Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström TEM:n asiantuntijaseminaari uusiutuvasta energiasta Diana-auditorio, Helsinki, 1.2.2008
Uusiutuva energia eri teollisuuden aloilla Metsäteollisuus merkittävin, tuottaa 70 % Suomen UE:sta Energiateollisuus (oma esitys) Teknologiateollisuus UE:a hyödyntävien laitteiden toimittajat Neljä päätoimialaa: Elektroniikka- ja sähköteollisuus; Kone- ja metallituoteteollisuus; Metallien jalostus; Tietotekniikka-ala Kemian teollisuus biopolttonesteiden tuotanto, biorakaa-aineiden käytön turvaaminen Elintarviketeollisuus biopolttonesteiden ja biokaasun raaka-ainelähde Ns. toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotannossa elintarviketeollisuuden tuotantoprosessien sivuvirrat ovat merkittävä raaka-ainelähde (esim. St1:n bioetanoli mm. leipomoiden sivuvirroista) Biopolttoaineiden tuotannon sivutuotteena syntyy edullista valkuaisrehua liha- ja maitoketjuun Elintarviketeollisuus on kuitenkin huolissaan peltopohjaisen raaka-aineen riittävyydestä kotimaan markkinoilla Rakennusteollisuus rakennusten lämmitystapavalinnat ja energiatehokkuuden parantaminen! Mineraaliteollisuus - prosessipolttoaineiden korvattavuus uusiutuvilla lähes mahdotonta Yleisesti: Uusiutuvat energialähteet monipuolistavat energian tarjontaa, mikä nähdään teollisuudessa (järkevään rajaan saakka!) hyvänä sähkön ja öljyn hintojen noustessa => KUSTANNUSTEHOKKUUS! Teollisuuden bioraaka-aineiden kilpailukykyinen saatavuus ja käyttö on turvattava 2
Puitedirektiivissa esitetty uusiutuvien energiamuotojen tavoiteosuus EU:ssa jäsenmaittain, % energian loppukulutuksesta 60 50 40 30 20 10 RES-tavoiteosuus energian loppukulutuksesta, % v. 2020 RES-osuus energian loppukulutuksesta, % v. 2005 0 3 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Slovenia Viro Romania Ranska Liettua EU27 Espanja Saksa Italia Kreikka Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia Hollanti Slovakia Unkari Kypros Tsekki Belgia Luxemburg Malta Prosenttia energian loppukulutuksesta
RES-lisäystavoitteet EU:ssa jäsenmaittain, %-yksikköä 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 4 Iso-Britannia Tanska Irlanti Ranska Saksa Italia Hollanti EU27 Espanja Belgia Itävalta Portugali Kreikka Kypros Luxemburg Malta Suomi Ruotsi Slovenia Unkari Liettua Puola Slovakia Latvia Viro Tsekki Bulgaria Romania Lisäystavoite 2020, prosenttiyksikköä
40 35 Puitedirektiivin välitavoitteet uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi Puitedirektiivin ohjeistamat välitavoitteet Suomen uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamisessa 38 %:in v. 2020 mennessä 30,9 31,8 32,8 34,7 38 RES, % energian loppukulutuksesta 30 25 20 15 10 28,5 5 0 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Vuosi 5
6 Energian loppukäytön kehittyminen vuoteen 2020 0 50 100 150 200 250 300 350 400 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006* 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 TWh Muut Rakennusten lämmitys Liikenne Teollisuus
Sähkön kulutuksen rakenne Suomessa ja EU:ssa 2005 Suomi Suomi EU 25 18 % 1 % 3 % 3 % 2 % 56 % 26 % Teollisuus Kotitaloudet Palvelut Liikenne Muut 41 % Teollisuus Kotitaloudet Palvelut Liikenne Muut 22 % 28 % Lähde: Eurostat 7
Päästökauppasektorin toteutuneet päästöt v. 2006 Yhteensä 45,1 milj. CO 2 tonnia Lauhdevoiman tuotanto 26 % Teollisuuden prosessit 26 % Kaukolämpö + sähkön ja lämmön yhteistuotanto 31 % Teollisuuden energiantuotanto 17 % Lähde: Valtioneuvoston päätös laitoskohtaisten päästöoikeuksien myöntämisestä
