Hämeen liitto Hämeen maakuntaohjelma 2011 2014 Maakuntavaltuusto 24.5.2010 Maakuntahallitus 10.5.2010 Tulevaisuuden menestystekijöitä Hämeessä ovat innovatiiviset toimintaympäristöt yrityksille, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin sekä laadukkaat asuin- ja elinympäristöt.
SAATTEEKSI Häme 2035 maakuntasuunnitelmassa kuvataan tulevaisuutta seuraavasti: Häme on vuonna 2035 uusiutumiskykyinen ja kestävällä tavalla kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tämä perustuu alueemme luontaisiin vahvuuksiin, hyvään saavutettavuuteen ja tasapainoiseen alue- ja elinkeinorakenteeseen. Maakuntavaltuuston joulukuussa 2009 hyväksymän maakuntasuunnitelman tavoitteet ja tulevaisuuden strategiat ovat tämän maakuntaohjelman perustana. Maakuntaohjelmassa täsmennetään ja konkretisoidaan sitä, mitä toimenpiteitä maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteuttaminen edellyttää vuosina 2011 2014. Maakuntaohjelma ja sen rahoitussuunnitelma täydentyvät ja tarkentuvat ohjelmakauden aikana toteuttamissuunnitelmien, maakunnan yhteistyöasiakirjojen ja muiden toimeenpanoohjelmien avulla. Niissä ohjataan konkreettista hankevalintaa. Myös hankkeiden vaikutuksia arvioidaan nyt ohjelmassa esitettyä tarkemmin toimenpiteiden käynnistys- ja toteutusvaiheissa. Maakuntaohjelma on laadittu hämäläisten toimijoiden laajalla yhteistyöllä. Maakuntaohjelma kokoaa yhteisen sateenvarjon alle lähivuosien kärkiasiat ja -toimenpiteet Hämeessä. Nämä keskeiset kehittämisen kysymykset ja linjaukset on tässä ohjelmassa koottu viiteen toimintalinjaan: Uusiutumiskyky, työelämä ja osaaminen, kansainvälistyminen, saavutettavuus ja asuminen. Jotta maakuntaohjelma muuttuu paperista eläväksi elämäksi ja kehitystä käytännössä ohjaavaksi tien näyttäjäksi tarvitsemme siihen hämäläisiä ihmisiä, yrityksiä, kuntia ja valtion toimijoita. Hämeen liiton roolina on koordinoida ja tukea hyvän hämäläisen yrittämisen ja elämän kehittymistä. Hämeenlinnassa 10.5. 2010 Timo Saviniemi Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen Maakuntahallituksen puheenjohtaja Juhani Honka maakuntajohtaja Heikki Pusa suunnittelupäällikkö 2
HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN 2011 2014 TIIVISTELMÄ JA PAINOPISTEET Hämeen maakunnan suuria tulevaisuuden haasteita ovat talouden vakauttaminen, menestyminen kansainvälistyvässä kilpailussa ja väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset työmarkkinoilla ja julkisen sektorin palveluissa. Hämeen menestystekijöitä ovat uusiutumiskyky, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin, kansainvälistyminen, saavutettavuus sekä laadukkaat, viihtyisät ja kilpailukykyiset asuin- ja elinympäristöt. Näistä muodostuvat Hämeen maakuntaohjelman 2011-2014 toimintalinjat. Maakuntaohjelmassa on tehty joitakin keskeisiä valintoja vähäisien kehittämisvoimavarojen kohdentamisessa: - uusiutumista säilyttämisen asemesta - hallittua riskinottoa kehityksen vauhdittamiseksi - palveluliiketoimintaa tuotannon rinnalle - yrittäjyyttä julkisen palvelutuotannon tueksi Maakuntaa kehitetään kestävästi siten, ettei valinnoilla suljeta pois mahdollisia hyviä tulevaisuuksia. 3
SISÄLTÖRAKENNE 1. JOHDANTO 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET MAAKUNNASSA 3. NYKYTILA JA OHJELMAN TAVOITTEET 4. VUOSIA 2007-2010 KOSKEVAN OHJELMAN TOTEUTUMINEN 5. TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET 5.1 Uusiutumiskyky 5.1.1 Tarvelähtöinen innovaatiotoiminta 5.1.2 Maakunnallisten klusteriosien vahvistaminen 5.1.3 Uudistumista palvelevat rakenteet 5.1.4 Vetovoima 5.2 Työelämä ja osaaminen 5.2.1 Ennakointiyhteistyön kehittäminen 5.2.2 Työelämän muutoksiin reagointi 5.2.3 Uuden osaamisen luominen 5.2.4 Työelämän ja vuorovaikutuksen lisääminen 5.3 Kansainvälistyminen 5.3.1 Kansainvälistymisen edellytykset 5.3.2 Kasvua kansainvälistymisestä 5.3.3 Kansainvälinen vetovoima 5.4 Saavutettavuus 5.4.1. Liikennejärjestelmän kehittäminen 5.4.2. Joukkoliikenteen palvelun parantaminen 5.4.3 Tietoliikenneyhteyksien ja palveluiden kehittäminen 5.4.4 Teknisen huollon palvelujen kehittäminen 5.5 Asuminen ja ympäristö 5.5.1 Hyvää hämäläistä asumista 5.5.2 Asumisen muuttuviin tarpeisiin vastaaminen 5.5.3 Ekologisten asumismuotojen suosiminen 5.5.4 Luonto, virkistys ja matkailu 6. OHJEOHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA 6.1 Ohjelman toteuttaminen 6.2 Ohjelman seuranta 7. OHJELMAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET JA YMPÄRISTÖSELOSTUS 7.1 Hämeen ympäristön nykytilan ominaispiirteet ja kehitys 7.2 Ympäristötavoitteet maakuntaohjelmassa 7.3 Vaihtoehtojen käsittely 7.4 Maakuntaohjelman toteuttamisen merkittävimmät vaikutukset 7.5 Ympäristöhaittoja ehkäisevät, vähentävät tai poistavat toimenpiteet 7.6 Hämeen ympäristön tilan ja toimenpiteiden vaikutusten seuranta 7.7 Ympäristöselostuksen yhteenveto 8. RAHOITUSSUUNNITELMA 4
Liitteet: - ohjelman rahoitustaulukko - Maakuntaohjelman määrälliset tavoitteet, taulukko - Väestön ikärakenne 5
HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMA 2011 2014 1. JOHDANTO Ohjelman luonne Maakuntaohjelma on osa maakunnan lakisääteistä suunnittelujärjestelmää. Maakuntasuunnitelma linjaa pitkän tähtäyksen strategiset kehittämisen tavoitteet ja linjaukset. Maakuntakaava linjaa maankäytön kehittämisen suuntaviivat. Maakuntaohjelmassa täsmennetään ja konkretisoidaan sitä, mitä toimenpiteitä maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteuttaminen edellyttää vuosina 2011 2014. Maakuntaohjelmien laadinnasta ja sisällöstä on säädetty alueiden kehittämislaissa ja -asetuksessa. Maakuntaohjelma kokoaa ja sovittaa yhteen alueella toteutettavat ohjelmat ja niiden rahoituksen. Maakuntaohjelma pitää sisällään muun muassa EU:n rakenne-rahasto-ohjelmat, alue- ja osaamiskeskusohjelmat ja maaseutupoliittisen kokonaisohjelman sekä vuonna 2010 käynnistyvän Koheesio- ja kilpailukyky-ohjelman. Uusi alueiden kehittämislaki (2009) vahvistaa maakuntaohjelman roolia. Lain mukaan Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat, edistää niiden toteuttamista. Maakuntaohjelma kokoaa yhteisen sateenvarjon alle seutujen ja maakunnan kehittämisen ajankohtaiset ja tärkeät hankkeet ja toimintapolitiikat. Niihin suunnataan toiminnan kärki ja rahoitus. Maakuntasuunnitelman avulla maakunnan toimijat voivat demokraattisesti vaikuttaa voimavarojen kohdentamiseen. Maakuntaohjelmaa tarkennetaan vuosittain laadittavilla toteuttamissuunnitelmilla. Ohjelman sisältö Maakuntaohjelma sisältää maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Ohjelman toimenpiteet jakautuvat viiteen toimintalinjaan, jotka johtuvat maakuntasuunnitelman painopisteistä. Toimintalinjat sisältävät niitä asioita, joissa maakunnan yhdessä tekeminen on välttämätöntä, jotta voisimme onnistua: 1. Uusiutumiskyky 2. Työelämä ja osaaminen 3. Kansainvälistyminen 4. Saavutettavuus 5. Asuminen ja ympäristö Läpileikkaavina teemoina ovat: kestävyys, hyvinvointi, yhteistyö ja vetovoima. 6
