Ajankohtaista nuohouksesta
Esiselvitys Esiselvitys nuohousta koskevan lainsäädännön muutostarpeista SM028:00/2012 "Miten nuohousta tulisi uudistaa" otakantaa-kysely
Esiselvitys Tavoitteena selvittää nuohousta koskevan pelastustoimen lainsäädännön mahdolliset muutostarpeet ottaen huomioon vaikutukset nuohouspalveluiden tarjontaan ja saatavuuteen, valvontaan, sisältöön, hintaan ja laatuun. Kartoitettu nykytilanne nuohouspalveluiden järjestämisessä ja arvioitu voimassa olevan sääntelyn toimivuutta nykytilanteessa.
Esiselvitys Esiselvityksessä ehdotetut toimintavaihtoehdot ja näiden toimivuuden arviointi: Vaihtoehto A - nykyinen sääntely Vaihtoehto B - sääntelyn purkaminen Vaihtoehto C - nykyisen sääntelyn kehittäminen
Lausuntoja yhteensä 34 kpl Lausunnonantajien kanta esiselvityksen kehittämisvaihtoehtoihin: Vaihtoehto A - nykyinen sääntely 0 kpl Vaihtoehto B - sääntelyn purkaminen 7 kpl Vaihtoehto C - nykyisen sääntelyn kehittäminen 16 kpl Ei selkeää kantaa 11 kpl Esiselvitys
Vaihtoehto B:n kannattajat: Esiselvitys Työ- ja elinkeinoministeriö pelastuslaitos x 3 (Etelä-Savo, Keski-Uusimaa,Kymenlaakso) Kilpailu- ja kuluttajavirasto Suomen Kuntaliitto Elinkeinoelämän keskusliitto
Vaihtoehto C:n kannattajat: aluehallintovirasto x 5 (ei lausuntoa Lapin AVI:lta) Pelastusopisto pelastuslaitos x 6 (Etelä-Pohjanmaa, Jokilaaksot, Kainuu, Länsi- Uusimaa, Pohjanmaa, Satakunta) Suomen Palopäällystöliitto - Finlands Brandbefälsförbund ry Nuohousalan Keskusliitto ry Suomen Isännöintiliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Esiselvitys
- Ei selkeää kantaa Ympäristöministeriö pelastuslaitos x 5 (Etelä-Karjala, Itä-Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois- Karjala, Pohjois-Savo) Suomen ympäristökeskus Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Finanssialan Keskusliitto ry Suomen Omakotiliitto ry Helsingin kaupunki Esiselvitys
Ota kantaa -kysely 10 valmiit vastausvaihtoehdot sisältänyttä kysymystä, vastauksia 2044 kpl yksi avoin kysymys "Miten nuohousta tulisi mielestäsi kehittää vastauksia 934 kpl
Oletko tyytyväinen nuohouksen nykyiseen hintatasoon ja laatuun? 59 % Olen tyytyväinen sekä hintaan että laatuun 18 % Olen tyytyväinen laatuun, mutta en hintaan 11 % En ole tyytyväinen hintaan enkä laatuun 8 % Olen tyytyväinen hintaan, mutta en laatuun 4 % En osaa sanoa Ota kantaa -kysely
Voisiko nuohoojia käyttää nykyistä enemmän pelastusviranomaisten apuna rakennusten paloturvallisuuden valvontatyössä? 75 % Kyllä 9 % Ei 16 % En osaa sanoa Ota kantaa -kysely
Kotimarkkinoiden kilpailullisuusohjelma TEM TEM on pyytänyt sisäministeriöltä kommenttia ns. kotimarkkinoiden kilpailullisuusohjelmasta. Ohjelmaan sisältyisi 22.6.2015 päivätyn luonnoksen mukaisesti kohta "Piirinuohousjärjestelmästä sopimusperusteiseen nuohousjärjestelmään". Luonnoksen mukaan pelastuslain mukaisesta piirinuohousjärjestelmästä tulisi luopua, mikä tarkoittaisi käytännössä siirtymistä sopimusperusteiseen nuohousjärjestelmään. Pelastuslaitoksilla säilyisi kuitenkin edelleen toissijaisesti oikeus tuottaa nuohouspalvelut pelastuslaitoksen omana työnä.
Kotimarkkinoiden kilpailullisuusohjelma TEM Sisäministeriön pelastusosasto on vastannut työ- ja elinkeinoministeriölle, että se ei suhtaudu asiaan kielteisesti. Piirinuohousjärjestelmästä luopuminen edellyttäisi säädösmuutoksia. Valmistelussa voidaan harkita nuohoustaksan tarpeellisuus mm. siitä näkökulmasta, että harvaan asutuilla seuduilla palvelut ovat jatkossakin kohtuulliset suhteessa esimerkiksi kaupunkeihin.
