Suomen metsäalan menestystekijät vuoteen 2025, ensimmäinen kierros Kyselyn rakenne Metsäalan tulevaisuusfoorumi on alan tulevaisuutta luotaava ennakointihanke. Foorumi on käynnistänyt elokuussa 2006 tulevaisuusselvityksen Suomen metsäalan strategisista menestystekijöistä vuoteen 2025 saakka. Selvitys painottuu kolmeen aihealueeseen: 1. Millä edellytyksillä Suomen metsäala voi menestyä globaalissa kilpailussa? 2. Kykeneekö Suomen metsäala laajenemaan uusille liiketoiminnan alueille? 3. Säilyykö Suomen metsäalan hyväksyttävyys, kestävyys ja vetovoimaisuus? Metsäalalla tarkoitetaan tässä selvityksessä metsiin ja puuhun perustuvia niin nykyisiä kuin uusia elinkeinoja. Miksi Suomen metsäalan menestystekijöiden arvioiminen on ajankohtaista juuri nyt? Metsäalan tulevaisuustöitä on julkaistu runsaasti aivan viime aikoina. Esimerkiksi lokakuussa 2006 julkaistu Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 2030 korostaa alan olemassa olevien elinkeinojen kehittämistä, uusien elinkeinojen synnyttämistä sekä kestävän kehityksen edistämistä. Tämän delfoi-kyselyn rakenteessa on hyödynnetty tutkimusstrategiassa kuvattua metsäalan kehittämisen kolmijakoa. Suomen metsäalan strategisten menestystekijöiden arvioiminen on tärkeää, jotta alan kilpailukyky ja vetovoimaisuus voitaisiin säilyttää tulevaisuudessa. Tämä kysely pyrkii osaltaan ruokkimaan keskustelua metsäalan menestystekijöistä pitkälle tulevaisuuteen, jotta alaa koskevissa päätöksissä voitaisiin paremmin varautua tulevan globalisaatio- ja yhteiskuntakehityksen haasteisiin. Kyselyn toteutus Selvitys toteutetaan kaksivaiheisena delfoi-kyselynä, jonka pohjana ovat syksyllä 2006 tehdyt asiantuntijahaastattelut. Verkkokyselyn ensimmäisessä vaiheessa mukaan kutsuttuja asiantuntijoita pyydetään kertomaan omat näkemyksensä edellä mainituilta kolmelta aihealueelta esitettyihin kysymyksiin. Kyselyn toisessa vaiheessa mukaan kutsutut asiantuntijat pääsevät tutustumaan vastausaineistoon ja arvioimaan ensimmäisellä kierroksella esiin nousseita näkemyksiä. Kyselyjen tuloksena kootaan asiantuntija-arvio Suomen metsäalan menestystekijöistä. Vastaajien henkilöllisyys ei käy ilmi missään aineiston käsittelyvaiheessa. Pääset vastaamaan kyselyyn tästä.
Terveisin, tutkija Jakob Donner-Amnell jakob.donner-amnell@joensuu.fi, puh. (013) 251 4412 1. Tausta 2. Metsäalan kehittäminen globaalissa kilpailussa 3. Metsäalan uudistuminen 4. Metsäalan hyväksyttävyys Palaute Suomen metsäalan menestystekijät Tämä kysely koostuu neljästä vasemmalla näkyvästä osiosta. Tausta-osiossa kartoitamme vastaajien taustatietoja ja käsityksiä metsäalan globaaliin toimintaympäristöön liittyvistä muutostekijöistä. Metsäalan kehittäminen globaalissa kilpailussa -osiossa kysytään, millä edellytyksillä Suomen metsäala voi menestyä globaalissa kilpailussa. Metsäalan uudistuminen -osiossa kysytään, kykeneekö Suomen metsäala laajentumaan uusille liiketoiminnan alueille. Metsäalan hyväksyttävyys -osiossa kysytään, säilyykö Suomen metsäalan hyväksyttävyys, kestävyys ja vetovoimaisuus myös tulevaisuudessa. Vastattuasi muista painaa kunkin osion lopussa olevaa Lähetäpainiketta. Saat silloin Kiitoksia vastauksestasi -viestin ja pääset siirtymään siitä suoraan seuraavaan osioon. Voit palata kyselyyn uudelleen ja täydentää ja muuttaa vastauksiasi. Vastausaikaa sinulla on 20.12.2006 saakka. Painamalla yläreunan punaisessa palkissa olevaa Kyselyt-sanaa pääset takaisin tälle sivulle mistä tahansa kyselyn vaiheesta. Jos sinulla on kysymyksiä käytettävästä tekniikasta, ota yhteyttä: Saija Miina, saija.miina@joensuu.fi, puh. (013) 251 4008 tai 040 731 2337. Sisällöstä voit kysyä tutkija Jakob Donner-Amnellilta, jakob.donner-amnell@joensuu.fi, puh. (013) 251 4412.
