TULISIJOJEN SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILAT TODELLISISSA OLOSUHTEISSA

Transkriptio

1 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO PALOLABORATORIO TUTKIMUSSELOSTUS NRO PALO 2339/2014 TULISIJOJEN SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILAT TODELLISISSA OLOSUHTEISSA Tampere 2014

2 1 (73) 73 sivua Rahoittajat Palosuojelurahasto Finanssialan Keskusliitto Hormex Oy Paroc Oy Ab Finnfoam Oy Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Tutkijat Timo Inha, tekn. lis. Perttu Leppänen, dipl.ins. Martti Peltomäki, dipl.ins. ( asti) Mika Alanen, tekn. yo. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos PL Tampere Puhelin (03) Tutkimuksen jakelu Palosuojelurahasto TTY / Rakennustekniikan laitos / n arkisto

3 2 (73) Alkusanat Useiden metallisten kevythormien läpivienneistä syttyneiden tulipalojen vuoksi TTY:llä suoritettiin tutkimus metallisten kevythormien paloturvallisuus. Tutkimuksesta on julkaistu tutkimusraportti nro PALO 1950/2011 Metallisten kevythormien paloturvallisuus. Tutkimuksen yhtenä johtopäätöksenä oli erityisesti saunan kiukaiden tuottamat kuumat savukaasut. TTY:llä suoritettiin tutkimus tulisijojen ja kevythormien paloturvallisuus. Tutkimus oli jatkoa tutkimukselle metallisten kevythormien paloturvallisuus. Tutkimuksesta on julkaistu tutkimusraportit nro PALO 2114/2012 Tulisijojen savukaasujen lämpötilat, NO. PALO 2133/2012 Flue gas temperatures of fireplaces ja nro PALO 2115/2012 Tulisijojen ja kevythormien paloturvallisuus. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, ettei tulisijan CE-merkinnässä olevaa savukaasujen lämpötilaa voida käyttää turvallisesti savupiipun mitoittamiseen. Vuonna 2013 TTY:llä aloitettiin tutkimus Tulisijojen ja kevythormien yhteistoiminta ja paloturvallisuus todellisissa käyttöolosuhteissa. Tutkimus on jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli tutkia tulisijojen suomalaista käyttöä ja olosuhteita. Toisessa vaiheessa tavoitteena on kehittää metallisille kevythormeille turvallinen läpivientirakenne ja ohjeet miten suoritetaan yläpohjan lisälämmöneristys niin, ettei metallinen kevythormi aiheuta paloriskiä. Tämä raportti on väliraportti, jossa esitetään tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tutkimustulokset ja johtopäätökset. Projektin johtoryhmään ovat kuuluneet Seppo Pekurinen (Finanssialan Keskusliitto), Hannu Olamo (Sisäasiainministeriö), Matti J. Virtanen (Ympäristöministeriö), Juhani Jyrkiäinen (TSY/NKL), Jarmo Majamaa (SPEK), Jouni Sorvari (Finanssialan Keskusliitto), Timo Pulkki (RTT), Carl-Gustav Petterson (Ventia Oy), Arto Heinonen (Hormex Oy), Juha Mielikäinen (Paroc Oy Ab), Matti Reijonen (Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy), Jouni Eronen (Finnfoam Oy) ja Jari Hautala (Härmä Air Oy). Kiitokset johtoryhmälle aktiivisesta osallistumisesta tutkimukseen.

4 3 (73) Tulisijojen savukaasujen lämpötilat todellisissa olosuhteissa SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Kyselytutkimus Kyselytutkimuksen tulokset Saunan puukiukaiden kenttäkokeet Koe kiukaalle Koe kiukaalle Kamiinoiden kenttäkokeet Koesarja samanlaisille kamiinoille Kamiinan 5 todellisen käytön testi Varaavien tulisijojen kenttäkokeet Kokeiden tulokset Kiukaille suoritettujen kokeiden tulokset Yhteenveto kiukaille suoritetuista kokeista Kamiinoille suoritettujen kokeiden tulokset Yhteenveto kamiinoille suoritetuista kokeista Varaaville tulisijoille suoritettujen kokeiden tulokset Yhteenveto varaaville tulisijoille suoritetuista kokeista Johtopäätökset Liite 1: Kyselylomake tulisijojen käytöstä Liite 2: Kyselytutkimuksen vastaukset Liite 3: Koemenetelmät ja mittapisteiden sijainti Liite 4: Kiukaiden savukaasujen lämpötilat ja veto Liite 5: Kamiinoiden savukaasujen lämpötilat ja veto Liite 6: Varaavien tulisijojen savukaasujen lämpötilat ja veto... 64

5 4 (73) Tulisijojen savukaasujen lämpötilat todellisissa olosuhteissa 1 JOHDANTO Suomessa on paljon tulisijoja ja niiden lämmittäminen on yleistä. Perinteisesti tulisijat ovat olleet paikalla tiilestä muurattuja. Myöhemmin ovat yleistyneet tehdasvalmisteiset tulisijat. Paikalla muurattujen tulisijojen käyttöön ei ole olemassa käyttöohjeita, eikä tehdasvalmisteisilla tulisijoillakaan ole aina käyttöohjeita tai ne eivät ole tarkkoja. Tulisijat ja savupiiput testataan EN-standardien mukaisilla kokeilla. Laboratoriokokeet ovat aina yksinkertaistettuja ja todelliset olosuhteet ovat erilaisia. Olosuhteiden vaihteluja ovat tulisijan veto-olosuhteet kohteesta ja ajankohdasta riippuen, savupiipun tyyppi, savupiipun pituus ja hormikoko. Lisäksi tulisijan käyttö voi erota testauksesta ainakin puupanoskokojen, lisäysvälien pituuden, käytettävän polttoaineen ja vedon säätöjen osalta. EN-standardien testien tulisi kattaa kaikki olosuhteet riittävällä varmuudella. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, vastaako tulisijojen suomalainen käyttö ja olosuhteet riittävästi tulisijojen testausta. Tutkimus suoritetaan kyselytutkimuksella tulisijojen käytöstä sekä kentällä tehtävillä mittauksilla. 2 KYSELYTUTKIMUS Kyselytutkimus jaettiin 150 asuintaloon Pirkkalan kunnan alueella. Pirkkala on noin asukkaan kunta Tampereen vieressä. Pääosa kohteista oli Pirkkalan kunnan luovuttamia vuokratontteja Kyselytutkimuksessa kysyttiin rakennuksen perustietoja sekä tietoja tulisijan ja savupiipun asennuksesta ja tulisijan käytöstä. Saatekirjeessä kehotettiin vastaamaan myös, vaikka asunnossa ei ole tulisijaa tai sitä ei käytetä. Kyselylomake on esitetty liitteessä 1. 3 KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET Kyselytutkimukseen saatiin 48 vastausta. Vastausprosentti oli 32 %. Kooste kyselytutkimuksen vastauksista on esitetty liitteessä 2. Rakennukset olivat valmistuneet pääasiassa vuoden 2005 jälkeen. Valtaosassa asunnoissa oli yksi tulisija, joka melkein aina oli varaava takka. Vain yhdessä asunnossa ei ollut yhtään tulisijaa. Yleisin savupiipputyyppi oli harkkopiippu, joita oli enemmän kuin metallipiippuja ja tiilipiippuja yhteensä. Rakennusten päälämmitysmuotona oli lähes kaikissa sähkö tai maalämpö. Tulisijaa käytetään pääasiassa lisälämmitysmuotona. Yläpohjan eristeenä kohteissa oli lähes kaikissa puhalluseriste, joka oli lasivilla, kivivilla tai sellueriste. Yleisin yläpohjan eristepaksuus oli mm. Tiilipiipun oli lähes poikkeuksetta tehnyt muurari. Harkkopiipun asentaja oli suurimmassa osassa rakennusyritys, mutta myös itse asentaminen oli tavallista. Metallipiipuista 5 oli asennettu itse, 5 oli asentanut rakennusyritys ja 4 oli asentanut savupiippuvalmistaja. Varaavat tulisijat on lähes aina asentanut tulisijavalmistaja. Kiukaat on tavallista asentaa itse.