Metsäteollisuus on jo pitkään lisännyt uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa Suomi on metsäteollisuuden vetämänä tullut uusiutuvan energian suurvallaksi Suomen energiasta noin viidennes puusta Suomessa puuenergiaa 5 x EU-maiden keskiarvo Metsäteollisuus tuottaa 70% Suomen uusiutuvasta energiasta Puusta saadaan irti myös energiasisältö, vaikka se ensin jalostetaan, kierrätetään ja vasta elinkaaren lopuksi poltetaan energiaksi Hierarkian kunnioittamisella lisäarvoa 8- ja työllisyyttä 13-kertaisesti verrattuna puun suoraan polttamiseen Lähde: 9
Puun kaikki osat on hyödynnettävä tarkasti tämä palvelee myös ilmastoa Metsät Kuitupuu Sellu Paperi Kartonki Kierrätys Metsänhoito Puunhankinta Kuljetus Puutavaran lajittelu & kuivaus Tukit Hakkuutähteet Pienpuu ja kannot Bioliemet Sivutuotteet Sahatavara Vaneri, yms. Biodiesel Lämpö Sähkö 10 Lähde:
Metsäteollisuudella on parhaat edellytykset olla Suomen uusiutuvan energian veturi jatkossakin Pitkä kokemus ja tietämys kestävästä metsänhoidosta, puunhankinnasta ja metsänomistuksesta Valmis infrastruktuuri suurten biomassamäärien käsittelyyn Laitokset ja osaaminen tehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Bioenergian lisääminen edellyttää lisääntyvää puun mobilisaatiota Noin 40 % teollisuuden käyttämästä puusta hyödynnetään eri tuotannon vaiheissa uusiutuvana energiana Hakkuutähteiden käyttö Suomessa voidaan jopa kolminkertaistaa 11 Lähde:
Uusiutuvan energian ohjauskeinoja on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti Nykyiset kansalliset edistämiskeinot Investointiavustukset, sähköveronpalautus, kestävän metsätalouden rahoitus, ja teknologian kehitys ovat tehokkaita ja toimivia Päästökauppa parantaa uusiutuvan energian kannattavuutta huomioitava arvioitaessa uusia politiikkatoimia Uusien ohjauskeinojen toimintaperiaatteet on määriteltävä huolellisesti ja vaikutukset arvioitava perusteellisesti Ohjauskeinot eivät saa edistää jalostuskelpoisen puun tai muun raaka-aineen polttoainekäyttöä eivätkä nostaa eri teollisuudenalojen kustannuksia Puun tarjontaa ja mobilisointia lisäävät ohjauskeinot kannatettavia 12
Terästeollisuus: suomalainen terästuotanto on huippuluokkaa hiilidioksiditehokkuudessa Masuunien indeksoitu CO2-tehokkuus raudanvalmistuksessa kulutetun hiilen perusteella 180 160 153 140 120 100 80 60 40 100 108 111 125 127 Ruukki EU keskiarvo NAFTA CIS* Kiina Intia* 20 * arvio 0 Lähde: Stahl-Zentrum. 13
Sähkön ja päästöoikeuksien hinnan kehitys 90 80 Sähkö, /MWh Päästöoikeudet, /t 70 60 50 40 30 katkoviiva = todelliset johdannaisnoteeraukset 2012 asti, 2013 lähtien skenaariot 40 ja 60 /t CO2 20 10 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 14
Johtopäätöksiä Uusiutuvat energialähteet monipuolistavat energian tarjontaa, mikä nähdään teollisuudessa (järkevään rajaan saakka!) hyvänä sähkön ja öljyn hintojen noustessa. Uusiutuvan energian edistäminen ei kuitenkaan saa olla itseisarvo => KUSTANNUSTEHOKKUUS! Teollisuuden bioraaka-aineiden kilpailukykyinen saatavuus ja käyttö on turvattava. Puusta saadaan irti myös energiasisältö, vaikka se ensin jalostetaan, kierrätetään ja vasta elinkaaren lopuksi poltetaan energiaksi Ilmastotavoite on muistettava pitää päätavoitteena ja uusiutuva energia vain yhtenä keinona sen toteuttamisessa. Samanarvoiset, päällekkäiset velvoitteet hankaloittavat ja kaventavat jäsenmaiden ja niissä toimivien yritysten mahdollisuuksia kustannustehokkaimpiin päästöjen vähentämistoimiin => Jäsenmailla tulisi olla vapaammat kädet valita omat päästöjen vähennystoimenpiteensä omat maakohtaiset lähtökohtansa ja erityispiirteensä huomioiden 15