouden ekologiset vesistövaikutukset: Pienvesien tilan seuranta ja luokittelun kehitystarpeet

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Transkriptio:

Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Piileväselvitys kesällä 2014 Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen vesien nykytila piileväanalyysien avulla viidellä havaintopaikalla. Piileväanalyysit Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa noudatettiin päällyslevästön seurantaan kehitettyä piilevämenetelmää, joka on kuvattu standardissa SFS-EN 13946 sekä julkaisussa Piileväyhteisöt jokivesien tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet (Eloranta, Karjalainen & Vuori 2007). Näytteet käsiteltiin vetyperoksidilla lämpimässä vesihauteessa, kunnes orgaaninen aine oli hävinnyt. Lopuksi näyte säilöttiin väkevään etanoliin. Leväsuspensiosta valmistettiin kestopreparaatit käyttäen Naphrax-petaushartsia. Näytteet tutkittiin mikroskoopilla käyttäen 1500x suurennusta ja vaihevastakohtaoptiikkaa. Kustakin näytteestä laskettiin satunnaisesti 300 400 piileväkuorta ja tulokset syötettiin Omnidia 5.2-tietokantaohjelmaan, joka tulostaa useita eri vedenlaatuindeksejä. Veden ekologista tilaa kuvaamaan on käytetty yleisimmin kaikkiin lajeihin perustuvaa IPSindeksiä sekä sukujen määräsuhteisiin perustuvaa sukuindeksiä (GDI). Indeksien maksimiarvo on 20. Veden laatu luokitellaan erinomaiseksi indeksiarvojen ollessa 17 20, hyväksi arvoilla 15 17 ja tyydyttäväksi arvoilla 12 15. Ravinteisuusindeksin (TDI/100) arvot <32 kuvastavat oligotrofiaa, arvot 32 47 oligo-mesotrofiaa ja 47 63 mesotrofiaa. Ravinteisuusindeksin ohella on esitetty myös %PT-arvot, jotka kertovat onko ravinteisuuden yhteydessä myös runsas orgaanisen aineksen kuormitus. Orgaanisen aineksen kuormituksen vaikutus on selvä, jos %PT-arvo on >20. Havaintopaikat Piilevänäytteet otettiin kiviltä ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti 28.8. 9.9.2014 viideltä Keski-Pohjanmaan havaintopaikalta (taulukko 1). Taulukko 1. Keliberin kaivoshankkeen perusselvityksen piilevänäytteiden ottopaikat. Uoman lev. P-koord. I-koordin. Näytesyv. Virtausnop.lk Pohjan laatu Köyhäjoki, alaosa 6 m 7060318 3336636 30-50 cm II kiviä Keminacken 8 m 7066179 3330009 40 cm II kiviä Ullavanjoki 10 m 7069224 3333892 30 cm II kiviä, hiekkaa Vanha Toroja 2 3 m 7070374 3339535 20 cm II kiviä, hiekkaa Lähdeoja 1 m 7061915 3357919 20 cm II kiviä, hienoja aineksia Näytekivillä oli kaikissa paikoissa jossain määrin orgaanista ja saviainesta (++), mutta ei sammalia tai rihmaleviä.

Kuva 1. Havaintopaikkojen sijainti. Tulokset Kaikissa havaintopaikoissa piileväyhteisöt olivat melko vähälajisia kuvastaen karuja ja happamia olosuhteita (taulukko 2). Taulukko 2. Tutkimuspaikkojen näytteissä todetut taksonimäärät, diversiteetit ja yhteisöjen tasaisuudet. Hav.paikka Laskettu solumäärä Köyhäjoki 326 Keminacken 355 Ullavanjoki 504 Vanha Toroja 306 Lähdeoja 340 Taksoniluku Diversiteetti Tasaisuus Lakennallinen ph 51 3,79 0,67 6,04 57 3,83 0,66 6,39 42 2,27 0,42 5,60 22 3,40 0,76 46 4,02 0,73 4,66 Veden laatua kuvaavat piileväindeksien arvot kuvastivat kaikilla paikoilla hyviä, luonnontilaisia olosuhteita (taulukko 3). Taulukko 3. Veden laatua (orgaanista kuormitusta ja rehevyyttä) kuvastavien piileväindeksien arvot. Hav. paikka Köyhäjoki Keminacken Ullavanjoki Vanha Toroja Lähdeoja IPS 16,2 18,3 18,9 19,9 19,6 GDI 16,6 16,7 17,1 18,9 18,7 TDI/100 20,7 27,3 20,6 0,5 6,6 %PT 8,3 2,5 2,6 0,3 1,8 Kaikkiin näytteessä todettuihin lajeihin perustuva IPS-indeksi indikoi erinomaista veden laatua (taulukko 3) (raja >17) muissa havaintopaikoissa paitsi Köyhäjoessa, missä veden laatu oli hyvää (IPS 16,2). Sukujen suhteellisiin osuuksiin perustuva indeksi kuvasti hyvää tai erinomaista veden laatua (rajat 15 17, > 17), mutta paikkojen välillä ei ollut suurta eroa. TDI/100 -indeksi kuvastaa lähinnä ravinteisuutta ja tässä suhteessa kaikkien paikkojen

