Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 1 / 116. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 1 / 116 Kokoustiedot Aika 18.06.2012 maanantai klo 15:30-18:15 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs Saapuvilla olleet jäsenet Martti Merra, puheenjohtaja Christina Gestrin Tony Hagerlund Sirpa Hertell Mikko Hintsala Teemu Lahtinen, poistui klo 18.00 202 aikana Pertti Järvenpää Jarmo Jääskeläinen Ari Konttas, saapui klo 15.45 204 käsittelyn aikana Matti Kuronen, poistui klo 17.30 199 käsittelyn aikana Jaana Leppäkorpi Elli Perklén Markku Sistonen, poistui klo 17.10 192 käsittelyn aikana Paula Viljakainen Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä, saapui klo 15.50 204 käsittelyn aikana Muut saapuvilla olleet Markus Torkki Kurt Byman Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Timo Kuismin Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Päivi Sutinen Teemu Haapalehto Riitta-Liisa Kammonen valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja maahanmuuttoasioiden päällikkö, poistui klo 16.05 kaupunginsihteeri, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 2 / 116 Allekirjoitukset Martti Merra puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 21.6.2012 19.6.2012 Pertti Järvenpää Elli Perklén Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2011 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 29.6.2012 osoitteessa Asemakuja 2 C 4 kerros, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 3 / 116 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 179 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5 180 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 6 181 Kaupunginjohtajan ja sivistystoimen johtajan sijaisten sekä 7 kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien vuosilomasijaisten määrääminen 182 1 Vuoden 2012 toukokuun kuukausiraportti 9 183 2 Vuoden 2013 talousarvion sekä vuosien 2013-2015 12 taloussuunnitelman kehysohjeen hyväksyminen 184 3 Kaupungin vakuutuspolitiikan hyväksyminen 14 185 Kiinteistö Oy Otaniemen Tiedeasuntoa koskevan 15 lainapäätöksen tarkistaminen 186 4 Ennakkoäänestyspaikat vuoden 2012 kunnallisvaaleissa 17 187 5 Vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2012 27 kunnallisvaaleissa 188 Valtuuston 11.6.2012 päätösten laillisuusvalvonta 29 189 6-7 Valtion ja Espoon kaupungin välinen aiesopimus (2012-30 2015) pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi 190 Valtuustokysymys lasten ja nuorten syrjäytymisen 33 ehkäisemisestä (Kv-asia) 191 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista 37 (Kv-asia) 192 8-11 Terveys- ja sosiaalitoimen yhteisen 43 asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyö 193 Aluehallintoviraston selvitys- ja kuulemispyyntö hoitoon 50 pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa 194 Oikaisuvaatimus kielilisäpäätöksestä 53 195 Karvasmäki, Jorvi-Glims, asemakaavan muutoksen sekä 55 maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 630203 (Kvasia) 196 12-13 Nöykkiö, Yli-Suomenoja, asemakaavan muutoksen sekä 56 maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue 430614 (Kvasia) 197 14-20 Tapiolan keskusaltaan hankesuunnitelman hyväksyminen 68 (Kv-asia) 198 Valtuustokysymys Espoo Catering -liikelaitoksen 73 valmistaman ja tarjoaman ruoan ravitsemuslaadusta (Kvasia) 199 21-23 Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, 76 asumisen ja liikenteen aiesopimus 2012-2015 200 24-32 Lausunnon antaminen ELY-keskukselle tiesuunnitelmasta 79 maanteiden 11337 (Kunnarlantie) ja 11343 (Bodomintie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Kalmari-Kunnarla (Espoo) (pöydälle 4.6.2012) 201 Lausunnon antaminen Uudenmaan liitolle Uudenmaan 2. 85 vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 202 Lausunnon antaminen ELY-keskukselle 95 yleissuunnitelmasta Kehä I (mt 101) välillä Länsiväylä (kt 51) - Karhusaarentie (mt 1142), Espoo 203 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 102

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 4 / 116 204 Päätökset ja kirjelmät ja kokouksessa annetut selostukset 108 205 Valtuustokysymys Espoo Cateringin perimistä maksuista 110 (Kv-asia) 206 Selvityspyyntö frisbeegolf -radoista 111

Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 5 / 116 179 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 14.6.2012 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 180 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 6 / 116 180 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pertti Järvenpää ja Elli Perklén.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 7 / 116 2708/01.01.01/2012 181 Kaupunginjohtajan ja sivistystoimen johtajan sijaisten sekä kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien vuosilomasijaisten määrääminen Valmistelijat / lisätiedot: Kammonen Riitta-Liisa, puh. (09) 816 22406 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus määrää, että 1 kaupunginjohtajan sijaisena toimii teknisen toimen johtaja ja hänen estyneenä ollessaan perusturvajohtaja ja hänen estyneenä ollessaan sivistystoimen johtaja ja hänen estyneenä ollessaan liiketoimintajohtaja, 2 kaupunginjohtajan sijaisena konserniesikunnan johtajana toimii rahoitusjohtaja, 3 sivistystoimen johtajan sijaisena toimii sivistystoimen talous- ja hallintojohtaja ja hänen estyneenä ollessaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja, 4 kaupunginjohtajan ja hänen sijaistensa estyneenä ollessa kaupunginjohtajan sijaisena toimii kaupunginsihteeri Jouni Majuri 16. - 22.7.2012 ja elinkeinojohtaja Tuula Antola 23.7. - 29.7.2012, 5 perusturvajohtajan ja hänen sijaistensa estyneenä ollessa perusturvajohtajan sijaisena toimii terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen 27.6. - 1.7.2012, aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö Marja Dahl 2. - 8.7.2012, vanhusten palvelujen johtaja Jukka Louhija 9. - 15.7.2012 ja lastensuojelupalvelujen päällikkö Merja Nikitin 16. - 29.7.2012 sekä 6 liiketoimintajohtajan ja hänen sijaistensa estyneenä ollessa liiketoimintajohtajan sijaisena toimii henkilöstöpäällikkö Kaisu Junnila 2. - 8.7.2012. Käsittely Asia käsiteltiin 204 pykälän jälkeen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 8 / 116 Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien sijaiset määrää kaupunginhallituksen johtosäännön 10 :n mukaan kaupunginhallitus. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 182 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 9 / 116 1525/02.02.02/2012 182 Vuoden 2012 toukokuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 Heikkinen Pekka, puh. (09) 816 22354 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 merkitsee toukokuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 siirtää talousarviokohdasta 91 aineettomat hyödykkeet, - 27 000 euroa kustannuspaikalle 90090 Muu tekninen ja ympäristötoimi (hankenumero 922) katu- ja viherpalveluiden tilaaja-tuottajaprosessien määrittelyä tukevan tietojärjestelmän kokeiluun, - 67 000 euroa kustannuspaikalle 90085 Rakennuslautakunta rakennuslupien käsittelyä tehostaviin järjestelmän laajennuksiin, - 60 000 euroa kustannuspaikalle 90090 Muu tekninen ja ympäristötoimi (hankenumero 928) paikkatietojen sijaintia kuvaavissa tiedoissa Eurefjärjestelmään siirtymiseen, - 100 000 euroa kustannuspaikalle 90052 Työväenopisto (hankenumero 931) työväenopiston kurssihallinnon järjestelmän hankintaan, - 35 000 euroa kustannuspaikalle 90050 Kaupunginkirjasto, Helmetkirjastojen palvelusivuston hankintaan, - 25 000 euroa kustannuspaikalle 90061 Geotekniikkapalvelut (hankenumero 863) johtotietokarttojen lisäämiseksi teknisen ja ympäristötoimen sähköisten dokumenttien myyntivalikoimaan, 3 korottaa tehtäväalueen 948-HA kunnallistekniikan sopimusrakentaminen, määrärahaa 9,0 milj. euroa ja korottaa talousarviokohdan 413 katu- ja viherpalvelut tuloarviota 9,0 milj. euroa sekä 4 siirtää talousarviokohdasta 941 Liikenneväylät 300 000 euroa talousarviokohtaan 943 Liikuntarakenteet. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite

Espoon kaupunki Pöytäkirja 182 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 10 / 116 1 Toukokuun kuukausiraportti Selostus 1. Kuukausiraportti Toukokuun lopun tilanne on lähes vastaavanlainen kuin huhtikuun kuukausiraportissa raportoitiin. Toimialojen ylitysennusteet ovat n. 15 milj. euroa, mikä on n. 6 milj. euroa vähemmän kuin huhtikuun lopussa. Ylityspaineet ovat kuitenkin pysyneet samoina, sillä kulujen pieneneminen johtuu lähinnä Suurpellon siirtyvistä investoinnista. Ulkoiset tuotot ovat ylittymässä 10,5 milj. eurolla, mikä pääosin johtuu kunnallistekniikan sopimusrakentamisesta sekä toimeentulotuen valtionosuuksista. Sopimusrakentamisen määrärahakorotuksesta on esitys kuukausiraportin yhteydessä. Ulkoisten menojen kasvu on laantunut alkuvuodesta ja menojen vertailukelpoinen kasvu on n. 6 %. Ylitysuhat kohdistuvat edelleen sosiaalija terveystoimen toimeentulotukeen, erikoissairaanhoitoon ja vammaistenpalveluihin. Edellä mainittujen lisäksi ylityspaineita on lähes kaikilla toimialoilla. Osa ylityspaineista, kuten eläkemaksuihin liittyvät seikat, eivät toteudu talousarvion ylityksinä, sillä niihin on varauduttu talousarviossa. Toukokuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty 572,6 milj. euroa. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on 32,8 milj. euroa eli 6,1 %. Ansiotulojen kunnallisveroja on tilitetty 513,4 milj. euroa ja yhteisöveroa 58 milj. euroa. Yhteisöveron täydennyksien tilitykset jakautuivat vuonna 2011 touko- ja kesäkuulle. Tänä vuonna pääosa täydennyksistä tuli toukokuussa. Espoon saamien valtionosuuspäätösten mukaiset vuoden 2012 valtionosuudet, 46,6 milj. euroa, ovat vajaat 9 milj. euroa suuremmat kuin talousarviossa. Toimialojen ennusteiden toteutuessa vuosikate tulee olemaan 119 milj. euroa ja tilikauden tulos 21 milj. euroa. Vaikka kaikki ylitysennusteet eivät ole toteutumassa, on tilikauden tuloksen kehittymisessä edelleen riskejä. Seurantaraportti I:n yhteydessä annetaan kuukausiraportteja kattavampi selostus toiminnan ja talouden kehittymisestä sekä arvio loppuvuoden toteutumisesta. Heinäkuun lopun tilanteesta annetaan myös tilinpäätösennuste, jonka perusteella valmistellaan mahdolliset talousarviomuutokset. 2. Talousarviotarkistukset ICT-määrärahojen kohdentaminen Talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 91 on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon 4,5 miljoonaa euroa ICT-investointeihin. Määrärahat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 182 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 11 / 116 kohdennetaan joustavasti tietohallinnon johtoryhmän päätöksillä projekteille toteutuskelpoisuuden perusteella. Määrärahan siirroista yleishallinnosta toimialoille päättää kaupunginhallitus. Tietohallinnon johtoryhmä on 23.5.2012 esittänyt määrärahojen kohdentamista katu- ja viherpalveluiden tilaaja-tuottajaprosessien määrittelyä tukevan tietojärjestelmän kokeiluun, rakennuslupien käsittelyä tehostaviin järjestelmän laajennuksiin, paikkatietojen sijaintia kuvaavien koordinaattitietojen käsittelyssä kansainväliseen EUREFkoordinaattijärjestelmään siirtymiseen, PKS-kaupunkien yhteisen työväenopistojen kurssihallinnon järjestelmän hankintaan, Helmetkirjastojen palvelusivuston hankintaan sekä johtotietokarttojen lisäämiseen sähköisten dokumenttien myyntivalikoimaan Kunnallistekniikan määrärahojen ja tuloarvion muutokset Talousarvion sitovuusmäärärahojen mukaan kaupunginhallitus voi lisätä tehtäväalueen 948-HA kunnallistekniikan sopimusrakentaminen, määrärahaa, mikäli toiminnasta aiheutuvat tulot ylittyvät vastaavasti. Tekninen lautakunta on 10.4.2012 ( 54) päättänyt esittää, että kunnallistekniikan sopimusrakentamisen (HA-948) määrärahaa lisätään 9,0 milj. euroa toimintasuunnitelman mukaisten hankkeiden toteuttamiseen. Merkittävimmät kohteet ovat Tervonsalmenkatu-hanke sekä Espoonlahden keskuksen osalta Ulappatoria ympäröivien katujen parantaminen ja Kulloonmäen meluesteen toteuttaminen. Tekninen lautakunta esittää samassa kokouksessa 300 000 euron määrärahasiirtoa kohdasta 941 Liikenneväylät Kehä I-hankkeelta Tapiolan keskushankkeelle talousarviokohtaan 943, Liikuntarakenteet. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 183 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 12 / 116 2770/02.02.00/2012 183 Vuoden 2013 talousarvion sekä vuosien 2013-2015 taloussuunnitelman kehysohjeen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Heikkinen Pekka, puh. (09) 816 22354 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen kehysohjeen talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Taloussuunnitelman kehysohje 18.6.2012 Konserniesikunnan strategia ja talous -yksikkö on valmistellut vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi liitteen mukaisen kehysohjeen. Keskeisenä tavoitteena ohjeen valmistelussa on turvata Espoo-strategian mukaisten valtuustokauden tavoitteiden toteutuminen mukaan lukien kaupungin rahoitusaseman säilyttämisen vakaana myös pitkällä aikavälillä. Valmistelun suurena haasteena on kansainvälisen talouden sekä Suomen kansantalouden kasvavat riskit ja sen seurauksena verorahoituksen kehityksen heikot ja epävarmat näkymät. Kuntauudistukseen liittyvät asiat ja pääkaupunkiseutua koskevat siihen liittyvät järjestelyt ovat vielä ratkaisua vailla. Espoon väestönkasvu oli vuonna 2011 keskimääräistä nopeampaa ja kasvu on jatkunut tänä vuonna tosin hieman hitaampana. Taloussuunnitelman lähtöoletuksena on pidetty palveluvelvoitteen jatkuminen pääosin nykyisellään. Väestönkasvu ja väestörakenteen muutos lisäävät palvelutarvetta ja resurssien lisäystarpeen vuoksi kaupungin rahoitusasema näyttää tänä ja ensi vuonna heikkenevän. Kun otetaan huomioon kaupunkikonsernin erittäin suuret investointitarpeet, olisi rahoitusaseman säilymisen kannalta terve vuosikatetaso noin 180 milj. euroa vuodessa. Liitteenä olevien laskelmien mukaan vuosikate tulee jäämään sekä tänä että ensi vuonna noin 130 milj. euron tasolle, mikä on pitkällä aikavälillä kestämättömän alhainen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 183 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 13 / 116 Tulopohjan kehitysarviot on tehty toteutuneen kehityksen sekä valtion maaliskuun lopussa annetun kehyspäätöksen talousperusteiden pohjalta. Valtion toimenpiteiden vaikutuksia sekä yleisessä taloustilanteessa tapahtuvia muutoksia on varauduttu arvioimaan elokuussa valtuuston käsittelyyn menevää kehysesitystä valmisteltaessa. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 14 / 116 2788/00.01.04/2012 184 Kaupungin vakuutuspolitiikan hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Kattelus Johanna, puh. (09) 816 84218 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy liitteessä esitetyn kaupungin vakuutuspolitiikan. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Kaupungin vakuutuspolitiikka - Vakuutusyhteenveto 2012-06-08 Kaupungin vakuutuskäytäntö on muodostunut vuosien kuluessa. Vakuutusten sisältöä ja vakuutusmääriä on päivitetty kilpailutusten yhteydessä, jolloin vakuutustarjouspyynnön pohjana oleva vakuutussuunnitelma on viety kaupunginhallitukselle tiedoksi. Vakuutussuunnitelman taustalla olevia periaatteita ja vakuuttamisen organisointia ei kuitenkaan ole kirjattu. Nyt luodussa ja dokumentoidussa kaupungin vakuutuspolitiikassa kuvataan kaupungin vakuuttamisen vastuut, toimintatavat ja periaatteet. Sen tarkoituksena on ohjata keskitetysti kaupungin vakuuttamista niin, että vakuutusturva on tietoisesti mitoitettu kaupungin riskien ja taloudellisen kantokyvyn mukaan. Samalla noudatetaan yhtenäisiä käytäntöjä, estetään päällekkäistä vakuuttamista, estetään tahattomien vakuutusturva-aukkojen syntymistä sekä varmistetaan paras kustannustehokkuus vakuutusmaksujen ja -hallinnon osalta. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 15 / 116 2882/02.05.03/2012 185 Kiinteistö Oy Otaniemen Tiedeasuntoa koskevan lainapäätöksen tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuori Reijo, puh. (09) 816 22320 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus tarkistaa 20.5.2008 tekemäänsä päätöstä koskien Kiinteistä Oy Otaniemen Asuntohotellia (nykyisin Kiinteistö Oy Otaniemen Tiedeasunnot) seuraavasti: 1 lainan korko on 2 % 2 lainasumma koostuu kahdesta lainasta seuraavasti: a) laina 1 on pääomaltaan 9,3 miljoonaa euroa ja laina-aika 30 v, lainan lyhennyssuunnitelma on takapainoinen, b) laina 2 noin 4,0 miljoonaa euroa, laina-aika enintään 40 vuotta, lyhennykset alkavat lainan 1 tultua kokonaan maksetuksi, c) kaupunginjohtaja päättää lainan muista ehdoista. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus päätti 20.5.2008 perustaa kaupungin kokonaan omistaman kiinteistöyhtiön rakennuttamaan, omistamaan ja hallinnoimaan Otaniemeen rakennettavaa asuntohotellikiinteistöä. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus päätti, että yhtiölle annetaan rakentamiseen laina seuraavin pääehdoin: - lainan enimmäismäärä 20 miljoonaa euroa - lainan takaisinmaksuaika enintään 30 vuotta ja - lainan korko vähintään 4 %

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 16 / 116 Kaupunginhallitus oikeutti kaupunginjohtajan päättämään lainan muista ehdoista ja lainan tarkemmasta myöntämisajankohdasta. Kaupungin kokonaan omistama Kiinteistö Oy Otaniemen Tiedeasunnot on rakennuttanut kohteen ja se on valmistumassa siten, että asunnot voidaan ottaa käyttöön 1.9.2012 alkaen. Olosuhteet yhtiön perustamisen ja hankepäätöksen jälkeen ovat muuttuneet. Asiasta päätettäessä Teknillinen Korkeakoulu ei asemansa vuoksi voinut toteuttaa hanketta. Tutkija-asuntojen tarve oli kuitenkin ilmeinen. Hanke oli lahja Teknilliselle Korkeakoululle. Kiinteistö Oy Otaniemen Tiedeasunnot on neuvotellut Aalto yliopiston kanssa kohteen vuokrauksesta. Neuvottelut ovat edenneet suotuisasti. Tehdyt laskelmat kuitenkin osoittavat, ettei hanke kestä niin korkeita rahoituskustannuksia kuin alun perin arvioitiin. Lähtökohtana on, ettei yliopisto subventoi hanketta. Erityisen raskaita ovat alkuvuodet. Jotta Otaniemen Tiedeasunnot voi saada hankkeelle vuokraajan, tulee yhtiön lainan ehtoja tulee tarkistaa. Lainan korko voi olla enintään 2 % ja lainojen lyhennysten tulee olla takapainoisia. Laskelmissa vuokrat on laskettu markkinatasoisina ja vuokrausasteena 90 %. Asia tulee päättää ennen kesää, koska vuokraaja kalustaa asunnot, eikä vuokraaja voi sitoutua tilaukseen ennen kuin vuokrasopimus on selvä. Kohteen käyttöönotto 1.9. alkaen edellyttää vuokrasopimuksen nopeaa tekemistä. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 17 / 116 2327/00.00.00/2012 Keskusvaalilautakunta 17 11.6.2012 186 Ennakkoäänestyspaikat vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Valmistelijat / lisätiedot: Pirkanniemi Risto, puh. (09) 816 22390 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus määrää, että vuoden 2012 kunnallisvaalien ennakkoäänestyksen ajanjaksoina yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina Espoossa toimivat A) seuraavat kolme (3) Itella Oyj:n myymälää: 1) 02100 Espoo 10 / Tapiola, Kauppamiehentie 1 17.-19.10. klo 09-20 20.-21.10. klo 10-16 22.-23.10. klo 09-20 2) 02600 Espoo 60 / Leppävaara, Leppävaarankatu 3 A, kauppakeskus Sello 17.-19.10. klo 09-20 20.-21.10. klo 10-16 22.-23.10. klo 09-20 3) 02770 Espoo 77 / Espoon keskus, Kamreerintie 3, kauppakeskus Espoontori 17.-19.10. klo 09-20 20.-21.10. klo 10-16 22.-23.10. klo 09-20 B) sekä seuraavat yhdeksän (9) kaupungin toimipaikkaa 4) Matinkylän yhteispalvelupiste, osoitteessa Piispansilta 11, 02230 Espoo / kauppakeskus Iso Omena 17.-19.10. klo 09-20 20.10. klo 10-16 21.10. klo 12-16 22.-23.10. klo 09-20

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 18 / 116 5) Espoonlahden yhteispalvelupiste osoitteessa Espoonlahdenkatu 4, 02320 Espoo / kauppakeskus Lippulaiva 2. krs 17.-19.10. klo 09-20 20.10. klo 10-16 21.10. klo 12-16 22.-23.10. klo 09-20 6) Leppävaaran yhteispalvelupiste osoitteessa Leppävaarankatu 9, 02600 Espoo / kauppakeskus Sello / Leppävaaran kirjasto 17.-19.10. klo 09-20 20.10. klo 10-16 21.10. klo 12-16 22.-23.10. klo 09-20 7) Kalajärven yhteispalvelupiste osoitteessa Ruskaniitty 4, 02970 Espoo / Ruskatalo 17.-19.10. klo 10-18 20.10. klo 10-14 21.10. klo 12-16 22.-23.10. klo 10-20 8) Soukan palvelutalo, osoitteessa Soukankaari 7, 02360 Espoo 17.-19.10. klo 09-18 20.10. klo 10-14 21.10. klo 12-16 22.-23.10. klo 09-20 9) Viherlaakson kirjasto, osoitteessa Viherlaaksontori, 02710 Espoo 17.10. klo 09-18 18.10. klo 09-20 19.10. klo 09-18 20.10. klo 10-14 21.10. klo 12-16 22.-23.10. klo 09-20 10) Aalto yliopiston kirjasto, osoitteessa Otaniementie 9, 02150 Espoo 17.- 18.10. klo 09-20 22.- 23.10 klo 09-20

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 19 / 116 11) Kauklahden kirjasto, osoitteessa Hansakallio 2, 02780 Espoo 19.10. klo 10-20 20.10. klo 10-16 21.10 klo 12-16 12) Prisma Olari, osoitteessa Komeetankatu 2, 02210 Espoo 17.-19.10. klo 09-20 20.10. klo 10-16 21.10. klo 12-16 22.-23.10. klo 09-20 Käsittely Leppäkorpi Sistosen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Esitän, että Kauklahden äänestyspiste on auki samassa laajuudessa kuin muutkin äänestyspisteet. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 7 ääntä vastaan 1 poissa ollessa puheenjohtajan äänen ratkaistessa hylänneen Leppäkorven ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 4 Äänestys 186 Päätösehdotuksessa esitetään, että vuoden 2012 kunnallisvaalien ennakkoäänestys Espoossa järjestetään kolmessa postitoimipaikassa ja yhdeksässä kaupungin toimipaikassa. Kunnallisvaalit toimitetaan sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 17.-23.10.2012. Yleisten ennakkoäänestyspaikkojen määrääminen Vaalilain (714/1998) 9 :n mukaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista kunnassa määrää kunnanhallitus. Kukin kunta päättää siten itsenäisesti ja oman harkintansa mukaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Oikeusministeriö on 13.4.2012 saapuneessa kirjeessä ilmoittanut, että kunnanhallituksen on tehtävä päätös kunnassa olevista yleisistä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 20 / 116 ennakkoäänestyspaikoista siten, että äänestyspaikkojen tiedot on merkitty pohja- ja paikkatietojärjestelmään viimeistään perjantaina 10.8.2012 klo 12. Ennakkoäänestyspaikkoja määrättäessä tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Ennakkoäänestyspaikkoja oltava riittävästi Kunnan on huolehdittava siitä, että yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on kunnassa riittävästi suhteessa kunnan äänioikeutettujen määrään, jotta ennakkoon äänestäminen olisi äänestäjille mahdollisimman vaivatonta ja vähän aikaa vievää. Missä ennakkoäänestyspaikan tulisi sijaita? Ennakkoäänestyspaikat on syytä sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joihin äänestäjien on helppoa tulla ja joihin he vaivattomasti osaavat. Yksi hyvä tapa on sijoittaa ennakkoäänestyspaikkoja sinne, missä äänestäjien muutoinkin tiedetään liikkuvan. Ennakkoäänestyspaikan on myös oltava aatteellisilta ja taloudellisilta kytkennöiltään mahdollisimman puolueeton, jotta mahdollisimman monet äänestäjät sinne mieluusti tulevat. Viimeisimmissä vaaleissa hyviä kokemuksia on mm. - postikonttoreista, - kirjastoista, - erilaisten liike- tai kauppakeskusten aulatiloista, - kunnantaloista ja muista kunnan virastoista, - eri oppilaitoksista, - kunnan palvelukeskuksista ja - yhteispalvelupisteistä sekä - liikkuvista äänestyspaikoista eli äänestysbusseista ja yhteysaluksista tai vastaavista. Riittävästi tilaa ja vaalitoimitsijoita Ennakkoäänestystilan tulee olla riittävän suuri, jotta äänestys voidaan toimittaa sujuvasti ja luotettavasti eli vaalisalaisuus, vaalivapaus ja vaalirauha turvaten (vaalilaki 56 2 mom.). Tilaan tulee voida sijoittaa tarpeellinen määrä äänestäjän henkilöllisyyden tarkastus- ja äänestyslipun antopisteitä, äänestyskoppeja sekä äänestyksen vastaanottopisteitä. Tilan tulee olla siten mitoitettu ja siten järjestetty, että ruuhkaa ja jonoja syntyy mahdollisimman vähän. Usein ruuhkat syntyvät siitä, että ennakkoäänestyspaikka on sijoitettu sellaiseen tilaan, johon mahtuu liian vähän äänestyskoppeja ja äänestyksen vastaanottopisteitä ja/tai siitä, että ennakkoäänestyspaikassa on muista syistä liian vähän vaalitoimitsijoita nimenomaan äänestyksen vastaanottopisteissä. Ennakkoäänestyksessä aikaa ei yleensä vie äänestäjän äänestyskopissa käynti, vaan sen jälkeinen vaalitoimitsijan kanssa asiointi (vaalitoimitsija leimaa äänestyslipun, lippu suljetaan vaalikuoreen, vaalikuori ja lähetekirje