Ohjelman laadintamenettely ja aikataulu Maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain, neljän vuoden välein. Kanta- Hämeen nykyinen maakuntaohjelma 2007 2010 laadittiin vuonna 2006. Maakuntaohjelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Maakuntaohjelman valmistelussa sovelletaan Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevaa lainsäädäntöä. Tämän mukaisesti ohjelma sisältää ympäristöselostuksen ja siihen sisältyvän vaikutusten arvioinnin. Hämeen liitto neuvotteli edellä mainitun ns. sova-lain soveltamisesta Hämeen maakuntaohjelman laadinnassa Hämeen ympäristökeskuksen kanssa 28.10.2009. Ohjelmaluonnos oli YVA-ryhmän jäsenten kommentoitavana 1.4. 9.4.2010. Maakuntavaltuusto käsitteli ohjelmatyötä seminaarissaan syyskuussa 2009. Marraskuussa 2009 järjestettiin seutukunnittaiset valmistelukokoukset ja neuvottelut yhteistyöosapuolten kanssa. Ohjelman aineisto on ollut valmistelun aikana täydentyvänä luonnoksena nähtävänä ja kommentoitavana Hämeen liiton www-sivuilla. Maakuntahallitus ja maakunnan yhteistyöryhmä käsittelivät ohjelmaluonnosta helmikuussa 2010. Ohjelmaluonnos oli lausunnoilla ja yleisön nähtävillä 22.2.-26.3.2010. Nähtävillä olosta ilmoitettiinalueen tiedotusvälineissä ja Hämeen liiton www-sivuilla Lausuntoja pyydettiin kaikkiaan 59 taholta, joista 39 antoi lausunnon. Maakuntaohjelmasta annettujen lausuntojen perusvire oli myönteinen. Useissa lausunnoissa kiiteltiin maakuntaohjelman yhteistä, avointa ja sitouttavaa valmistelua. Erityisesti kuntien ja seutujen lausunnoissa näkyi yhteinen taustakeskustelu. Maakuntaohjelman painotukset ja tulokulmat nähtiin oikean suuntaisina. Yleensä lausunnon antajat, kuten kunnat, aluehallinto ja muut maakunnan toimijat korostivat ja toivat esille kehittämisen kysymyksiä omista seudullisista tai toiminnallisista näkökohdistaan. Maakuntahallitus käsitteli ohjelmaluonnoksesta saadun palautteen 19.4. ja 26.4.2010. Lausunnoissa ja palautteissa esitetyt näkökohdat on pääosin voitu ottaa huomioon ohjelmassa. Ohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuuston kevätkokouksessa toukokuussa 2010. 7
2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET MAAKUNNASSA 2010-luvulla lähitulevaisuus on utuisempi kuin koskaan. Nyt olemme keskellä taloudellista taantumaa. Osa siitä on perinteistä suhdannevaihtelua, mutta talouden rakenteet muuttuvat myös pysyvästi. Taantuman myötä menetetyt tuotannolliset työpaikat eivät kaikki palaa. Korvaavia työpaikkoja on löydettävä palveluliiketoiminnoista. Vaikka talous elpyy aikanaan, paluuta entiseen ei ole. Tässä ajassa kasvavasta työttömyydestä huolimatta olemme myöhemmin 2010-luvulla todennäköisesti työvoimapulan edessä. Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja, jotka väistämättä vaikuttavat Hämeeseen sekä pitkällä tähtäyksellä, että edessä olevan ohjelmakauden aikana. Meidän on tunnistettava nähtävissä olevat megatrendit, reagoitava niihin ja löydettävä mahdollisuudet hyödyntää niitä maakunnassamme. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on tärkein maailmanlaajuinen haaste. Vaikka vaikutukset eivät ohjelmakauden aikana välttämättä esiinny nykyistä dramaattisempina, on ilmastomuutokseen reagoiminen tärkeä painopiste. Entistä tiukemmat ympäristö- ja ilmastovaatimukset ovat mahdollisuus ympäristöteknologiatoimialalle. Hämeellä on mahdollisuus profiloitua vähäpäästöisenä ja -hiilisenä maakuntana. Väestönmuutos on toinen keskeinen megatrendi. Maakunnan työvoimasta poistuu lähitulevaisuudessa merkittävä osa. Väestön ikääntyminen vaikuttaa erilaisten palvelutarpeiden syntyyn ja kasvuun. Häme voi olla luova, eri sektoreiden väliset rajapinnat hyödyntävä hoivamaakunta. Väestön ja työpaikkojen arvioidaan jatkossakin keskittyvän Etelä-Suomeen ja Helsingin laajalle metropolialueelle. Maakuntaohjelman väestö- ja työpaikkatavoitteiden toteuttaminen edellyttää jatkossakin merkittävää muuttoa maakuntaan, myös ulkomailta. Väestö ikääntyy, jolloin työvoiman määrä ei kasva samassa suhteessa asukasluvun kanssa. Työpaikkojen määrän kasvu ja työvoiman riittävyys edellyttää ainakin 2020-luvulta alkaen lähes täystyöllisyyttä. Taloudellinen huoltosuhde tulee heikkenemään asukasluvun kasvusta huolimatta. Globalisaatio eli maapalloistuminen on monitasoinen megatrendi. Usein keskitytään globalisaation rooliin kaupan ja talouden kysymyksenä. Globalisaatio etenee myös muilla tasoilla, joita ovat mm. teknologia, politiikka, ympäristö, uskonnot, kulttuuri ja media. Globalisaatio sinällään sisältää sekä hyötyjä että haittoja. Avainsana on verkottuminen seudullisesti ja kansainvälisesti. Kuinka laaja on hämäläisten kotiseutu ja toimintasäde? Teknologian nopea kehittyminen on yhteiskunnan kaikille sektoreille tunkeutuva megatrendi. Kaikki mahdollinen digitalisoidaan. Tämä tarkoittaa uudenlaisia virtuaaliyhteisöjä ja vuorovaikutusta, jossa käyttäjät tuottavat, jakavat ja kommentoivat sisältöjä sosiaalisen median avulla. Uudenlainen liiketoimintalogiikka tulee sisältymään kaikkeen tuotantoon ja kaupankäyntiin. Julkisen sektorin palvelutuotantoa tullaan tehostamaan sähköisen tiedonvälityksen menetelmillä. Kykeneekö Häme hyödyntämään digimaailmaa? Mahdollisuutena yhteistyö Häme on kolmen vahvan, profiililtaan erilaisen kaupunkiseudun, Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen muodostama maakunta. Seuduilla on omat 8