tulokset kuvastivat niukkaa ravinteisuutta (oligotrofiaa; arvot < 32), eikä %PT-arvon perusteella orgaanisen kuormituksen vaikutuksia ollut osoitettavissa (arvot selvästi < 20). Jos tarkastellaan piileväyhteisöjen lajien jakautumista eri ekologisiin ryhmiin ph-ryhmien, typen sidonnan muotojen, trofialuokkien (rehevyyttä kuvastavien luokkien) ja orgaanista kuormitusta kuvastavien saprobialuokkien suhteen, tulokset osoittivat joen vesien olevan melko happamia tai hyvin happamia (kuva 2; laskennalliset piileviin perustuvat ph-arvot (4,7 6,4), ja kuormituksen olevan lievää kaikkien paikkojen osalta (kuva 2, taulukko 4). Kuva 2. Piileväyhteisöjen jakautuminen ekologisiin luokkiin (ph: alkb - alkalibiontit, alkf - alkalifiilit, neut - neutrofiilit, acf - asidofiilit, acb - asidobiontit), trofia, typpimetabolia ja saprobia). Taulukko 4. Tutkittujen piileväyhteisöjen jakautuminen typen sidontaa, trofiaa ja saprobiaa kuvastaviin luokkiin (Van Dam 1994) vuonna 2014. Typen sidontaryhmät Köyhäjoki Keminacken Ullavanjoki Vanha Toroja Lähdeoja N-autotrofit 46,6 34,1 17,9 56,5 49,4 N-aut-tolerantit 4,9 51,8 5,2 12,4 15,6 fak.n-aut/n-heterotrofit 5,5 2,0 1,6 0 0 obl.n-heterotrofit 0,3 0 0 0 0 Trofiaryhmät oligotrofit 62,6 10,7 10,9 64,7 43,2 ol-mesotrofit+mesotr. 8,9 15,2 7,8 2,0 13,5 meso-eutrofit + eutrofit 6,4 17,7 2,8 0 0,3 hypertrofit 0,3 0 0 0 0 ol-eu 2,5 43,9 4,0 2,3 13,2

Saprobiaryhmät Köyhäjoki Keminacken Ullavanjoki Vanha Toroja Lähdeoja oligosaprobit 53,1 24,5 19,8 64,4 43,2 β-mesosaprobit 28,2 60,3 7,5 11,8 21,5 α-mesosaprobit 1,2 1,4 0,4 1,6 5,0 α-meso-polysaprobit 5,8 2,5 1,6 0 0 polysaprobit 0,3 0 0 0 0 Ryhmien prosenttiosuuksien summa ei ole 100, sillä useiden hyvin karujen ja happamien vesien ekologisia vaatimuksia ei ole tietokannassa kirjattuna, koska ko. lajit esiintyvät muualla Euroopassa hyvin harvinaisina. Happivaatimusten suhteen yhteisön lajit olivat valtaosin polyoksybiontteja, mikä on luonnollista, koska luonnontilaisissa virtavesissä on jokseenkin pysyvästi hyvät happiolosuhteet. Yhteenveto Piileväanalyysien perusteella havaintopaikat ovat ekologiselta tilaltaan IPS-indeksin perusteella luonnontilaisia Köyhäjokea lukuun ottamatta, missä näkyy maatalouden vaikutus jossain määrin. Liitteet: OMNIDIA-tulostaulukot (.prn-tiedosto on lähetetty tiedoksi myös SYKEen Ouluun, minne on toimitettu myös luettelo käytetystä määrityskirjallisuudesta). Jyväskylässä 12.1.2015 Pertti Eloranta, prof. emeritus p.0400-550771 s-posti: pertti.eloranta@elisanet.fi