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 21 / 116 suljetaan lähetekuoreen sekä äänioikeusrekisteriin tehdään merkintä siitä, että äänestäjä on äänestänyt). Kuntien tuleekin huolehtia siitä, että vastaanottopisteitä on riittävästi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ennakkoäänestyspaikassa tulee olla riittävästi henkilöstöä ja että ennakkoäänestyspaikka sijoitetaan riittävän suureen tilaan, jotta äänestystoimitus sujuu äänestäjän kannalta mahdollisimman joutuisasti ja vaivattomasti. Vammaisten huomioon ottaminen Liikuntavammaisten ja muiden liikuntaesteisten ennakkoäänestämismahdollisuuksiin on kiinnitettävä huomiota. Mahdollisuuksien mukaan olisi esimerkiksi vammaisten käyttämille kulkuvälineille pyrittävä varaamaan pysäköintitilaa ennakkoäänestyspaikan välittömässä läheisyydessä ja järjestämään heidän avustamisensa äänestyspaikan ulko- ja sisäpuolella. Äänestyspaikalla mahdollisesti olevat kynnykset ja portaat on varustettava esimerkiksi sellaisella luiskalla, että sähkökäyttöistä pyörätuolia käyttävillä on esteetön pääsy äänestystilaan." Ennakkoäänestyspaikan aukiolopäivät ja -kellonajat Vaalilain 47 :n mukaan kotimaan yleinen ennakkoäänestyspaikka on ennakkoäänestystä varten avoinna kaikkina ennakkoäänestyksen ajanjakson päivinä, jollei kunnanhallituksen päätöksellä erityisistä syistä toisin määrätä. Erityinen syy järjestää ennakkoäänestys jossain paikassa vähempänä kuin seitsemänä päivänä voi olla lähinnä kunnan jonkin alueen vähäiseksi arvioitu äänestäjämäärä. Jokaisessa kunnassa tulisi kuitenkin olla vähintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka, joka on avoinna kaikkina ennakkoäänestyspäivinä. Vaalilain 48 :n mukaan kunnanhallitus määrää myös ennakkoäänestyspaikan päivittäiset aukioloajat, kuitenkin niin, että ennakkoäänestyspaikka ei saa olla avoinna ennen klo 8:aa eikä klo 20:n jälkeen (viikonloppuisin ei ennen klo 10:tä eikä klo 16:n jälkeen). Sopimus palvelun ostamisesta Itella Oyj:ltä Oikeusministeriö ja Itella Oyj ovat solmineet puitesopimuksen ennakkoäänestyksen järjestämisestä Itellan myymälöissä (postikonttoreissa) vuoden 2012 kunnallisvaaleissa. Puitesopimuksen mukaan Itella Oyj tarjoaa Espoon kaupungille ennakkoäänestystoimipaikoiksi seuraavia viittä myymälää: 02100 ESPOO 10/TAPIOLA Kauppamiehentie 1 02230 ESPOO 23/MATINKYLÄ Piispansilta 11, Kauppakeskus Iso Omena 02320 ESPOO 32/KIVENLAHTI Espoonlahdenkatu 4-6, Kauppakeskus Lippulaiva 02600 ESPOO 60/LEPPÄVAARA Leppävaarankatu 3 A, Kauppakeskus Sello

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 22 / 116 02770 ESPOO 77/ESPOON KESKUS Kamreerintie 3, Kauppakeskus Espoontori Kaupungin ei ole välttämätöntä käyttää kaikkia Itella Oyj:n tarjoamia myymälöitä, vaan niistä voidaan myös valita tarkoitukseen parhaiten sopivat. Oikeusministeriö ja Itella Oyj ovat puitesopimuksessa sopineet myös siitä korvauksesta, jonka Itella Oyj:n ennakkoäänestyspalvelu kunnalle maksaa. Korvaus on perusteiltaan sama jokaisen kunnan osalta. Korvaus koostuu myymäläkohtaisesta kiinteästä korvauksesta ja äänestäjämäärään perustuvasta korvauksesta. Ennakkoäänestyspaikat ja ennakkoäänestysaktiivisuus aiemmissa vaaleissa ja vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Espoossa oli yhteensä 15 ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikkoina olivat seitsemän Itella Oyj:n myymälää ja kahdeksan kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa Espoossa oli yhteensä 14 ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikkoina olivat tuolloin kuusi Itella Oyj:n myymälää sekä kahdeksan kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Espoossa oli yhteensä 14 ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikkoina olivat tuolloin viisi Itella Oyj:n myymälää ja yhdeksän kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Vuoden 2012 presidentinvaalissa Espoossa oli yhteensä 13 ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikkoina olivat neljä Itella Oyj:n myymälää ja yhdeksän kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Kunnallisvaaleissa ennakkoon äänesti espoolaista 19,3 % (35 131) ja vaalipäivänä 43,3 % (78 787) eli yhteensä 62,6 % (113 918) äänioikeutettujen lukumäärän ollessa 182 028. Europarlamenttivaaleissa ennakkoon äänesti espoolaisista 20,9 % (36 479) ja vaalipäivänä 30,7 % (53 572) eli yhteensä 51,6 % (90 051) äänioikeutettujen lukumäärän ollessa 174 364. Eduskuntavaaleissa ennakkoon äänesti espoolaisista 30,2 % (53 445) ja vaalipäivänä 47,8 % (84 598) eli yhteensä 78,0 % (138 043) äänioikeutettujen lukumäärän ollessa 177 082. Presidentinvaalissa ennakkoon äänesti 32,4 % (57 883) ensimmäisessä vaalissa ja 37,4 % (66 785) toisessa vaalissa. Äänestysaktiivisuus oli yhteensä 79,8 % ensimmäisessä vaalissa ja 78,4 % toisessa vaalissa. Äänioikeutettujen lukumäärä oli 178 745.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 23 / 116 Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomalaiset. Päätösehdotus Käytettävissä ovat seuraavat mahdollisuudet: 1) kaupunki järjestää ennakkoäänestyksen pelkästään Itellan myymälöissä, 2) kaupunki järjestää ennakkoäänestyksen pelkästään kaupungin virastoissa tai muissa itse järjestämissään tai hankkimissaan tiloissa tai 3) kaupunki järjestää ennakkoäänestyksen Itellan myymälöissä ja niiden lisäksi kaupungin virastoissa tai muissa itse järjestämissään tai hankkimissaan tiloissa. Ehdotuksena on, että kaupunki tekee Itella Oyj:n kanssa sopimuksen kolmesta myymälästä (Tapiola, Leppävaara ja Espoon keskus) ja että kaupunki järjestää lisäksi yhdeksän yleistä ennakkoäänestyspaikkaa kaupungin toimitiloihin (Espoonlahden, Kalajärven, Leppävaaran ja Matinkylän yhteispalvelupisteet, Viherlaakson kirjasto, Soukan palvelutalo, Aalto-yliopiston kirjasto ja Kauklahden kirjasto sekä Prisma Olari). Itellan sopimuksen mukainen kiinteä korvaus olisi 23 925 euroa ja arvion mukaan äänestäjäkohtainen korvaus (1,07 / äänestäjä) noin 15 000 euroa eli yhteensä noin 39 000 euroa. Ennakkoäänestyksen järjestelyistä kaupungin omissa toimipisteissä kaupungin oman henkilökunnan toimesta aiheutuisi alustavan arvion mukaan noin 80 000 euron kustannukset (tietoliikenneyhteydet, kuljetukset, palkkakustannukset ym.). Perustelut Itellan myymälät: Valittavaksi ehdotetut Itellan myymälät toimivat ennakkoäänestyspaikkoina myös presidentinvaalissa 2012. Niittykummun Itellan myymälä on lakkautettu. Itellan lisäksi tarjoamien Kivenlahden ja Matinkylän myymälöiden osalta todettakoon, että Espoonlahden (Kivenlahden) ja Matinkylän yhteispalvelupisteet soveltuvat ennakkoäänestystiloiksi paremmin kuin Espoonlahdessa seinänaapurina ja Matinkylässä läheisyydessä oleva Itellan myymälä. Omat ennakkoäänestyspaikat ja niiden aukioloajat: Espoonlahden, Kalajärven, Leppävaaran ja Matinkylän yhteispalvelupisteet sekä Soukan palvelutalo, Viherlaakson kirjasto, Kauklahden kirjasto ja Aalto-yliopiston kirjasto ovat toimineet kaikki ennakkoäänestyspaikkoina myös vuoden 2012 presidentinvaalissa. Kaupungin omien ennakkoäänestyspaikkojen aukioloajoiksi ehdotetaan arkipäivien osalta pääsääntöisesti klo 9-20. Viikonloppuna ennakkoäänestys alkaisi pääsääntöisestti lauantaisin klo 10 ja päättyisi klo 16. Sunnuntaisin ennakkoäänestys toimitettaisiin klo 12-16 välisenä aikana. Kauppakeskuksissa toimivien ennakkoäänestyspaikkojen avaaminen sunnuntaina ennen klo 12 vaatisi erityisiä järjestelyjä, koska

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 24 / 116 kauppakeskukset avataan vasta klo 12. Otaniemessä Aalto-yliopiston kirjastossa ennakkoäänestys toimitettaisiin kaikkina muina päivinä paitsi perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina, jolloin sama henkilökunta toimittaisi ennakkoäänestyksen Kauklahdessa. Varsinkin Kauklahdessa äänestysaktiivisuus on alhainen, eikä siellä ole tarvetta pidempään aukioloon. Ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärä Odotettavissa oleva ennakkoäänestysvilkkaus huomioiden päätösehdotuksessa esitetty ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärä on riittävä ennakkoäänestyksen toimittamiseksi Espoossa. Päätöshistoria Keskusvaalilautakunta 11.6.2012 17 Päätösehdotus Keskusvaalilautakunnan sihteeri Katja Rytilahti I Keskusvaalilautakunta ehdottaa, että kaupunginhallitus määrää, että vuoden 2012 kunnallisvaalien ennakkoäänestyksen ajanjaksoina yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina Espoossa toimivat A) seuraavat kolme (3) Itella Oyj:n myymälää: 1) 02100 Espoo 10 / Tapiola, Kauppamiehentie 1 17.-19.10. klo 09-20 20.-21.10. klo 10-16 22.-23.10. klo 09-20 2) 02600 Espoo 60 / Leppävaara, Leppävaarankatu 3 A, kauppakeskus Sello 17.-19.10. klo 09-20 20.-21.10. klo 10-16 22.-23.10. klo 09-20 3) 02770 Espoo 77 / Espoon keskus, Kamreerintie 3, kauppakeskus Espoontori 17.-19.10. klo 09-20 20.-21.10. klo 10-16 22.-23.10. klo 09-20