Ajan haasteita Tulisijoista ja savupiipuista alkaneet tulipalot ovat lisääntyneet Suomessa 2000-luvun alkuvuosista lähtien: Suomessa tapahtui 2010 2014 vuosittain 700-900 tulisijoista ja savuhormeista alkanutta tulipaloa; joukossa myös CE-merkittyjä piippuja 2000-luvun alkuvuosina noin 400 paloa vuodessa. Tyypillisiä palojen aiheuttajia Itse valmistetut laitteet Itse tehdyt asennukset Käyttäjien virheet tulisijapaloista noin 50 % alkaa saunan kiukaasta. tulisijojen ja savuhormien CE-merkintä ei tällä hetkellä takaa riittävää turvallisuustasoa Suomessa. Tämä johtuu merkinnän perustana olevien hen-standardien puutteista. Kansalliset säädökset: puutteita tai puuttuvat kokonaan.
Taustaa Tehdasvalmisteiset tulisijat ja savupiiput CE-merkintä Suoritustasoilmoitus (DoP), joka kertoo mm. tuotteen ilmoitut ominaisuudet (suoritustasot, niiden arvot ja luokat) esim. suojaetäisyydet, CO-päästöt, hyötysuhde, polttoainetyyppi ja määrä, lämmönvarauskyky normaalin käytön testin savukaasun keskiarvolämpötilan, joka ei riitä Suomessa => käyttöturvallisuustestin korkein lämpötila Kansalliset piippuja ja tulisijoja koskevat soveltamisstandardit Valmistajan/maahantuojan asennus- ja käyttöohjeet
Paljon vanhoja piippuja, jotka vuotavat Eräässä tutkimuksessa 120 hormista vain 4 oli kunnossa (Tanhuanpää 2013) Tyypillinen vika: savuhormi vuoti viereiseen ilmahormiin => häkävaara! Saneerauskohteissa lisälämmöneristys saattaa aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa Miten varmistetaan tuuletusvälin toimivuus ja puhtaana pysyminen Tarkastus ja huollot Huoltosillat ja -aukot Ilmanvaihdon toimivuus tulisijan kanssa: korvaus- ja palamisilman saanti varmistettava Myös liian suuri veto on paloturvallisuusongelma! Taustaa
Rakenteelliset riskipaikat Lähde: SPEK
Yhteensopivuuden perusteet Lähde: SPEK
Yhteensopivuuden perusteet Metalliset savuhormit, T-luokat (T80 T600): Piippu on käytännössä sama, useimmiten vain suojaetäisyys muuttuu! Savupiipun mitoituksessa lämpötilan kestävyys eli T-luokka määritetään tulisijan käyttöturvallisuustestin perusteella. Mitoituslämpötila (esim. T400 luokalle mitoituslämpötila on 400 ºC) on oltava suurempi tai yhtä suuri kuin tulisijan käyttöturvallisuustestin mukaan määritetty korkein savukaasujen lämpötila. Varaavilla tulisijoilla, kamiinoilla, liesillä ja takkasydämillä voidaan testaustulosten puuttuessa lämpöturvallisuustestin savukaasujen korkein lämpötila arvioida normaalikäytön testin perusteella kertomalla mitattu keskimääräinen lämpötila luvulla 1,8. Saunan kiukaiden kohdalla savupiipunmitoitus tulee perustua aina käyttöturvallisuustestin mukaan määritettyyn maksimilämpötilaan.
Tästä on kysymys! Kuva: TTY
Taustaa Tampereen teknillisen yliopiston testeissä on havaittu, että kun läpiviennissä eristekorkeus on 400 600 mm, niin silloin näkyy kivivillan sideaineen palamisesta tuleva lämmöntuotto eli lämpötila kivivillan sisällä nousee yli 250 C Kokeissa savukaasujen lämpötila oli noin 650-700 C Kuiva puu syttyy noin 250 C Milloin palaa? => monen tunnin jälkeen, kun tulisijassa on pidetty tulta => yöllä kun asukkaat nukkuvat! Onhan kotona palo- ja häkävaroitin ja ovathan ne toimintakunnossa!
HS 5.11.2015: Hormipalo Limingassa vuonna 2009 Kaikki oli palanut maan tasalle. Romahdus tuli kahden viikon päästä, kun poliisi kysyi, milloin talossa oli käynyt nuohooja. Olin unohtanut tilata. Syyllisyys oli niin kamala, että vatsa meni sekaisin. Lopulta palon syyksi selvisi viallinen saunan hormi. Nuohous olisi vain siirtänyt paloa myöhemmäksi. Samana vuonna paloi 11 muutakin taloa saman valmistajan hormien vuoksi.