6 5 (73) Koivua käyttivät polttopuuna lähes kaikki vastanneista. Muita polttoaineita olivat kuusi, mänty, leppä, haapa ja rakennusjätelauta. Savupiipun vetoa pitivät hyvänä kaikki vastaajat yhtä lukuun ottamatta. Suurin osa savupiipuista oli 4-7 metriä korkeita. Yli 7 metriä korkeat savupiiput olivat pääasiassa harkkopiippuja. Varaavia tulisijoja ja kiertoilmatakkoja lämmitetään varsinkin talvella usein, mutta myös keväällä ja syksyllä niiden lämmittäminen on tavallista. Kiukaita lämmitetään melko tasaisesti ympärivuoden. Puolella varaavista tulisijoista oli iän puolesta mahdollista olla CE-merkintä ja hieman alle puolella ilmoitettiin olevan CE-merkintä. Kiukaista neljällä ilmoitettiin olevan CE-merkintä. Kuitenkin kiukaista vain kaksi oli alle 4 vuotta vanhoja, jolloin CE-merkintä on ollut mahdollinen kiukaille ja niistäkin toinen oli kertalämmitteinen kiuas. Kertalämmitteisille kiukaille ei ole mahdollista saada CE-merkintää. Kaikkien kiertoilmatakkojen ilmoitettiin olevan CE-merkittyjä. Vastausten perusteella tulisijoja käytetään pääasiassa käyttöohjeen mukaan, jos tulisijalla on käyttöohjeet. Vain yksi vastaaja myönsi, ettei käytä tulisijaa käyttöohjeen mukaan. Tätä ei kuitenkaan voida tulkita niin, että kaikki käyttäjät noudattaisivat orjallisesti ohjeissa olevia puumääriä ja tulisijan vetoasetuksia. Kyselytutkimus ei anna kuvaa koko Suomen tulisijaja savupiippukannasta eikä niiden käytöstä. Kyselytutkimuksesta saa kuitenkin melko hyvän kuvan uusien asuintalojen tulisijoista ja savupiipuista sekä niiden käytöstä. 4 SAUNAN PUUKIUKAIDEN KENTTÄKOKEET Yhdelle CE-merkitylle ja yhdelle CE-merkitsemättömälle kiukaalle suoritettiin kentällä mittaus todellisen käytön aikana. Todellisen käytön aikana kiuasta lämmitettiin ja saunassa kylvettiin. Kokeessa mitattiin savupiipusta savukaasujen lämpötilaa ja vetoa mahdollisimman tarkasti standardin EN määrittämästä paikasta. Lisäksi mitattiin saunan lämpötilaa. Kokeen aikana kirjattiin ylös puumäärät ja lisäysvälit. Tutkimuksessa oli mahdollista testata vain yhtä CE-merkittyä saunan kiuasta, koska saunan kiukaiden CE-merkintä on ollut mahdollista hyvin lyhyen ajan eikä enempää kohteita saatu. Testatulle CE-merkitylle kiukaalle ei suoritettu standardin mukaista koetta, koska olosuhteet poikkesivat merkittävästi standardin mukaisista olosuhteista erityisesti saunahuoneen osalta. Testattujen kiukaiden tiedot on esitetty taulukossa 1. Kiukaiden ja savupiippujen rakenne sekä savukaasun lämpötilan ja paineen mittauskohdat on esitetty liitteen 3 kuvissa 3.2 ja 3.3 sekä taulukossa 2. Kokeissa saunan lämpötilaa mitattiin saunan keskeltä 300 mm saunan katosta. Taulukko 1 Kiukaiden tiedot Korkeus [mm] leveys syvyys Paino (ilman kiviä) Teho [kw] Kiuas kg 25 Kiuas

7 6 (73) Taulukko 2 Savukaasujen lämpötilan ja paineen mittauksen sijainti sekä savupiipun mitat kiukaille suoritetuissa kokeissa. Etäisyys Savupiipun Hormin Tulisija tulisijasta pituus halkaisija Kiuas mm 3,5 m 114 mm Kiuas mm 6 m 1/2-kiven hormi 4.1 Koe kiukaalle 1 Testattu kiuas sijaitsi hirrestä rakennetussa rantasaunassa. Saunan seinien sisämitat olivat 2,8 m x 2,75 m saunan sisäkorkeus räystäällä oli 2,25 m ja harjalla 2,75 m. Saunan tilavuus oli noin 19 m 3. Kuvassa 1 on esitetty kiuas ja sauna. Kiuas oli tarkoitettu 8 20 m 3 kokoiseen saunaan. Tulisijan CE-merkinnän kokeissa aloituspanos nimellistestissä oli 4 kg ja lisäyspanos 2,8 kg. Turvallisuustestissä panoskoko oli 4,3 kg. Suoritetussa kokeessa puupanokset olivat samaa luokkaa kuin nimellistestin lisäyspanos. Puupanokset suoritetussa kokeessa on esitetty taulukossa 3. Ulkolämpötila kokeen aikana oli 0 C, mikä oli myös rantasaunan lämpötila kokeen alkaessa. Vaikka olosuhteet olivat rankat, on tällainen kuitenkin rantasaunan kiukaalle normaalia käyttöä. Joskus lämmitys aloitetaan saunan lämpötilan ollessa reilusti pakkasen puolella. Ajanhetkellä 169 minuuttia kokeen alusta mittaus katkesi sähkökatkoksen vuoksi. Kuva 1 Kiuas 1 ja rantasauna ulkoa kuvattuna.

8 7 (73) Taulukko 3 Puupanokset kiukaan 1 kokeen aikana. Aika [min] Panos [kg] 2,6 2 2,1 2,8 2,8 2,4 2,4 4.2 Koe kiukaalle 2 Testattu kiuas oli asennettu asuintalon saunaan. Saunan seinien sisämitat olivat 2,04 m x 1,95 m saunan sisäkorkeus oli 2,27 m. Saunan tilavuus oli noin 9 m 3. Ulkolämpötila kokeen aikana oli 8 C. Testattu kiuas on esitetty kuvassa 2. Kiuasta ei ollut CE-merkitty eikä sen käyttöohjeita ollut saatavilla. Kiukaan lämmitystapana oli asukkaan tavanomainen lämmitystapa. Puupanokset kokeessa on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4 Puupanokset kiukaan 2 kokeen aikana. Aika [min] Panos [kg] 6 4 2,5 Kuva 2 Kiukaan 2 testissä savukaasujen lämpötilaa mitattiin kiukaan takaa liitinhormista ja savupellin raosta (kuvan yläreunassa).

9 8 (73) 5 KAMIINOIDEN KENTTÄKOKEET Kenttäkokeissa suoritettiin koesarja kolmelle samanlaiselle CE-merkitylle kamiinalle. Kamiinoille tehtiin mahdollisimman tarkasti standardin EN mukainen nimellistehotesti. Kokeissa mitattiin savupiipusta savukaasujen lämpötilaa ja vetoa. Kokeet poikkesivat standardin mukaisista kokeista siinä, ettei niissä kamiinan vetoa ollut ohjattu. Kokeiden aikana kirjattiin ylös puumäärät ja lisäysvälit. Lisäksi yhdelle CE-merkitsemättömälle kamiinalle suoritettiin mittaus todellisen käytön aikana. Testattujen kamiinoiden tiedot on esitetty taulukossa 5. Kamiinan ja savupiipun rakenne sekä savukaasun lämpötilan ja paineen mittauskohdat on esitetty liitteen 3 kuvassa 3.4 ja taulukossa 6. Taulukko 5 Testattujen kamiinoiden tiedot. Korkeus [mm] leveys syvyys Paino [kg] Teho [kw] Kamiina ,5 Kamiina Taulukko 6 Savukaasujen lämpötilan ja paineen mittauksen sijainti sekä savupiipun mitat kamiinoille suoritetuissa kokeissa. Tulisija Etäisyys tulisijasta Savupiipun kokonaispituus Hormin halkaisija Kamiina mm 7500 mm 134 mm Kamiina 2 50 mm 4600 mm 150 mm Kamiina 3 50 mm 4000 mm 150 mm Kamiina 4 * * * Kamiina mm 4000 mm 130 mm * Kamiinaa 4 ei testattu 5.1 Koesarja samanlaisille kamiinoille Koesarjassa lämmitystapana käytettiin kamiinan nimellistehotestiä jäljittelevää koetta. Puupanoksina käytettiin nimellistestin mukaisia puupanoksia, mutta lisäysajat poikkesivat nimellistehotestistä. Puupanokset ja lisäysajat on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7 Puupanokset ja lisäysajat kamiinoiden testien aikana. Panos [kg] 1,4 1,4 1,4 1,4 Kamiina Aika Kamiina [min] Kamiina

10 9 (73) Koe kamiinalle 1 Testattu kamiina sijaitsi 2-kerroksisen asuintalon alakerrassa. Ulkolämpötila kokeen aikana oli 26 C. Testattu kamiina on esitetty kuvassa 3. Savukaasujen lämpötilan ja savupiipun vedon mittaus on esitetty kuvassa 4. Kuva 3 Testattu kamiina 1. Kuva 4 Kamiinan 1 savukaasujen lämpötilaa mitattiin savupiippuelementtien liitoksesta 1.19 m tulisijan yläpuolelta.

11 10 (73) Koe kamiinalle 2 Testattu kamiina sijaitsi 2-kerroksisen asuintalon yläkerrassa. Ulkolämpötila kokeen aikana oli 22 C. Testattu kamiina on esitetty kuvassa 5. Kuva 5 Kamiinan 2 testissä savukaasujen lämpötilaa mitattiin 50 mm tulisijan yläpuolelta. Koe kamiinalle 3 Testattu kamiina sijaitsi 1-kerroksisessa asuintalossa. Ulkolämpötila kokeen aikana oli 7 C. Kamiinan päältä lähti metallinen savupiippu 0,95 m matkalla puolieristettynä savupiippuna, jonka jälkeen savupiippu jatkui täysin eristettynä. Testattu kamiina on esitetty kuvassa 6. Kuva 6 Kamiinan 3 testaus.

12 11 (73) Kamiina 4 Kamiinaa 4 ei testattu sen virheellisen asennustavan vuoksi. Kamiinan tulipesästä puuttuivat verhouslevyt. Tulipesä on esitetty kuvassa 7. Kuvassa 8 on esitetty toisen kamiinan tulipesä, jossa verhouslevyt olivat paikoillaan. Lisäksi kamiinan päällä olevat ilmankiertoaukot oli peitetty keraamisella villalla ja suojapannalla. Kuvassa 9 on esitetty kamiina 4. Kuvassa 10 on esitetty kamiina, jossa ilmankiertoa ei ole estetty. Asennusvirheiden vuoksi tulisijan ulkopinta olisi saattanut kuumentua liian suureksi, jonka seurauksena tulisija olisi saattanut vaurioitua tai aiheuttaa palovaaran. Kuvat 7 ja 8 Kamiinan 4 tulipesästä puuttui vermikuliittiverhous (vasen kuva). Oikealla kuva kamiinasta, jossa verhous oli paikoillaan. Kuvat 9 ja 10 Kamiinan 4 päällä olevat ilmankiertoaukot oli suljettu keraamisella villalla ja suojapannalla (vasen kuva). Oikealla kuva kamiinasta, jossa ilmankiertoa ei ole estetty.

13 12 (73) 5.2 Kamiinan 5 todellisen käytön testi Kamiinalla 5 ei ollut CE-merkintää eikä sen käyttöohjetta ollut saatavilla. Testattu kamiina on esitetty kuvassa 11. Testattu kamiina sijaitsi 1-kerroksisessa rakennuksessa. Ulkolämpötila kokeen aikana oli 10 C. Kamiinan lämmitystapana oli asukkaan tavanomainen lämmitystapa. Puupanokset kokeessa on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8 Puupanokset kamiinan 5 kokeen aikana. Aika [min] Panos [kg] 5,4 2,5 3,8 2 2,1 Kuva 11 Kamiina 5 ja testissä käytetty puupanos. 6 VARAAVIEN TULISIJOJEN KENTTÄKOKEET Kenttäkokeissa viidelle varaavalle tulisijalle suoritettiin mahdollisimman tarkasti standardin EN mukainen normaalin käytön testi. Puupanoksina käytettiin normaalin käytön testin mukaisia puupanoksia. Kokeissa mitattiin savupiipusta savupellin kohdalta savukaasujen lämpötilaa ja vetoa. Kokeiden aikana kirjattiin ylös puumäärät ja lisäysvälit. Testattujen varaavien tulisijojen tiedot on esitetty taulukossa 9. Varaavan tulisijan ja savupiipun rakenne sekä savukaasun lämpötilan ja paineen mittauskohdat on esitetty liitteen 3 kuvissa 3.5 ja 3.6. sekä taulukossa 10. Taulukko 9 Testattujen varaavien tulisijojen tiedot. Korkeus [mm] leveys syvyys Paino [kg] Hyötysuhde Varaava tulisija % Varaava tulisija % Varaava tulisija % Varaava tulisija % Varaava tulisija %

14 13 (73) Taulukko 10 Savukaasujen lämpötilan ja paineen mittauksen sijainti sekä savupiipun mitat Etäisyys Liitos Savupiipun Hormin Tulisija tulisijasta savupiippuun pituus halkaisija Varaava tulisija mm 1770 mm 8,5 m 200 mm Varaava tulisija mm 500 mm 7,8 m 180 mm Varaava tulisija mm 500 mm 11 m 150 mm Varaava tulisija mm Päältä 7,4 m 150 mm Varaava tulisija mm Päältä 8 m 150 mm Koe varaavalle tulisijalle 1 Testattu varaava tulisija sijaitsi 3-kerroksisen asuintalon keskimmäisessä kerroksessa. Ulkolämpötila kokeen aikana oli 4 C. Savupiippuna oli harkkopiippu, joka oli varaavan tulisijan vieressä. Tulisijan liitos savupiippuun sijaitsi 1,77 m korkeudella. Tulisijassa oli tulisijan perusmallista poiketen sytytyspelti ja 250 mm korkea korokepala. Testattu varaava tulisija 1 on esitetty kuvassa 12. Puupanokset ja lisäysajat varaavalla tulisijalla 1 on esitetty taulukossa 11. Kuva 12 Varaava tulisija 1 kokeen aikana.

15 14 (73) Taulukko 11 Puupanokset varaavan tulisijan 1 kokeen aikana. Aika [min] Panos [kg] Koe varaaville tulisijoille 2 ja 3 Testatut varaavat tulisijat 2 ja 3 sijaitsivat 3-kerroksisen asuintalossa siten, että varaava tulisija 3 oli alimmassa ja varaava tulisija 2 keskimmäisessä kerroksessa. Savupiippuna oli harkkopiippu, joka oli varaavien tulisijojen vieressä. Tulisijojen liitos savupiippuun sijaitsi molemmissa tulisijoissa 0,5 m korkeudella lattiasta. Tulisijat olivat samalta valmistajalta, mutta eri mallia. Tulipesien rakenne ja lisäysohjeet olivat tulisijoissa kuitenkin samanlaiset. Tulisijoja lämmitettiin samaan aikaan siten, että varaava tulisija 3 sytytettiin ensin ja varaava tulisija 2 sytytettiin noin 10 minuuttia myöhemmin. Ulkolämpötila kokeiden aikana oli 10 C. Testatut varaavat tulisijat 2 ja 3 on esitetty kuvissa 13 ja 14. Puupanokset ja lisäysajat tulisijojen 2 ja 3 kokeissa on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12 Puupanokset varaavilla tulisijoilla 2 ja 3. Panos [kg] Varaava tulisija 2 Aika [min] Varaava tulisija 3 Aika [min] Kuvat 13 ja 14 Varaava tulisija 2 ja savupellit, joiden kohdalta mittaukset tehtiin (vasen kuva). Varaava tulisija 3 (oikea kuva).

16 15 (73) Koe varaavalle tulisijalle 4 Testattu varaava tulisija sijaitsi 2-kerroksisen asuintalon alimmassa kerroksessa. Savupiippuna oli metallisavupiippu, joka oli varaavan tulisijan päällä. Tulisija sai korvausilman rakennuksen alapohjasta tulisijaan johdetun ilmastointiputken kautta. Ulkolämpötila kokeen aikana oli 6 C. Testattu varaava tulisija on esitetty kuvassa 15. Puupanokset ja lisäysajat on esitetty taulukossa 13. Taulukko 13 Puupanokset varaavan tulisijan 4 kokeen aikana. Aika [min] Panos [kg] Kuva 15 Varaava tulisija 4.

17 16 (73) Koe varaavalle tulisijalle 5 Testattu varaava tulisija sijaitsi 2-kerroksisen asuintalon alimmassa kerroksessa. Savupiippuna oli metallisavupiippu, joka oli varaavan tulisijan päällä. Ulkolämpötila kokeen aikana oli 10 C. Testattu varaava tulisija on esitetty kuvassa 16. Puupanokset ja lisäysajat on esitetty taulukossa 14. Taulukko 14 Puupanokset varaavan tulisijan 5 kokeen aikana. Aika [min] Panos [kg] 2,5 2,5 2,5 2,5 Kuva 16 Varaava tulisija 5 kokeen aikana. 7 KOKEIDEN TULOKSET 7.1 Kiukaille suoritettujen kokeiden tulokset Testattujen saunan kiukaiden savukaasujen lämpötilat ja veto sekä saunan lämpötilat on esitetty liitteessä 4. Kiukaiden savukaasujen lämpötilat on esitetty taulukoissa 15 ja 16. Savupiipun veto kiukailla on esitetty taulukossa 17. Taulukko 15 Savukaasujen lämpötilat kiukaalla 1. CE-merkintä Saunomiskoe Nimellisteho Turvallisuus Liitinhormi Keskiarvo 291 C 411 C Korkein 384 C 503 C 1,5 m tulisijasta 355 C 441 C

18 17 (73) Taulukko 16 Savukaasujen lämpötilat kiukaalla 2. Liitinhormi Keskiarvo 482 C Korkein 642 C 1,2 m tulisijasta 292 C 369 C Taulukko 17 Savupiipun veto kiukailla. Tulisijat CE-merkintä Keskiarvo kokeesta Kiuas 1 12 Pa 15 Pa Kiuas 2-25 Pa 7.2 Yhteenveto kiukaille suoritetuista kokeista Kiukaan 1 lämmityksen aikana savukaasujen lämpötilat nousivat pitkäksi ajaksi turvallisuustestin korkeinta lämpötilaa korkeammiksi. Kyseisellä kiukaalla savukaasujen lämpötilat nimellistehotestissä ja turvallisuustestissä ovat samaa luokkaa. Savupiipun veto kokeen aikana oli samaa luokkaa kuin turvallisuustestissä. Savukaasujen lämpötilat liitinhormista mitattuna olivat noin 100 C korkeampia kuin 1,5 m korkeammalta mitattuna. Tässä tapauksessa tämä lämpötila oli mitoittava, koska savupiippu oli johdettu seinän läpi heti liitinhormin jälkeen. Kiuas 2 ei ollut CE-merkitty, joten sen mittaustuloksia ei voi verrata laboratoriotesteihin. Kokeessa lämpötila ero liitinhormissa ja savupiipussa 1,2 m korkeudella oli C. Suureen lämpötilaeroon voi olla syynä kiukaan ja savupiipun epätiivis liitos tai mahdollisesti savupiipun jäähdyttävä vaikutus. Veto kiukaan 2 testissä oli keskimäärin 25 Pa. CE-merkityn kiukaan kokeen perusteella voidaan päätellä, että savukaasujen lämpötilat ja veto voivat olla kentällä korkeampia kuin standardin mukaisissa testeissä. Tässä tapauksessa todellinen käyttö oli rajumpaa kuin testaus. 7.3 Kamiinoille suoritettujen kokeiden tulokset Kamiinoiden savukaasujen lämpötilat on esitetty liitteessä 5. Savukaasujen lämpötilat kamiinoilla 1-3 on esitetty taulukossa 18. Savukaasujen lämpötilat kamiinalla 5 on esitetty taulukossa 19. Savupiipun veto kamiinoilla on esitetty taulukossa 20. Taulukko 18 Savukaasujen lämpötilat kamiinoilla 1-3. CE-merkintä Kamiina 1 Kamiina 2 Kamiina 3 Keskiarvo 330 C 424 C 435 C 477 C Korkein 525 C 592 C 608 C Taulukko 19 Savukaasujen lämpötilat kamiinalla 5. Liitinhormi Keskiarvo 387 C Korkein 820 C 0,7 m tulisijasta 373 C 748 C

19 18 (73) Taulukko 20 Savupiipun veto kamiinoilla. Tulisijat CE-merkintä Keskiarvo kokeesta Kamiina 1 12 Pa 33 Pa Kamiina 2 12 Pa 35 Pa Kamiina 3 12 Pa 29 Pa Kamiina 4 12 Pa * Kamiina 5-26 Pa * Kamiinaa 4 ei testattu 7.4 Yhteenveto kamiinoille suoritetuista kokeista Suoritetussa koesarjassa kolmelle samanlaiselle kamiinalle savukaasujen keskiarvolämpötilat olivat noin 100 C korkeampia kuin CE-merkinnässä ilmoitetut lämpötilat. Mahdollisesti suurimpana syynä korkeampiin lämpötiloihin oli savupiippujen veto, joka oli kokeissa lähes 3-kertainen ilmoitettuun vetoon verrattuna. Lisäksi savukaasujen lämpötilan mittauskohta oli kaikissa kokeissa lähempänä tulisijaa kuin standardin mukainen mittauskohta eikä tulisijoissa ollut, standardin mukaisesta testauksesta poiketen, 330 mm eristämätöntä savuhormia. Kamiina 5 ei ollut CE-merkitty, joten sen mittaustuloksia ei voi verrata laboratoriotesteihin. Kamiinan savukaasujen lämpötilat olivat hetkellisesti yli 700 C. Lisäksi savupiipun veto oli kokeessa keskimäärin 26 Pa. 7.5 Varaaville tulisijoille suoritettujen kokeiden tulokset Varaavien tulisijojen savukaasujen lämpötilat ja veto on esitetty liitteessä 6. Savukaasujen lämpötilat varaavilla tulisijoilla 1-5 on esitetty taulukoissa Savupiipun veto varaavilla tulisijoilla on esitetty taulukossa 26. Taulukko 21 Savukaasujen lämpötilat varaavalla tulisijalla 1. CE-merkintä Normaalin käytön testi Turvallisuus testi Koe kentällä Keskiarvo 238 C 184 C Korkein 414 C 256 C Taulukko 22 Savukaasujen lämpötilat varaavalla tulisijalla 2. CE-merkintä Koe kentällä Keskiarvo 215 C 231 C Korkein 297 C Taulukko 23 Savukaasujen lämpötilat varaavalla tulisijalla 3. CE-merkintä Koe kentällä Keskiarvo 225 C 214 C Korkein 295 C

20 19 (73) Taulukko 24 Savukaasujen lämpötilat varaavalla tulisijalla 4. CE-merkintä Anturi 3 mm Anturi 6 mm Keskiarvo 253 C 233 C 222 C Korkein 299 C 290 C Taulukko 25 Savukaasujen lämpötilat varaavalla tulisijalla 5. CE-merkintä Koe kentällä Keskiarvo 209,6 C 272 C Korkein 344 C Koe kentällä Taulukko 26 Savupiipun veto varaavilla tulisijoilla. Tulisijat CE-merkintä Keskiarvo kokeesta Varaava tulisija 1 12 Pa 15 Pa Varaava tulisija 2 16 Pa 25 Pa Varaava tulisija 3 16 Pa 23 Pa Varaava tulisija 4 13 Pa 33 Pa/37 Pa Varaava tulisija 5 11 Pa 33 Pa 7.6 Yhteenveto varaaville tulisijoille suoritetuista kokeista Varaavan tulisijan 1 kokeessa savukaasujen lämpötila oli matalampi kuin CE-merkkinnässä ilmoitettu lämpötila. Savupiipun veto oli kokeessa hieman korkeampi kuin ilmoitettu veto tulisijalla. Varaavan tulisijan 2 kokeessa savukaasujen lämpötila oli hieman korkeampi kuin CE-merkinnässä ilmoitettu lämpötila. Savukaasujen lämpötilan mittauskohta oli suunnilleen sama kuin EN-standardin mukaisessa kokeessa. Savupiipun veto kokeessa oli noin 1,5-kertainen tulisijan ilmoitettuun vetoon verrattuna. Varaavan tulisijan 3 kokeessa savukaasujen lämpötila oli hieman matalampi kuin CE-merkinnässä ilmoitettu lämpötila. Savukaasujen lämpötilan mittauskohta oli kuitenkin noin 3 m korkeammalla kuin EN-standardin mukaisessa kokeessa, mikä laskee savukaasujen lämpötilaa. Savupiipun veto kokeessa oli noin 1,4-kertainen tulisijan ilmoitettuun vetoon verrattuna. Varaavan tulisijan 4 kokeessa savukaasujen lämpötila oli hieman matalampi kuin CE-merkinnässä ilmoitettu lämpötila. Savupiipun veto kokeessa oli noin 2,5-kertainen tulisijan ilmoitettuun vetoon verrattuna. Kokeessa savukaasujen lämpötilaa ja vetoa mitattiin kahdella erilaisella anturilla. Anturin vaikutus keskimääräiseen savukaasujen lämpötilaan kokeen aikana oli 11 C. Anturi, jonka massa on pienempi, reagoi lämpötilan muutokseen nopeammin. Myös savupiipun vedon mittauksen arvot olivat antureilla hieman erilaiset. Varaavan tulisijan 5 kokeessa savukaasujen lämpötila oli jonkin verran korkeampi kuin CE-merkinnässä ilmoitettu lämpötila. Savupiipun veto kokeessa oli noin 3-kertainen tulisijan ilmoitettuun vetoon verrattuna.

21 20 (73) Osalla varaavista tulisijoista savukaasujen lämpötila oli korkeampi kuin laboratoriotesteissä ja osalla taas matalampi. Kaikilla varaavilla tulisijoilla savupiipun veto oli suurempi kuin tulisijan ilmoitettu veto. varaavalla tulisijalla 5 veto oli jopa 3-kertainen ilmoitettuun vetoon verrattuna. 8 JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksessa suoritetun kyselytutkimuksen mukaan uusissa omakotitaloissa on yleensä yksi tulisija, joka on melkein aina varaava tulisija. Tulisijaa käytetään pääasiassa lisälämmön lähteenä. Käytetyin savupiipputyyppi on harkkopiippu. Yleisin eristepaksuus yläpohjassa on mm. Metallipiiput ja kiukaat asennetaan muita savupiippu ja tulisijatyyppejä useammin itse. Itse asentaminen lisää asennusvirheiden riskiä. Itse asentaessa ei välttämättä osata valita tulisijaan lämpötilaluokaltaan sopivaa savupiippua. Kiukaiden kohdalla riski kasvaa, koska kiukaiden savukaasujen lämpötilat ovat yleensä korkeita. Lisäksi metallipiippujen asennusvirheet saattavat aiheuttaa paloriskin muita savupiipputyyppejä herkemmin, koska niiden pinta lämpenee nopeammin, sillä niissä ei ole niin paljon varaavaa massaa. CE-merkitylle kiukaalle suoritetussa kenttäkokeessa savukaasujen lämpötilat olivat pitkiä aikoja korkeampia kuin turvallisuustestin korkein lämpötila. Kolmelle samanlaiselle kamiinalle tehdyllä koesarjassa tulokset olivat keskenään hyvin samansuuntaisia. Kaikissa kokeissa savukaasujen keskimääräinen lämpötila oli korkeampi kuin tulisijan CE-merkinnässä ilmoitettu lämpötila. Savupiipun veto kokeissa oli huomattavasti korkeampi kuin tulisijan ilmoitettu veto. Varaaville tulisijoille suoritetuissa kenttäkokeissa savukaasujen keskimääräinen lämpötila oli joillakin tulisijoilla korkeampi ja joillakin tulisijoilla matalampi kuin tulisijan CE-merkinnässä ilmoitettu lämpötila. Savupiipun veto oli kaikilla varaavilla tulisijoilla merkittävästi korkeampi kuin tulisijan ilmoitettu veto. Tutkimuksessa tehtyjen kokeiden perusteella voidaan päätellä, että todelliset olosuhteet voivat poiketa merkittävästi laboratorio olosuhteista. Erityisesti savupiipun veto oli kaikissa kokeissa suurempi kuin laboratoriotesteissä käytetään. Savukaasujen lämpötilat olivat kuudella tulisijalla korkeampia kuin laboratoriotesteissä ja kolmella tulisijalla matalampia kuin laboratoriotesteissä. Savukaasujen lämpötilaan ja savupiipun vetoon vaikuttaa monta asiaa ja on vaikea arvioida kuinka paljon eri seikat vaikuttavat. Kenttämittauksissa mittauskohta oli lähes kaikissa kokeissa lähempänä tulisijaa kuin standardien mukainen mittauskohta, mutta varaavalla tulisijalla 3 merkittävästi kauempana. Mittauskohdan ollessa lähempänä tulisijaa, mittauksissa saadaan suurempia arvoja. Kokeissa vaihtui lisäksi savupiipputyyppi, hormikoko ja savupiipun pituus.

22

23 22 (73) Liite 1: Kyselylomake tulisijojen käytöstä Liite 1 (1/3)

24 23 (73) Liite 1 (2/3)

25 24 (73) Liite 1 (3/3)

26 25 (73) Liite 2: Kyselytutkimuksen vastaukset Liite 2 (1/21) Kuva 2.1 Vastaajien ikä Kuva 2.2 Rakennuksen valmistumisvuosi Kuva 2.3 Tulisijojen määrä asunnossa

27 26 (73) Kuva 2.4 Tulisijojen tyypit Liite 2 (2/21) Kuva 2.5 Savupiipputyypit Kuva 2.6 Yläpohjan eristeen tyyppi

28 27 (73) Kuva 2.7 Yläpohjan eristepaksuus Liite 2 (3/21) Kuva 2.8 Rakennuksen päälämmitysmuoto Kuva 2.9 Rakennuksen lisälämmitysmuoto

29 28 (73) Kuva 2.10 Tiilipiipun asentaja Liite 2 (4/21) Kuva 2.11 Harkkopiipun asentaja Kuva 2.12 Metallipiipun asentaja

30 29 (73) Kuva 2.13 Tiilipiipun pituus Liite 2 (5/21) Kuva 2.14 Harkkopiipun pituus Kuva 2.15 Metallipiipun pituus

31 30 (73) Kuva 2.16 Käytetty polttoaine Liite 2 (6/21) Kuva 2.17 Onko sulkupellissä häkäreikä Kuva 2.18 Rakennuksen ilmastoinnin sulkeminen lämmityksen ajaksi

32 31 (73) Varaavat tulisijat Kuva 2.19 Varaavan tulisijan ikä* Liite 2 (7/21) * Varaavan tulisijan CE-merkintä on ollut mahdollinen 7 vuotta ja pakollinen noin vuoden. Kuva 2.20 Varaavan tulisijan asentaja Kuva 2.21 Varaavan tulisijan käyttötarkoitus

33 32 (73) Kuva 2.22 Käytättekö varaavaa tulisijaa käyttöohjeen mukaan Liite 2 (8/21) Kuva 2.23 Onko varaava tulisija CE-merkitty Kuva 2.24 Varaavan tulisijan lämmityskertojen määrä kuukaudessa keväällä

34 33 (73) Kuva 2.25 Varaavan tulisijan lämmityskertojen määrä kuukaudessa kesällä Liite 2 (9/21) Kuva 2.26 Varaavan tulisijan lämmityskertojen määrä kuukaudessa syksyllä Kuva 2.27 Varaavan tulisijan lämmityskertojen määrä kuukaudessa talvella

35 34 (73) Kuva 2.28 Varaavan tulisijan lämmitysaika vuorokaudessa Liite 2 (10/21) Kuva 2.29 Pesälliset varaavan tulisijan lämmityskerralla Kuva 2.30 Varaavan tulisijan pesän täyttöaste sytytyksessä

36 35 (73) Kuva 2.31 Varaavan tulisijan pesän täyttöaste lämmitysvaiheessa Liite 2 (11/21) Kuva 2.32 Millä varaavan tulisijan vetoa säädetään Kuva 2.33 Varaavan tulisijan vedonsäädön asento sytytyksessä

37 36 (73) Kuva 2.34 Varaavan tulisijan vedonsäädön asento lämmityksen aikana Liite 2 (12/21) Kuva 2.35 Varaavan tulisijan vedonsäädön asento viimeisen lisäyksen jälkeen Kuva 2.36 Onko varaavassa tulisijassa kesä-/sytytyspeltiä

38 37 (73) Kuva 2.37 Mikä savupiippu varaavaan tulisijaan on liitetty Liite 2 (13/21) Kuva 2.38 Varaavan takan puumäärä yhdellä lämmityskerralla* * Kilomäärä on arvioitu klapimäärän ja klapien koon mukaan siten, että ison klapin painoksi on arvioitu 1,3 kg, keskikokoisen klapin painoksi 0,8 kg ja pienen klapin painoksi 0,2 kg.

39 38 (73) Saunan kiukaat Kuva 2.39 Kiukaan ikä* Liite 2 (14/21) * Kiukaan CE-merkintä on ollut mahdollinen alle 4 vuotta ja pakollinen noin vuoden. Kuva 2.40 Kiukaan asentaja Kuva 2.41 Onko kiuas jatkuva vai kertalämmitteinen* * Kertalämmitteisen kiukaan CE-merkintä ei ole mahdollinen.

40 39 (73) Kuva 2.42 Onko kiuas CE-merkitty Liite 2 (15/21) Kuva 2.43 Käytättekö kiuasta käyttöohjeen mukaan Kuva 2.44 Kiukaan lämmityskertojen määrä kuukaudessa keväällä

41 40 (73) Kuva 2.45 Kiukaan lämmityskertojen määrä kuukaudessa kesällä Liite 2 (16/21) Kuva 2.46 Kiukaan lämmityskertojen määrä kuukaudessa syksyllä Kuva 2.47 Kiukaan lämmityskertojen määrä kuukaudessa talvella

42 41 (73) Kuva 2.48 Kiukaan lämmitysaika vuorokaudessa Liite 2 (17/21) Kuva 2.49 Pesälliset kiukaan lämmityskerralla Kuva 2.50 Kiukaan pesän täyttöaste sytytyksessä

43 42 (73) Kuva 2.51 Kiukaan pesän täyttöaste lämmitysvaiheessa Liite 2 (18/21) Kuva 2.52 Millä kiukaan vetoa säädetään Kuva 2.53 Kiukaan vedonsäädön asento sytytyksessä

44 43 (73) Kuva 2.54 Kiukaan vedonsäädön asento lämmityksen aikana Liite 2 (19/21) Kuva 2.55 Kiukaan vedonsäädön asento viimeisen lisäyksen jälkeen Kuva 2.56 Mikä savupiippu kiukaaseen on liitetty

45 44 (73) Kuva 2.57 Kiukaan puumäärä yhdellä lämmityskerralla* Liite 2 (20/21) * Kilomäärä on arvioitu klapimäärän ja koon mukaan siten, että ison klapin painoksi on arvioitu 1,3 kg, keskikokoisen klapin painoksi 0,8 kg ja pienen klapin painoksi 0,2 kg.

46 Pesän täyttöaste sytytyksessä ja lämmityksen aikana Millä tulisijan vetoa säädetään Vedon säädön asento sytytyksessä Vedon säädön asento lämmityksen aikana Vedon säädön asento viimeisen lisäyksen jälkeen Mikä savupiippu tulisijaan on liitetty Tulisijan ikä Tulisijan asentaja Onko tulisija CE-merkitty Käytättekö tulisijaa käyttöohjeen mukaan Lämmityskertojen määrä kuukaudessa keväällä Lämmityskertojen määrä kuukaudessa kesällä Lämmityskertojen määrä kuukaudessa syksyllä Lämmityskertojen määrä kuukaudessa talvella Tulisijan lämmitysaika vuorokaudessa Pesälliset yhdellä lämmityskerralla Puumäärä yhdellä lämmityskerralla [kg]* 45 (73) Kiertoilmatakat Taulukko 2.1 Kiertoilmatakkojen vastaukset Liite 2 (21/21) Tulisija Kiertoilmatakka 8 Muurari Kyllä Kyllä ,5 3 1,2 Kiertoilmatakka 4 Rakennusyritys Kyllä Kyllä ,5 2 15,5 Kiertoilmatakka 5 Rakennetoimittaja Kyllä Kyllä ,6 * Kilomäärä on arvioitu klapimäärän ja koon mukaan siten, että ison klapin painoksi on arvioitu 1,3 kg, keskikokoisen klapin painoksi 0,8 kg ja pienen klapin painoksi 0,2 kg. Taulukko 2.2 Kiertoilmatakan lämmitystapa Tulisija Kiertoilmatakka 1/3 pesällinen Vedonsäädin Täysin auki Täysin auki Täysin auki Harkkopiippu Kiertoilmatakka Täysi pesällinen Vedonsäädin Täysin auki Täysin auki Täysin auki Metallipiippu Kiertoilmatakka 1/5 pesällinen Ilma+ilmastointi Täysin auki Puoliksi auki - Harkkopiippu

47 46 (73) Liite 3: Koemenetelmät ja mittapisteiden sijainti Liite 3 (1/6) Mittaukset Lämpötilat mitattiin NI 9213 lämpötilamoduulilla. Paine-ero mitattiin Huba Control 699 paine-ero lähettimillä. Mitta-anturina savukaasujen mittauksessa oli TPL T tai TPL T. Joissakin kokeissa savukaasujen lämpötilaa mitattiin lisäksi vaippasuojatulla termolangalla (Ø 3 mm). Mittaukset tallennettiin 15 s välein. Kokeissa käytetty mittalaitteisto on esitettykuvassa 3.1. Käytetyt mitta-anturit on esitetty kuvissa 3.2, 3.3 ja 3.4 sekä varaavien tulisijojen osalta taulukossa 3.2. Kuva 3.1 Kokeissa käytetty mittalaitteisto. Polttoaine Kokeissa polttoaineena käytettiin koivu klapeja. Polttopuiden kosteuspitoisuudet on esitetty taulukossa 3.1 Taulukko 3.1 Polttopuiden kosteuspitoisuudet kokeissa Kiuas 1 Kiuas 2 Kamiina 1 Polttopuiden kosteuspitoisuus 15 % 17 % 12 % 10 % 9,5 % 25 % 8,5 % 9 % 9 % 8 % 8 % Kamiina 2 Kamiina 3 Kamiina 5 Varaava tulisija 1 Varaava tulisija 2 Varaava tulisija 3 Varaava tulisija 4 Varaava tulisija 5

48 47 (73) Liite 3 (2/6) Kuva 3.2 Kiukaan 1 ja savupiipun rakenne sekä savukaasujen lämpötilan ja paineen mittauskohdat.

49 48 (73) Liite 3 (3/6) Kuva 3.3 Kiukaan 2 ja savupiipun rakenne sekä savukaasujen lämpötilan ja paineen mittauskohdat.

50 49 (73) Liite 3 (4/6) Kuva 3.4 Kamiinan testaustapa sekä savukaasujen lämpötilan ja paineen mittauskohdat.

51 50 (73) Taulukko 3.2 Mitta-anturit varaavien tulisijojen kokeissa. Tulisija Mitta-anturi (lämpötila) Mitta-anturi (paine) Varaava tulisija 1 TPL T TPL T Varaava tulisija 2 TPL T TPL T Varaava tulisija 3 TPL T TPL T Varaava tulisija 4 TPL T ja TPL T TPL T ja TPL T Varaava tulisija 5 TPL T TPL T Liite 3 (5/6) Kuva 3.5 Varaavien tulisijojen 1-3 testaustapa sekä savukaasujen lämpötilan ja paineen mittauskohdat.

52 51 (73) Liite 3 (6/6) Kuva 3.6 Varaavien tulisijojen 4 ja 5 testaustapa sekä savukaasujen lämpötilan ja paineen mittauskohdat.

53 52 (73) Liite 4: Kiukaiden savukaasujen lämpötilat ja veto Liite 4 (1/4) SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILA KIUKAALLA 1 *Ajanhetkellä 169 min kokeen alusta mittaus katkesi sähkökatkoksen vuoksi.

54 53 (73) SAVUPIIPUN VETO KIUKAALLA 1 Liite 4 (2/4) *Ajanhetkellä 169 min kokeen alusta mittaus katkesi sähkökatkoksen vuoksi.

55 54 (73) SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILA KIUKAALLA 2 Liite 4 (3/4)

56 55 (73) SAVUPIIPUN VETO KIUKAALLA 2 Liite 4 (4/4) *Kokeen alusta jätetty pois virheellistä mittausdataa.

57 56 (73) Liite 5: Kamiinoiden savukaasujen lämpötilat ja veto Liite 5 (1/8) SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILA KAMIINALLE 1 SUORITETUSSA KOKEESSA

58 57 (73) Liite 5 (2/8) SAVUPIIPUN VETO KAMIINALLE 1 SUORITETUSSA KOKEESSA *Piikit vedossa 60, 90, 120 ja 130 min kohdalla johtuvat rakennuksen ulkooven aukaisusta.

59 58 (73) SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILA KAMIINALLE 2 SUORITETUSSA KOKEESSA Liite 5 (3/8)

60 59 (73) Liite 5 (4/8) SAVUPIIPUN VETO KAMIINALLE 2 SUORITETUSSA KOKEESSA

61 60 (73) SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILA KAMIINALLE 3 SUORITETUSSA KOKEESSA Liite 5 (5/8)

62 61 (73) Liite 5 (6/8) SAVUPIIPUN VETO KAMIINALLE 3 SUORITETUSSA KOKEESSA

63 62 (73) SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILA KAMIINALLE 5 SUORITETUSSA KOKEESSA Liite 5 (7/8)

64 63 (73) Liite 5 (8/8) SAVUPIIPUN VETO KAMIINALLE 5 SUORITETUSSA KOKEESSA

65 64 (73) Liite 6 (1/10) Liite 6: Varaavien tulisijojen savukaasujen lämpötilat ja veto SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILA VARAAVALLE TULISIJALLE 1 SUORITETUSSA KOKEESSA

66 65 (73) SAVUPIIPUN VETO VARAAVALLE TULISIJALLE 1 SUORITETUSSA KOKEESSA Liite 6 (2/10) * Vedon mittaus alkaa 15 min kokeen alusta mitta-anturin vaihdon vuoksi (ensimmäinen mitta-anturi oli tukkeutunut).

67 66 (73) Liite 6 (3/10) SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILA VARAAVALLE TULISIJALLE 2 SUORITETUSSA KOKEESSA

68 67 (73) SAVUPIIPUN VETO VARAAVALLE TULISIJALLE 2 SUORITETUSSA KOKEESSA Liite 6 (4/10)

69 68 (73) Liite 6 (5/10) SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILA VARAAVALLE TULISIJALLE 3 SUORITETUSSA KOKEESSA

70 69 (73) SAVUPIIPUN VETO VARAAVALLE TULISIJALLE 3 SUORITETUSSA KOKEESSA Liite 6 (6/10)

71 70 (73) Liite 6 (7/10) SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILA VARAAVALLE TULISIJALLE 4 SUORITETUSSA KOKEESSA

72 71 (73) SAVUPIIPUN VETO VARAAVALLE TULISIJALLE 4 SUORITETUSSA KOKEESSA Liite 6 (8/10)

73 72 (73) Liite 6 (9/10) SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILA VARAAVALLE TULISIJALLE 5 SUORITETUSSA KOKEESSA

74 73 (73) Liite 6 (10/10) SAVUPIIPUN VETO VARAAVALLE TULISIJALLE 5 SUORITETUSSA KOKEESSA