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 25 / 116 B) sekä seuraavat yhdeksän (9) kaupungin toimipaikkaa 4) Matinkylän yhteispalvelupiste, osoitteessa Piispansilta 11, 02230 Espoo / kauppakeskus Iso Omena 17.-19.10. klo 09-20 20.10. klo 10-16 21.10. klo 12-16 22.-23.10. klo 09-20 5) Espoonlahden yhteispalvelupiste osoitteessa Espoonlahdenkatu 4, 02320 Espoo / kauppakeskus Lippulaiva 2. krs 17.-19.10. klo 09-20 20.10. klo 10-16 21.10. klo 12-16 22.-23.10. klo 09-20 6) Leppävaaran yhteispalvelupiste osoitteessa Leppävaarankatu 9, 02600 Espoo / kauppakeskus Sello / Leppävaaran kirjasto 17.-19.10. klo 09-20 20.10. klo 10-16 21.10. klo 12-16 22.-23.10. klo 09-20 7) Kalajärven yhteispalvelupiste osoitteessa Ruskaniitty 4, 02970 Espoo / Ruskatalo 17.-19.10. klo 10-18 20.10. klo 10-14 21.10. klo 12-16 22.-23.10. klo 10-20 8) Soukan palvelutalo, osoitteessa Soukankaari 7, 02360 Espoo 17.-19.10. klo 09-18 20.10. klo 10-14 21.10. klo 12-16 22.-23.10. klo 09-20

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 26 / 116 9) Viherlaakson kirjasto, osoitteessa Viherlaaksontori, 02710 Espoo 17.10. klo 09-18 18.10. klo 09-20 19.10. klo 09-18 20.10. klo 10-14 21.10. klo 12-16 22.-23.10. klo 09-20 10) Aalto yliopiston kirjasto, osoitteessa Otaniementie 9, 02150 Espoo 17.- 18.10. klo 09-20 22.- 23.10 klo 09-20 11) Kauklahden kirjasto, osoitteessa Hansakallio 2, 02780 Espoo 19.10. klo 10-20 20.10. klo 10-16 21.10 klo 12-16 12) Prisma Olari, osoitteessa Komeetankatu 2, 02210 Espoo 17.-19.10. klo 09-20 20.10. klo 10-16 21.10. klo 12-16 22.-23.10. klo 09-20 II Keskusvaalilautakunta hyväksyy liitteenä olevan sopimuksen Itella Oyj:n ja Espoon kaupungin välillä ja oikeuttaa keskusvaalilautakunnan sihteerin (Risto Pirkanniemi ja Katja Rytilahti) keskusvaalilautakunnan puolesta allekirjoittamaan sopimuksen ennakkoäänestyksen hoitamisesta vuoden 2012 kunnallisvaaleissa niissä Espoossa sijaitsevissa Itella Oyj:n myymälöissä, jotka kaupunginhallitus määrää yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi. Päätös Keskusvaalilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 27 / 116 2328/00.00.00/2012 Keskusvaalilautakunta 18 11.6.2012 187 Vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Valmistelijat / lisätiedot: Pirkanniemi Risto, puh. (09) 816 22390 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus määrää liitteenä olevasta luettelosta ilmenevät paikat vuoden 2012 kunnallisvaalien vaalipäivän äänestyspaikoiksi. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Vaalipäivän äänestysalueiden äänestyspaikat kunnallisvaaleissa 2012 Ehdotus vuoden 2012 kunnallisvaalien vaalipäivän äänestyspaikoiksi Kunnallisvaalien vaalipäivä on 28.10.2012. Valtuuston päätöksen 8.3.2004 3 ja 19.4.2010 6 mukaisesti Espoon kaupunki jakaantuu 68 äänestysalueeseen. Vaalilain 9 :n 3 momentin mukaan jokaisella äänestysalueella on kaupunginhallituksen päätöksellä määrätty vaalipäivän äänestyspaikka. Erityisistä syistä äänestyspaikka voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa. Oikeusministeriön kirjeen 13.4.2012 mukaan vaalipäivän äänestyspaikat on vietävä pohja- ja paikkatietojärjestelmään viimeistään perjantaina 10.8.2012 klo 12. Päätösehdotuksessa esitetyt äänestyspaikat ovat pääosin vakiintuneita ja äänestäjille tuttuja. Joitain muutoksia on kuitenkin ollut välttämätöntä tehdä äänestyspaikkoina toimivien tilojen korjaustöiden vuoksi: äänestysalueen 85 äänestyspaikka siirretään peruskorjauksen vuoksi Espoonlahden koulusta ja lukiosta Espoonlahden lukion väliaikaistilaan osoitteeseen Rehtorintie 11.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 28 / 116 Päätöshistoria Keskusvaalilautakunta 11.6.2012 18 Päätösehdotus Keskusvaalilautakunnan sihteeri Katja Rytilahti Keskusvaalilautakunta ehdottaa, että kaupunginhallitus määrää liitteenä olevasta luettelosta ilmenevät paikat vuoden 2012 kunnallisvaalien vaalipäivän äänestyspaikoiksi. Käsittely Keskusvaalilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 188 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 29 / 116 188 Valtuuston 11.6.2012 päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston 11.6.2012 tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Päätös Valtuusto 11.6.2012 pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 30 / 116 1015/00.04.00/2012 189 Valtion ja Espoon kaupungin välinen aiesopimus (2012-2015) pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Ristimäki Outi, puh. (09) 816 23424 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus hyväksyy aiesopimuksen ja kehottaa toimialoja valmistelemaan toimeenpanosuunnitelman vuoden 2012 aikana. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Valtion ja Espoon kaupungin välinen aiesopimuspitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi2012-2015 7 Aiesopimus 2012-2015 hankkeet - Aiesopimus 2012-2015 diat Selostus Tausta Espoo on ollut mukana valtakunnallisessa Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa vuosille 2008-2011. Ohjelman aikana Espooseen on valmistunut 192 uutta asuntoa asunnottomille. Lisäksi Olarinluoman vastaanottokodin laajennusosa, jossa on 38 asuntoa, valmistui helmikuun 2012 alussa. Espoo ylitti aiesopimuksessa asetetun määrällisen tavoitteen - 125 asuntoa - 105:llä asunnolla. Ohjelmaan sisältyneet Väinöläkodin ja Minttupuiston hankkeet ovat siirtyneet jatkokauden hankkeiksi. Asuntomarkkinaselvityksen tietojen mukaan marraskuussa -11 Espoossa oli 626 yksinäistä asunnotonta, joista pitkäaikaisasunnottomia oli 338. Asunnottomien määrä kasvoi vielä vuoden 2011 aikana, mutta pitkäaikaisasunnottomien määrä pysyi suunnilleen entisellä tasolla. Asunnottomia asutettiin vuonna 2011 aikaisempia vuosia vähemmän Espoonkruunu Oy:n asuntoihin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 31 / 116 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen 2012-2015 Valtioneuvosto on päättänyt 15.12.2011 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta vuosille 2012-2015. Ohjelmaan on kirjattu ohjelmakaudelle kolme tavoitetta: - poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2015 mennessä, - vähentää pitkäaikaisasunnottomuuden riskiä tehostamalla sosiaalisen vuokra-asuntokannan käyttöä asunnottomuuden vähentämiseksi ja - tehostaa toimenpiteitä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi. Ohjelman määrällisenä tavoitteena on, että pitkäaikaisasunnottomille osoitetaan 1 000 uutta asuntoa pääkaupunkiseudulla vuoteen 2015 mennessä, mistä Espoon osuus on 125 asuntoa. Vuoden 2012 aikana Espoossa laaditaan toimeenpanosuunnitelma, johon sisältyvät - sosiaalisen vuokra-asuntokannan käyttö asunnottomien asuttamisessa, - pitkäaikaisasunnottomille kohdennettujen asumisratkaisujen ja tuen tarve, - ennaltaehkäisevät toimet ja - päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kehittäminen ja niissä toteutettavat rakenteelliset muutokset. Espoon toimeenpanosuunnitelma vuosille 2012-2015 Lähtökohtana pitkäaikaisasunnottomien hankkeissa on ns. asunto ensin - periaate, jossa asunto nähdään edellytyksenä sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistymiselle ja onnistumiselle. Asunto ensin -periaatteeseen perustuvat asumisyksiköt ovat vaihtoehto päihdehuollon perinteisille porrasteisille palveluille, joissa asiakkaan pitää tavallaan ansaita oikeus omaan kotiin. Espoossa mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitojärjestelmää on kehitetty avohoitopainotteisemmaksi 2000-luvun puolivälistä alkaen. Päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon hoitovuorokaudet ovat vähentyneet lähes 20 000 vrk:sta vuonna 2008 9 300 vrk:een vuonna 2011. Vähentämisohjelman jatkotarpeita kartoitettaessa on arvioitu asunnottomien asutettavuutta. Asunnottomia on asutettu vuosina 2006-2011 keskimäärin 224 Espoonkruunu Oy:n ja kaupungin suorassa omistuksessa oleviin tai välivuokrattuihin asuntoihin. Uusia asunnottomia on puolestaan tilastoitu keskimäärin 262 vuosina 2006-2011, joten arvioidaan, että asuttamistarve on noin 400 henkilöä vuosittain ohjelmakaudella 2012-2015. Määrällisenä tavoitteena on että 150 asunnotonta asutetaan vuosittain Espoonkruunu Oy:n asuntoihin ja 75 kaupungin suorassa omistuksessa oleviin asuntoihin (Olarinluoman palvelu- ja tukiasunnot ja Sepänkylän tukiasuntola) ja välivuokrattuihin asuntoihin (Auroranportin palveluasunnot ja Y-Säätiön asunnot).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 32 / 116 Ostettaviin tuki- ja palveluasuntoihin arvioidaan asutettavan vuosittain noin 115 henkilöä. Uuden ohjelman määrällinen tavoite, 125 asuntoa, riittänee pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen Espoossa vuosina 2012-2015. Huomioitavaa on myös se että asunnottomista pienen osan asuntoasia järjestyy muutoin ja osa ns. uusista asunnottomista voi olla ns. arviointivaiheessa Olarinluoman vastaanottokodissa, jossa on peruskorjauksen jälkeen 22 asiakaspaikkaa. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 190 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 33 / 116 2097/12.04.05/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 71 5.6.2012 190 Valtuustokysymys lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Louhio Katja, puh. (09) 816 82814 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Pia Kauman ja Sanna Lauslahden ja 39 muun valtuutetun 24.4.2012 jättämään valtuustokysymykseen koskien lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn saattamiseksi asianmukaiselle tasolle sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys lasten ja nuorten syrjäytymisestä Pia Kauma, Sanna Lauslahti ja 39 muuta valtuutettua kysyvät, millaisin toimin Espoo kantaa vastuunsa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisystä uusia toimintatapoja sekä poikkihallinnollista yhteistyötä kehittämällä sekä kolmannen sektorin ja yritysyhteistyön lisäämisellä. Taustaa EVA:n tutkimusraportin (2012) mukaan maamme 15-29 -vuotiaista nuorista 51 300 nuorta on syrjäytynyt ja heistä syrjäytyneiden varsinaisen ytimen muodostavat koulutuksen ja työnhaun ulkopuolella kokonaan olevat 32 500 nuorta. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyä painotetaan nuorisolaissa (Nuorisolaki 693/2010), uudessa terveydenhuoltolaissa (2010/1326, 13) ja lastensuojelulaissa (2008). Nuorisolaissa määritellyn etsivän työn tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Uusi terveydenhuoltolaki on tuonut velvoitteena kunnalle järjestää terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille. Näiden palvelujen on tuettava työ- ja toimintakykyä sekä sairauksien

Espoon kaupunki Pöytäkirja 190 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 34 / 116 ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Lastensuojelulain 7 :n mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Tilastotietoja Espoossa on 116 asunnotonta nuorta. Heistä pitkäaikaisasunnottomia on 21 (alle 25 -vuotiaat, poikkileikkaustieto 11/2011). Työttömänä alle 25- vuotiaista nuorista on 541 ja heidän määränsä on 10,4 % edellisvuotta suurempi (4/2012). Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria on 3 141 (17-24 -vuotiaat, 2010). Alle 25 -vuotiaiden nuorten talouksia oli toimeentulotuen saajina vuonna 2011 yht. 2562 kotitaloutta, mikä oli 24,4% kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 7-12 -vuotiaita oli 483 vuonna 2011. Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia nuoria kirjattiin vuonna 2010 yhteensä 343. Keskivaikeata tai vaikeata masennusta raportoi vuoden 2010 kouluterveyskyselyssä 12,6 % 8.-9. luokkalaisista espoolaisnuorista ja vanhemmuuden puutetta kouluasteesta riippuen 24-27 %:a lapsista ja nuorista. Mielenterveyteen sairaalahoitoa saaneita 17-24 -vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä 136 ja nuorisoaseman asiakkaina oli 496 nuorta. Espoon nuorisopoliklinikka Nupolissa, missä tarjotaan 13-22 -vuotiaille mielenterveyteen, päihteisiin, ongelmapelaamiseen ja seksuaaliterveyteen liittyvissä pulmissa apua, asiakkaita oli 1 521 vuonna 2011. Mielenterveysja päihdepalvelukeskus Empun avohoidossa nuoria on vuoden 2012 alun aikana ollut 39. HUS:n nuorisopsykiatrian osastolla tai poliklinikalla on ollut tammi-maaliskuun 2012 aikana 1 117 espoolaisnuorta. Palvelut Espoolaisille nuorille on tarjolla koulujen, oppilaitosten ja nuorisotyön peruspalveluja, jotka sisältävät koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Ne tukevat kouluikäisten lasten ja nuorten kehitystä, kasvua ja hyvinvointia. Peruspalvelujen rinnalle on tarvittaessa kohdennettavissa ehkäisevää ja korjaavia terveydenhuollon palveluja. Nuorisoaseman ja nuorisopoliklinikka Nupolin asiakkuuteen ei edellytetä lähetettä. Näin ollen niiden palvelut tavoittavat myös uuden terveydenhuoltolain määrittämiä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella olevia nuoria. Espoon sosiaali- ja terveystoimi on sijoittanut kaksi terveydenhoitajaa työskentelemään aikuissosiaalityön toimipisteisiin työttömien terveydentilan edistämiseksi. Työvoiman palvelukeskuksen nuorten tiimin palvelut ja työpajat on tarkoitettu 17-24 -vuotiaille. Vuonna 2011 työvoiman palvelukeskuksen asiakkaista 17-29 -vuotiaita nuoria oli kuukausittain 250-300. Kaupungin työllisyyspalveluiden pajojen asiakkaita (17-29 -vuotiaita) on noin 150 vuodessa. Kaupunki rahoittaa lisäksi Omnian työpajat, joissa tarjotaan vuosittain 170 pajapaikkaa yli 17 -vuotiaille nuorille. Alle 17 -