Tulisija- ja hormitarkastus Aiemmin visuaalisesti tehdyt havainnot todennetaan uudessa tarkastusmallissa mittalaitteiden antamilla tuloksilla Tarkastajina toimivat Nuohousalan Keskusliiton koulutusohjelman (8 pv) hyväksytysti suorittaneet kokeneet ammattilaiset Rakenteita rikkomaton tarkastus
Tulisija- ja hormitarkastus Tarkastuskohteet 1. Käyttö, huolto, dokumentointi 2. Savuhormi 3. Tulisija 4. Toimintakoe 5. Päästöt
Laitteisto Endoskooppi Hormikamera Paine-eromittari Infrapunalämpömittari Lämpökamera Vuotomittari Savukaasuanalysaattori
Tarkastusprosessi Tulisija- ja hormitarkastusprosessi A. Visuaalinen tarkastus B. Vuodon mittaus C. Tulisijan painesuhteiden mittaus D. Toimintakoe E. Kattoturvalaitteet F. Raportointi
Tulisija- ja hormitarkastusohjelmisto Tarkastusohjelmisto Sähköinen, selainpohjainen tarkastusohjelmisto Tarkastuksissa tuotettu tieto tallentuu valtakunnalliseen keskustietopankkiin Raportit asiakkaalle sähköisenä tai paperitulosteena sopimuksen mukaisesti http://testi.nuohoojat.fi/user/login
Tulisija- ja hormitarkastusmalli Asennuskohteet ovat olosuhteiltaan ainutlaatuisia ja niihin asennetut tulisijat ja savuhormit ovat aina yksilöitä, jotka on syytä tarkastaa ja samalla varmistaa niiden turvallinen ja taloudellinen toiminta. Tarkastusten yhteydessä kuluttajia voidaan opastaa ja neuvoa mahdollisimman turvalliseen ja energiataloudelliseen tulisijan käyttöön.
Mitä tulisi tehdä Tarkastaa riskikohteet erilaisin mittalaittein! Riskikohteet Asuinrakennukset Muut rakennukset, esim. saunat Tulisijat Savuhormit Metallipiiput Muuratut hormit
Riskikohteet 1. Itse tehdyt ja itse asennetut laitteet 2. Kiukaat ja kiukaiden hormit 3. Kamiinat ja kamiinoiden hormit 4. Metalliset savupiiput 5. Tulisijat, joissa on ns. sytytyspelti 6. Kaikki yli 20 vuotta vanhat tulisijat ja hormit 7. Yläpohjan eristeet piipun lähettyvillä 8. Läpivientiratkaisut
Tarkastuksen hyötyjä Varmistaa tulisijan ja piipun yhteensopivuuden ja paloturvallisuuden Varmistaa, että vanhalla yhdistelmällä lämmittäminen on turvallista, ja myös että uusi asennustyö on tehty oikein ja laitteisto toimii turvallisesti. Saa varmuuden laitteiden toimivuudesta ja kunnosta, jos esimerkiksi pitkään käyttämättä ollut tulisija hormeineen otetaan uudelleen käyttöön Havaitaan ajoissa puutteet ja viat sekä toimintahäiriöt, jotka voivat myöhemmin aiheuttaa mittavia kustannuksia ja vaikeasti korjattavia vaurioita Kertoo riskipaikat ja virheet, joita ei yleensä havaita silmämääräisesti esim. tavanomaisen nuohouskäynnin yhteydessä, koska mittalaitteilla tehty tarkastus on paljon tarkempi ja kattavampi, esim. metallihormien eristeet ja mahdolliset lämpövuodot
Tarkastuksen hyötyjä Tarkastuksen yhteydessä opitaan lämmittämään tulisijaa oikealla tavalla, paloturvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Palotapahtuma voidaan todentaa mitattujen arvojen perusteella. Havainnollistaminen auttaa valistuksessa ja neuvonnassa Takaa turvallisen asuntokaupan ja toimii kuntotarkastuksen tukena Turvaa selustaa ja lisää tietoja niin laitteista kuin niiden oikeasta käytöstä Tarkastuksessa selvitetään, että korvaus- ja palamisilmajärjestelyt ovat riittävät
Lähteitä Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) RIL 245-2014 (savupiiput) ja 251-2015 (tulisijat); tarkastusmalli molemmissa mukana Kansalliset soveltamisstandardit savupiipuille SFS 7009 7015 ja tulisijoille SFS 7021 Pronto-tietokanta www.nuohoojat.fi www.paloturvamestarit.fi