TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2006

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2006 Johtokunta hyväksynyt 13.3.2007

1 Toimintakertomus 2006 1. TOIMINTAKERTOMUS...2 1.1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2006 TOIMINTAAN... 2 1.2. VAIKUTTAVUUS... 3 1.2.1 TOIMINTA-AJATUS, VISIO, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET... 3 1.2.2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 4 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 8 1.3.1 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS JA TUOTTAVUUS... 8 1.3.2 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS... 12 1.3.3 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS... 14 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 15 1.4.1 SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAANSAADUT JULKISHYÖDYKKEET... 15 1.4.2 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU... 19 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 20 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 25 1.6.1 RAHOITUKSEN RAKENNE... 25 1.6.2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 26 1.6.3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 26 1.6.4 TASE... 28 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 29 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET... 29 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 29 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA...30 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA...31 4. TASE...32 5. LIITETIEDOT...33 6. ALLEKIRJOITUS...37 7 TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET LIITE 1...38

2 Toimintakertomus 2006 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2006 TOIMINTAAN Mittatekniikan keskukselle toimintavuosi 2006 oli monella tapaa merkittävä. Vuosi 2006 oli ensimmäinen täysi toimintavuosi uusissa tiloissa. Uusi toimitalo sai runsaasti näkyvyyttä sekä arkkitehtuurin että tekniikan alan julkaisuissa. Taloon tehtiin useita kymmeniä tutustumiskäyntejä sekä kotimaasta että ulkomailta. Jo nyt voidaan sanoa, että talo on alallaan yksi parhaimmin toimivista kokonaisuuksista koko maailmassa. Uuden toimitalon käyttöönotto sitoi vielä runsaasti resursseja, mutta keskeisimmät toiminnalliset tulostavoitteet saavutettiin. Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön integroituminen eteni hyvin ja varsin haasteellisia tutkimushankkeita käynnistettiin yhdessä TKKn ja VTTn kanssa. MIKES-metrologia ja FINAS-akkreditointi osallistuivat aktiivisesti kansainvälisten yhteistyöorganisaatioiden toimintaan. Metrologian yksikön palveluihin kohdistunut kysyntä tyydytettiin kokonaan. Yksikkö sai Suomen Akatemialta ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä rahoitusta kolmeen useampivuotiseen hankkeeseen. Myös useita pienempiä yhteistyöhankkeita käynnistettiin toimintavuoden aikana. Yhteinen tutkimusprofessuuri Teknillisen korkeakoulun kanssa on nopeuttanut liittymistä Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön ja edesauttanut useitten yhteishankkeitten käynnistymistä. Akkreditointiyksikkö vastasi vuonna 2006 kaikilta osin palveluittensa kysyntään. Yksikön toimintavolyymi nousi uuteen ennätykseensä ja toteutui kustannusvastaavana. Yksikkö on myös parantanut tuloksellisuuttaan useana peräkkäisenä vuotena. Vuoden 2005 lopulla eduskunta vahvisti uudet pätevyydentoteamistoimintaa koskevat säädökset. Säädösten mukainen akkreditointiasiain valtuuskunta nimitettiin vuoden alkupuolella vahvistamaan akkreditointitoiminnan riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Akkreditointiasiain valtuuskunnan ja johtokunnan yhteistyö käynnistyi hyvin. Mittatekniikan keskus on vuoden 2005 lopulta lähtien soveltanut palvelutuotannossaan asiakaslähtöistä ja asiakasratkaisuihin perustuvaa lähestymistapaa. Muutosprosessin toteuttamista varten käynnistettiin toimialakohtaisia hankkeita valittujen toimialojen kanssa. Kajaanin teknologiakeskuksen kanssa käynnistettiin mittaustekniikan kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomen alueella ja MIKES-forum -toimintaa jatkettiin. Henkilökunta on varauksetta hyväksynyt uudet toimitilat uutena mahdollisuutena. Uudet yhteen paikkaan kootut toiminnot ovat lisänneet yksiköiden välistä vuorovaikutusta ja parantaneet henkilöstön viihtyvyyttä. Erinomaiset tutkimusolosuhteet mahdollistavat toiminnan nostamisen kokonaan uudelle tasolle. Valtion hallinnon yleisen tuottavuusohjelman henkilövähennysvaateen toteuttaminen on edelleenkin suuri haaste, koska uuden toimitalon vuokra- ja käyttökustannukset vaativat maksullisen palvelutoiminnan merkittävää lisäystä. Mittatekniikan keskus valmistautuu haasteeseen innovatiivisesti johtamista, henkilöstön osaamista ja yhteistoimintaa kehittämällä sekä tukemalla tilaaja-tuottajamallin kansallista toteuttamista. Timo Hirvi Ylijohtaja

3 Toimintakertomus 2006 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Todistusten / jäljitettävien mittausten lukumäärä Akkreditointi toimielinten pätevyys laboratoriot,sertifiointielimet, tarkastuslaitokset, EMAS, jne. vaikuttavuus laatu, luotettavuus terveys, turvallisuus kilpailukyky elinkeinoelämä viranomaiset kuluttajat Metrologia mittaustulosten oikeellisuus mittauslaitteet, mittaajat, mittausmenetelmät asiantuntijat, tutkijat Kansalliset mittanormaalilaboratoriot Akkreditoidut kalibrointilaboratoriot ~ 30 kpl Teollisuuden kalibroinnit ja mittaukset Tutkimuslaitosten mittaukset Akkreditoidut testauslaboratoriot ~ 200 kpl Julkisen sektorin mittaukset Lakisääteisen metrologian mittaukset -kauppa 4000 4 000 000 40 000 000 4 000 000 000 Kuva 1 MIKESin toiminnan vaikuttavuusprosessi ja -alue Mittatekniikan keskuksen vuotuinen kalibrointisuoritteiden määrä on noin 4000. Mittalaitteen kalibroinnista alkava vaikutusketju laajenee nopeasti. Kuvan esimerkki tarkoittaa, että jokaista suomalaista kohden voitaisiin päivittäin tehdä kaksi jäljitettävää mittausta. Arkikokemuksen mukaan mittaustapahtumia on enemmän. 1.2.1 TOIMINTA-AJATUS, VISIO, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET Mittatekniikan keskuksen säädösperusteiset tehtävät: Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kansallisen mittausjärjestelmän (metrologiajärjestelmä) ja pätevyyden toteamisjärjestelmän (akkreditointijärjestelmä) ylläpito ja kehittäminen. Sen tehtävänä on suorittaa myös säännöksissä ja määräyksissä edellytettyjä mittauspalvelutoimintaan ja testauslaboratorioiden pätevyyden toteamiseen liittyviä tehtäviä. Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut tutkimuslaitos ja pätevyyden toteamisen asiantuntijakeskus. Sen keskeisenä tehtävänä on olla varmistamassa, että Suomessa tehdyt mittaukset, testaukset, tarkastukset ja sertifioinnit ovat luotettavia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Se vaikuttaa toiminnallaan kaupan ja teollisuuden kilpailukykyä sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvointia ja turvallisuutta parantavasti. Mittatekniikan keskus tekee metrologista tutkimusta, kehittää kansallista mittausjärjestelmää ja tuottaa toimielinten pätevyyttä ja luotettavuutta todentavia akkreditointipalveluja teollisuuden, kaupan ja julkishallinnon tarpeiden mukaisesti. Visio Mittatekniikan keskus on toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka vahvistaa näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Kumppanuus on keino lisätä vaikuttavuutta. Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on - vahva, kansainvälistä tasoa oleva, perustoimintaa kehittävä ja uusia sovelluksia tuottava tutkimustoiminta - kilpailukykyiset, asiakkaiden tarpeiden mukaan tuotteistetut tutkimus-, asiantuntija- ja arviointipalvelut - toimialan mahdollisuudet näkevä johto sekä motivoitunut, osaava, innovatiivinen ja kehittymiskykyinen henkilöstö