1. Taustakysymykset Ikä alle 40 40-55 yli 55 Työnantaja Hallinto Tutkimus, kehitys, koulutus tai konsultointi Yritys tai liikelaitos Edistäminen tai edunvalvonta Muu 1. Mitä perusvalintaa metsäalan liiketoiminnan kehittämisessä tulisi painottaa: nykytuotteisiin perustuvan liiketoiminnan kehittämistä uusiin tuotteisiin perustuvan liiketoiminnan kehittämistä Miksi? 2. Alla on listattu kymmenen globalisaatiokehitykseen liittyvää tekijää (a-j). Arvioi oman näkemyksesi mukaan näiden myös Suomen metsäalan tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden kehitystä tästä hetkestä vuoteen 2025. a) Maailmantalouden avoimuus Maailmantalous on avautunut erityisesti kahden viime vuosikymmenen aikana. Valtiot ja yritykset ovat muuttuneet kansallisen pääoman luojista globaaleiksi kilpailijoiksi. Viime aikoina on useista eri taloudellisista, poliittisista ja ekologisista syistä ehdotettu talouden voimakkaampaa sääntelyä. Tuleeko maailmantaloudessa ja -kaupassa mielestäsi esiintymään vuoteen 2025 mennessä nykyistä nopeampaa avautumista avautumista nykyisellä nopeudella aiempaa maltillisempaa avautumista kohtalaista sääntelyä erittäin voimakasta protektionismia
b) Vaurauden jakautuminen Perinteisten kehittyneiden maiden ja alueiden talouskasvu on tasaantunut, kun taas monen aiemmin kehitysmaana pidetyn suurvallan (Kiina, Intia, Brasilia, Meksiko) talouskasvu on ollut nopeaa. Huolimatta talouskasvun aiempaa laajemmasta jakautumisesta, on maailmassa edelleen alueita, joita talouskasvu ja taloudellinen menestys ei kosketa. Mitä seuraavista malleista taloudellisen kasvun jakautuminen vuoteen 2025 saakka pääpiirteissään noudattaa? valtiot vaurastuvat likipitäen saman verran rikkaat valtiot vaurastuvat selvästi köyhiä enemmän köyhät valtiot vaurastuvat selvästi rikkaita enemmän valtioiden vaurastumisessa ei ole suoraa jakoa rikkaiden ja köyhien valtioiden välillä (esim. köyhä Intia vaurastuu, mutta köyhä Pakistan köyhtyy) c) Maailmanpoliittinen tilanne Maailmanpoliittinen tilanne sisältää vahvoja poliittisia/uskonnollisia/vaurauteen perustuvia jakolinjoja sekä eri syihin perustuvia valtioiden välisiä liittoumia. Kansainvälisiä ongelmia on varsin usein ratkottu sotien ja taloudellisten pakotteiden keinoin. Onko maailmanpoliittinen ilmapiiri tulevaisuudessa erittäin konfliktiherkkä konfliktiherkkä maltillinen erittäin maltillinen d) Kansainvälinen ilmastopolitiikka Ilmastonmuutoksen todenperäisyydestä ja vaikuttavuudesta esiintyy yhä harvemmin jyrkkiä erimielisyyksiä. Ihmisen vaikutusmahdollisuudet ilmastomuutokseen hillitsemiseksi nähdään kuitenkin hyvin eri tavalla. Toisten mielestä tarvitaan tiukkaa globaalia ilmastonmuutoksen sääntelyä, joidenkin mielestä sääntelyä ei tarvita. Tuleeko mielestäsi ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien sitovuus ja niihin sitoutuminen vuoteen 2025 mennessä tiukkenemaan jyrkästi tiukkenemaan kohtalaisesti löystymään jonkin verran nykyisestä löystymään selvästi nykyisestä e) Energiamuodot Perinteisten talousmahtien ja ns. BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Indonesia, Kiina) yhtäaikainen talouskasvu on lisännyt merkittävästi energian kulutusta. Tempoileva energianhinta on lisännyt pyrkimyksiä kasvattaa energia-omavaraisuutta sekä löytää uusia, erityisesti fossiilisia energialähteitä
korvaavia ratkaisuja kaikkialla maailmassa. Oletuksena on, että eri energiamuotojen kulutus kasvaa tulevaisuudessa eri nopeudella. Laita energiamuodot järjestykseen sen mukaan, kuinka suuri niiden kulutuksen kasvuvauhti on maailman kokonaisenergiankulutuksessa vuoteen 2025 mennessä (1 = kasvuvauhti nopein, 2 = kasvuvauhti toiseksi nopein jne.): 1. 2. 3. 4. 5. - Fossiiliset energiamuodot 1. 2. 3. 4. 5. - Ydinvoima 1. 2. 3. 4. 5. - Bioenergia kokonaisuudessaan 1. 2. 3. 4. 5. - Muu uusiutuva (mm. tuuli ja aurinko) 1. 2. 3. 4. 5. - Uudet energiamuodot (vety, fuusioenergia) f) Teknologian leviäminen Teknologian leviäminen on vapaata kauppaa ja tekijänoikeuksia käsittelevän kansainvälisen keskustelun ydinkysymyksiä. Odotukset teknologiselle kehitykselle ovat korkeat (esim. nano-, bio- ja uudet energiateknologiat), mutta mitään varmaa teknologian maittaisesta, aloittaisesta ja yhteiskuntaryhmittäisestä leviämisestä ei voida sanoa. Tuleeko mielestäsi uusien teknologisten sovellusten leviäminen vuoteen 2025 mennessä: kiihtymään voimakkaasti laajenemaan jonkin verran hidastumaan taantumaan jyrkästi g) Kulttuurinen ilmapiiri Eri kulttuurien, arvostusten ja tottumusten väliset kohtaamiset ovat rajojen, median ja kaupan avautumisen vuoksi tulleet aiempaa tavallisemmiksi niin kansainvälisissä neuvotteluissa ja investointikohteissa kuin arkipäivän elämässä. Vallitseeko eri kulttuurien kohtaamisissa vuonna 2025 erittäin suuri keskinäinen suvaitsevaisuus kohtalainen keskinäinen suvaitsevaisuus kohtalainen keskinäinen epäluuloisuus erittäin suuri keskinäinen väärinymmärrys h) Paperin kysyntä kasvavissa talouksissa Viime vuosina etenkin monien paperituotteiden kysynnän kasvu on hidastunut teollisuusmaissa, mutta pysynyt korkeana muualla, etenkin Kiinassa. Eri tulevaisuustöissä on esitetty hyvin erilaisia arvioita paperin kysynnästä kehittyvissä talouksissa. Kysyntään vaikuttaa muun muassa talouden kasvuvauhti ja se, missä määrin paperia korvautuu muilla tuotteilla (substituutio). Näetkö, että paperin kokonaiskysyntä kehittyvissä talouksissa kuten Kiinassa ja Intiassa vuoteen 2025:
kasvaa nykyistä nopeammin kasvaa likimain nykyistä vauhtia hidastuu jonkin verran hidastuu merkittävästi ei mainittavasti kasva i) Trooppisilla puuviljelmillä tuotetun kuidun hinta Metsäteollisuuden tuotanto on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut nopeammin Aasiassa ja Etelä- Amerikassa kuin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Erityisesti Etelä-Amerikassa trooppisilla puuviljelmillä tuotetun kuidun halvempi hinta on katsottu syyksi siihen, että siellä on investoitu selluteollisuuteen voimakkaasti. Trooppisilla puuviljelmillä tuotetun kuidun hintakehityksestä tulevaisuudessa on esitetty monenlaisia arvioita. Näetkö, että trooppisilla puuviljelmiltä ostetun kuidun hinta vuoteen 2025: halpenee, koska kuidun tuotanto kasvaa enemmän kuin sen kysyntä hinta pysyy nykytasolla, koska kuidun kysyntä kasvaa yhtä nopeasti kuin sen tuotanto hinta nousee jonkun verran, koska kuidun kysyntä kasvaa nopeammin kuin sen tuotanto hinta nousee merkittävästi, koska kuitu ei riitä kaikkiin tarkoituksiin hinta nousee niin paljon, että se on käytännössä samanhintaista kuin suomalainen kuitu j) Paperiteollisuuden tuotanto Kiinassa Paperiteollisuuden investoinnit ovat viime aikoina kasvaneet erityisesti Kiinassa, vaikka tuotanto siellä perustuu jo nytkin suurelta osin tuontikuituun. Näetkö, että metsäteollisuuden tuotannon kasvu Kiinassa vuoteen 2025: nopeutuu merkittävästi, koska kuidun saanti ei ole ongelma tulevaisuudessa nopeutuu jonkin verran, koska kuitua saadaan tuotua kysyntää vastaava määrä hidastuu jonkin verran, koska kuidun saanti rajoittaa kasvua hidastuu merkittävästi, koska kuidun saanti muodostuu suureksi ongelmaksi Alla olevaan tilaan voit halutessasi kommentoida jotakin yllä listattua globalisaatiokehitykseen liittyvää tekijää:
2. Millä edellytyksillä Suomen metsäala voi menestyä globaalissa kilpailussa? Tähän asti Suomen metsäalan menestys kansainvälisessä kilpailussa on perustunut moniin suotuisiin tuotannontekijöihin (hyvä puuraaka-aine, edullinen energia, koulutettu työvoima, toimiva rahoitusjärjestelmä) ja kykyyn jatkuvasti tehostaa ja kehittää toimintaa. Pitkään korkeana pysynyt investointiaste, vahva metsäklusteri ja kansallinen talouspolitiikka ovat tässä olleet apuna. Tästä eteenpäin kotimaisilla tuotannontekijöillä ja kansallisella talouspolitiikalla ei ole yhtä paljon merkitystä Suomessa toimivan metsäalan tuottavuuden ja kilpailukyvyn kannalta kuin aikaisemmin. Sen sijaan metsäklusterilla, innovaatiojärjestelmällä ja liiketoimintaosaamisella voi olla entistä suurempi merkitys, mutta näiden säilyminen Suomessa vahvoina ei ole mikään itsestäänselvyys. 1. Alla on lueteltu esimerkkejä metsäalan kilpailukykyä tukeneista tekijöistä Suomessa. Arvioi miten ne pystyvät tukemaan Suomen metsäalan kilpailukykyä myös tulevaisuudessa vuoteen 2025. Perustele myös arviosi. 1 = tekijän kyky tukea metsäalan kilpailukykyä Suomessa heikkenee voimakkaasti 2 = tekijän kyky tukea metsäalan kilpailukykyä Suomessa heikkenee jonkin verran 3 = tekijän kyky tukea metsäalan kilpailukykyä Suomessa paranee jonkin verran 4 = tekijän kyky tukea metsäalan kilpailukykyä Suomessa paranee voimakkaasti. a) Toimet metsäalan tuotantoketjujen kustannustehokkuuden lisäämiseksi. 1 2 3 4 Miksi? b) Yritysten panostukset uusien tuotteiden kehittämiseksi ja tuotteistamiseksi. 1 2 3 4 Miksi? c) Julkisen vallan panostukset metsäalan toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. 1 2 3 4 Miksi?
d) Metsäalalla työskentelevien ammattiryhmien sitoutuminen hyvään työsuoritukseen ja alan kehittämiseen. 1 2 3 4 Miksi? e) Puuraaka-aineen saatavuus. 1 2 3 4 Miksi? f) Metsäteollisuuden käyttämän energian hinta. 1 2 3 4 Miksi? g) Pitkäjänteinen investointipolitiikka metsäteollisuudessa. 1 2 3 4 Miksi? h) Metsäklusteritoimijoiden osaaminen ja heidän välinen yhteistyö. 1 2 3 4 Miksi?
2. Edellä on esimerkkejä tekijöistä, joilla Suomen metsäala on toistaiseksi menestynyt globaalissa kilpailussa. Tulevaisuuden toimintaympäristössä nämä tekijät eivät välttämättä riitä. Mitä kilpailutekijöitä tulisi mielestäsi jatkossa kehittää? Mikä on sinun reseptisi Suomen metsäalan menestymiselle tulevaisuudessa?
3. Kykeneekö Suomen metsäala laajenemaan uusille liiketoiminnan alueille? Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia asettaa tavoitteen kaksinkertaistaa metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvo vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi strategian mukaan uusista tuotteista. 1. Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon arvon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä: erittäin todennäköistä todennäköistä epätodennäköistä erittäin epätodennäköistä Perustele näkemystäsi, miksi? 2. Uusien tuotteiden kehittäminen metsäalalla vaatii merkittäviä lisäpanostuksia tutkimukseen ja kehitystyöhön. Kuinka todennäköistä on, että seuraavat tahot lisäävät merkittävästi panostustaan tai suuntaavat merkittävästi olemassa olevia resurssejaan uusien tuotteiden tutkimus- ja kehitystoimintaan? a) Metsäteollisuusyritykset
b) Muut metsäklusterin yritykset c) Metsäklusterin ulkopuoliset yritykset d) TEKES e) Suomen Akatemia f) Euroopan Unionin tutkimus- ja kehittämisohjelmat g) Yliopistot ja korkeakoulut h) Sektoritutkimuslaitokset kuten VTT ja Metsäntutkimuslaitos Jos vastasit, että jonkin tahon merkittävät lisäpanostukset tai olemassa olevien resurssien suuntaaminen merkittävissä määrin metsäalan uusiutumista tukevaan tutkimus- ja kehitystyöhön on epätodennäköistä tai erittäin epätodennäköistä, perustele vastauksesi. Miksi?
3. Missä metsäalan uusien tuotteiden kehittäminen ja kaupallistaminen todennäköisesti tapahtuu? a) Suurissa metsäteollisuusyrityksissä b) Pienissä ja keskisuurissa metsäteollisuusyrityksissä c) Uusissa aloittavissa yrityksissä d) Muiden toimialojen kanssa perustettavissa yhteisyrityksissä e) Muiden toimialojen yrityksissä f) Jossain muualla, missä? Jos vastasit, että uusien tuotteiden kehittäminen ja kaupallistaminen on joissain yrityksissä epätodennäköistä tai erittäin epätodennäköistä, perustele vastauksesi. Miksi?