painopisteensä ja kärkihankkeensa, mutta maakunnan yhteisiä tavoitteita tarvitaan myös. Toiminnallisesti ja rakenteellisesti Häme on osa Etelä-Suomea, Helsingin laajaa metropolialuetta ja Helsinki-Hämeenlinna-Tampere - vyöhykettä. Sijainti keskellä kasvavaa Etelä-Suomea tarjoaa erinomaiset lähtökohdat mutta myös kasvavia haasteita maakunnan kehittämiselle. Hämeen kautta kulkevat Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja Helsinki-Forssa-Pori kehityskäytävät sekä niitä tukevat Varsinais-Suomen ja Pietarin väliset poikittaiset yhteydet. Hämeen kolme kaupunkiseutua ovat osa Etelä-Suomen tiivistyvää kaupunkiverkostoa ja työssäkäyntialuetta. Maakuntien yhteistyön merkitys kasvaa jatkuvasti. Kanta-Hämeen maakunta muodostaa yhteistoiminta-alueen Itä-Uudenmaan, Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa. Keskeisiä yhteistyökysymyksiä ovat: Liikennejärjestelmän kehittäminen. Kanta-Hämeelle on erityisen tärkeää pääradan välityskyvyn ja palvelutason parantaminen sekä Itä-länsi suuntaisten yhteyksien kehittäminen. Eteläsuomalaisen kilpailuedun hyödyntäminen, jossa keskeisiä yhteistyökysymyksiä ovat ennakointi, korkeakouluyhteistyö ja maahanmuuttopolitiikka. Osaamiskeskusohjelman toteuttaminen, jossa erityisesti asumisen kysymykset ovat maakuntia yhdistäviä tekijöitä. Tietoliikenteen palvelutason parantaminen ja sitä tukevien teknologioiden edistäminen. Luonnonvarojen kestävä käyttö EU:n Itämeri-strategian yhteinen toteuttaminen 3. NYKYTILA JA OHJELMAN TAVOITTEET Nykytila Maakuntaohjelma laaditaan monessa suhteessa erittäin haastavana ja epävarmana aikana. Vuonna 2008 maailmanlaajuinen talouslama saavutti toden teolla Suomen ja Kanta-Hämeen. Työttömyys ja lomautukset lisääntyivät koko maassa hyvin nopeasti. Kanta-Hämeessä työttömyys kasvoi 12 kuukauden aikana (5/08 5/09) lähes 47 %. Erityisesti työttömyys on kohdistunut miehiin ja nuoriin. Lama on heijastunut myös maan sisäiseen muuttoliikkeeseen kotitalouksien asuntolainanottohalujen hiipumisen myötä. Kanta-Häme, erityisesti Riihimäen ja Hämeenlinnan seutukunnat, ovat koko 2000-luvun olleet nopeimmin kasvavien alueiden joukossa. Vuoden 2009 nettomuuttovoitto puolittui edellisen vuoden 1 582 hengen kasvusta. Tuotannon supistuminen on ollut jyrkempää kuin 1990-luvun laman aikana. Suomen bruttokansantuote on laskenut lamaa edeltävästä ajasta lähes 10 %. Vaikka useat ekonomistit arvioivat, että laman pohja on nyt saavutettu, tulee nousu olemaan hidas. Pudotuksen umpeen kurominen kestää selvästi pidempään kuin lasku. Yhden tai kahden prosentin tuotannon lisäys ei vielä saa työttömyyttä käännettyä vielä laskuun ja vuosi 2010 on työllisyyden kannalta edellistä synkempi. Myös vuosi 2011 tulee olemaan lamaa edeltänyttä aikaa heikompi. Vaikka tilanne vuosina 2010 2011 työllisyyden kannalta onkin vielä synkkä, ei työttömyys kuitenkaan nouse 1990-luvun lähes 20 %:n tasolle, koska työttömyyden kasvua 9
hidastaa ikääntyvän väestön siirtyminen eläkkeelle. Huippuvuosi on 2015, jolloin eläkeiän saavuttaa useampi kuin koskaan ennen tai sen jälkeen. Suomen nousu lamasta on - toisin kuin 1990-luvulla - riippuvainen muiden talouksien, erityisesti Yhdysvaltain ja Aasian tilanteesta. Kanta-Hämeen kehitykselle on erityisen merkityksellistä, mitä tapahtuu kotimarkkinoilla. Lähteekö rakentaminen ja asuntotuotanto ja -lainamarkkinat nousuun? Miten kotitalouksien kulutus ylipäätään kehittyy? Maakunnan kotitaloudet ovat jo nyt keskimäärin maan toiseksi velkaantuneimpia. Useiden asiantuntijoiden mukaan lamaa edeltävän tason saavuttaminen tulee kestämään vuosia. Kanta-Hämeen laman myötä menettämät 2000-3000 työpaikkaa eivät kaikki koskaan palaa. Uudet työpaikat on löydettävä ensisijaisesti palveluliiketoiminnasta, myös teollisuudessa. Ohjelmakauden aikana pääpaino on asetettava työttömyyden korjaamiseen ja erityisesti nuorten työllistymiseen. Ohjelman tavoitteet Maakuntaohjelman toimintalinjoilla toteutetaan maakuntasuunnitelman strategista tavoitetta: Ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä ja asua Hämeessä Haluavat = vetovoima, houkuttelevuus ja todellisuus sen takana Voivat = elinvoima, mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja asua, saavutettavuus Tehdä työtä = yritystoiminta, yrityspalvelut Asua = hyvä peruselämä, asunnot ja asuinympäristöt, peruspalvelut ja vapaa-ajan palvelut, saavutettavuus Tavoite merkitsee yritysten toimintaedellytysten ja hyvän peruselämän vahvistumista. Maakunta uusiutuu ympäristön kannalta kestävästi siten, ettei valinnoilla suljeta pois mahdollisia hyviä tulevaisuuksia. Maakuntaohjelmassa on asetettu määrälliset väestö- ja työllisyystavoitteet, joita seurataan seutukunnittain: - väestön määrä ja ikärakenne - työpaikkojen määrä - työpaikkaomavaraisuus - työttömyysaste - työllisyysaste - huoltosuhde Ohjelmakauden aikana maakunnan asukasluvun tavoitellaan edelleen kasvavan. Työpaikkojen määrä ja työttömyysaste palaavat kauden loppuun mennessä vähintään taantumaa edeltävälle tasolle. Ohjelmakauden kahden ensimmäisen vuoden 2011-2012 kehityksen ja kasvun oletetaan olevan vielä hidasta, vaikka taantuman pohja lieneekin jo sivuutettu. Työllisyyden paraneminen on hidasta, mutta työttömyys ei enää kasva. Vuosina 2013-2014 talouden kasvu vahvistuu ja työttömyys laskee nopeammin, mihin vaikuttaa myös väestön ikääntyminen ja eläköityminen. 10
Maakuntaohjelman väestö- ja työpaikkatavoitteiden toteuttaminen on haastavaa ja edellyttää jatkossakin merkittävää muuttoa maakuntaan, myös ulkomailta. Väestö ikääntyy, jolloin työvoiman määrä ei kasva samassa suhteessa asukasluvun kanssa. Työpaikkojen määrän kasvu ja työvoiman riittävyys edellyttää ainakin työllisyyden nousua. Taloudellinen huoltosuhde tulee heikkenemään asukasluvun kasvusta huolimatta. (Maakunnan väestö- ja työpaikkasuunnite maakuntasuunnitelman mukaan, liitteenä maakuntaohjelman vuosittainen väestö- ja työpaikkatavoite) Kanta-Häme 2000 2005 2010 2015 2025 2030 Väestö 31.12. (henkeä) 165307 168381 175140 181970 194100 199210 Työvoima (henkeä) 79776 80927 81780 81980 82370 82890 Työvoimaosuus (% 15-64 v:sta) 74,3 74,2 72,7 73,2 73,0 72,9 Työpaikat 64578 66367 63210 65360 68850 70340 Työpaikkaomavaraisuus (%) 92,5 91,5 86,9 84,9 85,9 86,5 Työttömyysaste (%) 12,6 10,1 13,1 8,6 4,6 3,4 Työllisyysaste (työlliset 15-64 v:sta, %) 65,0 66,5 63,5 67,4 70,2 70,9 Taloudellinen huoltosuhde (ei työlliset/työlliset) 1,37 1,32 1,45 1,42 1,47 1,50 4. VUOSIA 2007-2010 KOSKEVAN OHJELMAN TOTEUTUMINEN Kanta-Hämeen nykyisen maakuntaohjelman toteutumisen evaluoinnin on tehnyt ulkopuolinen arvioija. Arviointi on sisältänyt Etelä-Suomen liittouman alueen maakunnista Kanta-Hämeen, Etelä-Karjalan, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnat ja niiden voimassa olevia maakuntaohjelmat 2007 2010. Arviointi ajoittui maailmanlaajuiseen taloudellisen taantumaan, mistä johtuen maakuntien kehitystä mittaavat indikaattorit osoittavat (tai tulevat osoittamaan) taantuman negatiivisia vaikutuksia. Maakuntien keskusalueet ovat olleet hyvässä vedossa, tuotanto ja työllisyys ovat parantuneet merkittävästi, mutta talouden nousukausi taittui kaikkialla vuoden 2008 aikana. Tuotannon ja viennin väheneminen sekä kulutuskysynnän heikkeneminen ovat vaikuttaneet alueiden yritystoimintaan ja työllisyyteen. Kanta-Hämeen maakuntaohjelman 2007 2010 keskeisenä periaatteena ja näkökulmana on kestävä kilpailukyky. Kun pyritään taloudelliseen kestävyyteen, palvelut ja tavarat tuotetaan ja tarjotaan ympäristöä nykyistä vähemmän kuormittaen sekä käytetään säästeliäästi luonnonvaroja ja energiaa. Resurssien tehokas ja säästeliäs käyttö, korkea teknologia, panostus tutkimusja kehitystyöhön sekä raaka-aineiden jalostusasteen nostaminen korostuvat kestävän ja taloudellisen hyvinvoinnin peruselementteinä. Maakuntaohjelman 2007 2010 toimintalinjat ovat yritykset ja innovaatiot, osaaminen ja työllisyys sekä kilpailukykyiset toimintaympäristöt. Ohjelma-asiakirjaan valitut kolme toimintalinjaa on koettu selkeiksi. Maakunnan eri seutukunnilla on erilaiset tarpeet ja kehittämispainotukset, osin ehkä tästä johtuen maakuntaohjelma nähdään seutujen tavoitteiden ja toimenpiteiden ko- 11