4 Toimintakertomus 2006 Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. Strategiset tavoitteet ja kytkentä kauppa- ja teollisuusministeriön strategiaan Kauppa- ja teollisuusministeriön keskeisenä elinkeinopoliittisena tehtävänä on parantaa yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tavoitteena on edistää taloudellista kasvua ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja niiden avulla työllisyyttä ja hyvinvointia. Erilaiset laadun peruspalvelut, joihin kuuluvat mm. metrologiset palvelut ja akkreditointipalvelut, ovat tärkeä osa yritysten toimintaympäristöä. Niiden taso ja saatavuus ovat yritystoiminnan menestystekijöitä ja ne kytkeytyvät muun muassa teknologian hyödyntämiseen, yritysten kansainvälistymiseen sekä osaamiseen ja innovaatioihin perustuvien yritysten syntyyn ja kasvuun. Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on olla osa kansallista innovaatioympäristöä sekä tukea sidosryhmiensä ja asiakkaittensa menestymistä. Keskuksen solmimien toimialansa kansainvälisten tunnustamissopimusten kautta tuetaan yritysten kilpailukykyä, kaupan teknisten esteiden poistamista ja kansainvälisten velvoitteiden ja sopimusten täytäntöönpanoa Tavoitteiden saavuttamiseksi - keskus tunnistaa ennakoivasti asiakkaittensa ja muiden sidosryhmiensä tarpeet - keskuksen tietoja, taitoja ja osaamista kehitetään jatkuvasti ja ne ovat tarpeita vastaavalla tasolla - keskus on tunnettu, tunnustettu sekä haluttu asiantuntija ja toimii osana kansallisia laatuketjuja - keskus soveltaa kumppanuutta keskuksen sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti 1.2.2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Tulostavoite vuodelle 2006: Toiminta on kansallisille mittanormaali- ja akkreditointitoiminnoille vahvistettujen strategisten linjausten mukaista ja tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä: - asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat, - keskuksen toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteet toteutuvat Suomessa, - tekninen luotettavuus ja turvallisuus edistyvät Suomessa sekä - keskuksen palvelujen tunnettuus lisääntyy. MIKES-metrologian integroituminen Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön on päässyt alkuun. Esimerkiksi VTT:n kvanttroniikan ryhmän ja TKK:n kylmälaboratorion kanssa on meneillään varsin haasteellisia tutkimushankkeita. Erillishankkeet TEKES-Tupas ohjelmassa ovat toimineet päänavauksina yritysyhteistyöhön ja luoneet tilaisuuksia sovellutusorientoidummalle toimintatavalle. MIKES-metrologia osallistui kansainväliseen EUROMETin ja CIPM:n toimintaan aktiivisesti. Kokousten määrä on edelleen lisääntynyt. Tähän oli osasyy EUROMETin uudelleen organisointi EURAMET ev:ksi ja siihen liittyvät EU-komission kannusteet yhteisen tutkimushankkeen toteuttamiseksi SI-järjestelmän eri osa-alueilla sekä SI-järjestelmän uudistamisessa. Uusi toimitalo Otaniemessä on lisännyt merkittävästi MIKES-metrologian tutkimus- ja kalibrointipalvelujen tunnettuutta aikaisemmasta. Samaan tulokseen on päästy myös lisääntyneen koulutustoiminnan tuloksena. Edellisiin vuosiin verrattuna kasvoi eniten kemian metrologian koulutus. Akkreditointi- ja arviointipalvelujen kysyntä tyydytettiin kokonaan. Uusia akkreditointipäätöksiä tehtiin 13 kpl ja prosessissa on 16 hakemusta. Tämä osoittaa, että akkreditointia hyödynnetään lisääntyvästi ja asiakaskunta kokee saavansa siitä lisäarvoa. Pätevyydenarvioinnin hyväksikäyttö on lisääntynyt myös lakisääteisellä

5 Toimintakertomus 2006 sektorilla ja FINAS-akkreditointipalvelu on osallistunut kommenteillaan säädösvalmisteluun samoin kuin kahdenväliseen yhteistyöhön eri viranomaistahojen kanssa. Uudet arviointialueet - päästökauppatodentajien akkreditointi, kliinisten laboratorioiden erityisstardardin mukainen akkreditointi sekä metsäsertifioinnin ja vertailumittausjärjestäjien akkreditointi - toteutettiin kansainvälisten vaatimusten mukaisesti. FINAS loi myös valmiudet Venäjän metsäsertifiointiin, missä tavoitteena on Suomen metsäteollisuuden kilpailukyvyn varmistaminen takaamalla kansainväliset vaatimukset täyttävä puuraaka-aineen saanti. FINAS osallistuu aktiivisesti akkreditoinnin kansainvälisten yhteistyöorganisaatioiden toimintaan. Suomessa laajasti sovellettu metsäsertifioinnin PEFC ohjelma on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisesti ja saanut julkisen sektorin hyväksynnän mm. Saksassa ja Englannissa. FINASin edustaja toimii metsäsertifioinnin työryhmän vetäjänä IAF:ssä. FINAS on kommentoinut säädellyn sektorin arviointitoiminnan kehittämissuunnitelmia SOGSin ja EA:n kautta. Ilmoitettujen laitosten ja kliinisten laboratorioiden osalta FINAS on ollut aktiivinen mm. pätevyysalueiden esitystapaan liittyvissä kysymyksissä Hallinto- ja tukipalveluyksikkö on tukenut substanssiyksiköitten toimintaa järjestämällä uuteen toimitaloon ja sen volyymiin mitoitetut talous-, henkilöstö-, tietohallinto-, toimitila- ja muut tarvittavat palvelut. Yksikkö on ylläpitänyt ja kehittänyt sisäistä ja ulkoista viestintää mm. julkaisemalla kahdesti vuodessa ilmestyvää tiedotuslehteä, sisäisiä ja ulkoisia verkkosivuja ja avustanut yksiköitä niiden julkaisutoiminnassa. Ylijohtaja on avannut keskustelu- ja neuvotteluyhteyksiä Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön, eri hallinnonalojen organisaatioihin, tutkimustoiminnan rahoittajiin ja elinkeinoelämään. Hallinto- ja tukipalveluyksikön toiminta on painottunut vaikuttavuuden osalta keskuksen ja sen palveluitten tunnettuuden lisäämisen. Taulukko 1: YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Kriittiset menestystekijät Tavoitteet v. 2006 Seurantaindikaattorit Toteutuma v. 2006 Mittaus- ja akkreditointipalvelujen asiakkaiden pätevyysja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat MIKES käynnistää toimialakohtaiset keskustelut mittausten laadun parantamiseksi ja hakeutuu toimijaksi ainakin kahteen Toteutuneitten MIKESforumien lukumäärä, tavoite 2-3 Aseman vakiintuneisuus laatuketjuissa MIKES-forumit eivät toteutuneet täysin suunnitellussa muodossa. Keskustelut ja eri asteinen yhteistyö käynnistyivät tai jatkuivat SITRAn ympäristöohjelmassa ja metsä- ja ympäristöklusterissa (TKK, KCL) sekä teknologiateollisuudessa MIKESin toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteet toteutuvat Suomessa laatuketjuun MIKES on aktiivinen toimija alansa kvyhteistyössä Suomen mukana olon aste alan kansainvälisissä sopimuksissa Uusien säädösten mukaisten muutosten toteutuminen käytännössä MIKES-metrologia -osallistui kansainvälisiin CMC-arviointeihin, imera/roadmapvalmisteluun, NICen CFI-hankkeeseen, - koordinoi EUROMET.T-K6 avainvertailua ja useita EUROMET-hankkeita, - järjesti pohjoismaisen painekokouksen ja massaseminaarin, kaksi EUROMETin työryhmäkokousta ja INTMET-kokouksen MIKESissä, - valittiin BIPM.L-K11 avainvertailun alueelliseksi referenssilaboratorioksi ja osallistui n. 20 avainvertailuun - tuotti kalibrointi- ja muita palveluja n 10 maahan - ylijohtaja MIKESin edustajana CITACissa ja EUROMET/MetChemissä Arviointitoiminta järjestetään kvvaatimuksia vastaavaksi FINAS-akkreditointipalvelu -sai hyväksynnän ISO 17011 vaatimusstandardin täyttymisestä - osallistui 44 alansa kansainväliseen kokoukseen ja antoi 34 lausuntoa - osallistui kahteen EA:n edellyttämään arviointiin - isännöi IAF:n ja ILAC:n johtoryhmien kokoukset Hallinto- ja tukipalvelut - sovitti keskuksen johtamis- ja hallintomenettelyt annettuja uusia säädöksiä vastaaviksi

