Häkä asuintaloissa. Palotutkimuksen päivät 2013 Esa Kokki, Pelastusopisto

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Häkä asuintaloissa. Palotutkimuksen päivät 2013 Esa Kokki, Pelastusopisto"

Anja Ahola
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Häkä asuintaloissa Palotutkimuksen päivät 2013 Esa Kokki, Pelastusopisto

2 Taustaa Kuolemaan johtanut häkämyrkytys henkilöllä vuosittain Häkä ei näy, eikä sitä haista Häkävaroittimet eivät ole pakollisia asuinrakennuksissa Empiiriset havainnot todentaneet korkeita häkäpitoisuuksia kokeneiden tulisijojen käyttäjien arjessa Ennakko-oletuksia Uusavuttomilla" ei ole tulisijojen käyttökokemusta Vanhoista tulisijoista häkää huoneilmaan Savuhormin sulkupellin reikä/lovi poistaa hään Asunnon ilmanvaihto vaikuttaa häkäpitoisuuksiin 2

3 Projekti- ja ohjausryhmä Jukka Taskinen, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Ilkka Itkonen, Pohjois-Savon pelastuslaitos Juhani Vakkila, Etelä-Karjalan pelastuslaitos Jyri Silmäri, Etelä-Savon pelastuslaitos Hannu Olamo, Sisäasiainministeriö Karoliina Meurman, TUKES Kari Virranta, Nuohousalan Keskusliitto Matti Orrainen, SPEK Heikki Paakkonen, Jouni Kurola, KYS Jani Jämsä, Esa Kokki, Kari Kummunsalo, Timo Loponen, (Arja Miettinen) Pelastusopisto 3

4 Tutkimuksen tavoitteet 1.Suomalaisten kotien häkäpitoisuudet lämmityskaudella 2.Onko kokemattomien ja kokeneiden tulisijojen käyttäjissä eroja? 3.Onko eri-ikäisten tulisijojen ja hormien välillä eroja? 4.Onko erilaisten ilmanvaihtojärjestelmin varustetuissa asuinrakennuksissa eroja? 5.Onko korkeilla häkäpitoisuuksilla yhteyttä terveydentilaan? 4

Aineisto Asuntojen häkäpitoisuudet ei vapaa-ajan asunnot P- ja E-Karjala, P- ja E-Savo Palotarkastusten yhteydessä 1.1.-30.4.

5 Aineisto Asuntojen häkäpitoisuudet ei vapaa-ajan asunnot P- ja E-Karjala, P- ja E-Savo Palotarkastusten yhteydessä sivuinen kyselylomake asunnosta ja tulisijojen käytöstä 1-sivuinen kyselylomake asukkaan terveydestä 754 lomaketta 5

6 6

7 7

8 8

9 9

10 Rakennukset Lähes kaikki rakennukset oli omakotitaloja (96 %) Kolmannes rakennettu vastaa hyvin asuinrakennuskantaa Ilmanvaihto pääasiassa painovoimainen (71 %) Kolmasosassa tehty ikkunaremontti näistä 85 % painovoimaisella ilmanvaihdolla Kolmasosassa tulisijakohtainen tuloilmalähde 10

Tulisijat Lähes kaikissa rakennuksissa tulisija (99 %) joka kolmannessa 2 ja lähes yhtä usein 1 tulisija Tulisijojen käyttöaste on korkea (78 % päivittäin + 19 %

11 Tulisijat Lähes kaikissa rakennuksissa tulisija (99 %) joka kolmannessa 2 ja lähes yhtä usein 1 tulisija Tulisijojen käyttöaste on korkea (78 % päivittäin + 19 % viikoittain) Hormit useimmiten vanhoja (73 % yli 20-v) yleensä saman ikäisiä tulisijan kanssa Kaikkia hormeja ei nuohota (87 % 12 kk:n aikana) 11

12 n Tulisijat Puolet tulisijoista yli 20-v Puolet tulisijoista tehdasvalmisteisia Liesileivinuuneista, leivinuuneista, avotakoista ja lämmitysuuneista 2/3 paikallaan muurattuja Neljäsosassa savuhormeista häkäaukollinen sulkupelti Kolmasosassa rakennuksista häkähormi Pääasiallinen hään lähde leivinuuni (97 %), vaikka olisi muita tulisijoja Liesileivinuuni 313 Leivinuuni 318 Takkaleivinuuni 99 Avotakka 22 Takka 214 Kiuas 274 Muuripata 22 Lämmitysuuni 69 Lämmityskamina 21 Keskuslämm.kattila 89 Yhteensä

13 Häkäpitoisuus asunnoissa 0 ppm Nollasta poikkeavat häkäpitoisuudet [ppm] (min, max) mediaani keskiarvo keskihajonta Max pitoisuus 657 (87 %) (2, 500) min kertymä 678 (90 %) (1, 130) Tulisija usein käytössä palotarkastuksen aikana (65 %) Käytöstä aikaa yli vuorokausi 10 % Häkävaroitin harvoin (29 %) 59 % seinällä, 41 % katossa Häkävaroitin hälyttänyt harvoin (23 %) 13

14 Asukkaat ja tulisijojen käyttö Suurin osa usean hengen talouksia (74 %) Keskimääräinen ikä tulisijan pääasiallinen käyttäjällä 55 vuotta Nykyinen asunto tuttu (keskim. asuttu 21 vuotta) Tulisija tuttu (keskim. käytetty 27 vuotta) Pellin annetaan olla auki (79 % sulkee kekäleiden hehkun loputtua) Joka kolmas pitkittää palamista peltiä säätämällä Joka kolmas polttaa roskia Kaikki ei ole saanut opastusta käyttöön (44 %) 14

15 Korkea häkäpitoisuus Korkean häkäpitoisuuden raja-arvona käytettiin 30 ppm 35 mg / m 3 STM: HTP: 30 ppm / 8 tuntia Häkämittarit hälyttivät 30 ppm:ssa 15

16 Häkä vs. tulisijojen käyttö Vanhempi tulisijan käyttäjä => useammin korkea häkäpitoisuus Pidempi käyttökokemus => useammin korkea häkäpitoisuus Aikaisempi pellin sulkeminen => useammin korkea häkäpitoisuus Palamisen pitkittäminen => useammin korkea häkäpitoisuus 16

17 Häkä vs. kohteet Vanhempi leivinuuni => useammin korkea häkäpitoisuus Paikalla muurattu leivinuuni => useammin korkea häkäpitoisuus Takka & pellissä ei häkäaukkoa => useammin korkea häkäpitoisuus 17

18 Häkä vs. asukkaan terveys Oma terveydentila huono => useammin korkea häkäpitoisuus Huimausta => useammin korkea häkäpitoisuus ei korrelaatiota tupakoinnin kanssa 18

19 Keskinäiset korrelaatiot Korrelaatiot Käyttäjän ikä & tulisijan käyttökokemus Palamisen pitkittäminen & käyttäjän ikä & käyttökokemus Vanhemmat käyttäjät pitkittivät palamista Leivin uunin ikä & käyttäjän ikä & käyttökokemus Leivinuunin valmistustapa & käyttökokemus Kokeneet käyttäjillä paikalla muurattuja leivinuuneja Häkäaukko & käyttökokemus Kokeneet käyttäjillä ei häkäaukkoja hormin pellissä Vanhempi asukas => huonompi terveydentila & huimausta 19

20 Yhteenveto Joka kymmenennessä omakotitalossa häkää Häkävaroitin joka kolmannessa asunnossa Joka kymmenennessä lakisääteisestä nuohouksesta yli vuosi Melkein puolet ei ole saanut opastusta tulisijan käyttöön Vanhemmilla käyttäjillä korkeampia häkäpitoisuuksia Palamisen pitkittäminen nostaa häkäpitoisuuksia Tulisijojen ja hormien iällä ei yhteyttä häkäpitoisuuksiin Takka muttei häkäreikää => korkeampia häkäpitoisuuksia Ilmanvaihtojärjestelmällä ei yhteyttä häkäpitoisuuksiin Korkea häkäpitoisuus => huono terveydentila & huimaus 20

21 Kiitos! 21

Samankaltaiset tiedostot

HÄKÄ ASUINTALOISSA 2011. Esa Kokki

HÄKÄ ASUINTALOISSA 2011. Esa Kokki HÄKÄ ASUINTALOISSA 2011 Esa Kokki Pelastusopiston julkaisu B-sarja: Tutkimusraportit 1/2012 ISBN 978-952-5905-21-2 (pdf) ISSN 1795-9160 PELASTUSOPISTO Esa Kokki Häkä asuintaloissa 2011 Tutkimusraportit,