koelmana ja kokoajana. Maakuntaohjelman rooli ja asema on maakunnassa melko vakiintunut. Yrityksiä ja innovaatioita koskevassa toimintalinjassa suuri osa toimenpiteistä toteutui seutukohtaisesti. Voimavaroja pyrittiin keskittämään tärkeimmiksi katsotuille aloille kuten teknologiateollisuus, elintarvikeala, ympäristöliiketoiminta, hoiva-ala ja matkailu. Erikoistuneita kehittämispalveluja toteutettiin mm. teknologiakeskusten yhteydessä. Näitä olivat Riihimäen seudulla teknologiateollisuutta palveleva Konepolis-konsepti ja logistiikka-alan Limowa-konsepti, Forssan seudulla ympäristöliiketoiminnan ja elintarvikealan kehitystyö ja Hämeenlinnan seudulla hoiva-alan Virvelinranta-kokonaisuus sekä metallialaa palveleva Innosteel-kokonaisuus. Osaamisen osalta ohjelmaa pidettiin osoituksena tuoreesta lähestymistavasta. Ohjelmakauden aikana valmisteltiin Häme Open Campus konsepti, jonka tavoitteena on maakunnan koulutus- ja tutkimusverkoston luominen. Maakuntaohjelmassa painotettiin maakunnallisten tavoitteiden määrittämistä asumisen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle, Hämeen liitto käynnisti vuonna 2009 Asumisen Häme -hankkeen, jonka yhtenä tavoitteena on maakunnallisen asumisen strategian kokoaminen. Valtion rahoituskehyksen pienuudesta johtuen maakuntaohjelmassa ohjelmoidut isot ja maakunnalle tärkeät väylähankkeet eivät ole merkittävästi edenneet. Valtatien 2 perusparannushanke välillä Vihti Pori valmistui 2009. Ongelmaksi jäi edelleen tien kapeus Karkkila Humppila välillä, josta johtuen välin nopeusrajoitus on jouduttu asettamaan 80 km/h:iin. Nopeustason nostamiseen tähtäävä tiesuunnitelma valmistui 2010. Hankkeelle ei ole myönnetty vielä rahoitusta ja se sisältyy myös nykyiseen ohjelmaan. Maakuntaohjelman kärkihankkeiksi nostetut pääradan välityskyvyn lisääminen ja valtatie 10/12 parantaminen sisältyvät nykyisessä liikennepoliittisessa selonteossa vuoden 2011 jälkeen aloitettaviin hankkeisiin. Suunnittelu molempien edellä mainittujen osalta on edennyt. Myös kantatie 54:n välityskyvyn ja liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävä suunnittelu on edennyt. Suunnitelmissa ohjelmoitujen käytännön rakentamistoimien rahoituspäätökset kuitenkin puuttuvat. Seudullisen vesihuollon kehittäminen on edennyt pääsääntöisesti maakuntaohjelman linjausten mukaisesti. Loppi Riihimäki Hausjärvi seudulliset vesihuollon runkoyhteydet ovat valmistuneet. Humppila Jokioinen vesihuollon runkoyhteys aloitetaan valtion vesihuoltotyönä 2010. Isoin toteutusta odottava hanke on Forssan seudun lisävedenhankinta johtoyhteyksineen. 12
5. TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Hämeen maakunnan kasvu ja menestys edellyttää kehittämistahdon ja voimavarojen yhteistä kokoamista ja suuntaamista. Hämeen menestystekijöitä tulevat ohjelmakaudella olemaan uusiutumiskyky, yritysten toimintaympäristöt, osaavan työvoiman tarjonta muuttuviin tarpeisiin, kansainvälisyys, saavutettavuus sekä laadukkaat ja kilpailukykyiset asuin- ja elinympäristöt. Ohjelman toimenpiteet on jaettu Hämeen vahvuuksia tukeviin viiteen toimintalinjaan: 1. Uusiutumiskyky 2. Työelämä ja osaaminen 3. Kansainvälistyminen 4. Saavutettavuus 5. Asuminen ja ympäristö Valittuja painopistealueita tukevat myös maakunnassa toteutettavat erityisohjelmat, kuten koheesio- ja kilpailukyky- sekä osaamiskeskusohjelma kärkihankkeineen. 5.1 Uusiutumiskyky Maakuntasuunnitelma Häme 2035: Hämeen kehittämisen ehkä keskeisin painopiste on uusiutumiskyky. Hämeen kestävän kilpailukyvyn ja vakaan taloudellisen kasvun perusta tulevina vuosikymmeninä on kyvyssä uudistua. Tulevien vuosikymmenien Häme tarvitsee jatkuvaa uudistumista, uusien ideoiden, innovaatioiden ja toimintatapojen etsimistä, löytämistä ja hyödyntämistä. Tämä koskee yhtä hyvin yritysten toimintaa, julkisten palvelujen järjestämistä, tuottamista ja rahoittamista kuin vaikkapa maaseutuelinkeinojen monipuolistamista. Palveluliiketoiminnot vahvistuvat, asiakaslähtöisyys, osaaminen ja tiedolla johtaminen korostuvat. Maailmanlaajuinen talouskriisi koskettaa myös Hämeen maakuntaa ja pakottaa hakemaan ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Maakunnasta häviää työpaikkoja ja kokonaisia toimialoja, jotka on korvattava uusilla. Vuorovaikutuksen lisääminen kaikilla tasoilla ja ihmisten kesken on avainasemassa. Yritysten toimintaedellytysten jatkuva kehittäminen, nouseviin toimialoihin panostaminen ja rajapintayhteistyön löytäminen eri toimialojen kesken avaavat mahdollisuuksia talouden kasvulle. Muutos on jatkuvaa ja vaikeasti ennakoitavaa, joten uusiutumiskyky on keskeinen elinvoimaa ylläpitävä ominaisuus. 13
5.1.1 Tarve- ja asiakaslähtöinen innovaatiotoiminta Maakunnan alueella syntyy kaiken aikaa suuri määrä ideoita. Tavoitteena ja haasteena on ideoiden jalostaminen kaupallisesti hyödynnettäviksi innovaatioiksi. Maakunnassa toimii palveluorganisaatioita, joiden ydinosaaminen liittyy sekä toimialatuntemukseen että tuote- ja palvelukehityksen eri vaiheisiin. Innovaatiopalveluja tarjoavien organisaatioiden keskinäinen yhteistoiminta ei ole vielä riittävän kehittynyttä. Ideoita tuottamaan keskittyvät, tuotekehitykseen erikoistuneet ja kaupallistamistyötä tekevät tahot kokevat puutetta muiden vaiheiden osaamisesta ja asiakkaiden saama palvelu ei ole niin sujuvaa ja asiantuntevaa kuin se voisi olla. Ohjelmakauden aikana järjestetään maakunnan toimijoiden yhteinen innovaatiopalveluiden menettely, jossa sovitaan vastuulliset ideoiden kerääjät, tuotekehittäjät ja kaupallistajat sekä näitä yhdistävä menettely. Asiakastarpeiden tunnistamisessa ja ennakoinnissa käytetään parhaiksi todettuja menetelmiä, joihin kytketään myös kansainvälisiä partnereita. Palvelu- ja sosiaaliset innovaatiot ovat keskeisiä. Opinnäytetöiden ja tutkimuksen sekä ennakointitiedon hyväksikäyttöä voimistetaan. 5.1.2 Maakunnallisten klusteriosien vahvistaminen Monia taantuman aikana menetettyjä työpaikkoja ja toimialoja ei saada takaisin. Maakuntaohjelman toimien painopiste on uusiutumisessa ja uuden luomisessa säilyttämisen asemesta. Kanta-Hämeen elinkeinorakenne on monipuolinen, mikä vakauttaa taloutta. Mikään tuotannon ala ei ole laajuudeltaan, rakenteeltaan ja toiminnan sisällöltään niin vahva, että voitaisiin puhua klusterista. Sen sijaan kansallisesti ja kansainvälisestikin vahvoja klusterin osia on maakunnassa monia. Ne muodostavat lähtökohdan uusiutumiselle. Yritysten kehittämishankkeisiin käytössä oleva rahoitus suunnataan tukemaan ensisijaisesti palveluliiketoimintojen ja klusteriosien vahvistumista. Hämeen klusteriosat koostuvat vahvimmista toimialoista ja niiden rajapinnoista: metalliteollisuudesta, teräsrakentamisesta, elintarviketeollisuudesta, hyvinvointisektorista, ympäristöliiketoiminnasta sekä luovista aloista. Kauppa ja matkailu ovat tulevaisuudessakin kasvavia ja työllistäviä toimialoja Hämeessä. Hyvinvointiklusterinosasta käytetään myös nimitystä well-being. Laajasti ymmärrettynä se sisältää terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut, matkailun, kulttuuriteollisuuden, tapahtumatuotannon sekä niitä palvelevia logistiikka-, tietotekniikka- ja muita tukipalveluita. Well-being on klusterina vielä hajanainen, mutta sen rajapinnoissa piilee suuria mahdollisuuksia. Hämäläinen maaseutu on vahvaa maa- ja metsätalouden sekä luonnonvoimavarojen aluetta. Tulevaisuuden mahdollisuutena biotalous merkitsee mm. uusiutuvaa energiantuotantoa ja öljypohjaisia tuotteita korvaavaa tuotantoa sekä niihin liittyvää palveluliiketoimintaa. Elinkeinoelämän tarpeiden ennakointia vahvistetaan tavoitteena tulevaisuuden tarjoamien mahdollisuuksien jäsentäminen ja ymmärtäminen. Numeroiden li- 14
säksi haetaan rohkeita ja moniulotteisia näkemyksiä tulevaisuuden vaihtoehdoista muuttuvassa maailmassa. Maakunnallisen ennakointiverkoston toiminta vakiinnutetaan ja ennakoinnin menettelyt sekä työtavat juurrutetaan maakuntaan. Elinkeinoelämän lyhyen aikavälin tarpeita hahmotetaan yritysharavahankkeiden ja aluetalouskatsausten avulla. Tilatarjontaa ja yritysten sijoittumispalveluja kehitetään seutukuntien yhteistyönä, valtakunnallisesti suuremman näkyvyyden ja vetovoiman aikaansaamiseksi. Kansallista osaamiskeskustoimintaa lujitetaan maakunnallisesti Maakunnasta osallistutaan tällä hetkellä neljän kansallisen osaamiskeskusklusterin toimintaan: älykkäät koneet, elintarvike, digitaaliset sisällöt ja asuminen. Osaamiskeskusklusterit kytkeytyvät maakunnan klusteriosiin. Ne ovat merkittävä mahdollisuus käyttää hyväksi kansallista osaamista ja resursseja Hämeessä. 5.1.3 Uudistumista palvelevat rakenteet Toimintaympäristön suuri muutos edellyttää julkisten palvelurakenteiden uudistamista. Väestö ikääntyy ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät. Hoiva- ja hyvinvointipalvelujen kysyntä lisääntyy ja monipuolistuu. Asukkaiden kysyntään vastaavat, toimivat ja kohtuullisilla kustannuksilla toteutetut palvelut ovat maakunnan keskeinen kilpailutekijä. Julkinen talous on lähivuodet ahtaalla ja työt on järjestettävä tuottavasti, tehokkaasti ja sujuvasti. Palvelurakenteiden uusiutumiskykyä vahvistetaan maakunnallisten ja seudullisten hankkeiden avulla. Esimerkiksi koheesio- ja kilpailukykyohjelman hyvinvointiteemaverkoston hankkeilla edistetään ja tuetaan hyvinvointialan kehittämistavoitteiden toteutumista alueella. Julkinen elinkeinopolitiikka ei ole pelkkää yrityspalvelujen tarjontaa vaan suuri merkitys on terveys-, sosiaali-, sivistys- ja teknisen sektorin palveluiden järjestämisellä. Kehittämällä ja uudistamalla palveluiden järjestämistä ja tuottamista voidaan vahvistaa myös yritystoiminnan edellytyksiä. Julkisten palvelujen vaikutusta yritysten edellytyksiin tarkastellaan ja hiotaan paremmaksi mm. Kohti Yritysmaakuntaa ohjelmalla. Tavoitteena on nostaa Häme vahvaksi yrittäjyysmaakunnaksi. Aluekehitystoimintojen yhteensovitus Maakunnassa toimii 25 30 aluekehityksen parissa työskentelevää organisaatiota. Niiden yhteenlaskettu panos ja osaaminen on Hämeen maakunnan oloissa merkittävä. Aluekehittäjien yhteisten näkemysten ja yhteistyötä vaativien toimenpiteiden kokoaminen on maakunnassa aloitettu HämePro-verkoston avulla. Aluekehitys perustuu yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Yhteistyötä tarvitaan maakunnan sisällä, mutta yhä enemmän maakuntarajojen yli, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Helsingin laajan metropolialueen Uudenmaan, Kanta- 15
Hämeen ja Päijät-Hämeen - käsittävä yhteistoiminta-alue on luonteva yhteistyön suunta, mutta myös Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat tärkeitä kumppaneita. Hämäläinen yhteistyön toimintatapa on jatkuvasti uudistuva, yleistavoitteita toteuttavia toimia hakeva ja löytävä. HämePro-verkoston avulla haetaan niitä yhteistyön painopisteitä, joissa maakunnan yhdessä tekeminen on onnistumisen edellytys ja tarvittavia työnjakoja. 5.1.4. Vetovoima Vetovoima on maakunnan keskeisimpiä menestystekijöitä. Vetovoima perustuu mielikuviin ja todellisuuteen niiden takana. Häme on brändi, lupaus korkeasta laadusta, joka sisältyy kaikkeen tekemiseen maakunnassa. Maakunnallisen markkinoinnin keinoin tehdään yrittämisen, asumisen, matkailun, opiskelun ja työnteon vetovoimatekijöitä Hämeessä tunnetuksi. Maakuntaohjelma tähtää kokonaisuudessaan maakunnan vetovoiman lisäämiseen. Ohjelmakaudella toteutetaan vetovoimaan vaikuttavia merkittäviä hankkeita, jotka eivät sisälly ohjelman muihin otsikoihin. Tällainen on mm. Vanajavesi-keskuksen perustaminen, joka tähtää Vanajaveden tilan parantamiseen ja sen käytön ja käyttökelpoisuuden monipuoliseen lisääntymiseen. Luonnonvetovoiman, kulttuurihistorian, keskeisen sijainnin ja hyvinvointipalveluiden hyödyntäminen edellyttää edelleen määrätietoista yhteistyötä sekä virkistysalueiden osoittamista, varustamista ja käyttömahdollisuuksien markkinointia. Hämeen maakunnan yhteistä markkinointia on rakennettu määrätietoisesti 2000-luvun aikana. Maakunnan markkinointia uudistetaan toimijoiden yhteistyönä. Häme-brändin omistaja ja hallinnoja on Hämeen liitto ja markkinoinnin operaattorina toimii lähivuosina Hämeen Matkailu Oy. Seutujen kehittämisyhtiöillä ja elinkeinoelämällä on keskeinen rooli maakunnan markkinointiyhteistyön toteuttajana. Uusiutumiskyky toimintalinjan keskeiset toimenpiteet ja kärkihankkeet: - asiakaslähtöisten innovaatiopalvelujen kehittäminen - klusterinosien rajapintojen ja toimialojen sisäisen yhteistyön vahvistaminen - osaamiskeskustoiminnan maakunnallinen tehostaminen - julkisten palvelujen uusiutumisen vauhdittaminen - kohti yrittäjyysmaakuntaa ohjelma - maakunnan vetovoiman kehittämishanke - Vanajavesi-keskuksen perustaminen - HämePro -yhteistyön jatkaminen ja syventäminen 16
5.2 Työelämä ja osaaminen Maakuntasuunnitelma Häme 2035: Häme, kuten koko Suomi, elää osaamisesta. Työvoiman osaamisen ja työelämän tarpeiden oikea kohtaaminen on vuonna 2035 maakunnan ratkaisevia menestystekijöitä. Jo lähivuosina suuret ikäluokat poistuvat työmarkkinoilta samaan aikaan kun nuoret, työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Vaikka työttömyys juuri nyt on päällimmäisimpiä ongelmiamme, joudumme jo tulevana vuosikymmenenä tilanteeseen, jossa osaamisen oikeasta laadusta ja määrästä on niukkuutta. 5.2.1. Ennakointiyhteistyön kehittäminen Koulutus ja osaamisen ennakointi ovat alueen parhaat ja vaikeimmin jäljiteltävät menestystekijät. Työvoiman sekä määrällisen että laadullisen kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen on ohjelmakauden tärkeimpiä asioita. Työvoiman kysyntään vaikuttaa elinkeinoelämän rakennemuutos, joka vaikuttaa myös julkisella sektorilla. Työvoiman tarjonta on hieman helpommin ennakoitavissa lyhyellä aikavälillä perustuen alueella asuvaan työllisten määrään. Muutoksia alueella käytettävissä olevaan työvoimaan aiheuttavat suurten ikäluokkien ikääntymisen kautta lisääntyvä eläköityminen, muuttoliike ja pendelöinti. Muutoksiin varautuminen edellyttää toimivaa alueellista ennakointiyhteistyötä. Ennakointityötä tekevien toimijoiden tehtävät ja työnjako tulee selkeyttää, jotta sekä määrällisten että laadullisten koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnilla pystytään tuottamaan aidosti alueellista päätöksentekoa ja koulutustarjontaa ohjaavaa tietoa. Hämeen liitto vastaa pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakoinnista maakunnassa, Hämeen ELY-keskus puolestaan lyhyen. Koulutustarjontaa ja -tarpeita ennakoidaan valtakunnan tasolla ja alueellisesti Koulutustarjonta 2016 -hankkeessa, joka toimii samalla pohjatyönä seuraavan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelulle. Kanta- Hämeen koulutustarjonta on maakunnan väestöpohjaa laajempi Hämeen ammattikorkeakoulun valtakunnallisen koulutustarjonnan ja vahvan ammatillisen koulutuksen johdosta. 5.2.2. Työelämän muutoksiin reagointi Työelämän ja osaamistarpeiden muutoksiin on osattava reagoida oikein. Lyhyen aikavälin osaamistarpeiden ja työelämän muutoksiin vastataan täydennyskoulutuksella. Pidemmällä, muutaman vuoden aikavälillä odotettavissa olevat muutostarpeet kohdistetaan tutkintoihin johtaviin koulutuksiin. Vuonna 2012 työelämästä eläkkeelle poistuvien määrä on Kanta-Hämeessä suurimmillaan, mikä aiheuttaa erityisiä haasteita osaavan työvoiman riittävyydelle. Ammatillisen kasvun osaaminen on Hämeen maakunnan vahvuuksia. Alueiden välisessä kilpailussa menestyminen edellyttää huomion kiinnittämistä nuorisokoulutuksen rakenteisiin ja koulutusohjelmien sekä -sisältöjen laadukkuuteen. Tavoitteena on koko nuorisoikäluokan kouluttaminen. Tämä edellyttää aloituspaikkojen määrän ja laadun oikeaa ja riittävää mitoittamista. Nivelvaiheet perus- 17
koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen, sekä edelleen korkeakoulutuksen välillä on saatava toimiviksi, jolloin opintojen keskeyttämiset ja syrjäytyminen vähenevät. Koulutusjärjestelmän joustavuus ja raja-aitojen kaataminen on yksi keskeisiä tavoitteita. Aikuisväestön ammattitaidon kehittäminen ja päivittäminen sekä työssä jaksamisen tukeminen edellyttävät helposti saavutettavaa ja korkealaatuista täydennyskoulutusta. Muutoksiin tulee reagoida myös työelämän sisällä. Aikuiskoulutuksen painopiste on työelämälähtöisessä koulutuksessa, yhteistyössä kaikenkokoisten yritysten kanssa. Alueellinen aikuiskoulutuksen ohjaus- ja neuvontapalvelujen kehittämistyö on aloitettu ja työtä jatketaan myös tulevina vuosina. Osaavan työvoiman riittävyyden näkökulmasta on tärkeää panostaa työttömien koulutukseen ja ohjaukseen. Syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa aina lapsista ja nuorista lähtien, jotta tulevaa työvoimapotentiaalia ei heitetä hukkaan. Myös ulkomailta tuleva työvoima on huomioitava. Koska erityisesti osaavasta, ulkomaisesta työvoimasta kilpailu käydään maailmanlaajuisesti, maakunnassa panostetaan maakunnan vetovoimaan myös tästä näkökulmasta. Maahanmuuttajien sopeuttaminen uuteen kotimaahan ja työelämään vaatii nykyisen palvelujärjestelmän ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä. Yhteistyötä tehdään Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen puitteissa. Työelämän yhä moninaisemmat ja nopeammin muuttuvat osaamistarpeet aiheuttavat työntekijöille aikaisempaa suurempia vaatimuksia. Osaavan työvoiman riittävyydestä keskusteltaessa on usein myös nostettu esille vaatimuksia työn tehokkuuden ja tuottavuuden tason nostoista. Työelämän henkinen kuormitus ja paine on kasvanut ja näkyy mm. lisääntyneinä työuupuneiden määränä. Tuottavuuden pitäisi tarkoittaa työn sujumista. Tarvitaan uusia keinoja, toimintamalleja ja menetelmiä, joilla pystytään keventämään työelämän henkisiä paineita ja kehittämään entistä parempaa tasapainoa työelämän ja perhe-elämän välillä. 5.2.3. Uuden osaamisen luominen Yritykset tarvitsevat oikealla tavalla osaavaa työvoimaa, mutta laaja ja monipuolinen osaamispohja on myös maakunnan kehittämisen itseisarvo. Ennakointi ja tulevaisuuteen katsominen on tärkeä osa uudenlaisen osaamisen kehittämistä. Uudet ideat syntyvät usein toimialojen ja osaamisalojen rajapinnoilla soveltamalla olemassa olevaa osaamista uudella tavalla tai uusiin asioihin. Näistä lähtökohdista on syntynyt Häme Open Campus (HOC), joka on avoin kantahämäläinen yliopisto- ja korkeakoulukeskus. Häme Open Campuksen avulla pyritään luomaan Kanta-Hämeestä avoimen toimintakulttuurin, korkean osaamisen, innovatiivisen yritystoiminnan ja yhteistyön maakunta. Häme Open Campuksen yhteisenä tavoitteena on Hämeen hyvinvoinnin ja vetovoiman kasvattaminen 1) yritysten innovatiivisuutta ja toimintaedellytyksiä edistämällä, 2) korkealaatuista verkostomaista toimintatapaa kasvattamalla, 3) korkeatasoista osaamista ja tutkimusta vahvistamalla sekä 4) aktiiviseen kansalaisuuteen kannustamalla. 18