4. Suomen metsäalan hyväksyttävyys, kestävyys ja vetovoimaisuus tulevaisuudessa Miksi hyväksyttävyys on tärkeää? Metsäalan toiminnan seuraukset ja se, missä määrin metsäala kykenee täyttämään eri tahojen odotukset vaikuttavat monella tavalla metsäalan asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi metsäalan julkisen rahoituksen suuruus riippuu pitkälti alan tuottamien hyötyjen määrästä ja laadusta sekä siitä, kuinka paljon kansalaiset kokevat hyötyvänsä metsäalasta. Metsäalan toiminta ja siitä syntyvät mielikuvat voivat vaikuttaa myös alan tuotteiden kysyntään. Metsäalan kestävyys on yksi keskeisimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa alan tuotteiden ja palvelujen hyväksyttävyyteen kuluttajien silmissä. Tähän asti metsäala on synnyttänyt paljon myönteisiä tulo- ja työllisyysvaikutuksia, vaikutukset ovat levinneet laajalle suomalaisessa yhteiskunnassa ja alan toiminta on vastannut useimpien tahojen ja kansalaisten odotuksia. Tämän myötä metsäala on saanut paljon tukea valtiolta, sidosryhmiltä ja kansalaisilta, mikä osaltaan on edistänyt sen kehitystä. Metsäalaa on pidetty hyväksyttävänä, kestävänä ja vetovoimaisena. Tästä eteenpäin metsäalan hyväksyttävyyden, kestävyyden ja vetovoimaisuuden säilyttäminen voi olla selvästi vaikeampaa kuin ennen: Metsäalan ei nykyoloissa ole helppoa lisätä tulo- ja työllisyysvaikutuksia, alan tuomat hyödyt saattavat kohdistua harvemmille ja alaan kohdistuvat odotukset ovat muuttumassa yhä monipuolisemmiksi. Metsäalaan vaikuttavia erilaisia sidosryhmiä on myös enemmän kuin ennen ja osa niistä on taustaltaan kansainvälisiä. 1. Hyväksyttävyyden peruskysymyksen muodostaa se, koetaanko metsäalan toimenpiteet ja niiden seuraukset oikeudenmukaisiksi yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Arvioi seuraavien tekijöiden merkitystä metsäalan hyväksyttävyydelle Suomessa vuoteen 2025. Mitä näistä on edistettävä, jotta metsäalan hyväksyttävyys paranee? Valitse 4 tärkeimpänä pitämääsi tekijää: Avautuminen. Jos metsäala avautuu enemmän suhteessa muuhun yhteiskuntaan ja parantaa alan ulkopuolisten mahdollisuuksia vaikuttaa alan päätöksiin, lisää se metsäalan näkökykyä ja arvostusta. Bioenergian tuotanto. Jos energiantuotannossa käytetään enemmän puuta ja hakkuutähteitä, luo se myönteistä kuvaa metsäalasta. Ilmapiiri. Jos metsäalan toimijoiden välinen ilmapiiri on hyvä, mahdollistaa se toimimisen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Metsien ekologinen kestävyys. Jos metsäalan toiminta tulkitaan ekologisesti kestäväksi, lisää se myönteistä mielikuvaa metsäalasta. Metsien suojelu-, virkistys- ja matkailukäyttö. Jos metsien käyttö erilaisiin suojelu-, virkistys- ja matkailutarkoituksiin kasvaa, kokevat monet kansalaiset sen myönteiseksi kehitykseksi. Metsänomistajien puunmyyntitulot. Jos kotimaisen puun käyttö kasvaa kantohinnan oleellisesti laskematta, lisääntyvät metsänomistajien puunmyynneistä saamat tulot. Osingot. Jos metsäteollisuuden kannattavuus ja pörssiarvot nousevat, pystyvät yritykset maksamaan enemmän osinkoa suomalaisille osakkeenomistajille. Pitkäjänteisyys. Jos metsäteollisuuden toimintatavassa lisääntyy pitkäjänteisyys ja vastuullisuus kvartaalitaloudelle tyypillisen korkean tuottovaatimuksen sijaan, paranee sidosryhmien ja kansalaisten
asenne alaa kohtaan. Puun käyttö rakentamisessa. Jos puun käyttö rakentamisessa kasvaa, lisää se hiilen sitoutumista puutuotteisiin, mikä osaltaan hillitsee ilmastonmuutosta. Työpaikat ja verotulot. Jos metsäalan toiminta laajenee Suomessa, luo se työpaikkoja ja lisää verotuloja yhteiskunnassa. Uudet tuotteet. Jos metsäala tuo markkinoille uusia, toimivia ja teknisiltäkin ominaisuuksiltaan kiinnostavia tuotteita, parantaa se alan imagoa kansalaisten, kuluttajien ja nuorison silmissä. 2. Lokakuussa julkistetussa metsäklusterin tutkimusstrategiassa on esitetty, että metsäalaan kohdistuvien monipuolisten odotusten täyttyminen on keskeisintä metsäalan hyväksyttävyyden turvaamiseksi Suomessa. Pystyykö metsäala täyttämään sille asetetut monipuoliset odotukset tulevaisuudessa? Kyllä Ei Perustele vastaustasi: 3. Mitä tarvitaan, jotta Suomen metsäala säilyisi vetovoimaisena niin nuorille kuin kuluttajillekin myös tulevaisuudessa?
Suomen metsäalan menestystekijät, toinen kierros Suomen metsäalan menestystekijöitä koskevan kyselyn ensimmäisen kierroksen vastauksista muodostui kattava ja mielenkiintoinen, mutta samalla ristiriitainen kuva alan tulevaisuudesta. Hallitseva tulkinta Suomen metsäalan kilpailutilannetta arvioitaessa oli, että nyt ja tästä eteenpäin on meneillään markkinoiden uusjako ja globaali kustannuskilpailu, jossa metsäala Suomessa voi pärjätä vain jatkamalla tehostamista ja ennen kaikkea uudistumalla. Vastauksista välittyy tahto uudistumiseen, vaikka sen toteutumiseen useimmat suhtautuvat epäilevästi. Ristiriita Suomen metsäalan uudistumiskykyyn luottavien ja sitä epäilevien välillä heijastuu arvioissa siitä, miten metsäalan tulevaisuutta Suomessa tulisi rakentaa. Yhtäältä alan uudistumismahdollisuuksia epäiltiin ja ainoaksi toimintamalliksi nähtiin tuotannon tehostaminen ja markkinavetoisuuden ulottaminen koko metsäalalle. Toisaalta uusiin tuotteisiin uskottiin, jos yritykset ja julkinen valta sitoutuvat niiden kehittämiseen. Tässä kyselyn toisessa vaiheessa keskitytään joihinkin ristiriitaisiin näkemyksiin metsäalan tulevaisuudesta. Pääset myös samalla tutustumaan ensimmäisen kierroksen koko vastausaineistoon (löytyy punaisen yläosan alareunasta Materiaalit-kohdasta). Yhteenveto kyselyn tuloksista esitetään maaliskuun 15. päivänä kello 12.00-15.00 Helsingissä järjestettävässä kutsuseminaarissa. Seminaarin tavoitteena on pohtia työn johtopäätöksiä metsäteollisuuden, kansallisen metsien käytön politiikan ja metsäalan t&ktoiminnan näkökulmista. Kaikki kyselyssä mukana olleet saavat kutsun tähän seminaariin. Pääset kyselyyn tästä. Terveisin, tutkija Jakob Donner-Amnell jakob.donner-amnell@joensuu.fi, puh. (013) 251 4412
1. Tempoilevaan tulevaisuuteen varautuminen 2. Uudistumisen välttämättömyys 3. Metsäalan hyväksyttävyyden lisääminen 4. Mihin julkisia varoja tarvitaan, mihin ei? Palaute Suomen metsäalan menestystekijät, toinen kierros Ensimmäisessä osiossa kysytään, kuinka metsäalalla tulisi varautua tempoilevaan globalisaatioon eli kehityskulkuun, jossa globalisaatio etenee vaikeasti ennakoitavaan suuntaan. Toisessa osiossa sinut haastetaan pohtimaan niitä tekijöitä, jotka mahdollistavat tai pakottavat metsäalan uudistumaan. Kolmannessa osiossa kysytään, onko metsäpolitiikan perinteisten perustelujen kuten metsäalan synnyttämien hyvinvointivaikutusten ja puunmyyntitulojen painoarvo pienenemässä metsien käytön politiikassa - mihin kyselyn ensimmäisen kierroksen vastaukset metsäalan hyväksyttävyyden osatekijöistä viittaavat - ja mihin toimiin pitäisi ryhtyä, mikäli kyselyn vastaukset heijastelevat yleisemmin tilannetta Suomessa. Neljäs osio on varattu keskustelulle aiheesta: mihin ja kuinka paljon julkisia varoja tarvitaan metsäalan kehittämiseksi ja mihin ei. Tämä on yksi keskeisimmistä osioista koko kyselyssä sekä sisällön että rakenteen puolesta: keskusteluosiossa on mahdollista aikaansaada vuorovaikutusta ja mielipiteiden vaihtoa vastaajien erilaisten näkemysten välillä. Keskusteluun osallistutaan anonyymisti kuten koko kyselyynkin. Viides osa kyselyä on varattu palautettasi varten. Vastattuasi muista painaa kunkin osion lopussa olevaa Lähetä-painiketta. Saat silloin Kiitoksia vastauksestasi - viestin ja pääset siirtymään siitä suoraan seuraavaan osioon. Näissä osioissa pääset katsomaan muiden vastaajien ajatuksia kohdasta: kyselyn vastaukset (vastauslomakkeen otsikon yläpuolella). Voit vastata tai täydentää ja muuttaa vastauksiasi 25.2.2007 saakka.painamalla yläreunan punaisessa palkissa olevaa Kyselyt-sanaa pääset takaisin tälle sivulle mistä tahansa kyselyn vaiheesta. Jos sinulla on kysymyksiä käytettävästä tekniikasta, ota yhteyttä: Saija Miina, saija.miina@joensuu.fi, puh. (013) 251 4008 tai 040 731 2337. Sisällöstä voit kysyä tutkija Jakob Donner-Amnellilta, jakob.donner-amnell@joensuu.fi, puh. (013) 251 4412.
1. Miten metsäalalla tulisi varautua tempoilevaan globalisaatioon? Kyselyn ensimmäisellä kierroksella esille tuoduista näkemyksistä metsäalan ja maailman kehityksestä tulevaisuudessa heijastuu mielenkiintoinen ja huomionarvoinen ristiriita: metsäalaa ja maailman yleistä kehitystä arvioidaan eri silmälasein. Kun puhutaan metsäalan kilpailutilanteesta ja tulevaisuudesta, hallitseva näkökulma on globaalin kustannuskilpailun esteetön jatkuminen ja markkinoiden uudelleenjako. Kun taas puhutaan globalisaation tulevasta kehityksestä, kuvassa on mukana aimo annos epävarmuutta ja konfliktiherkkyyttä (mm. maailman poliittinen ilmapiiri tulevaisuudessa on konfliktiherkkä 83 %:n ja kulttuurien kohtaamista sävyttää epäluuloisuus 50 %:n mielestä). Useat vastaajat tuovat lisäksi kommenteissa esille, että tulevaisuudessa on syytä varautua riskeihin kehittyviin maihin tehtävien tehdasinvestointien yhteydessä, protektionistiseen ilmapiiriin maailmankaupassa ja rajuihinkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Jos osa näistä arvioista tulevasta kehityksestä osuu oikeaan, metsäalan globaali toimintaympäristö voi muuttua aivan olennaisesti ja kansainvälisiin investointeihin liittyvät riskit voivat merkittävästi kohota. Samalla perustelut metsäalan tuotannon siirtymiseen pohjoisesta etelään kustannuskilpailun vuoksi ja tulkinnat markkinoiden uusjaosta voivat menettää merkitystään. Kyselyn tässä osiossa onkin tarkoitus pohtia sitä, miten metsäalalla Suomessa pitäisi varautua sellaisiin seuraavan 10-20 vuoden ajanjaksolla tapahtuviin kehityskulkuihin, jossa globalisaatio muuntuu vaikeasti ennakoitavaan suuntaan. Erityistarkastelussa on seuraavaksi esitettävä tempoilevan globalisaation skenaario. Siinä talous- ja politiikkakehitys johtaa maailman jakautumiseen uudelleen määriteltyihin taloudellisiin, kulttuurisiin tai ideologisiin blokkeihin, joiden muoto ja merkitys vaihtelevat niin maantieteellisesti kuin ajallisesti. Tempoilevan globalisaation skenaario Tempoilevan globalisaation skenaariossa maailmantalous on edelleen melko avoin ja maiden välillä käydään kauppaa laajastikin, mutta kaupan esteitä asetetaan etukäteen ennustamattomalla tavalla. Tämä johtuu siitä, että varsinkin monet suuret maat ja maaryhmät pyrkivät huolehtimaan strategisista intresseistään, kuten energian ja keskeisten raaka-aineiden saannista. Konfliktien määrä kasvaa ja energian hinta nousee. Maailmanpolitiikan kehitys on vaikeasti ennakoitavaa, epäluulojen sävyttämää ja monen talouteen, politiikkaan tai ympäristöön liittyvän yllätystekijän tahdittamaa. Maailmantaloudessa ja -politiikassa ei ole yhtä keskusta eikä johtoajatusta, vaan ainoastaan vaihtuvia liittolaissuhteita ja varsin vähän yhteisesti sovittuja sääntöjä. Ainoa merkittävä poikkeus tästä saattaa olla seurauksiltaan voimistuva ilmastonmuutos, jonka globaaleista hillitsemis- ja sopeutustoimista voi syntyä laiha sopu. Tässä skenaariossa perinteisten metsäteollisuustuotteiden kysyntä ei juuri kasva vanhoissa teollisuusmaissa lukuun ottamatta puun käyttöä rakentamisessa ja energiantuotannossa. Kannattavuutensa parantamiseksi ja kasvumahdollisuutensa säilyttämiseksi läntiset metsäteollisuusyritykset painottavat investointeja maihin, joissa on runsaat puuvarat ja nopea kysynnän kasvu. Venäjästä tulee Suomen metsäalalle keskeinen investointikohde Aasian ja Etelä- Amerikan lisäksi. Koska kysynnän kasvu on vaikeasti ennakoitavissa talouden epävarmuuden ja tempoilevuuden takia, teollisuuden investointiriskit ja niihin varautumisen kustannukset kasvavat merkittävästi. Joissakin tapauksissa investoinnit ulkomaille ovat tuottoisia, joissakin taas pettymyksiä ja yllätyksiä täynnä kustannusten noustessa ja investointiriskien realisoituessa. Muutama Etelä-Amerikkaan perustettu läntinen sellu- ja paperitehdas kansallistetaan, joukossa on suomalaislähtöinenkin tehdas.
Miten tempoilevaan globalisaatioon tulisi varautua? a) Metsäteollisuudessa b) Kansallisessa metsien käytön politiikassa c) Metsäalan t&k-rahoituksessa ja -toiminnassa Onko kuvattu tempoileva globalisaatio: todennäköinen mahdollinen epätodennäköinen mahdoton Miksi? Mitä muita yllättäviä/ennakoimattomia kehityskulkuja pidät mahdollisina/todennäköisinä? Miten niihin pitäisi varautua?
2. On pakko uudistua mutta mikä tekisi sen mahdolliseksi? Kyselyn ensimmäisen kierroksen vastauksissa korostuu, että metsäalan kehittäminen uusien tuotteiden avulla on Suomessa välttämätöntä. Yleisin perustelu uusiin tuotteisiin panostamisen välttämättömyydestä oli, että tuotantotehokkuuteen ja tasaisesti kasvavaan lopputuotekysyntään perustuva tuotantoparadigma (erityisesti paperiteollisuudessa) nähtiin pitkällä aikavälillä riittämättömäksi Suomessa. Peräti 80 % vastaajista piti uusiin tuotteisiin perustuvan liiketoiminnan kehittämistä alan strategisena perusvalintana, vaikka yleisesti ajateltiinkin, että uusiin tuotteisiin panostamisen tulisi tapahtua olemassa olevan tuotannon kehittämisen kanssa yhtä aikaa. Panostukset metsäklusterin tutkimusstrategiaan sekä Metsäklusteri Oy:n perustaminen nähtiin keinoina vauhdittaa metsäalan tuotantorakenteen uudistumista. Joukko esteitä Vastausten sisäinen paradoksi syntyi siitä, että vaikka muutos yleisesti katsottiin välttämättömäksi ( on pakko, kuten lukuisissa vastauksissa painotettiin), niin sen toteutumiseen ei uskottu. Selvä enemmistö vastaajista esimerkiksi katsoi, että metsäklusterin tutkimusstrategian tavoitteet metsäalan liikevaihdon tuplaamisesta uusien tuotteiden avulla vuoteen 2030 mennessä eivät tule toteutumaan. Erilaisia muutoksen esteitä katsottiin olevan liikaa. Osa vastauksissa esille nostetuista esteistä olivat hyvinkin arkirealistisia. Tarvittavat suuret lisäpanostukset eivät useiden vastaajien mielestä ole yksinkertaisesti mahdollisia, koska yritysten heikko kannattavuus ei tuota tarvittavia pääomia ja/tai olemassa oleva pääoma on kiinni tuotantokoneistossa, josta ei voida tai haluta luopua. Toisaalta moni vastaaja katsoi, ettei valtioltakaan helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta, jos metsäalan tuotanto Suomessa tulkitaan taantuvaksi. Useamman vastaajan tunnistama este uudistumiselle oli myös, että metsäala ei ehkä kykene jatkossa enää houkuttelemaan sijoittajia tai uusia osaavia ihmisiä kuten tähän saakka. Näiden konkreettisten esteiden lisäksi vastauksissa tuli esille kaksi rakenteellista estettä: (1) Uusien toimijoiden on vaikea päästä metsäalalle ja metsätuotteiden markkinoille. Nämä metsäalan yritystoimintaan pääsyn esteet (entry barriers) ovat joidenkin vastaajien mielestä erityisen haitallisia kehitettäessä uusia tuotteita tai toimintamalleja metsäalalle. Tai kuten eräs vastaaja asian ilmaisi: Jos asiaan [uusiin tuotteisiin] panostetaan riittävästi, tulos on todennäköinen tai jopa erittäin todennäköinen, mutta realistisesti katsottuna epätodennäköinen, koska keskeiset valtarakenteet pitävät kiinni vanhasta ja saavutetusta. Ovatko metsäalan yritystoimintaan pääsyn esteet (entry barriers) todellisia ja merkittäviä metsäalan uudistumiselle? Kuvaile tuntemaasi metsäalan yritystoimintaan pääsyn estettä (yhtä tai useampaa)? Kuinka este(et) voitaisiin poistaa? (2) Metsäalalla on vakava pula uusista tuoteideoista, joiden varaan voisi kehittää uutta ja volyymiltään suurta liiketoimintaa. Metsäalan on vaikea hypätä mittakaavaetuja painottavasta tuotannosta johonkin kuluttajalähtöiseen, koska edes kaikkien nykyisten tuotteiden loppukäyttäjiä ja heidän tarpeitaan ei tunneta kovin hyvin. Uusien tuotteiden kohdalla tilanne on vielä vaikeampi: uusi tuote tarkoittaa uutta liiketoimintaa, uusia markkinoita ja tarvetta tuntea jopa aivan uusia
asiakastarpeita. Lisäksi: Ongelmana on, löytyykö mitään, joka tuotantoarvoltaan olisi edes lähellä nykyistä paperin vientilukuja. Mikä on mielestäsi keskeisin arvoketju, josta löytyy tuoteideoita uuden ja volyymiltään merkittävän liiketoiminnan kehittämiseksi metsäalalla Suomessa? Valitse yksi: Viestintä Pakkaaminen ja kuljetuslogistiikka Rakentaminen ja sisustaminen Hygienia Matkailu Biojalosteet (liikennepolttonesteet, terveys- ja ravintotuotteet) Lämmön- ja sähköntuotanto Jokin muu Jos jokin muu, niin mikä? Mikä tuoteidea voisi konkreettisesti olla? ONKO VILLI KORTTI MAHDOLLINEN? Villillä kortilla tarkoitetaan tässä yhteydessä yksittäistä tekijää tai tapahtumaa, jonka liikkeelle paneva voima on niin suuri, että uusiutumisen strategia ja uudet tuotteet lyövät itsensä läpi metsäalalla. Historiassa koko metsäalan kehitykseen vaikuttaneita villejä kortteja ovat olleet mm. sotakorvaukset, jotka kasvattivat ja muokkasivat metsäteollisuuden rakennetta sotien jälkeen, sekä ekologisen kestävyyden tavoitteiden korostuminen 1990-luvulla, mikä pitkälti muutti koko metsätalouden tuotantoperustaa. Mikä (tai mitkä) seuraavista villeistä korteista on mielestäsi mahdollinen ja vaikutuksiltaan niin merkittävä, että se toimisi yksistään metsäalan uudistumisen muutoksen katalyyttinä? Uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden kysyntä moninkertaistuu kestävyyden arvojen korostuessa kuluttajien valinnoissa Metsäteollisuuden tuotanto Suomessa romahtaa vakavaan kannattavuuskriisiin Metsä- ja muiden klustereiden välinen yhteistyö synnyttää uusia hybridituotteita Alan ulkopuolelta tulevien yritysvaltausten seurauksena metsäteollisuusyhtiöitä pilkotaan ja tuotantoa uudistetaan radikaalisti Osa metsäteollisuuden liiketoimista uusilla markkina-alueilla epäonnistuu, mikä pakottaa etsimään kasvua uusista tuotteista Julkinen panostus perinteisen metsäsektorin kehittämiseen ja toiminnan ylläpitämiseen romahtaa Suomalainen yhteiskunta ajautuu kriisiin ja turvaa taas metsäalaan metalli- ja elektroniikkateollisuuden siirtyessä suurelta osin pois Suomessa
Paperin ja muiden perinteisen metsäsektorin tuotteiden kysyntä kasvaa voimakkaasti, mikä mahdollistaa tuotannon kannattavan lisäämisen Suomessa Energia- ja ilmastopolitiikka lisää bioenergian kysyntää ja bioenergiaraaka-aineiden hintaa merkittävästi Paperin kulutus Venäjällä kasvaa ja maa rajoittaa voimakkaasti raakapuun vientiä. Nämä tekijät johtavat voimakkaisiin metsäalan muutoksiin Suomessa ja metsäteollisuuden suuriin investointeihin Venäjällä. Villi kortti ei ole mahdollinen Joku muu villi kortti Jos jokin muu villi kortti, niin mikä? Perustele valintojasi: UUDISTUMISEN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN Kerro kommenttejasi tai esimerkkejä, mitä tulisi tehdä tai on tehty, jotta uusiin tuotteisiin ja toimintamalleihin perustuva metsäalan kehitys voimistuisi tulevaisuudessa:
3. Suomen metsäalan hyväksyttävyys tulevaisuudessa Metsäalan toiminnan seuraukset ja se, missä määrin metsäala kykenee täyttämään eri tahojen odotukset vaikuttavat monella tavalla metsäalan asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi metsäalan julkinen rahoitus riippuu pitkälti alan tuottamien hyötyjen määrästä ja laadusta sekä siitä, kuinka paljon kansalaiset kokevat hyötyvänsä metsäalasta. Kyselyn ensimmäisellä kierroksella vastaajia pyydettiin arvioimaan yhdentoista tekijän merkitystä metsäalan hyväksyttävyydelle Suomessa vuoteen 2025 ja valitsemaan listasta neljä vaihtoehtoa, joita edistämällä metsäalan hyväksyttävyys paranee. Vastausten jakauma (vastaajien lukumäärä) on esitetty alla olevassa kuviossa. 1. Avautuminen. Jos metsäala avautuu enemmän suhteessa muuhun yhteiskuntaan ja parantaa alan ulkopuolisten mahdollisuuksia vaikuttaa alan päätöksiin, lisää se metsäalan näkökykyä ja arvostusta. 2. Bioenergian tuotanto. Jos energiantuotannossa käytetään enemmän puuta ja hakkuutähteitä, luo se myönteistä kuvaa metsäalasta. 3. Ilmapiiri. Jos metsäalan toimijoiden välinen ilmapiiri on hyvä, mahdollistaa se toimimisen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 4. Metsien ekologinen kestävyys. Jos metsäalan toiminta tulkitaan ekologisesti kestäväksi, lisää se myönteistä mielikuvaa metsäalasta. 5. Metsien suojelu-, virkistys- ja matkailukäyttö. Jos metsien käyttö erilaisiin suojelu-, virkistys- ja matkailutarkoituksiin kasvaa, kokevat monet kansalaiset sen myönteiseksi kehitykseksi. 6. Metsänomistajien puunmyyntitulot. Jos kotimaisen puun käyttö kasvaa kantohinnan oleellisesti laskematta, lisääntyvät metsänomistajien puunmyynneistä saamat tulot. 7. Osingot. Jos metsäteollisuuden kannattavuus ja pörssiarvot nousevat, pystyvät yritykset maksamaan enemmän osinkoa suomalaisille osakkeenomistajille. 8. Pitkäjänteisyys. Jos metsäteollisuuden toimintatavassa lisääntyy pitkäjänteisyys ja vastuullisuus kvartaalitaloudelle tyypillisen korkean tuottovaatimuksen sijaan, paranee sidosryhmien ja kansalaisten asenne alaa kohtaan. 9. Puun käyttö rakentamisessa. Jos puun käyttö rakentamisessa kasvaa, lisää se hiilen sitoutumista puutuotteisiin, mikä osaltaan hillitsee ilmastonmuutosta. 10. Työpaikat ja verotulot. Jos metsäalan toiminta laajenee Suomessa, luo se työpaikkoja ja lisää verotuloja yhteiskunnassa. 11. Uudet tuotteet. Jos metsäala tuo markkinoille uusia, toimivia ja teknisiltäkin ominaisuuksiltaan kiinnostavia tuotteita, parantaa se alan imagoa kansalaisten, kuluttajien ja nuorison silmissä. 1. Mikä on päällimmäinen kommenttisi/havaintosi ensimmäisen kierroksen vastauksista ja niiden jakaumasta?
Kuten kuviosta näkyy, tärkeimmäksi tekijäksi metsäalan hyväksyttävyydelle arvioitiin onnistuminen uusiin tuotteisiin panostamisessa. Vastaajista 34 (76 %) piti vaihtoehtoa 11 neljän tärkeimmän alan hyväksyttävyyttä parantavan tekijän joukossa: jos metsäala tuo markkinoille uusia, toimivia ja teknisiltäkin ominaisuuksiltaan kiinnostavia tuotteita, parantaa se alan imagoa kansalaisten, kuluttajien ja nuorison silmissä. Myös monet muut uudenlaiset tekijät kuten metsien ekologinen kestävyys, metsäalan avautuminen, metsäalan toimintatavan pitkäjänteisyys ja metsien uudet käyttömuodot arvioitiin tärkeiksi metsäalan hyväksyttävyyden kannalta. Ei-perinteiset tekijät saivatkin tässä kyselyssä yhteensä monin verroin enemmän kannatusta kuin perinteiset. Ainoa vastaajien tärkeäksi nostama perinteinen tekijä hyväksyttävyyden kannalta oli työpaikat ja verotulot, jonka 20 vastaajaa sijoitti neljän tärkeimmän alan hyväksyttävyyttä parantavan tekijän joukkoon. Sen sijaan vain kaksi vastaajaa sijoitti metsänomistajien puunmyyntitulot tähän joukkoon ja vain yksi vastaaja arvioi suomalaisille osakkeenomistajille jaettavat osingot tärkeäksi alan hyväksyttävyydelle. Vaikka vastaajajoukko tässä kyselyssä oli varsin pieni (45 henkilöä), tulos on yllättävä ja herättää kysymyksiä: metsäpolitiikan perinteiset perustelut kuten metsäalan synnyttämä taloudellinen hyvinvointi ja koko kansan kantoraha pärjäsivät tässä kyselyssä varsin huonosti uudenlaisiin tekijöihin nähden. 2. Onko taloudellisen hyvinvoinnin, työllisyyden, kantorahatulojen ja osinkojen painoarvo pienenemässä metsien käytön politiikassa? Miten politiikkaa tulisi suunnata, jotta metsäalan hyväksyttävyyttä voitaisiin parhaiten ylläpitää tai parantaa?
4. Mihin julkisia varoja tarvitaan, mihin ei? Metsäalan toimintaa tuetaan suoraan ohjaamalla julkisia varoja mm. kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) mukaisiin metsänhoito ja -perusparannustöihin, metsänsuojeluun, metsätalouden ja metsäteollisuuden tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutustoimintaan ja Tekesin teknologiaohjelmiin, sekä epäsuorasti esimerkiksi rahoittamalla tie- ja rataverkon kunnossapitoa, maaseudun kehittämistä ja erityyppisiä kehittämisorganisaatioita. Julkisella rahoituksella toteutetulla tutkimuksella ja teknologiaohjelmilla voidaan esimerkiksi lisätä yritysten kiinnostusta investoida uusiin tuotteisiin ja panostaa uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Toisaalta julkinen rahoitus voi estää uusien innovaatioiden syntyä mikäli sen avulla ylläpidetään vanhakantaisia tuotantorakenteita. Useissa ensimmäisen kierroksen vastauksissa tuodaan esiin metsäalan vanhakantaisuus ja jäykkyys. Julkisen sektorin osalta esimerkiksi: Metsäalan toiminta Suomessa on hyvin vanhakantaista, uudistumisvauhti on aivan liian hidas, jolloin kustannuspaineisiinkaan ei pystytä vastaamaan, vaikka ratkaisuja olisi mahdollista kehittää. Esimerkkinä vaikkapa KEMERA-lainsäädäntö ja metsäkeskusorganisaatio. Lisäksi valtio toimii mukana, esim. metsähallitus. Toisaalta tunnistettiin, että Hyvin kohdennetut [julkiset] panostukset parantavat toimintamahdollisuuksia erityisesti PK -yritysten kohdalla, tukemalla yrityksiä joilla on mahdollisuuksia menestyä mutta ei merkittäviä kehitysresursseja. Miten julkisia varoja tulisi suunnata metsäalalle? Missä kohteissa niitä tarvitaan nykyistä enemmän ja missä vähempikin riittäisi? Jatka keskustelua! Voit kommentoida tähänastisia vastauksia ja mielipiteitä painamalla re:-painiketta. Voit aloittaa uuden keskustelun painamalla uusi viesti -painiketta. 4. Mihin julkisia varoja tarvitaan, mihin ei? Uusi viesti