Espoon kaupunki Pöytäkirja 190 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 35 / 116 vuotiaille Omnia tarjoaa vuosittain ammattistartin noin 30 nuorelle ja starttipajan 12 nuorelle. Lastensuojelussa on kehitetty 13-17 -vuotiaiden nuorten avopalveluja erityisesti Poijupuiston uudessa avopalveluyksikössä, jossa tuettiin intensiivisesti 43 nuorta ja heidän perhettään vuonna 2011. Sijaishuollon palveluja on kehitetty ja lisätty vaativahoitoisille mielenterveys- ja päihdetaustaisille nuorille yhteistyössä erikoissairaanhoidon, sivistystoimen kanssa ja yksityisen palveluntuottajan kanssa. Tehostettua perhetyötä nuorille ja heidän perheilleen ostetaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi Espoon kaupunki tekee yhteistyötä etsivää nuorisotyötä tekevien tahojen Omnian ja ruotsinkielisiä nuoria pääkaupunkiseudulla palvelevan Svepsin kanssa. Peruskoulunsa päättäneelle nuorelle tarjotaan aktiivisesti mahdollisuuksia hakeutua jatkoopintoihin, starttivalmennukseen tai 10-luokalle. Toimenpiteet Espoolaisten terveyden edistäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen nähdään tärkeänä. Sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen sekä muiden nuorten toimijoiden välinen yhteistyö on lisääntynyt ja tiivistynyt kaikilla tasoilla. Sosiaali- ja terveystoimessa ja vuoden 2012 alusta myös sivistystoimessa on terveyden edistämisen erityissuunnittelijoiden toimet. Terveydenedistäjät kehittävät mm. sähköistä hyvinvointikertomusta, jonka avulla saadaan jatkossa entistä ajantasaisempaa tietoa väestön terveydentilasta ja sen kehittymisestä. Tietoja voidaan hyödyntää mm. valtuustokausittain laadittavan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteissä. Espoon sosiaali- ja terveystoimen koordinoima hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä on nostanut tarkasteluun erityisesti työn, koulutuksen ja terveyspalvelujen ulkopuolelle jäävät nuoret. Näiden nuorten tilanteen parantamiseksi ja heidän aktivoimiseksi takaisin työhön tai koulutukseen selvitetään uusia työmuotoja, esimerkkinä Diakonissalaitoksen nk. Vamos -toimintamalli. Työ- ja harjoittelupaikkojen lisääminen yhteistyössä kaupungin hallintokuntien ja yritysten kanssa on tavoitteena. HTE -johtoryhmä toimii laajennetulla kokoonpanolla nuorisolain edellyttämänä nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. Johtoryhmän toiveesta on kevään 2012 aikana kartoitettu espoolaisten syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrää sekä järjestetty laajalle osallistujajoukolle suunnattu nuorten syrjäytymisen ehkäisyä käsitellyt työpaja. Työpajasta esiin nousseita asioita jatkotyöstetään vuoden 2012 aikana. Sosiaali- ja terveystoimi on mukana Etelä Suomen Kaste -hankkeessa (nk. Ester -hanke), missä yhtenä tavoitteena on luoda monialainen peruspalvelujen toimintamalli ja verkosto nuorten itsenäistymisen tukemiseksi ja pudokkuuden ehkäisemiseksi kuntoutukseen, koulutukseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 190 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 36 / 116 ja työhön ohjaaviin palveluihin liittyen. Lisäksi hankkeessa luodaan itsearviointimalli verkostolle, joka tukee nuorten itsenäistymistä ja ehkäisee pudokkuutta sekä testataan ja kehitetään nuorten e-asiointia sekä verkkoneuvontaa. Opetusministeriön laskelmien mukaan syrjäytynyt nuori maksaa elinaikanaan valtiolle 1,2 miljoonaa euroa. Katja Louhio selvitti Jaana Männikön Etsivän työn ja työotteen pika-analyysistä vuonna 2010 valtionavustusta saaneiden etsivän työn hankkeiden kulujen suhdetta työhön tai koulutukseen aktivoitua nuorta kohden. Laskelman mukaan nuoren aktivoinnin hinnaksi tuli tuolloin hieman alle tuhat euroa. Syrjäytymisen ehkäisyn hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä varhaisemmassa vaiheessa syrjäytymiskehitykseen puututaan. Espoo tulee jatkossakin panostamaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kehittämiseen HTE -johtoryhmän sopimien toimenpiteiden kautta. Näissä toimenpiteissä selvitetään poikkihallinnollisen yhteistyön lisäämisen sekä kolmannen sektorin ja yritysyhteistyömahdollisuuksien lisäämistä sekä tarkastellaan varhaista avointa yhteistyötä tukevien matalankynnyksen palvelujen kehittämismahdollisuuksia Espoossa. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 5.6.2012 71 Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Pia Kauman ja Sanna Lauslahden ja 39 muun valtuutetun 24.4.2012 jättämään valtuustokysymykseen koskien lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn saattamiseksi asianmukaiselle tasolle sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 191 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 37 / 116 1552/01.01.01/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 72 5.6.2012 191 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 Kumpulainen Tuija, puh. (09) 816 32264 Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jukka Karhulan ja 21 muun valtuutetun 20.3.2012 jättämään valtuustokysymykseen koskien Espoon terveysasemien rekrytointia sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys 20.3.2012 Terveysasemien tilanteesta on tehty useita selvityksiä viimeisten vuosien aikana. Viimeisin oli vastaus Sanna Lauslahden valtuustokysymykseen, johon tässä viitataan taustatietojen osalta. Jukka Karhula ja 21 valtuutettua kysyy 20.3.2012 päivätyssä kysymyksessään kaupunginhallitukselta terveysasemien työvoimatilanteesta. Jukka Karhulan kysymykset ja vastaukset niihin: Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, että terveysasemien lääkärinvirat saataisiin täytettyä kaupungin omilla virkalääkäreillä? Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, että kokeneita lääkäreitä saadaan sitoutettu terveysasemien lääkärintehtäviin ja että muihin tehtäviin siirtyneitä kokeneita lääkäreitä saadaan palaamaan Espoon kaupungin virkoihin? Lääkäreiden kysyntä ylittää kaikilla aloilla tällä hetkellä tarjonnan, vajausta on terveyskeskusten lisäksi myös vuokralääkäriyrityksillä, yksityissektorilla, työterveyshuollossa ja julkisessa erikoissairaanhoidossa joillakin erikoisaloilla (esim. psykiatria, radiologia, silmätaudit).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 191 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 38 / 116 Terveyskeskuksen houkuttelevuutta työnantajana voidaan parantaa vain pitkäjänteisellä työllä. Siihen vaikuttaa mm. sijainti, kulkuyhteydet, esimiestyö, työyhteisön toimivuus, työn organisointi, perehdytys, mahdollisuus konsultoida kokeneempaa kollegaa, hoitajien ja lääkärien yhteistyö ja työnjako, palkkaus ja työsuhteen muut ehdot. Espoossa on oma paikallinen virkaehtosopimus lääkäreille ja palkkausta on korjattu pääkaupunkiseudun tasolle vuosien 2010-2011 aikana. Paikallissopimus mahdollistaa aiempaa paremmin myös työn räätälöinnin ja osa-aikaisen työn. Sopimus on edelleen pilottivaiheessa ja sitä muokataan yhdessä järjestöjen kanssa. Lääkärinvirkoja on lisätty v. 2011 yhteensä 10:llä ja v. 2012 vielä viidellä. Osa lisäyksestä kohdentuu ehkäisevään terveydenhuoltoon, missä terveystarkastusten määrää on jouduttu asetuksen (380/2009) myötä merkittävästi lisäämään. Kansanterveystyön johtavat lääkärit ovat valtakunnallisessa verkostossaan ottaneet kantaa siihen, että seulomattoman väestön tarkastaminen nykyisessä lääkäritilanteessa ei ole resurssien järkevää kohdentamista. Rajallisen lääkärityöpanoksen kohdentamiseen vastaanottotyöhön ja ikäihmisen hoitoon on suuria paineita. Lasten ja nuorten osalta työpanosta tulisi kohdentaa ennaltaehkäisevässä mielessä syrjäytymisriskissä oleviin. Lisäksi kansanterveystyön johtajat ovat tuoneet esille sen, mitä OECD:n raporttikin, että suomalaisessa terveydenhuollossa on rakenteellinen ongelma, jonka seurauksena resurssit kohdentuvat epätasa-arvoisesti. Muutos tähän edellyttää valtakunnallista päätöksentekoa eikä ole kuntapäättäjän käsissä. Miltä osin TOP-hankkeesta alkaen toteutetut muutokset ovat aiheuttaneet työn hallinnan ja mielekkyyden menettämistä terveysasemien työntekijöiden ja johdon työssä? Sosiaali- ja terveystoimessa hallinnon työn keskittäminen on pääosin saanut myönteistä palautetta. Toimistotyöntekijöitä on edelleen myös kentällä, mm. ylilääkäreiden apuna. HR-ERP:n myöhästyminen on lisännyt esimiesten työtä alkuperäistä aikataulua huomattavasti kauemmin. 2000-luvulla lainsäädäntöön on tullut muutoksia, jotka lisäävät hallinnollisen / toimistotyön tarvetta, esimerkiksi: - globalisaatio / ulkomaalaiset, joiden hoito-oikeuksien selvittäminen ja hoidon laskuttaminen (Kelan kautta kotimaasta tai asiakkaalta itseltään jne.) on tuonut paljon lisätyötä. Tämä edellyttäisi vastaanotoissa henkilöitä, joilla on erityisosaamista tällä sektorilla, - täyskustannuslainsäädäntö on lisännyt hallinnollista ja toimistotyötä, lainsäädäntö on laadittu vakuutusyhtiöiden ehdoilla ja aiheuttaa paljon lisätyötä kunnissa,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 191 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 39 / 116 - kuntien välinen laskutus, maksusitoumusten tai hoitosuunnitelmakopioiden järjestäminen erityisesti kesäajaksi potilaille, on lisääntynyt - hoitotakuulainsäädännössä edellytetty hoidon tarpeen arviointi ja kirjaaminen on tuottamatonta työtä ja pois asiakkaiden hoitoon ja kohtaamiseen käytettävästä ajasta. Keskustelua siitä, mitkä työt kuuluvat terveydenhuollon ammattilaisille ja mitkä voidaan delegoida muille, käydään jatkuvasti ja todennäköisesti työvoimapula tulee sitä lisäämään tulevina vuosina. Missä määrin kiristyneet tehokkuusvaatimukset ovat suunnanneet huomiota työsuoritteiden määrään potilaan kohtaamisen kustannuksella? Terveysasemien tehokkuus laskettuna työsuoritteiden määrällä ei viime vuosina ole kasvanut. Keskimäärin espoolainen terveyskeskuslääkäri hoitaa n. 8 potilasvastaanottoa päivässä. Tämän lisäksi lääkärintyöhön kuuluu neuvola- ja kouluterveydenhuollon työtä, kotisairaanhoitoa ja toimistotyötä. Selityksenä tähän on tehokkuusvaatimusten sijasta työnjaon muutokset (lääkärille ohjautuu nykyään vaikeampia ongelmia ja hoitajat hoitavat yhä enemmän helpommista ongelmista itsenäisesti) sekä aikaa vievät ja hidastelevat tietojärjestelmät. Potilaan yksilöllinen kohtaaminen on jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen velvollisuus ja se on mahdollista myös kiireisessä työssä esim. päivystyksessä ja edellytys hyvälle hoidolle. Kiirettä suurempi haaste on työntekijöiden vaihtuvuus, joka johtaa siihen, että potilaan hoitava lääkäri vaihtuu liian usein. Huono hoidon jatkuvuus johtaa myös ajalliseen tehottomuuteen. Onko kaupunginhallitus tietoinen siitä, että nykyisellään vuokralääkäriyritysten tarjoamien työsuhteiden ehdot eivät selitä sitä, miksei terveyskeskuksen virkoihin hakeuduta? Vuokralääkäriyritysten kautta Espooseen on palkattu keskimäärin 6 8 lääkäriä kuukaudessa. Vuokralääkärien työnkuva poikkeaa sopimuksen mukaan Espoon omista lääkäreistä siten, että he joko keskittyvät päiväpäivystyspotilaiden hoitoon tai ns. jonon purkuun. Työnkuva painottuu siis selkeästi vastaanottotyöhön. Vuokralääkärit ovat tuoneet tärkeää joustovaraa ja mahdollistaneet terveysasemien toiminnan lääkärivajetilanteissa. Kaikilla terveysasemilla ei vuokratyötä ole käytetty. Myös kesällä vuokratyötä ei käytännössä ole tarjolla. Tilaajalla ei ole tarkkaa tietoa vuokratyötä tarjoavien firmojen työehdoista, joita vuokratyödirektiivi tullee lähiaikoina muuttamaan. Vuokralääkärin tuntihinta vaihtelee tällä hetkellä 70 ja 90 euron välillä. Onko kaupunginhallitus tietoinen Kouvolan terveysasemilla toteutetuista uudistuksista? Kouvolassa on toteutettu usean kunnan liitos ja samaan aikaan yhdistetty paikallinen aluesairaala ja terveyskeskus. Kouvola on myös Carean eli Kymenlaakson sairaanhoitopiirin jäsen. Terveyskeskuslääkärivaje on