HOCin toiminnan ytimessä on osaamiseen perustuva ja tarvelähtöinen kehittämistyö. Toiminta toteutuu yhteistyöhankkeilla, joihin osallistumisesta mukana olevat tahot päättävät tapauskohtaisesti. Häme Open Campus -verkoston työssä hyödynnetään uuden teknologian yhteistyötä tukevia ratkaisuja, kuten sosiaalisen median sovelluksia. Verkosto edistää kantahämäläisen osaamisen infrastruktuurin kehittymistä nykyistä avoimemmaksi, joustavammaksi ja tehokkaammaksi. 5.2.4. Työelämän ja koulutuksen vuorovaikutuksen lisääminen Vuorovaikutuksen merkitys lisääntyy myös koulutuksessa. Koulumaisesta työskentelystä siirrytään avoimeen ja työelämän kanssa yhteistyössä tapahtuvaan oppimiseen. Työpaikalla tapahtuvat oppimisjaksot, työharjoittelu ja työnantajalähtöiset opinnäytetyöt antavat eväitä koulutuksen sisältöjen laadulliseen hiomiseen ja helpottavat vastavalmistuvien opiskelijoiden työllistymistä. Lisääntyvä vuorovaikutus mahdollistaa myös yrittäjyysnäkökulman entistä paremman huomioimisen kaikentasoisessa koulutuksessa. Työelämä ja osaaminen toimintalinjan keskeiset toimenpiteet ja kärkihankkeet: - työvoimapoliittiset toimet yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa, erityisesti nuorisotyöttömyyden torjuminen ja syrjäytymisen ehkäisy - maakunnan ennakointiverkoston kokoaminen ja käynnistäminen - koulutustarjonta 2016 hankkeen alueellinen ja valtakunnallinen ennakointi - Opin Ovi Osaamiseen aikuiskoulutuksen ohjaus- ja neuvontapalvelujen kehittämishanke - Häme Open Campus kantahämäläistä innovaatio- ja osaamisperustaa tukevan verkostoyhteistyön syventäminen ja menetelmällinen kehittäminen verkoston linkittyminen kansainvälisiin verkostoihin maakunnan yhteiset tutkimus- ja kehittämishankkeet koulutusyhteistyön tiivistäminen kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen 5.3 Kansainvälistyminen Maakuntaohjelma Häme 2035: Häme on toistaiseksi yksi Suomen vähiten kansainvälisiä maakuntia. Maakunnan elinkeinoelämä on perinteisesti suuntautunut kotimarkkinoille. Kasvuhakuisia, kansainvälisille markkinoille suuntautuneita yrityksiä on melko vähän. Hämeen kansainvälistymisen kärki asetetaan yritysten kansainvälistymisen tuke- 19
miseen. Tavoitteena on, että hämäläisten kotimarkkina-aluetta ovat tulevaisuudessa lähialueet, Itämeren alue, Eurooppa ja koko maailma. EU:n Itämeri-strategia kohdentaa lähivuosina merkittävästi voimavaroja. Vaikka strategia ei itsessään sisällä uusia rakenteita tai rahoitusta, on useimmissa hämäläisten käytössä olevissa EU-rahoitusmahdollisuuksissa luultavasti kansainvälinen elementti. Maakuntaohjelmakauden aikana ratkaistaan vuoden 2013 jälkeisen ajan EU-rahoituksen puitteet. 5.3.1 Kansainvälistymisen edellytykset Maakunnan kansainvälistymisen kärki on yritysten kansainvälistymisessä. Tavoitteena on, että maakunnan yritykset näkevät kansainvälisyyden oman kehittymisensä keskeisenä mahdollisuutena. Pietari ympäristöineen ja muut lähialueet ovat erityinen painopistesuunta. Kotikansainvälistymisen avulla luodaan edellytyksiä yritysten kansainväliseen toimintaan. Kansainvälinen opiskelija- ja uravaihto lisääntyy. Yritysten kansainvälisiä valmiuksia parannetaan; kielitaitoa, potentiaalisten kohdemaiden kulttuurien tuntemusta sekä valmiuksia kansainväliseen kauppaan ja kontaktien luomiseen. Global-hankkeen avulla vahvistetaan maakunnan kansainvälistä osaamista tukemalla hankevalmisteluja ja järjestämällä koulutusta. Global kokoaa maakunnan kansainvälisiä toimijoita yhteen vahvistaen yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa sekä maakunnan kansainvälistä hankeosaamista. 5.3.2 Kasvua kansainvälistymisestä Yritysten kansainvälistymisen tueksi rakennetaan palvelukonsepteja ja - tuotteita. Maakunnan toimijoiden kansainväliset verkostot kootaan yhteen ja ne ovat avoimesti kaikkien käytössä. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös maakuntarajojen yli erityisesti maakuntien yhteistoiminta-alueen puitteissa. Yhteistyö toteutuu kansainvälisissä hankkeissa, verkostoissa, järjestöissä sekä yhteisinä ulkomaisina edustustoina ja niiden palveluina. Kansainvälisten rahoitusmahdollisuuksien merkitys lisääntyy maakuntaohjelmakaudella edelleen. EU:n alueiden välisen yhteistyön ohjelmiin ( Interreg ) osallistutaan kumppaneina ja rakentamalla myös omia hankkeita. Erityisen tärkeää on panostaa suoraan Brysselistä haettaviin sektorikohtaisiin rahoitusohjelmiin. Maakunnan toimijat hyödyntävät aktiivisesti Brysselin EU-toimistoa, jonka kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksia selvitetään. Tavoitteena on riittävillä resursseilla varustettu palveleva ja kustannustehokas EU-toimisto, joka toimii linkkinä ja yhteytenä Brysseliin, valvoo maakunnan etua päätöksenteossa, tiedottaa EU-asioista, rakentaa yhteyksiä ja kumppanuuksia sekä avustaa projektityössä ja rahoituksen hankinnassa. 20
Pietarin palveluliiketoimintakonseptia kehitetään kartoittamalla maakunnan potentiaalisia yrityksiä, selvittämällä ja parantamalla yritysten toimintavalmiuksia ja rakentamalla yritys- ja yritysryhmäkohtaisia räätälöityjä palveluita. 5.3.3 Kansainvälinen vetovoima Osana Helsingin laajaa metropolialuetta Häme on kansainvälisesti tunnettu ja tiedetty, houkutteleva kohde kansainvälisille työntekijöille, matkailijoille, yrityksille, investoinneille ja tapahtumille. Kansainväliset opiskelijat, joita Hämeen ammattikorkeakoulussa jo nyt on paljon, voivat olla merkittävä voimavara maakunnan yrityksille. Häme tarjoaa maahan muuttaville opiskelijoille ja työntekijöille palvelut ja ympäristön toimia, kotoutua ja asettua. Maahanmuuttajien sopeuttaminen uuteen kotimaahan ja työelämään vaatii nykyisen palvelujärjestelmän ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä Etelä-Suomen yhteistyöalueen puitteissa. Kansainvälistyminen toimintalinjan keskeiset toimenpiteet ja kärkihankkeet: Yritysten kansainvälisen toiminnan edellytysten rakentaminen ja vahvistaminen kotikansainvälistymällä Itämeren alueen yhteistyökysymykset, painotus erityisesti Itämeri-strategian työstämisessä projektiyhteistyössä EU-toimiston vahvistaminen ja hyödyntäminen Pietarin palveluliiketoiminnan vahvistaminen ja hyödyntäminen Global maakunnan kansainvälisen hanketoiminnan ja - osaamisen vahvistaminen CREATOR Interreg IV C -ohjelmaan kuuluva pienoisohjelma, josta rahoitetaan kansainvälisiä pilottihankkeita, jotka liittyvät väestön ikääntymisen luomiin mahdollisuuksiin yrittäjyyden näkökulmasta 5.4 Saavutettavuus Maakuntasuunnitelma Häme 2035: Saavutettavuus ymmärretään laajasti. Se sisältää esimerkiksi ihmisien, tavaroiden, palveluiden, tiedon ja energian saavutettavuuden. Häme hyödyntää sijaintinsa valtakunnan rajat ylittävien liikennekäytävien solmukohdassa. Hämeestä on suorat raideyhteydet Helsinki-Vantaan ja Tampere- Pirkkalan lentokentille, Vuosaaren satamaan sekä Pietariin. Forssan seudun valmistunut kansainvälinen rahtilentokenttä välittää erityisesti mannertenvälistä liikennettä. Hämeestä on tehokkaat yhteydet Tallinnaan ja siitä edelleen Keski- Eurooppaan. Rautatiet ja päätiet palvelevat tehokkaina joukkoliikennekäytävinä ja muodostavat kehittämisvyöhykkeiden rungon. Liikennejärjestelmä on toimiva ja ympäristöllisesti kestävä. Se perustuu toimivaan joukko- ja raideliikenteeseen. 21