6 Toimintakertomus 2006 Tekninen luotettavuus ja turvallisuus paranevat Suomessa mittausten laadun paranemisen myötä ja MIKESin palvelujen tunnettuus lisääntyy Nimetään 2-3 sopimuslaboratoriota kemian metrologian alueelle Lisätään kohdennettua tiedotustoimintaa ja näkyvyyttä tiedotusvälineissä Mittausten luotettavuusnäkökulma osaksi eri alojen tutkimushankkeita Toteutuneet nimeämiset MIKESin ja uuden toimitalon saaman julkisuuden määrä Ulkopuolisten tutkimushankkeitten lukumäärä, tavoite 2-3 MIKES-metrologia - sai uuden toimitalonsa laboratoritilat ja tutkimuslaitteet suurimmalta osin toimintakuntoon - sai RF-toiminnalleen KML-statuksen - käynnisti kaksi Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta ja valmisteli kolmea uutta rahoitushakemusta - sai Teknologiateollisuuden 100-vuotisrahastolta merkittävän rahoituksen kvanttimetrologiakolmiohankkeelle - toimi useissa yhteishankkeissa yritysten, järjestöjen ja eri yhteenliittymien kanssa - esittäytyi mm. Fysiikan päivillä ja lehtiartikkeleissa, sekä erilaisissa julkaisuissa - sai runsaasti huomiota uudelle toimitalolleen Otaniemen tiedeja teknologiayhteisössä, mediassa ja kv-yhteistyössä FINAS-akkreditointipalvelu - osallistui alansa säädösvalmisteluun useiden ministeriöiden kanssa - antoi 17 alansa kotimaisia asiantuntijalausuntoa - kommentoi säädellyn sektorin arviointitoiminnan kehittämissuunnitelmaa SOGSin ja EAn kautta - toimi akkreditointiin ja pätevyydenarviointiin liittyvissä kysymyksissä yhteistyössä 7 viraston tai yhteisön kanssa -osallistui VANKin ja sen jaostojen toimintaan Yhteistyösopimukset ja projektit, verkottuminen Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on olla toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka tukee näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Vuoden aikana keskus on tehnyt kotimaista yhteistyötä mm. seuraavien yhteistyökumppaneitten kanssa: MIKES-metrologia Nano- ja mittausteknologian tutkijakouluhankkeet Yhteinen tutkimusprofessuuri TKK:n kanssa ja alan opetusta TKK:lla Tutkimusyhteistyötä mm. TKK:n, VTT:n, JY:n ja OY:n, kanssa Tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa Neuvottelukunta-, johtoryhmä ja valmisteluyhteistyötä (SYKE, GL, IL) Tutkimushankeyhteistyötä (SA, TEKES, FinNano, Finnpro CLIC, SLY,SFS, HelsinkiNano ym) TUPAS-neuvotteluja n. 10 eri pk-yrityksen kanssa Neuvottelut SYKE:n kanssa sopimuslaboratoriotoiminnasta FINAS-akkreditointipalvelu Elintarvikelainsäädännön uusimiseen liittyvään säädösvalmisteluun osallistuminen sekä elintarvikeanalytiikkaan ja sen arviointiin liittyvä yhteistyö MMM:n ja Eviran kanssa Päästökauppatodentajien akkreditointiin liittyvä yhteistyö Energiamarkkinaviraston ja KTM:n kanssa Jäsenenä STM:n kliinisen auditoinnin seurantaryhmässä Yhteistyö TUKESin kanssa liittyen erityisesti painelaitteisiin ja hisseihin Osallistuminen ilmoitettujen ja tarkastuslaitosten kansalliseen yhteistyöhön (painelaitteet, nostolaitteet) Ajoneuvolainsäädäntöön liittyvä yhteistyö LVM:n ja AKEn kanssa Metsäsertifiointiin ja Venäjän metsäsertifiointiohjelman kehittämiseen liittyvä yhteistyö Suomen Metsäsertifiointi ry:n ja Suomen Metsäteollisuus ry:n kanssa Jäsenyys VANK-T, -P ja V:ssä, sihteerinä ja jäsenenä VANK-P:n kolmessa työryhmässä Hallinto- ja tukipalvelut Ylijohtaja on valittu jäseneksi teknillisten tieteitten akatemiaan. Yhteistyösopimus Kajaanin Measurepolis-ohjelman kanssa mittaustekniikan edistämisestä Kainuun talousalueella

7 Toimintakertomus 2006 Kansainvälinen toiminta Mittatekniikan keskuksen kansainvälisen toiminnan tavoitteena on MIKESin toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteiden toteutuminen Suomessa. Tätä tavoitetta MIKES on toteuttanut mm. seuraavissa yhteyksissä: MIKES-metrologia Toiminta lämpötilan, kosteuden, sähkön ja pituuden CMC-listojen arvioinnissa Osallistuminen n. 20 käynnissä olevaan avainvertailuun EUROMET.T-K6 aivainvertailun ja usean EUROMET-hankkeen koordinointi Valittiin BIPM.L-K11 avainvertailun alueelliseksi referenssilaboratorioksi Osallistuminen imera/roadmap valmisteluun kaikilla suurealueilla ja mukanaolo imeran pilotprojektissa (JAPS) Pohjoismaisen painekokouksen järjestäminen EUROMET TC-T ja INTMET kokousten järjestäminen Osallistuminen EUROMET TC-TF, TC-AUV, TC-Q, TC-M, TC-EM ja TC-F kokouksiin Osallistuminen NICen CFI-hankkeeseen Kalibrointipalvelujen toimittaminen Viroon, Ruotsiin, USAan, Etelä-Afrikkaan, Italiaan, Espanjaan, Tanskaan, Turkkiin ja Bulgariaan Kastelämpötilanormaalin kehittäminen Kroatiaan Aiesopimus yhteistyöstä Latvian LNMC:n kanssa FINAS-akkreditointipalvelu IAF:n ja ILACin johtoryhmä- ja niiden liitännäiskokousten isännöinti kesäkuussa 2006 Osallistuminen 44 kansainväliseen akkreditointialan kokoukseen Annettu 34 kansainvälistä lausuntoa akkreditointiin liittyvissä kysymyksissä Osallistuminen 17 kansainväliseen äänestykseen FINASin pääarvioijat ovat toimineet EA:n arvioijana kahdessa EA-arvioinnissa Säädellyn sektorin arviointitoiminnan kehittämissuunnitelmien kommentointi mm. SOGSin ja EA:n kautta IAF:n ja PEFC:n (metsäsertifiointi) yhteistyön edistäminen IAF:ssä ko. työryhmän vetäjänä ja Venäjän metsäsertifointiohjelman kehittämiseen osallistuminen FINASin selvitys akkreditointielinten vaatimusstandardin ISO 17011 täyttymisestä hyväksytty (varmistaa FINASin pysymisen eurooppalaisessa ja kansainvälisissä vastavuoroisuussopimuksissa) Taulukko 2: Mittatekniikan keskuksen julkaisutoiminta kpl 2002 2003 2004 2005 2006 MIKESin julkaisusarja 6 8 8 9 9 Tieteelliset artikkelit kv. julkaisuissa 12 10 7 8 11 Muut julkaisut 1 2 1 12 Opinnäytteet 1 1 4 2 1 Esitykset kv. konferensseissa 19 17 30 24 13 Tunnettuuden ja näkyvyyden kehitys Mittatekniikan keskuksen verkkosivujen ulkoasu uusittiin vuodenvaihteessa 2005-2006. Kertomusvuonna sivuille tehtiin 370 929 erillistä käyntiä (268 900 vuonna 2005, 160 700 vuonna 2003 ja 104 000 vuonna 2002). Sivuilla käyntimäärä lisääntyi edellisvuodesta 38 %. Valtakunnallisessa, maakunnallisissa ja paikallislehdissä sekä asiakasjulkaisuissa oli vuonna 2006 noin 30 MIKESin toimintoja koskevaa artikkelia tai uutista. Määrä on yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna.

8 Toimintakertomus 2006 MIKESin toimitalo sai edelleen näkyvyyttä arkkitehtuurin ja tekniikan alan julkaisuissa. Taloon on tehty useita kymmeniä tutustumiskäyntejä sekä kotimaasta että ulkomailta. Tammikuussa 2006 järjestettyyn talon käyttöönottotilaisuuteen osallistui n. 200 keskuksen sidosryhmien edustajaa. 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 1.3.1 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS JA TUOTTAVUUS Tulostavoite vuodelle 2006 Keskuksen toiminta on innovatiivista, taloudellista, tehokasta ja kustannusvastaavaa: - kehitetään uusia innovatiivisia toimintamalleja, - omatoiminen rahoitus lisääntyy palvelutoiminnalla ja tutkimusyhteistyöllä sekä - keskuksen kiinnostavuus yhteistyökumppanina lisääntyy. MIKES-metrologiassa toteutettiin TEKES-TUPAS hankkeita pk-yritysten kanssa. Projektiluontoiset hankkeet toteutettiin MIKESin suurekohtaisten ryhmien yhteishankkeina. Myös perustutkimushankkeet aktivoituivat. Selkein lisäys omatoimisessa rahoituksessa oli yhteistyössä yritysten kanssa toteutuneissa hankkeissa, perustutkimushankkeissa ja koulutustoiminnassa. Metrologian tulot, kun myös Suomen Akatemian momentin käyttö lasketaan tuloksi, ylittivät suunnitelman 6 %. Yksikkö lisäsi TA-rahoituksen ulkopuolista rahoitusta 15 %, kun tavoite oli 5-10 %. Akkreditointiyksikön toiminnallinen tulos ylitti suunnitelmat. Maksullisen palvelutoiminnan tulokertymä kasvoi edellisvuodesta 4,5 %. Yksikkö on parantanut tuloksellisuuttaan useana peräkkäisenä vuotena. Vuonna 2006 tulot ylittivät suunnitelman noin 5,6 %. Yksikön kokonaiskustannuksista katettiin maksullisen palvelutoiminnan tuotoilla 77 %. Vuoden 2006 tulostavoitteet toteutuivat, sillä palvelujen kysyntä voitiin tyydyttää kokonaan ja samalla toiminta laajeni uusille arviointialueille. Yksikkö oli aktiivisena toimijana sekä kotimaisessa että alansa kansainvälisessä yhteistyössä. Vuoden 2006 alussa tulivat voimaan uudet pätevyydentoteamistoimintaa koskevat säädökset, jotka selkeyttävät yksikön riippumattomuutta ja puolueettomuutta ja vahvistavat sen asemaa ns. kolmantena osapuolena. Säädösmuutoksen mukainen toiminta alkoi vuoden 2006 alkupuoliskolla. Akkreditointiasiain valtuuskunnan työskentely käynnistyi kesäkuussa. Taulukko 3: TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS, tehokkuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetaso v. 2006 Seurantamittarit Toteutuma v. 2006 Kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paranevat, kun metrologiatoiminnot kootaan uuteen toimitaloon Uuteen toimintaympäristöön sopeutetut menettelyt Saavutetut synergiahyödyt Integroituminen Otaniemen tiede- ja teknologiaympäristöön Yhteistyön laatu ja määrä MIKES-metrologia - yhdenmukaisti kalibrointitoimeksiantojen käsittelyä (Serverbase-ohjelmisto) - lisäsi asiantuntijatiimien käyttöä (ATK, laitesuunnittelu) - toteutti uusimuotoista ryhmien välistä yhteistyötä (TUPAS, kuusi yhteistä tutkimushanketta, yhteistyötä asiantuntijapalveluissa ja ylläpidossa) - teki yhteistyötä tutkimus- ja kehityshankkeissa Otaniemen alueella (VTT, TKK, KCL, Innofactor) Kehitetään uusia innovatiivisia toimintamalleja Uutta toimintaympäristöä varten laaditaan toimintastrategia Strategian valmiusaste; tavoitteena soveltamisvalmius seuraavassa TTS:ssa MIKES-metrologia - teki onnistuneita kokeiluja uuden toimintamallin pohjaksi FINAS-akkreditointipalvelu - siirsi laatujärjestelmänsä sähköiseen muotoon - keskeytti toiminnanohjausjärjestelmän hankintaprosessin ja jatkoi valmistelua uudelta pohjalta Hallinto- ja tukipalvelut - johtoryhmä haki uutta toimintamallia ulkopuolisen yhteistyökumppanin avustuksella - valmisteli toimintastrategian laadintaa yhteistyössä johtokunnan ja akkreditointiasian valtuuskunnan kanssa ja jatkaa prosessia vuonna 2007

9 Toimintakertomus 2006 Tutkijavaihto alan yliopistojen ja laitosten kanssa alkaa Omatoiminen rahoitus lisääntyy palvelutoiminnalla ja tutkimusyhteistyöllä Keskuksen kiinnostavuus yhteistyökumppanina lisääntyy Taloudellinen tehokkuus, tuottavuus ja kannattavuus Kv-tason tutkijavaihdon määrä 2-3 henkilöä Maksullisen palvelutoiminnan tuloja ja muuta ulkoista rahoitusta lisätään 5-10 % Lisätään kohdennettua tiedotustoimintaa ja näkyvyyttä tiedotusvälineissä Kansainvälisestikin huipputasoinen laboratorioinvestointi hyödynnetään mittaustieteen ja erityisesti nanoteknologian hankkeissa Pätevyydenarviointitoiminnan läpimenoaikoja lyhennetään Tutkijavaihdon toteutunut laajuus Tulojen ja ulkoisen rahoituksen määrän lisäys Erilaisen viestinnän ja palautteen kokonaismäärä Uuden laboratoriorakennuksen erikoisolosuhteitten hyödyntäminen yhteistyöhankkeissa, tavoite 2-3 Läpimenoaikojen muutos Tutkijavaihto toteutui metrologian yksikössä tutkijavierailuina (LNE, Ranska; Tarton Yliopisto, UME, Turkki) Metrologian yksikkö lisäsi TA-rahoituksen ulkopuolista rahoitusta 233 000 (15%) Akkreditointiyksikön laskutus kasvoi n. 100 000 (4,5 %) MIKES-metrologia - esiintyi messuilla ja konferensseissa (Fysiikan päivät, ISHM 2006, Nanoscale 2006, EFTF, NTNE) - harjoitti tutkimus- ja koulutusyhteistyötä informaatiomielessä (VTT, TKK, LTY, TTY, EKAMK, GL, JY, OY, Measurepolis, KCL) - sai uuden toimitalonsa avulla runsaasti huomiota kotimaisilta ja ulkomaisilta sidosryhmiltä ja yli 30 artikkelilla mediassa FINAS-akkreditointipalvelu - julkaisi 4 FINAS-bulletiinia, uusi Tiedote10:n ja päätös P1:n - piti 21 esitelmää eri yhteyksissä - uusi verkkosivujaan Hallinto- ja tukipalvelut - uudisti verkkosivujen ulkoasun ja sisältöä - verkkosivulla vierailujen määrä kasvoi lähes 40 % edellisvuodesta MIKES-metrologia - hyödynsi toimitalonsa erikoisominaisuuksia mm. nanopintailmiöiden (NRC) ja lämpötilaominaisuuksien karakterisoinnissa (AcWaCo), - käytti hyväksi talon erikoisratkaisujen uutisarvon mielenkiinnon herättäjänä (kymmeniä kotimaisia ja ulkomaisia vierailuja ja tutustumiskäyntejä) FINAS-akkreditointipalvelu - lyhensi hieman palvelujen toimitusaikoja seurantajärjestelmää kehittämällä, mutta jäi vielä tavoitteena olleesta 20 %:n tavoitteesta Mittatekniikan keskuksen toiminnot jakautuvat kahteen päävastuualueeseen, MIKES-metrologia ja FINASakkreditointipalvelu sekä niitä tukeviin hallinto- ja tukipalveluihin. Vuoden 2006 henkilöresurssien käyttö ja vastuualueille kohdistettujen kustannusten (mm. pääomakustannukset ja lomapalkkavelan muutos) jakautuminen on esitetty jäljempänä. Hallinto- ja tukipalveluyksikön kustannuksia ei taulukossa ole kohdistettu vastuualueille. Taulukko 4: Henkilöstö (htv) ja kustannukset (milj. ) vastuualueittain vuonna 2006 HENKILÖSTÖ KUSTANNUKSET htv tavoite-% toteutuma -% milj. tavoite-% toteutuma -% Metrologia 36,7 57,0 56,9 6,052 68,6 67,1 Akkreditointi 18,6 29,0 28,8 1,978 21,8 21,9 Hallinto- ja tukipalvelut 9,3 14,0 14,3 0,985 9,5 10,9 64,6 100,0 100,0 9,015 100,0 100,0 Henkilöresurssit kohdentuivat lähes suunnitellusti. Metrologian yksikössä henkilötyövuosisuunnitelma oli 37, akkreditointiyksikössä 18,8 ja hallinto- ja tukipalveluyksikössä 9,1. Kokonaiskustannukset v. 2006 jäivät arvioidusta 9,2 milj. eurosta n. 0,2 milj. euroa eli 2 %. Uuden toimitalon ensimmäisen vuoden käyttökustannukset arvioitiin laskennallisesti. Sähkön ja kaukolämmön kulutukset toteutuivat laskettua pienempinä. Vuoden 2006 tulossopimuksessa maksullisen palvelutoiminnan tulojen ja muun ulkopuolisen rahoituksen lisäystavoite oli 5-10 % (n. 200 000 euroa). Tulojen toteutunut lisäys oli 15 %.

10 Toimintakertomus 2006 Taulukko 5: Maksullisen palvelutoiminnan tulojen ja muun ulkopuolisen rahoituksen kehitys vuosina 2004-2006 TP TP TP Muutos Muutos Tavoite Poikk. 1 000 2004 2005 2006 % 2006 % Maksullisen palvelutoiminnan tulot 2 272 2 109 2 364 255 12 2 170 9 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 29 79 29-50 -64 84-66 Muu ulkopuolinen rahoitus 0 0 114 114 116 Toimintatulot yhteensä 2 301 2 188 2 506 318 15 2 370 6 Maksullisen palvelutoiminnan tuottojen määrä palasi vuoden 2005 taantuman jälkeen tavoitetasoon. MIKES - toimitilahankkeeseen ja vuoden 2005 loppupuolelle ajoittuneeseen muuttoon sitoutuneet henkilöresurssit voitiin nyt kohdentaa täysimääräisesti kalibrointipalvelujen tuottamiseen. RF-toiminta sai kansallisen mittanormaalilaboratorion statuksen. 1.3.1.1. MIKES-metrologia Kuva 2: Toiminnan rahoituslähteet 2006*) Kuva 3: Kustannukset 2006 **) Metrologian toiminnan rahoitus 6,1 milj. vuonna 2006 MIKES-metrologian kokonaiskustannukset 6,7 milj. vuonna 2006 Kalibroinnit 6 % Asiantuntijapalvelut 5 % Metrologian tutkimusyhteistyö (EU, Tekes, SA, yritykset) 2 % Talousarviorahoitus 87 % KMN:n palvelut 8 % Korot ja poistot 8 % Muut kustannukset 12 % Vuokrat 30 % Henkilöstö 27 % Ylläpito 15 % *) hallinto- ja tukipalveluyksikön toiminnan rahoituksesta henkilötyövuosien suhteessa metrologian yksikölle kohdistuva osuus mukana talousarviorahoituksen osuudessa **) hallinto- ja tukipalveluyksikön kustannukset kohdistettu henkilötyövuosien suhteessa metrologian muihin kustannuksiin MIKES-metrologian muu kuin toimintamenomomentin kautta tullut rahoitus eli ns. ulkopuolinen tulorahoitus (maksullisen palvelutoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot sekä Suomen Akatemian rahoitus) kasvoi edellisvuodesta 43 % ja oli 5 % enemmän kuin tavoite vuonna 2006. MIKES-metrologian kustannusrakenteen ja kustannustason muutos aiempiin vuosiin verrattuna oli merkittävä. Kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuoden 4,3 milj. eurosta 6,7 milj. euroon. Toimitilakustannukset olivat yhteensä 2,2 milj. euroa eli 33 % kokonaiskustannuksista (7 % v. 2004 eli 0,3 milj. euroa). KMNpalvelut (kansallisilta mittanormaalilaboratorioilta ostetut palvelut) vähenivät edellisvuodesta 26 000 euroa. Henkilöstökulujen määrä väheni edellisvuodesta 1 % (21 000 euroa).

11 Toimintakertomus 2006 Kuva 4: Metrologian yksikön tuotot asiakassektoreittain MIKES-metrologian tuotot, 0,7 milj. sektoriryhmittäin vuonna 2006 Tuotot valtion virastoilta 15 % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 1 % Yhteistoiminnan tuotot EU:lta 4 % Tuotot elinkeinoelämältä 80 % MIKES-metrologian suurin asiakasryhmä oli edelleen yksityinen sektori, jolta saatujen tuottojen määrä kasvoi edellisvuodesta 8 % -yksikköä. Julkisen sektorin asiakkaiden osuus väheni edellisvuodesta 29 %. Kalibrointija asiantuntijapalvelujen kysyntä voitiin tyydyttää kokonaan. Yksikkö sai ensimmäistä kertaa Suomen Akatemialta rahoitusta kolmeen useampivuotiseen hankkeeseen. Yhteinen tutkimusprofessuuri Teknillisen korkeakoulun (vuodesta 2005 alkaen) kanssa on helpottanut integroitumista Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön ja auttanut useitten yhteishankkeitten käynnistymistä. Taulukko 6: Metrologian yksikön maksullisen palvelutoiminnan volyymin ja tuottavuuden kehitys 2004-2006 nimellishinnoin 2004 2005 2006 muutos, % Kalibrointituotot, 1000 304 283 359 27 Asiantuntijapalv.- ja koulutus, konsultointi, 1000 218 220 315 43 Maksullisen palvelutoiminnan tuotot yhteensä, 1000 523 502 674 34 Tuotot, 1000 /htv 121,8 124,1 130,5 5 Maksullisen palvelutoiminnan htv 4,3 4,0 5,2 28 1.3.1.2 FINAS -akkreditointipalvelu Kuva 5: Toiminnan rahoituslähteet 2006*) Kuva 6: Kustannukset 2006 **) FINAS-akkreditointitoiminnan rahoitus 2,2 milj. vuonna 2006 FINAS-akkreditoinnin kokonaiskustannukset 2,3 milj. vuonna 2006 Talousarviorahoitus 23 % Matkat 7 % Vuokrat 7 % Muut kulut 2 % Korot ja poistot 2 % Henkilöstökulut 44 % Koulutustoiminta 4 % Akkreditointituotot 73 % Osto-palvelut 38 % *) hallinto- ja tukipalveluyksikön toiminnan rahoituksesta henkilötyövuosien suhteessa FINAS-akkreditointipalvelulle kohdistuva osuus sisältyy talousarviorahoituksen osuuteen **) hallinto- ja tukipalveluyksikön kustannukset kohdistettu henkilötyövuosien suhteessa akkreditoinnin ostopalveluihin FINAS-akkreditoinnin henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoden 0,957 milj. eurosta 1,017 milj. euroon eli 6 %. Arvioijapalvelujen määrän 0,491 milj. euroa kasvu oli hitaampaa eli 3 %. Muut kulut, jotka syntyivät suurimmalta osaltaan matkustuspalveluista, vähenivät edellisvuodesta 5 %.

12 Toimintakertomus 2006 Kuva 7: Akkreditointiyksikön tuotot asiakassektoreittain FINAS-akkreditoinnin tuotot, 1,7 milj., vuonna 2006 sektoriryhmittäin Tuotot valtion virastoilta 23 % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 19 % Tuotot elinkeinoelämältä 58 % FINAS-akkreditoinnin suurin asiakasryhmä oli edelleen yksityissektori, jolta saatujen tuottojen määrä väheni edellisvuodesta 5 % -yksikköä. Julkisen sektorin asiakkaiden osuus kasvoi edellisvuodesta 20 %. Taulukko 7: Akkreditointiyksikön maksullisen palvelutoiminnan volyymin ja tuottavuuden kehitys 2004 2006 nimellishinnoin 2004 2005 2006 muutos, % Arvioidut toimielimet, kpl 235 236 231-2 FINASin kokonaistuotot, 1000 1511 1615 1689 5 Arvioidut toimielimet, kpl/htv 19,9 19,3 19,9 3 Tuotot, 1000 /htv 124 132 146 10 Pääarvioijaresurssi, htv 11,8 12,2 11,6-5 FINAS-akkreditointipalvelun toiminnan tuottavuus parantui edellisvuodesta, kun sitä mitataan maksullisen palvelutoiminnan tuotoilla henkilötyövuotta kohden. 1.3.1.3 Hallinto- ja tukipalvelut Talous-, henkilöstö- ja palkkahallinto-, tietohallinto-, toimitila- ja muut hallintopalvelut on tuotettu osaksi alihankintana. Alihankinnalla on katettu uuden toimitalon ja toiminnan volyymin kasvusta johtuva palvelujen lisätarve. Vuoden 2006 aikana valmistui ATK-sisäverkko sekä toimisto- ja neuvottelutilat kattava langaton verkko. 1.3.2 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS Mittatekniikan keskuksen suoritetuotannon tuloutusperusteet on vahvistettu maksuperustelain (150/92) 9 :n ja kauppa- ja teollisuusministeriön mittatekniikan keskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksuperusteista antamalla päätöksellä (1145/1996). Maksuista 68 % kertyi näiden päätösten perusteella hinnoitelluista julkisoikeudellisista suoritteista ja 32 % liiketaloudellisesti hinnoitelluista markkinasuoritteista. Ministeriön ja MIKESin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2006 asetetaan tavoitteeksi, että keskuksen toiminta on innovatiivista, taloudellista, tehokasta ja kustannusvastaavaa. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus kokonaisuutena toteutui 101 %:sti (kustannusvastaavuusprosentti 102,8 % vuonna 2005). Suoriteryhmien kesken kustannusvastaavuus vaihteli 71 %:n ja 103 %:n välillä (96 118 % vuonna 2005). Uuden toimitalon käyttöönoton myötä (1.10.2005 lukien) viraston toimitilakustannusten osuus vuotuisista kokonaiskustannuksista nousi aiempien vuosien 6 %:n keskimääräistasosta n. 30 %:iin. Metrologian toiminnassa toimitilakustannusten kohdistaminen T&K toimintaan ja toisaalta maksulliseen palvelutoimintaan on arvioitu suhteessa 85 % ja 15 %. Jakoperusteena on metrologian maksulliseen palvelutoimintaan käytetty työaika suhteessa metrologian yksikön käytettävissä olevaan kokonaistyöaikaan.

13 Toimintakertomus 2006 Julkisoikeudelliset suoritteet olivat täysin kustannusvastaavia koko MIKES -tasolla. Akkreditointiyksikön julkisoikeudellisten suoritteiden, joiden tuottojen osuus MIKESin kaikista julkisoikeudellisista suoritteista on 99 %, kustannusvastaavuus oli 101 % (104 % vuonna 2005). Taulukko 8: MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA MAKSUPERUSTELAIN MUKAISET JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET Tot Tot Tot Tavoite 1000 euroa 2004 2005 2006 2006 TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 1 460 1 548 1 613 1 520 - maksullisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä 1 460 1 548 1 613 1 520 KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet, tavarat 6 9 17 10 - henkilöstökustannukset 442 436 438 430 - vuokrat 47 31 98 50 - palvelujen ostot 483 472 499 430 - muut erilliskustannukset 138 149 143 130 = erilliskustannukset yhteensä 1 116 1 097 1 195 1 050 KÄYTTÖJÄÄMÄ 344 451 419 470 maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 141 150 194 260 - poistot 13 13 22 20 - korot 1 1 0 0 - muut yhteiskustannukset 168 219 198 190 = osuus yhteiskustannuksista 323 383 415 470 = kokonaiskustannukset yhteensä 1 439 1 480 1 610 1 520 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) 21 68 4 0 Muiden suoritteiden kustannusvastaavuusprosentti oli 101 (98 % vuonna 2005). MIKESin liiketaloudellisten suoritteiden tuotot kertyvät 87 %:sti metrologian yksikön kalibrointi- ja asiantuntijapalveluista. Metrologian yksikön markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus oli 103 %.

14 Toimintakertomus 2006 Taulukko 9: MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA MAKSUPERUSTELAIN MUKAISET MUUT SUORITTEET Tot Tot Tot Tavoite 1000 euroa 2004 2005 2006 2006 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 722 812 750 650 - maksullisen toiminnan muut tuotot =Tuotot yhteensä 722 812 750 650 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet, tavarat 13 17 45 20 - henkilöstökustannukset 344 349 327 340 - vuokrat 21 36 75 30 - palvelujen ostot 83 76 61 70 - muut erilliskustannukset 28 66 30 40 = Erilliskustannukset yhteensä 489 544 537 500 KÄYTTÖJÄÄMÄ 233 268 213 150 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 39 38 57 30 - poistot 25 25 17 20 - korot 3 2 1 0 - muut yhteiskustannukset 132 116 128 100 = Osuus yhteiskustannuksista 199 181 203 150 =KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 688 725 740 650 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) 34 87 10 0 1.3.3 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS Yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeita oli yhteensä neljä, kolme Suomen Akatemian hanketta sekä EU:n puiteohjelman imera-hanke. Suomen Akatemian momenttiin MIKESillä oli 116 460 euron kirjausoikeus. Yhden hankkeen osalta kirjausoikeus oli yksivuotinen, kahden hankkeen osalta kesto on vuoteen 2008 ja 2009. Vuoden 2006 kirjausoikeutta käytettiin 113 542 euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan osalta erikseen ministeriö ei asettanut tulostavoitteita. Toiminnan tuloksellisuuden tavoitteisiin kuului maksullisen palvelutoiminnan tulojen ja muun ulkopuolisen rahoituksen lisäystavoite 5 10 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus tämän tavoitteen saavuttamisessa oli 1 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan rahoituksen volyymi ylitti kertomusvuonna ensimmäistä kertaan 100 000 euron rajan. Vertailutietoa aiemmilta vuosilta ei ole.

15 Toimintakertomus 2006 Taulukko 10: YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA 2006 Tot 2006 % TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 113 542 80 % - EU:lta saatu rahoitus 28 533 20 % - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä 142 075 100 % KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet, tavarat 44 364 23 % - henkilöstökustannukset 81 263 42 % - vuokrat 18 984 10 % - palvelujen ostot 19 371 10 % - muut erilliskustannukset 30 537 16 % = erilliskustannukset yhteensä 194 520 100 % yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 14 492 25 % - poistot 4 812 8 % - muut yhteiskustannukset 39 661 67 % = osuus yhteiskustannuksista yhteensä 58 966 100 % = kokonaiskustannukset yhteensä 253 485 KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot - kustannukset -111 410 Kustannusvastaavuus-% 56,0 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden alhainen taso johtui yleiskustannusten käsittelyn menettelyistä. Suomen Akatemian hankkeille kohdistettiin kirjanpidollisesti 12,5 %:n suuruinen yleiskustannusosuus. imera-hankkeen osalta rahoitus perustui pääosiltaan suoriin kustannuksiin, jolloin välillisten kustannusten osuus jäi kattamatta. 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 1.4.1 SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAANSAADUT JULKISHYÖDYKKEET Tulostavoite vuodelle 2006: Keskuksen kehittämis-, palvelu- ja tutkimustoiminta vastaavat sovittuja linjauksia, tukevat sidosryhmien toimintaa ja täyttävät kansalliset ja kansainväliset tasovaatimukset: - tutkimus- ja kehitystoiminta on korkeatasoista, sovellettavaa ja muutoshakuista, - palvelujen saatavuus säilyy vähintään nykytasolla sekä - johtamis- ja toimintaprosessit vastaavat toiminnan vaatimuksia. MIKES-metrologian laboratorioiden kehityksessä hankittua osaamista on sovellettu yritysten kanssa toteutetuissa hankkeissa. Myös perustutkimusprojektit ovat korkealuokkaisia. Tavoitteena on ollut osallistuminen

16 Toimintakertomus 2006 EURAMET e.v.:ssä, komission osarahoituksella tehtävään tutkimustyöhön. Aikaleimapalvelun kehittäminen Väestörekisterikeskuksen kanssa on edennyt teknisesti ja tarvittavien lainsäädäntöuudistuksien osalta. Vuonna 2006 MIKES-metrologian suurtaajuuden mittaukset saatiin kansallisen mittanormaalitoiminnan piiriin. Myös värähtelymittapaikan kehittäminen edistyi. Metrologian ryhmäpäällikkökoulutus jatkui HAUS-VIRE koulutuksena. Kalibrointipalvelua tukeva Serverbaseohjelmisto otettiin tuotantokäyttöön. FINAS-akkreditointipalvelu täyttää kansainväliset laatuvaatimukset, kun akkreditointien vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n, ILACin ja IAF:n monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa. FINAS on edelleen allekirjoittajana kaikissa tähän mennessä eri tasoilla solmituissa sopimuksissa. Taulukko 11: TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS, laadunhallinta Kriittiset menestystekijät Tavoitteet v. 2006 Seurantamittarit Toteutuma v. 2006 Tutkimus- ja kehitystoiminta on korkeatasoista, sovellettavaa ja muutoshakuista Käynnistetään mittaustekniikan tutkijakoulu Tutkijakouluhanke ei saanut rahoitusta ja jäi toteutumatta Palveluiden saatavuus säilyy vähintään nykytasolla Johtamis- ja toimintaprosessit vastaavat toiminnan vaatimuksia Otaniemen tiedeyhteisön kanssa on käynnissä 2 3 yhteistutkimushanketta Lisätään yhteistyötä alan yliopistojen kanssa Arviointipalvelut säilyvät nykytasolla Metrologian palvelutarjonta lisääntyy Itsearvioinnilla osoitettujen 2-3 kehityskohteen toteutus Säädösmuutoksista johtuvien muutosten toimeenpano Tutkijakoulun toteutumislaajuus Uuden tutkijakoulun suunnittelun eteneminen Otaniemen yhteisössä toteutuneitten hankkeitten määrä Yliopistoyhteistyön laajuus Toteutuneitten hankkeitten ja palvelutarjonnan volyymi Keskuksen toimintojen uudelleenorganisoinnin aste Otaniemen tiede- ja teknologianyhteisön kanssa käynnistyivät hankkeet - Metrologiakolmio (MIKES, TKK, VTT) - Tietoliikennetaajuuksien syntetisointi (MIKES, TKK) Koulutus- ja tutkimusyhteistyötä toteutui TKKn, OYn, TTYn, HYn, JYn ja Tarton YOn kanssa MIKES-metrologia - aloitti suurtaajuusmetrologian ja koordinaattimittausten kalibrointi- ja mittauspalvelun - suunnitteli aikaleimapalvelun toteutusta (MIKES, VRK, VTT, Fujitsu) - kehitti värähtelymittapaikkaa FINAS-akkreditointipalvelu - tyydytti koko akkreditointipalvelujen kysynnän - toteutti arvioinnit toimintajärjestelmänsä edellyttämässä laajuudessa (pääarvioijien arviointikäyntipäiviä 277) - toteutti päästökauppatodentajien arvioinnin toisen vaiheen (akkreditoituja todentajia 8 kpl) - toteutti kliinisen alan (ISO 15189) akkreditointeja 3 kpl - akkreditoi ensimmäisen vertailumittausten järjestäjän - akkreditoi 13 uutta kohdetta MIKES-metrologia - jatkoi ryhmäpäälliköitten johtamiskoulutusta (HAUS-VIRE) - kehitti tiedotusvalmiuksiaan (KAIKU-hanke) - yhdenmukaisti toimintatapojaan (mm. kalibrointitoimeksiantojen hallinta) FINAS-akkreditointipalvelu - päivitti asiakirjansa uusiutuneitten säädösten mukaisiksi Akkreditointiasian valtuuskunta aloitti toimintansa akkreditointitoiminnan ohjaajana 1.4.2006 ja piti ensimmäisenä toimivuotenaan 4 kokousta. Hallinto- ja tukipalvelut - uusi työjärjestyksen, taloussäännön sekä muuta sisäistä ohjeistusta uuden lainsäädännön ja muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia vastaaviksi (henkilöstö- ja tasa-arvopolitiikka) Mittatekniikan keskus saavutti suurimmilta osin sille vuodeksi 2006 asetetut tulostavoitteet. Pätevyydenarviointien kysyntä tyydytettiin kokonaan ja julkisoikeudelliset arviointipalvelut toteutettiin kustannusvastaavasti. Metrologian yksikön toimintaan vaikutti edelleen merkittävästi toiminnan kokoaminen yhteen ja uuden tutkimuslaitosrakennuksen käyttöönotto. Kalibrointi- ja asiantuntijapalvelujen kysyntä tyydytettiin ja palvelutoiminnan volyymi toteutui suunnitellusti. Myös kehittämis- ja ylläpitohankkeet toteutettiin suunnitellusti. Rakennuksen ainutkertaisuus ja sen ratkaisut ovat jo sellaisinaan ylittäneet uutiskynnyksen ja tuoneet keskukselle näkyvyyttä ja myönteistä julkisuutta.

17 Toimintakertomus 2006 Taulukko 12: MIKES-metrologian päättyneet, käynnissä olevat sekä käynnistyvät tutkimus- ja kehitysprojektit ja -hankkeet 2006 (MIKESin sisäiset hankkeet) Hanketyyppi (* Hankkeen kesto Kokonais-arvio Huom! hankkeesta/ saavutettu tulos (** MIKES Sähkö (sähkö, aika, akustiikka, taajuus) Impedanssimetrologian kehitys t 1.1.2001-31.12.2007 4 Hanke eteni muuten suunnitellusti, mutta induktanssimittauksiin ei vielä päästy. Suurtaajuusmetrologian kehitys k 1.1.2000-31.12.2006 3 Vuosien työn tuloksena mittapaikalle saatiin KMLstatus, mutta vuoden 2006 tavoitteet eivät toteutuneet suunnitellusti. AC-Josephson-jännitenormaali (MIKES + VTT) t 1.1.2001-31.12.2007 3 Edistytty on, mutta ei aivan suunnitellusti NTP y 1.1.2001-4 Järjestelmä toimii mainiosti. Uusia asiakkaitakin on saatu, mutta lisääkin saisi olla. Pienten virtojen mittaus k 1.1.2005-31.12.2006 4 Hyvä lopputulos käytettyihin resursseihin nähden; diplomityö valmistui puolessa vuodessa. Vaihtojännite ja vaihtovirta k - 31.12.2006 2,5 Suunniteltu laitehankinta ei toteutunut mutta eteenpäin on menty. Kiihtyvyysmittapaikan perustaminen k 1.1.2004-31.12.2007 2,5 Edistystä on tapahtunut, mutta asiakashankkeiden vuoksi kehitys tyssäsi syksyllä. Akt. µaaltokomp. Integr.j-piireihin t 1.1.2006-31.12.2006 4 Hanke toteutettu vuonna 2006 lähinnä VTT:n toimesta. Mikromekaaninen jännitenormaali t 1.1.2007- Hanke käynnistyy vuonna 2007. Quantun metrology triangle (SA) t 1.1.2006-31.12.2009 3 Virtapumpun kehitys on edennyt mutta läpimurtoa ei ole saavutettu. MIKES Pituus (pituus, konepaja) Nanometrologia t&k 1999-2008 4 Edistynyt hienosti 2006, artikkeli Meas. Sci. Tech. Optinen taajuuskampa t 2002-2006 5 Valittu BIPM.L-K11 referenssilaitteeksi, artikkeli IEEE trans. inst. meas. Kulman mittausten jäljitettävyys k 2002-2007 4 Ei saatu DI-työn tekijää, edennyt resurssipulan vuoksi hitaasti CMM -jäljitettävyys k 2006-2008 3 Projekti lisännyt paljon osaamista. Tekniset ongelmat hidastaneet etenemistä Single-frequency synthesis a telecommnication wavelengts t 1.1.2006-31.12.2008 4 Hanke edennyt suunitelmien mukaan Jäljitettävyys (SA) ja mittausepävarmuus konenäköjärjestelmissä (SA) t 1.1.2006-31.12.2006 4 Hanke edennyt hieman suunnitelmaa hitaammin, johtuen ulkopuolisten toimeksiantoen kuormituksesta Hilavakion määritys laserdifraktometrillä k 1.1.2007-31.12.2007 Hanke käynnistyy vuonna 2007 Porrasmittapala-interferometri k 1.1.2007-31.12.2009 Hanke käynnistyy vuonna 2007 MIKES Lämpötila ja Massa (lämpötila, kosteus, virtaus, massa, paine) Metrologinen CBT - Coulombin saartoon perustuva lämpömittari (MIKES + TKK Kylmälaboratorio) t 1.1.2005-31.12.2007 3 Valmistusmenetelmän kehittämiseen mennyt odotettua enemmän aikaa ja työtä. Kaasuvirtausmittarien kalibrointialueen laajentaminen k 1.1.2005-31.12.2005 4 Projektin päätös 1. vuosipuoliskolla 2006 muuton vuoksi. Infrapunalämpömittareiden kalibroinnin kehittäminen lämpötila-alueella 100 C 1600 C t 1.1.2004-31.12.2006 4 Eteni suunnitelman mukaisesti muuten paitsi filtteriradiometrin karakterisointi siirtyi vuodelle 2007. Jatkohanke käynnistyy 2007. Kilogramman realisointi t 1.1.2000-31.12.2006 2 Häviömittaukset saatiin päätökseen, projektin kokonaistavoitetta ei saavutettu. Jatko riippuu ulkoa saatavasta rahoituksesta (imera). Tyhjiöpunnitukset t 1.1.2006-31.12.2006 3 Ilman tiheysmääritys saadaan valmiiksi helmikuussa 2007. Pintatutkimusosuus on viivästynyt pituusryhmän resurssipulan vuoksi. PTU-laitteisto k 1.1.2006-31.12.2006 2 Alihankinnassa ollut ongelmia. Projekti jatkuu vuonna 2007, jolloin tehostetaan hankkeen johtamista. Paineen jäljitettävyyden johtaminen männän ja sylinterin dimensiomittauksista Puhtaiden metallipintojen kontaminoituminen metrologian sovellutuksissa k 1.1.2005-31.12.2005 3 Hanketta jatketaan vuonna 2007. Pituusryhmän resurssipula on hidastanut hankkeen etenemistä t 1.1.2007- Hanke käynnistyy vuonna 2007 Monikaasukalibroinnit virtaus- ja kosteusmittareille t 1.1.2007- Hanke käynnistyy vuonna 2007 *) t = tutkimus, k = kehitys, y = ylläpito **) 5 = erinomainen, 4 = hyvä, 3 = tyydyttävä, 2 = välttävä, 1 = huono tulos

18 Toimintakertomus 2006 MIKES-metrologian päättyneet, käynnissä olevat sekä käynnistyvät tutkimus- ja kehitysprojektit ja -hankkeet 2006 (Sopimuslaboratorioiden kanssa toteutetut hankkeet) Hanketyyppi (* Hankkeen kesto Kokonais-arvio Huom! hankkeesta/ saavutettu tulos (** TKK Sähköverkot ja suurjännitetekniikka Suurjännitemittausten kansallisten mittanormaalijärjestelmien kehitys - Sähkön laatusuureiden kalibroinnin ja jäljitettävyyden k 2006-2007 3 Resurssipula viivästyttänyt projektin etenemistä. kehittäminen - ESD-kalibrointivalmiuksien kehittäminen (jatkohanke) k 2005-2006 3 Projekti tehdään loppuun 2007. Suurjännitemittausten kansallisten mittanormaalijärjestelmien ylläpito y jatkuva 4 MIKES TKK Mittaustekniikka Spektrisen irradianssin ja radianssin aallonpituusalueiden laajentaminen (jatkohanke) Värinäyttöjen ja kolorimetrien kalibrointilaitteisto (jatkohanke) k 2002-2008 3 Projektin työ on viivästynyt jonkin verran laitteiston rikkoutumisen vuoksi. k 2003-2007 4 Projekti edennyt suunnitellusti. LED-valolähteiden metrologia (jatkohanke) t&k 2004-2007 4 Saatu suunnitelmia parempia tuloksia, mutta myös kustannukset ovat olleet suuremmat. Fluoresenssireferenssi (jatkohanke) k 2004-2007 4 Projekti eteni lähes suunnitellusti. Optisen kuidun epälineaarisuuden mittausjärjestely t 2005-2007 4 Projekti eteni lähes suunnitellusti. (jatkohanke) Infrapunareferenssilaitteisto k 2006-2009 4 Projekti eteni suunniteltua nopeammin, myös kustannukset olivat ennakoitua suuremmat. Optisten suureiden kansallisen mittanormaalilaboratorion y jatkuva 4 ylläpito TTY Tuotantotekniikka Sopimuslaboratorion ylläpito (koordinaattimittaus) y - 31.12.2006 4 Sopimus päättyi 2006 lopussa. Lahti Precision Oy 20 kn:n voimanormaalin ohjauksen uusinnan suunnittelu k 2006 4 Projektiraportin viimeistely alkuvuonna 2007. 20 Nm:n vääntömomenttinormaalin laakeroinnin uusinta ja mittauskyvyn varmennus k 2006 4 Projektiraportin viimeistely alkuvuonna 2007. Vääntömomenttikalibrointi eri tyyppisillä laitteilla ja kalibrointimenetelmillä ja niiden varmentaminen t 2006 4 Projektiraportin viimeistely alkuvuonna 2007. Voiman ja vääntömomentin jäljitettävyyden ylläpito y 2006 4 Ilmatieteen laitos Eräiden kaasumaisten yhdisteiden kalibrointivalmiuksien y jatkuva 4 ylläpito *) t = tutkimus, k = kehitys, y = ylläpito **) 5 = erinomainen, 4 = hyvä, 3 = tyydyttävä, 2 = välttävä, 1 = huono tulos Taulukko 13: Metrologian yksikön maksullisen palvelutoiminnan suoritemäärä laboratoriokohtaisesti v. 2003 2006 Mittalaitteiden kalibroinnit ryhmittäin, kpl Tot Tot Tot Tot Muutos 2003 2004 2005 2006 % Massa, paine 735 899 646 895 39 Pituus 2 154 2 277 1 884 2 557 36 Lämpötila, kosteus 655 603 627 624 0 Sähkö, aika ja taajuus, akustiikka 372 219 105 99-6 Yhteensä 3 916 3 998 3 262 4 175 28

19 Toimintakertomus 2006 FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditointiyksikön toimintavolyymin kehitystä on seurattu akkreditoitujen toimielinten vuoden lopun kumulatiivisella sekä aktiivisesti toimivien toimielinten lukumäärällä. Pitempään akkreditoituna olleet toimielimet laajentavat ja kohdentavat pätevyysalueitaan paremmin tarpeitaan vastaaviksi ja isommat organisaatiot yhdistävät akkreditointejaan yhden tunnuksen alle. Taulukko 14: Akkreditoitujen toimielinten kumulatiivinen ja aktiivinen määrä 2004 2006 Tot 2004 Tot 2005 Tot 2006 Muutos ed. vuod., % Suunn. 2006 Poikk. kumul. aktiivinen kumul. aktiivinen kumul. aktiivinen kumul. aktiivinen kumul. aktiivinen % Akkreditoidut toimielimet Kalibrointilaboratoriot 47 31 49 32 49 27 0,0-15,6 49 ei as. 0,0 Testauslaboratoriot 217 165 226 165 234 163 3,5-1,2 230 ei as. 1,7 Sertifiointielimet 23 16 26 19 30 22 15,4 15,8 30 ei as. 0,0 Tarkastuslaitokset 26 21 26 18 26 16 0,0-11,1 26 ei as. 0,0 EMAS -todentajat 2 2 2 2 2 2 0,0 0,0 2 ei as. 0,0 Vertailumittaus 1 1 1 0,0 Yhteensä 315 235 329 236 342 231 4,0-2,1 338 1,2 Yhdistetty toiseen akkreditointiin *) 34 39 47 Muut arvioinnit Ilmoitetut laitokset 59 46 41-10,9 35 17,1 Erit. vaatimuksiin perustuvat arv. 14 3 12 300,0 10 20,0 Yhteensä 73 49 53 8,2 45 17,8 Arvioinnin tulot 1000 1 436 1 521 1 594 4,8 1 500 6,3 *)Useat organisaatiot yhdistävät akkreditointejaan yhden tunnuksen alle. Tämä kasvattaa akkreditoitujen toimielinten päätevyysalueiden laajuutta, mutta toisaalta vähentää aktiivisesti toimivien akkreditoitujen toimielinten lukumäärää. 1.4.2 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU Kansallinen mittanormaalijärjestelmä, kalibrointipalvelu ja akkreditointipalvelu (FINAS) täyttävät kansainväliset laatuvaatimukset, jos mittaus- ja kalibrointitulosten ja akkreditointien vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n, ILACin ja IAF:n monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa ja metrologiatoiminnoissa osallistumalla metrisopimuksen jäsenmaiden metrologian laitosten vastavuoroisen tunnustamissopimuksen (CIPM/MRA) mukaisesti menestyksellisesti kansainvälisiin vertailumittauksiin sekä täyttämällä sopimuksen mukaiset laatujärjestelmävaatimukset ns. self declaration -periaatteen pohjalta. Toimintajärjestelmän kehittämisessä sovelletaan Euroopan laatupalkintokriteeristön (EFQM) ja standardin SFS-EN ISO 9001:2000 periaatteita. Yksiköiden toimintajärjestelmien kehittämisessä otetaan lisäksi huomioon myös niiden toimintaan liittyvät kansainväliset laatustandardivaatimukset, jotka on yksilöity yksiköiden laatukäsikirjoissa. Ylijohtaja hyväksyy koko Mittatekniikan keskusta koskevan toimintajärjestelmäkuvauksen. Ylijohtajan apuna on laatupäällikkö. Yksiköiden laadunvarmistuksesta vastaavat johtajat apunaan yksikön laatuvastaava. MIKES-metrologia Metrologian yksikössä noudatetaan sekä SFS-EN ISO 9001:2000 että SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 standardeja. Laatuasioita käsitellään yksikön johtajan johdolla ryhmäpäälliköiden kokouksissa. Vuosittain järjestetään sisäisiä auditointeja ja johdon katselmuksia. Vuosittain raportoidaan myös EUROMET TC-Q:lle laatutoiminnasta ja laatujärjestelmän kehityksestä. Joka neljäs vuosi kutsutaan ulkomainen metrologian asiantuntijoista koottu arvioijaryhmä arvioimaan yksikön laatujärjestelmää. Kalibrointipalveluista kerätään jatkuvasti asiakaspalautetta tavoitteena parantaa palvelujen saatavuutta, ajantasaisuutta ja luotettavuutta. Jokaisen kalibrointitodistuksen mukana lähetetään asiakaspalautelomake. Saadun palautteen keskiarvo vuonna 2006 oli 4,3 (max 5). Vastaava luku vuonna 2005 oli 4,5 ja vuonna 2004 4,2.