Espoon kaupunki Pöytäkirja 191 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 40 / 116 arkea myös Kouvolassa. Pääterveysasema on ulkoistettu ja myös päivystysvuoroista yli puolet on ulkoistettu. Vuokralääkäreitä käytetään lisäksi tarpeen mukaan. Työn sisällön ja tuotteistuksen kehittämisessä Kouvolassa on tehty hyvää työtä, mistä Espoossa ollaan tietoisia ja yhteyksiä on pidetty puolin ja toisin. Aikooko kaupunginhallitus ottaa käyttöön kroonisesti sairaiden potilaiden listautumisjärjestelmän, jossa potilas saa valita hoitavan lääkärin ja lääkäri rajata listansa pituutta? Lainsäädäntö antaa kuntalaiselle mahdollisuuden valita terveysasema kunnan sisällä, ja vuoden 2014 alusta yli kuntarajojen. Espoon tiimimalli mahdollistaa sen, että potilas valitsee hoitavan lääkärin. Lääkäriaikojen riittämättömyys tosin heikentää valinnan mahdollisuutta. Lääkärikunnan vaihtuvuus heikentää jatkuvuutta. Hoidon jatkuvuuden varmistaminen erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla on tärkeää ja se voidaan osin turvata myös hoitajan pysyvyydellä. Suomessa on muutama kunta, joissa pitkäaikaispotilaat on kiinnitetty tietylle lääkärille listautumismallin mukaisesti. Espoossa seurataan näiden kokemuksia ja muokataan omaa järjestelmää sen pohjalta. Jos vakituisia lääkäreitä on vähemmän kuin sijaislääkäreitä, voi em. järjestelmä osoittautua haasteelliseksi ylläpitää ja lääkärille raskaaksi. Onko kaupunginhallitus tietoinen siitä, että Espoossa priorisoidaan täysiaikaisia työsuhteita, vaikka rekrytoinnissa mainitaan myös mahdollisuus osa-aikaiseen työhön ja räätälöintiin? Terveyskeskusten ja tiimin toiminnan kannalta täysiaikaiset työsuhteet ovat helpommin hallittavia ja siksi niitä on syytä priorisoida. Tosiasiassa työvoimatilanne on kuitenkin sellainen, että osa-aikaista työtä ja toimenkuvien räätälöintiä tehdään kaikilla terveysasemilla. Miten kaupunginhallitus aikoo lisätä terveysasemien henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä? Kaikki Espoon terveysasemat ovat osallistuneet Hyvä vastaanotto - työskentelyyn, missä on opittu oman työn kehittämisen menetelmiä erityisenä painopisteenä odotusaikojen lyhentäminen ja saatavuus. Tämän lisäksi henkilöstöä ja lähiesimiehiä kannustetaan ja ohjataan jatkuvasti kehittämään tiimityötä ja ottamaan paikallista vastuuta kokonaisuuden suunnittelusta. Mahdollistetaanko esim. sanelu? Espoossa ei perinteisesti ole ollut sanelumahdollisuutta terveysasemilla, tämä juontaa juurensa 1980-luvulle aikaan jolloin Espoossa otettiin käyttöön tietojärjestelmä. Näin ollen Espoossa ei myöskään ole konekirjoittajia. 2000-luvun alussa otettiin käyttöön puheentunnistusohjelma, mutta se ei koskaan saavuttanut lääkärikunnan suosiota ja käyttäjiä oli vain n. 10 lääkäriä. Nyt on sen sijaan parhaillaan käyttöönotossa digisanelujärjestelmä, joka on tarkoitus laajentaa kaikille halukkaille kesän jälkeen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 191 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 41 / 116 Miten Espoon kaupunki huomioi rekrytoinnissa ne tiedot että yksityisen vuokrayrityksen sopimuksiin sisältyisi laittomia hakeutumiskieltoja tehtäviin, joita on hoidettu vuokrayrityksen kautta? Vuokrayrityksillä on käytössä eripituisia karensseja, jotka eivät kuitenkaan ole sopimuksiin kirjattu eikä siten tilaajan tiedossa tarkemmalla tasolla. Tähän mennessä niistä ei ole aiheutunut Espoolle lisäkustannuksia eivätkä vuokrayrityksen palveluksessa olevat lääkärit ole juurikaan hakeutuneet kaupungin virkoihin. Vuokratyöntekijöitä sitoutetaan työnantajiin myös mm. työsuhdeautojen tai -asuntojen avulla, jotka saattavat vaikuttaa voimakkaammin kuin karenssit. Espoossa tavoitteena on edelleen vähentää vuokralääkäreiden käyttöä. Millaisiin johtosäännön muutoksiin kaupunginhallitus suuntautuu, niin että sosiaali- ja terveyslautakunnalle tulee paremmat mahdollisuudet ohjata ja valvoa kriisiytyneen toiminnan parantamista? Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on johtosäännön 4 :n 4-kohdan mukaan ohjata ja valvoa tehtäväalueensa toimintaa valtuuston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti ja se onkin kiitettävästi sitä myös tehnyt terveysasemien osalta. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 5.6.2012 72 Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jukka Karhulan ja 21 muun valtuutetun 20.3.2012 jättämään valtuustokysymykseen koskien Espoon terveysasemien rekrytointia sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Karhula teki seuraavan ehdotuksen: Lautakunta toteaa, että vastauksesta käy ilmi terveysasemien resurssien riittämättömyys nykyiseen toiminnan tilaan nähden. Tästä syystä asiaan on syytä palata vuoden 2013 talousarvion valmistelussa. Lautakunta toteaa, että vastauksessa ei vastata kysymykseen johtosääntömuutosten tarpeesta. Tähän on kaupunginhallituksen syytä antaa vastaus. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Karhulan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 191 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 42 / 116

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 43 / 116 1863/02.08.00/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 22 23.4.2012 192 Terveys- ja sosiaalitoimen yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyö Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 Franck Matti, puh. (09) 816 84202 Martelius Timo, puh. (09) 816 25271 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan sopimuksen mukaisen terveys- ja sosiaalitoimen yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyön, 2 toteaa, että asiakastietojärjestelmän tulee olla yhteentoimiva (prosessit, toimintamalli ja tekniikka) valtakunnallisesti. Lisäksi toimintamallien suunnittelu tai suunnitelma siitä, miten toimintamallit määritellään sekä uuden ratkaisun kustannus-, hyöty- ja riskianalyysi tulee esittää kaupunginhallitukselle ennen tarjouskilpailun käynnistymistä, 3 toteaa, että hankintamenettelyn aloittaminen vaatii erillisen päätöksen. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8 Sopimusehdotus 9 Hankkeen organisaatiokaavio 10 Hankinnan prosessikaavio 11 Perustelumuistio Selostus Tiivistelmä Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimen johto (PKS-Soster) yhdessä HUSin kanssa on valmistellut yhteisen asiakas- ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 44 / 116 potilastietojärjestelmän hankintaa. Kehittämistyön tavoitteena on hankkia kuntien ja HUSin käyttöön yhteinen asiakastietojärjestelmäpalvelu, joka - mahdollistaa uusien innovatiivisten palvelujen käytön ja asiakkaan / potilaan oman osallistumisen. Asiakkaan / potilaan vahvempi osallistuminen lisää tyytyväisyyttä ja voimaantumista vähentäen ulkopuolisen tuen tarvetta mahdollistaa tehokkaat sähköiset palvelut ja sähköisen asioinnin - tukee parhaalla mahdollisella tavalla potilaan / asiakkaan palvelun toteuttamista koko prosessin ajan riippumatta siitä missä organisaatiossa kukin prosessin vaihe tapahtuu - mahdollistaa sen, että potilaan/asiakkaan ajantasaiset tiedot ovat luotettavasti käytettävissä - mahdollistaa palveluprosessin eri vaiheiden tuen, ohjauksen ja seurannan tukee uusien hoitoprosessien aktiivista kehittämistä ja edistää laatua ja kustannustehokkuutta - tukee ammattilaista päätöksenteossa ja ohjaa standardin mukaisiin ratkaisuihin vähentäen toimintatapojenvaihtelua ja parantaen asiakas/potilasturvallisuutta ja tuloksia on käyttäjäystävällinen ja tehostaa ajankäyttöä - antaa tiedonsiirtorajapinnan muihin tarvittaviin, esimerkiksi hallinnollisiin järjestelmiin - mahdollistaa sähköisesti modernin käyttöoikeushallinnan ja tietoturvan sekä niihin liittyvät sujuvat käytännöt (hoitoketjujen hallinta/ roolien mukaiset käyttöoikeudet) - mahdollistaa yhteisen järjestelmän hallinnan ja hyödyntämisen usean erillisen järjestelmän sijasta - tukee vuoden 2011 alusta voimaan tulleen kotikuntalain muutoksen (laki 1377/2010) ja vuodesta 2014 alkaen terveydenhuoltolain mukaisen maanlaajuisen vapaan hoitoon hakeutumisen sujuvaa toteuttamista. Hankintayhteistyössä on lähtökohtaisesti mukana Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) sekä HYKS-alueen kunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava ja Kauniainen. Liitteenä olevan yhteistyösopimuksen mukaan yhdeksi osapuoleksi on tulossa Kuntaliiton alainen KL-kuntahankinnat, mikä mahdollistaa sen, että muut HUS alueen kunnat voivat halutessaan liittyä hankittavaan järjestelmään neljän vuoden sisällä hankintapäätöksestä. Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö on yhdistämässä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon prosessit yhä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Yhä useammin asiakkaiden / potilaiden erikoissairaanhoidossa alkaneet hoitoketjut jatkuvat sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluissa. Potilasta tutkittaessa ja hoidettaessa tarvitaan sairauskertomus- ja hoitotiedot ajantasaisina ja helposti saavutettavina hallinnollisista rajoista riippumatta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut liittyvät toisiinsa usein tiiviisti. Näin on erityisesti vanhustenhuollossa, mielenterveys-, päihde- sekä vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut on järjestetty ja organisoitu eri tavoin eri kunnissa. Eri toimijoilla on nyt