Palveluiden saavutettavuuteen vaikuttaa olennaisesti joukkoliikenteen ja koko liikennejärjestelmän toimivuus. Julkisten palveluiden murrosvaihe pakottaa kehittämään uusia tapoja huolehtia palveluiden saavutettavuudesta erityisesti niille, joilla ei ole mahdollisuutta yksityisauton käyttöön. Erityisen iso haaste on välttämättömien palveluiden turvaaminen maaseutualueiden asukkaille ja maatalouden yrityksille. Maakuntaohjelma sisältää joukkoliikenteen, tieolojen, vesihuollon ja tietoliikenteen yhteyksien parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. 5.4.1 Liikennejärjestelmän kehittäminen Liikennehankkeissa ja -palveluissa painotetaan liikennejärjestelmän kehittämistä eri liikennemuodot käsittävänä tasapainoisena kokonaisuutena. Hämeen liiton johdolla on valmistunut maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma yhteistyössä liikenneviranomaisten ja kuntien kanssa. Suunnitelman perustuvan aiesopimuksen mukaisesti allekirjoittajaosapuolet sitoutuvat kehittämään maakunnan liikennejärjestelmää suunnitelmakaudella. Tienpidon rahoituskehitys koko massa on hyvin huolestuttavaa. Ylläpidon resurssien jatkuva lasku johtaa vuosikymmeninä rakennetun kansallisomaisuuden rappeutumiseen. Perustienpidon alueellisia investointeja ei nykyisellä rahoituskehyksellä juurikaan kyetä käynnistämään. Perustienpidon määrärahan korottaminen on välttämätöntä alueelle tärkeiden hankkeiden, kuten kevyen liikenteen väylien, liittymäjärjestelyjen ja liikenneturvallisuutta parantavien paikallisten toimien toteuttamiseksi. Uusien, vaihtoehtoisten rahoitusmallien kehittäminen loisi kasvavia mahdollisuuksia lieventää niukkenevien rahoitusresurssien vaikutuksia Pääradan välityskykyä parannettava Rataosa Helsinki Riihimäki on yksi Suomen vilkkaimmista. Se on neliraiteinen Helsingistä Keravalle, mutta Keravan ja Riihimäen välinen rataosa on Järvenpään kohtaa lukuun ottamatta kaksiraiteinen. Kiireellisimmät parantamistarpeet ovat pullonkaulojen poistaminen Kerava Riihimäki rataosalla ja Riihimäen aseman kohdalla. Riihimäen asemalaitureiden uusiminen tulee käynnistää viipymättä. Ilman lisäraiteen mahdollistamaa kapasiteetin lisäystä ei lähiliikennejunien tarjontaa voida lisätä eikä Vuosaaren tavaraliikenteelle voida tarjota riittävän hyvää palvelutasoa. Nykyisellään rataosa on hyvin häiriöherkkä ja vähentää raideliikenteen luotettavuutta. Rataosan Helsinki Riihimäki välityskyvyn parantamisen kokonaiskustannusarvio on 235 M. Hanke sisältyy liikennepoliittisessa selonteossa vuodelle 2011 tai sen jälkeen aloitettavana hankkeena. Helsinki Forssa Pori -liikennekäytävää kehitettävä Yhteysvälin Karkkila Humppila tiesuunnitelma valmistui 2009. Suunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset tieosan parantamiseksi siten, että nopeustaso voidaan nostaa 100 km:iin tunnissa, liikenneturvallisuus huomioon ottaen. Nopeustason noston ja liikenneturvallisuuden parantamisen edellyttämät toimet tulee käynnistää jo vuonna 2010. Valtatien parantamisen toisen vaiheen suunnittelu tulee käynnistää 2011, jotta koko yhteysväli Vihti Pori saadaan vastaamaan kasvavan liikenteen tarpeita. Tärkeää on myös jatkaa Helsinki Forssa Pori ratayhteyden suunnittelua osana Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän kehittämistä. 22
Poikittaisyhteyksiä parannettava Liikennemäärien lisääntyessä ja idän liikenteen korostuessa Suomen poikittaisyhteyksien merkitys kasvaa. Raskaan liikenteen määrä yhteysvälillä Hämeenlinna Lahti Kouvola on jo nyt merkittävä. Valtatie 10 on poikittaisen Turusta Lahteen suuntautuvan pikavuoroliikenteen pääreitti. Tavoitetilassaan valtatiellä 10 on Turun ja Hämeenlinnan välillä ohituskaistajaksoja sekä Forssan ja Hämeenlinnan kohdalla nelikaistaiset tiejaksot eritasoliittymin. Hämeenlinnan ja Lahden välisen valtatieyhteyden 10 ja 12 parantamista on suunniteltu jo pitkään. Pullonkaulaksi on muodostunut tiejärjestelyt Lahden ja Hämeenlinnan alueilla sekä väli Hämeenlinna Tuulos. Tavoitteena on valtatieyhteyden Hämeenlinna Lahti rakentaminen jatkuvaksi ohituskaistatieksi. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rahoitustarve on noin 60 milj.. Hanke on osa itä-länsi -suuntaisia parannettavia yhteyksiä. Hankekokonaisuuteen liittyy mm. Lahden eteläinen ohitustie ja edelleen yhteys Kouvolan suuntaan. Kanta-Hämeen kannalta on tärkeää, että Hämeenlinna Lahti yhteysvälin parantaminen käynnistetään jo 2011 osittaiskorjauksin, kuten keskikaideratkaisuin, ohituskaistoin ja liittymäjärjestelyin. Tieyhteyden Hämeenlinna Lahti kehittäminen sisältyy nykyiseen liikennepoliittisen selonteon hankeohjelmaan vuoden 2011 jälkeen. Liikennemäärien lisääntyessä ja idän liikenteen korostuessa Suomen poikittaisyhteyksien merkitys kasvaa. Itä-länsi suuntaisen raideliikenteen toimintaedellytysten parantaminen on siksi myös tärkeää. Ensimmäinen vaihe tavaraliikenteen sujuvuuden parantamiseksi on ns. Riihimäen kolmioraiteen toteuttaminen. Raskaan liikenteen kuljetusten määrä kantatiellä 54 on jo nyt merkittävä. Kantatiellä 54 on menossa sen kiireellisimmin korjausta vaativien kohtien suunnittelu. Tarvittavat toimenpiteet liittyvät muun muassa ohituskaistojen rakentamiseen, liittymäjärjestelyihin ja kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseen. Yhteyden kehittäminen tavoitetilaan edellyttää Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan 27 miljoonan investointeja. Kt 54:n kehittämiseksi tulee käynnistää koko yhteysvälin kattava kehittämissuunnittelu. Kaupunkiseutujen sisääntuloyhteyksiä ja liittymäjärjestelyjä on kehitettävä Taajamien sisääntuloyhteyksillä ja liittymäjärjestelyillä on tärkeä merkitys erityisesti elinkeinojen ja työpaikka-alueiden toimivuudelle ja kehittämiselle. Hankkeiden suunnittelun eteenpäin vieminen on erityisen tärkeätä, jotta esimerkiksi kaavoitus voi edetä alueen tarpeita vastaavasti. Paasikiventien jatkeen, Vanajantie vt 10 rakentaminen Hämeenlinnassa tulee toteuttaa ohjelmakaudella. Sen toteuttamismahdollisuutta Hämeenlinnan kaupungin ja valtion yhteisenä kehittämishankkeena tulee tutkia. Hämeenlinnan Painokankaan työpaikka-alueen logistinen toimivuus edellyttää uuden tieyhteyden ja eritasoliittymän rakentamista valtatielle 3. Merven teollisuusalueen kuljetukset ja logistiikkakeskuksen kehittäminen edellyttävät uuden liittymän rakentamista moottoritielle Parolan eritasoliittymän pohjoispuolelle. Liittymän ja siihen kytkeytyvien tieyhteyksien suunnittelu tulee käynnistää vii- 23