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 45 / 116 käytössä useita eri potilas- ja asiakastietojärjestelmiä. Potilaan/asiakkaan hoitoa ja palveluja koskevat tiedot eivät siirry järjestelmien välillä. Terveydenhuolto ja sosiaalihuolto ovat omat erilliset rekisterinpitäjänsä ja lainsäädäntö rajoittaa monilta osin tietojen käyttöä rekisterinpitäjien välillä eri käyttötarkoituksiin ilman rekisteröidyltä saatua nimenomaista suostumusta. Parhaillaan Suomeen rakennetaan kansallista terveysarkistoa, jonka valmistuttua potilaan hoidon edellyttämät keskeisimmät potilastiedot on mahdollista saada käyttöön hoitopaikasta riippumatta. E-arkiston toteutus KanTa-hankkeessa on kesken ja laissa edellytetty toteutuksen määräaika päättyy 1.9.2014. Vastaava sosiaalihuollon KanSa-hanke on valmisteilla. Kansallisesta terveysarkistosta tulee nimenomaan arkisto, ei operationaalista potilastietojärjestelmää. Kunnat ovat osaltaan painottaneet valtakunnallisten asiakas/potilastietojärjestelmästandardien tarpeellisuutta. Terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. Lain 9 :n 1 momentissa säädetään, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueen kunnallisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjat muodostavat yhteisen terveydenhuollon potilastietorekisterin. Tämä yhteinen potilastietorekisteri sisältää kaikki kunnallisten toimintayksiköiden asiakirjat niiden laatimisajankohdasta ja tallennustavasta riippumatta. Säännöksen perusteella voidaan varmistaa hyvän hoidon edellytyksenä olevien potilastietojen saatavuus sairaanhoitopiirin alueella aikaisempaa helpommin. Terveydenhuoltolain 9 :n 5 momentin mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on vastattava yhteisen potilastietorekisterin edellyttämistä koordinointitehtävistä. Yhteisen järjestelmän hyödyt Yhteiseen asiakas- ja potilastietojärjestelmään liittyvät hyödyt ovat muun muassa seuraavat: - kustannustehokkuus: yhteisen järjestelmän hallinta usean erillisen - järjestelmän sijasta - asiakashyöty: potilaan / asiakkaan koko hoitoprosessin tukeminen ja tietojen yhteinen ajantasainen käytettävyys riippumatta siitä missä organisaatiossa kukin hoitoprosessinvaihe tapahtuu - työntekijän näkökulma: ohjaus ja tuki työprosessin eri vaiheissa, käyttäjäystävällisyys - tuottavuusnäkökulma: sähköisen asioinnin ja omahoidon tarvitsema toiminnallisuus - yhteinen tietojärjestelmä tukee kuntien ja HUSin yhteistyötä ja palvelujen potilas- / asiakaslähtöistä integraatiota HUS on terveydenhuoltolain voimaantulon yhteydessä uudistanut strategiaansa. Strategian tavoitteissa korostetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. HUS on pitänyt tärkeänä sitä, että hankittaessa sairaanhoitopiiriin uutta potilastietojärjestelmää pyritään tiiviiseen yhteistyöhön alueen kuntien kanssa. Yhteinen asiakas / potilastietojärjestelmähanke tukee merkittävästi pääkaupunkiseudun myös kuntien ja sosiaali- ja terveysministeriön välisen aiesopimuksen tavoitteita. HUS on mukana aiesopimustyössä kumppanina. Aiesopimuksen yhtenä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 46 / 116 hankkeena on perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon integraatio perustasoa vahvistaen. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa ehdotus siitä, miten rekisterinpitoa, tiedon käyttöä ja tietojärjestelmiä voidaan kehittää, jotta ne tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon eheyttä ja integraatiota, sujuvaa hoitoa ja tulosten seurantaa. Yhteistyön ja sopimuksen keskeinen sisältö Hankintayhteistyön on arvioitu ajoittuvan vuosiksi 2012 2013. Uusi järjestelmä olisi suunnitelman mukaan tuotantokäytössä viimeistään vuonna 2016. Hanke organisoidaan mukaan tulevien kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kaunainen, Kerava ja Kirkkonummi), HUSin sekä KL- Kuntahankinnat hankintarenkaana. Hankintarenkaan hankintayksiköt tekevät toimivaltaisella tasolla päätökset ja esityslistan liitteen mukaiset sopimukset hankintarenkaaseen osallistumisesta. Samoin ne tekevät aikanaan toimivaltaisella tasolla hankintapäätökset. Hankintarenkaana tehtävää yhteistyötä valvoo ohjausryhmä, jona toimii PKS-Soster-johtajien ryhmä laajennettuna HUSin edustajilla. Lisäksi hankkeella on kehittämisryhmä- ja neuvotteluryhmä. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa hanketoimisto. Järjestelmän hankintatavaksi soveltuu hankintalain 25 :n mukainen neuvottelumenettely. Hankinnan valmisteluvaiheesta aiheutuvat kustannukset ja yhteisen perusjärjestelmän hankinnan kustannukset jaetaan osapuolten kesken siten, että kunnat vastaavat yhteensä 50 %:sta kustannuksista, kunkin kunnan osuus asukaslukunsa mukaisessa suhteessa, ja HUS vastaa 50 %:sta kustannuksista. Yhteisen perusjärjestelmän ylläpidon kustannukset jaetaan käyttäjämäärien mukaisesti. Espoon kommentit hankintaprosessiin: Käytössä olevat potilas- ja asiakastietojärjestelmät ovat kaikki yli kymmenen vuotta vanhoja ratkaisuja. Niitä on vuosien aikana kehitetty ja monia uusia toiminnallisuuksia on otettu käyttöön. Teknologia on kuitenkin monessa mielessä vanhentunutta ja niiden elinkaari on kiistatta lopussa. Tietojärjestelmien uusimisesta syntyvät hyödyt saadaan aikaan pääsääntöisesti toimintamallien ja prosessien uudistamisesta. Käytännössä toimintamallit olisi käytävä huolella läpi ja niitä olisi pystyttävä uudistamaan jo ennen järjestelmähankintaa. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä tiivistetään. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteiden uudistaminen edellyttää myös nykyistä parempaa asiakas- ja potilastietojärjestelmien valtakunnallista yhteentoimivuutta. Asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelun hankinta on strategiselta merkittävyydeltään ja kooltaan suurin yksittäinen it-hankinta, johon Espoon kaupunki on osallistunut. Hus toteutti vuonna 2011 yhdessä muiden yliopistosairaaloiden ja Sitran kanssa potilastietojärjestelmäkartoituksen, jossa selvitettiin millä ehdoilla kansainväliset järjestelmätoimittajat olisivat valmiita tuomaan järjestelmänsä Suomeen. Selvityksessä haettiin ratkaisuja, jotka soveltuisivat sekä perusterveydenhuollon että

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 47 / 116 erikoissairaanhoidon tarpeisiin. Kartoituksen perusteella kokonaiskustannukset tulisivat olemaan koko Suomen osalta n. 1,2-1,8 miljardia euroa. Järjestelmän investointikustannukset Husille arvioitiin olevaan 280-460 miljoonaa euroa. Selvityksessä todettiin myös, että suurimmat mittakaavaedut saavutettaisiin valtakunnallisella toteutuksella. Hankinnan merkittävyys asettaa korostuneita vaatimuksia hankinnan suunnittelun ja toteutuksen suhteen. Hankinnan tavoitteena on ajanmukainen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon yhteinen järjestelmä, joka mahdollistaa monipuolisen toiminnan tukemisen, helpon laajennettavuuden ja sellaiset avoimet rajapinnat, joiden avulla liitytään sujuvasti muihin käytössä oleviin ja käyttöön tuleviin tietojärjestelmiin. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tyypillisesti toimintamallien ja prosessien suunnittelua etukäteen. Käsiteltävänä olevassa hankinnassa suunnittelu tapahtuu tietojärjestelmälähtöisesti. Tästä syystä Espoon kaupungilla tulee olla käytettävissään tieto siitä, miten toimintamallit määritellään. Husin ja osallistuvien kuntien osalta tulisi avata kunkin organisaation voimassaolevan ICT -infran ja muiden voimassaolevien, relevanttien ICT -sopimusten vaikutukset hankinnan toteuttamiseen. Tarjoajilla tulee olemaan suuria haasteita tarjouskilpailuun osallistumisen kannattavuutta harkitessaan, mikäli esimerkiksi tarvittavia integraatioita selvitetään vasta tarjouskilpailun aikana. Hankinnan kohteen määrittely Asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelun hankinnan kriittisin vaihe liittyy hankinnan kohteen määrittelyyn. Hankinnan kohde tulee olla määriteltynä ennen hankintailmoituksen julkaisemista riittävän tarkalla tasolla siten, että hankintaan osallistuvien organisaatioiden tarpeet ja mahdolliset rajoitteet tulevat huomioon otetuiksi. Valmisteilla olevassa asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelun hankinnassa ei hankittavalle järjestelmälle ole vielä tehty alustavaa vaatimusmäärittelyä. Hankinnan kohteen huolellinen määrittely on tilaajan etu, koska hankinnan kohteen mahdollinen epämääräisyys tulee pakottamaan tarjoajat punnitsemaan taloudellisia riskejä tavalla, joka ei koidu tilaajan eduksi. Tietojärjestelmähankinnasta on valmisteilla hanketoimiston tilaama kustannus-hyötyanalyysi. Tässä työssä ei nykyisten tai tavoitteena olevien toimintamallien ja prosessien kuvauksia ole ollut käytettävissä. Edellä mainitun vaatimusmäärittelyn puuttumisen lisäksi myöskään tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurikuvauksia ei ole tehty. Kustannus-hyöty -tarkastelu Hankinnan koko edellyttää kustannus-hyöty- ja riskianalyysitarkastelua ennen hankinnan käynnistämistä. Vaikka kustannus-hyötyanalyysi valmistuu vasta kesällä 2012, voidaan arvioida, että siirtyminen nykyisistä potilastietojärjestelmistä uuteen ei uuden teknologian käyttöönoton kautta tuo kustannussäästöjä. Kaikki uuden järjestelmän hyödyt tulevat toiminnan tehostumisesta:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 48 / 116 - parempi työn tuottavuus o useampia potilaita/lääkäri ja hoitaja o saman verran potilaita mutta pienemmällä henkilökunnalla o vähemmän potilaita esim. parempien itsehoito-ominaisuukisen johdosta o hallintotyön väheneminen mm. sähköisten itsepalveluiden (esim. nettiajanvaraus) ja automaattisen tiedonsiirron ansiosta - välilliset säästöt parempien hoitotulosten johdosta Hankintamenettely Hankinnan kansallinen merkittävyys tulee tarkoittamaan sitä, että hankinnan eri vaiheissa on korostunut valitusriski. Tästä syystä hankintamenettelyn toteutuksessa tulisi noudattaa tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua korostavia menettelyitä. Hankintamenettelytavaksi on valittu neuvottelumenettely, jonka soveltamisesta Espoon kaupungilla on paljon kokemusta. Neuvottelumenettely on sisällöltään väljä hankintamenettelytapa, joka antaa tilaajalle mahdollisuuden suunnitella neuvottelumenettelyn kulku hankinnan tavoitetta mahdollisimman tehokkaasti palvelevalla tavalla. Neuvottelumenettelyn soveltaminen mahdollistaa tilaajan ja tarjoajien välisen vuoropuhelun tarjouspyynnön ja tarjousten sisällöstä, joka on hankkeen kannalta erinomaisen hyvä asia. Neuvottelumenettelyssä tulisi kuitenkin välttää sitovien ja yksityiskohtaisten tarjousten pyytämistä neuvottelujen alkuvaiheessa. Nykyisessä hankintamenettelyä koskevassa yhteistyöasiakirjassa on kuvattu menettely, jossa neuvotteluihin osallistuvilta yrityksiltä voidaan pyytää ns. välitarjouksia hintatietoineen ja tämän perusteella karsia osallistujia. Menettelyn sisältöä ei kuitenkaan ole riittävän täsmällisesti kuvattu. Vaikka menettelytapa on lainsäädännön puitteissa mahdollista, on kyseisten toimenpiteiden toteuttaminen osallistujien tasapuolisen kohtelun ja julkisia hankintoja koskeva tinkimiskiellon takia hyvin vaikeaa. Hankintamenettelyn sisältöä olisi tästä syystä avattava täsmällisemmin. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto 23.4.2012 22 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallituksen konsernijaosto 1 päättää omalta osaltaan muodostaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan hankintarenkaan ja hyväksyä sopimuksen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyöstä liitteen 1 mukaisesti,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 49 / 116 2 esittää kaupunginhallitukselle sopimuksen mukaisen hankintayhteistyön hyväksymistä. Käsittely Esittelijä lisäsi päätösehdotukseen uuden 3. kohta joka kuuluu seuraavasti: järjestelmän tulee olla yhteensopiva valtakunnallisen tietojärjestelmän kanssa, sen tulee olla muiden HUSin kuntien käytettävissä ja se tulee järjestää siten, että ensimmäisen vaiheen kustannuksia voidaan jakaa muiden mukaan tulevien kannettaviksi. Kalliola teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kun terveydenhuollon tietohallintajärjestelmiä ollaan uudistamassa ja yhteensovittamassa koko maan laajuisesti, vaikuttaisi kustannustehokkaalta tehdä yhteistyötä kaikkien sairaanhoitopiirien kanssa ja luoda STM:n tuella ja ohjauksella toimiva ratkaisu. Jos Hus lähtee toteuttamaan tätä yksin, tulee siitä osakaskunnille huomattavan kallis lasku. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Kalliolan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Kaupunginhallituksen konsernijaosto 1 päättää omalta osaltaan muodostaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan hankintarenkaan ja hyväksyä sopimuksen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyöstä liitteen 1 mukaisesti, 2 esittää kaupunginhallitukselle sopimuksen mukaisen hankintayhteistyön hyväksymistä, 3 toteaa, että järjestelmän tulee olla yhteensopiva valtakunnallisen tietojärjestelmän kanssa, sen tulee olla muiden HUSin kuntien käytettävissä ja se tulee järjestää siten, että ensimmäisen vaiheen kustannuksia voidaan jakaa muiden mukaan tulevien kannettaviksi. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 193 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 50 / 116 2713/06.00.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 75 5.6.2012 193 Aluehallintoviraston selvitys- ja kuulemispyyntö hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Kumpulainen Tuija, puh. (09) 816 32264 Yli-Knuuttila Heli, puh. (09) 816 22142 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus antaa Aluehallintoviraston selvityspyyntöihin (Diarinumerot: 2712/06.00.00/2012 ja 2713/06.00.00/2012) seuraavan vastauksen: Terveysasematoiminta 1. Miten terveyskeskuksessa seurataan vastaanottoaikojen saatavuutta? - Käytössä on T3-seuranta eli kolmas vapaa aika. Kukin Espoon kymmenestä terveysasemasta katsoo kerran kuukaudessa joka lääkärin kolmannen vapaan ajan (ensimmäinen ja toinen vapaa aika voivat olla sattumia, esim. juuri peruuntuneita aikoja. Sen vuoksi käytössä on kolmas vapaa aika, joka kuvaa saatavuutta) ja aseman lääkärien arvoista ilmoitetaan mediaani. Espoon ohjeiden mukaan joka lääkärin tulee tehdä listansa kuluvan viikon lisäksi 6:lle seuraavalle viikolle - myös palvelupyyntölistat kuvaavat saatavuutta (ks. kohta 3). 2. Mitkä ovat ne syyt, joiden vuoksi hoidon tarpeessa olevalle potilaalle ei ole voitu antaa vastaanottoaikaa lääkärille? - keskeisin syy on lääkärivajaus. Asemien lääkärimiehitys oli huhtikuun 2012 lopulla välillä 40-100 % - joskus taustalla on lääkärin listojen teko eli hän ei tee niitä ajoissa tai niihin on merkitty vain toimistoaikaa. 3. Miten terveyskeskuksessa toimitaan tilanteissa, joissa potilaalle ei ole antaa vastaanottoaikaa lääkärille? - potilas laitetaan takaisinsoittolistalle ja hänelle kerrotaan arvioitu vastaanottoajan toteutumisajankohta (enintään 3 kk) ja ajankohta, jolloin hänelle annetaan aika. 4. Mihin toimenpiteisiin terveyskeskuksessanne on ryhdytty ja miten toimenpiteissä on onnistuttu?

Espoon kaupunki Pöytäkirja 193 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 51 / 116 - lääkärien rekrytointia on edistetty monin tavoin (uusi virkaehtosopimus, jossa on työaika; omalääkärijärjestelmästä luopuminen; kliinisen lisätyön tekeminen; vuokralääkärien käyttö) - palvelupyyntölistan ylläpito on selkiyttänyt toimintamallia kentällä - parhaillaan selvitetään käytännön toimintamallia, jolla pisimpään odottaneille järjestetään maksusitoumus käyntiin yksityisellä yleislääkärillä. Ongelmina tässä ovat keskeisesti hoidon jatkuvuus erityisesti pitkäaikaissairaiden määräaikaiskäynneillä. Suun terveydenhuolto 1. Miten yhteydensaannin toteutumista suun terveydenhuollossa seurataan terveyskeskuksessanne? 2. Välittömän yhteydensaannin ongelman laajuus? - Espoon suun terveydenhuollossa on keskitetty ajanvaraus, johon tulee kuukausittain n. 10 000 13 000 puhelua. Espoon suun terveydenhuollon ajanvarauksessa työskentelee päivittäin noin kaksitoista hammashoitajaa - suun terveydenhuollossa seurataan kuukausittain puheluiden vastausprosenttia, puheluiden kestoa sekä odotusaikoja. Tiedot raportoidaan suun terveydenhuollon johtoryhmälle. Kiireettömän hoidon ajanvarauksen vastausprosentit ovat olleet tammi-huhtikuussa 2012 alhaiset (52 77,90 %). Toukokuun 2012 vastausprosentti oli 77,90 - suun terveydenhuollon keskitetty ajanvaraus otti käyttöön 29.5.2012 TeleQ duo - takaisinsoittojärjestelmän. Tällä hetkellä kaikkiin puheluihin on pystytty vastaamaan (100 %). Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Avin selvitys- ja kuulemispyyntö/suun terveydenhuolto - Avin selvitys- ja kuulemispyyntö/terveysasematoiminta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki maaliskuussa 2012 selvityksen hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksissa. Vastausten perusteella Aluehallintovirasto selvittää nyt tilannetta tarkemmin. Aluehallintovirasto edellyttää, että vastaus on heillä käytettävissään viimeistään 15.7.2012, jolloin asia voidaan ratkaista ilman kunnan selvitystä. Vastauksen antaja on kaupunginhallitus. Espoo on antanut vastauksen, jonka mukaan terveyskeskuksessa on päivittäin ollut tilanne, jolloin potilaan hoidon tarve on todettu, mutta ei ole

Espoon kaupunki Pöytäkirja 193 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 52 / 116 ollut antaa vastaanottoaikaa lääkärille. Kyselyssä kysyttiin toimintatapaa näissä tilanteissa ja vastauksessa kerrottiin Espoon palvelupyyntölistoista. Suun terveydenhuollossa oli vielä keväällä tilanne, jossa puheluista pääsi läpi vain 56 %. Kaupunginhallituksen päätösesitys on identtinen sosiaali- ja terveyslautakunnan 5.6.2012 päätöksen kanssa. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 5.6.2012 75 Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa Aluehallintoviraston selvityspyyntöihin (Diarinumerot: 2712/06.00.00/2012 ja 2713/06.00.00/2012) seuraavan vastauksen: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki maaliskuussa 2012 selvityksen hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksissa. Vastausten perusteella Aluehallintovirasto selvittää nyt tilannetta tarkemmin. Aluehallintovirasto edellyttää, että vastaus on heillä käytettävissään viimeistään 15.7.2012, jolloin asia voidaan ratkaista ilman kunnan selvitystä. Vastauksen antaja on kaupunginhallitus. Espoo on antanut vastauksen, jonka mukaan terveyskeskuksessa on päivittäin ollut tilanne, jolloin potilaan hoidon tarve on todettu, mutta ei ole ollut antaa vastaanottoaikaa lääkärille. Kyselyssä kysyttiin toimintatapaa näissä tilanteissa ja vastauksessa kerrottiin Espoon palvelupyyntölistoista. Suun terveydenhuollossa oli vielä keväällä tilanne, jossa puheluista pääsi läpi vain 56 %. Käsittely Päätös Tiedoksi Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ote

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 53 / 116 314/01.02.01/2012 194 Oikaisuvaatimus kielilisäpäätöksestä Valmistelijat / lisätiedot: Pesonen Tiina, puh. (09) 816 52204 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus hylkää kielilisäpäätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen selostusosassa ilmenevin perustein. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös muutoinkaan ole lainvastainen. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Oikaisuvaatimus 170412 Sivistystoimen johtajan 26.3.2012 18 tekemällä päätöksellä kielilisää myönnettiin (suomenkieli) 50,00 euroa 1.4.2012 lukien. Esityksen kielilisän myöntämisestä teki työntekijän/oikaisuvaatimuksen tekijän esimies 6.3.2012. Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii kielilisän maksamista 1.2.2012 alkaen. Oikaisuvaatimuksen mukaan työsopimusta tehtäessä samalla sovittiin suullisesti, että asianosainen saa kokemusvuosilisää ja kielilisää. Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että koska esimies ei ollut toimittanut kielilisäesitystä käsiteltäväksi hyvissä ajoin, asianosaiselle ei ole voitu myöntää kielilisää työsuhteen alusta alkaen 1.2.2012. Kielilisäesityksen laiminlyönnin takia oikaisuvaatimuksen tekijä esittää, että kielilisää maksetaan takautuvasti työsuhteen alusta 1.2.2012 alkaen. Kyseessä oleva työntekijä aloitti määräaikaisena työntekijänä kaupungin palveluksessa 1.2.2012. Määräaikainen työsopimus kaupungin kanssa tehtiin 25.1.2012 koskemaan 1.2.-31.8.2012 välistä aikaa. Tätä ennen hän oli työskennellyt Seuren kautta ostopalveluna 14.11.2011-31.1.2012. Tehtävät olivat vastaavat kuin 1.2.2012 aloitetussa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa on kyse hoitovapaa/vanhempainlomasijaisuudesta. Oikaisuvaatimuksen tekijän esimiehen antaman selvityksen mukaan, kun tammikuussa oli keskusteltu työntekijän kanssa mahdollisesta sijaisuudesta, oli keskusteltu myös siitä, että kaupungin työntekijä voi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 54 / 116 hakea työmatkaseteleitä ja Sporttipassia sekä esimies voi esittää kielilisää päätöksentekijälle. Espoon kaupungin kielilisäohjeiden mukaan työtekijän tulee osoittaa aktiivisuutensa kielen käytössä. Tästä syystä kielilisää suositetaan myönnettäväksi kolmen kuukauden palveluksessa olon jälkeen. Työntekijä ei hae kielilisää, vaan esimies esittää sen myöntämistä päättäjälle. Ohjeiden suosituksen mukaan olisi kielilisää tullut myöntää ko. työntekijälle vasta 1.5.2012 alkaen. Kohtuullisuussyistä kielilisää alettiin maksaa sivistystoimen johtajan tekemällä päätöksellä 1.4.2012, koska työntekijä oli ollut vastaavissa tehtävissä jo Seuren kautta. Oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana. Tiedoksi - Oikaisuvaatimuksen tekijä, ote

Espoon kaupunki Pöytäkirja 195 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 55 / 116 195 Karvasmäki, Jorvi-Glims, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 630203 (Kv-asia) Esittelijä poisti asian esityslistalta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 196 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 56 / 116 1414/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 91 8.6.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 169 7.12.2011 196 Nöykkiö, Yli-Suomenoja, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue 430614 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Otranen Patrik, puh. (09) 816 24420 Koivunen Mikla, puh. (09) 816 24053 Manelius Leena, puh. (09) 816 24216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat, kaupungin sekä Suomenojan Kauppakeskus Oy /Kesko Oyj:n ja Kiinteistö Oy Espoon Suomalaistentie 7:n välillä 14.06.2012 allekirjoitetut maankäyttösopimukset sekä 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 22.2.2010 päivätyn ja 28.11.2011 muutetun Yli-Suomenoja, muutos - Övre Finno, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnro 6552, joka käsittää korttelit 30004 ja 30006 sekä suojaviher-, virkistys- ja katualuetta 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue 430614. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 12 Maankäyttösopimus Kiinteistö oy Espoon Suomalaistentie 7 13 Maankäyttösopimus Suomenojan Kauppakeskus Oy - Havainnekuva - Ajantasakaava - Kaava - Määräykset - Tapahtumaluettelo Selostus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 196 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 57 / 116 Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan tilaa vievän erikoistavaran kaupan (TIVA) kehittäminen Yli-Suomenojan työpaikka-alueella yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti sekä alueen sisäisen katuverkon rakentaminen. Asemakaavan muutoksessa kaupallinen kerrosala lisääntyy nykyisestä n. 83 560 k-m 2 :stä yhteensä n. 10 870 k-m 2, jolloin kaava-alueen kokonaiskerrosalaksi muodostuu n. 94 430 k-m 2. Asemakaava sallii tilaa vievän erikoiskaupan lisäksi KL-1-korttelialueelle (Kauppakeskus Merituuleen) olemassa olevan nykytilanteen mukaisesti muuta kaupan ohjauksen piirissä olevaa kerrosalaa enintään n. 14 700 k- m 2 sekä sille enintään 1 500 k-m 2 laajennuksen. Finnoontien itäpuolella sallitaan TIVA-kaupan lisäksi 2 000 k-m 2 muuta erikoiskaupan kerrosalaa, jolloin laajennuksien ei katsota olevan merkittäviä. KL-1-alueelle saa toteuttaa enintään 2 000 k-m2:n suuruisen päivittäistavarakaupan. Uudet katuyhteydet (Niittyrinne-kadun jatke ja Finnoonlaaksontie) muuttavat useiden kiinteistöjen pinta-aloja, joten rakennusoikeuden merkinnät on päivitetty tehokkuusmerkinnästä (e=) kerrosala merkinnäksi (k-m 2 ). Kahden kiinteistön kohdalla rakennusoikeuden määrää on nostettu vastaamaan toteutunutta tilannetta, yhteensä 196 k-m 2. Alueen sisäisen liikenneverkon rakentaminen antaa edellytykset kehittää aluetta tulevaisuudessa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla esitettynä: