Arkkitehtuurimme vuosikymmenet opettajan opas ja tehtäväpaketti Arkkitehtuurimuseo Kasarmikatu 24 00130 Helsinki puh. 09 8567 5100 www.mfa.fi
Arkkitehtuurimuseo Arkkitehtuurimuseon, entisen Suomen rakennustaiteen museon, toimitalo rakennettiin tieteellisille seuroille vuonna 1899. Magnus Schjerfbeckin suunnittelema uusrenessanssirakennus ei toteutunut koko komeudessaan, vaan siitä rakennettiin ainoastaan keskiosa: kirjasto, kokoontumistila lehtereineen, työskentelytiloja sekä monumentaalinen portaikko. Vuonna 1907 rakennusta aiottiin täydentää pihan puolelle puolipyöreällä lisärakennuksella ja vuonna 1922 Schjerfbeckin alkuperäisen siipirakennusidean mukaan. Kumpikaan ehdotus ei toteutunut. Vuonna 1931 talo siirtyi yliopiston voimistelulaitoksen käyttöön. Juhlasali täyttyi voimistelutelineistä ja ullakolle rakennettiin suihkut. Suomen rakennustaiteen museo muutti kunnostettuun ja restauroituun taloon vuonna 1981. Vuonna 1987 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun piti yhdistää museo samassa korttelissa sijaitsevaan Designmuseoon. Tämäkään suunnitelma ei toteutunut. Satavuotias talo odottaa siis edelleen lopullista valmistumistaan.
Yksityskohtia Uusrenessanssi oli sisustus- ja rakennustaiteen sekä taideteollisuuden kertaustyyli, joka vaikutti 1850-luvulta lähtien Saksassa ja 1880 90 Pohjoismaissa. Uusrenessanssi oli raskasta, komeaa ja näyttävää. Siinä suosittiin lähinnä renessanssin arkkitehtuurista lainattuja ja muunneltuja arkkitehtuuriaiheita ja reliefikoristeita. 1. Sisääntuloportaan pilasterin joonialainen kapiteeli. Kapiteeli tarkoittaa pylvään päässä olevaa koristetta. Pilasteriksi kutsutaan koristetta, joka näyttää seinän sisään upotetulta pylväältä. Antiikin kreikkalaisessa ja roomalaisessa arkkitehtuurissa ja niin myös uusrenessanssityylissä oli useita erilaisia pylväsmalleja, jotka symboloivat eri asioita. Niinpä koristelusta saattoi päätellä jotain rakennuksen tarkoituksesta. Uusrenessanssityylissä käytettiin joonialaisia pylväitä viestimään oppineisuutta ja sivistystä. 2. Ala-aulan sementtimosaiikkilattian koristekuvio. 1800-luvulla julkisten rakennusten portaikkojen ja aulojen lattiat koristeltiin mielellään värillisillä laatoilla, joiden koristeaiheet olivat abstrakteja. Antiikin aikaisissa mosaiikkilattioissa saattoi olla maalaiselämän kuvauksia tai mytologisia sankareita. 3. Pääportaikon kaiteen takorautainen lehtiaihe. 1800-luvulla julkisten rakennusten portaikkojen rautakaiteissa käytettiin renessanssille tyypillisiä hienostuneita kasviaiheita. 4. Toisen kerroksen ovenpäällyskoriste. S-muotoista kierrekoristetta kutsutaan konsoliksi. Niitä voi bongata monesta paikasta, esimerkiksi ulkoa juuri räystään alta. 5. Pääportaikon kolmannen kerroksen pilasterin munasauvaornamentti. Tämä koristeaihe oli tyypillinen antiikin ja uusrenessanssin arkkitehtuurissa. Nimi tulee siitä, että siinä on vuorotellen linnunmunan ja keihään näköisiä osia. 6. Arkistosalin seinään sabluunalla tehty laakeriseppele. Laakeriseppele on akateemisen arvon symboli. Vielä tänäkin päivänä yliopistosta valmistuva maisteri saa juhlallisessa promootiotilaisuudessa oikeista laakerilehdistä sidotun seppeleen.
Tutustu 1. kerrokseen MUSEON ARKKITEHTUURIKIRJASTO on kaikkien käytettävissä ja avoinna myös viikonloppuisin. Kirjastossa voi tutkia rakennustaidetta antiikista tähän päivään ja tutustua sekä suomalaisiin että ulkomaisiin arkkitehteihin. Tietoa voi etsiä kaikesta rakennettuun ympäristöön liittyvästä, oli sitten kyse pienestä yksityiskohdasta, kokonaisesta kaupungista, ekologisesta rakentamisesta tai rakennustekniikasta. Noin 18 000 lainattavan kirjan lisäksi käytettävissä on suomalaisen arkkitehtuurin käsikirjastokokoelma ja toistasataa alan aikakausijulkaisua. Käsikirjasto Arkkitehtuurin erikoiskirjasto 1A 1B Naulakot Info ja kirjakauppa WC WC 1A Zoomauksia uusrenessanssiin Luonnostele sinulle esiteltävät uusrenessanssille tyypilliset yksityiskohdat 1-6. Tutki kirjallisuutta. Löytyvätkö samat yksityiskohdat renessanssin arkkitehtuurista? Entä antiikin ajan arkkitehtuurista, josta renessanssi puolestaan ammensi vaikutteita? 1B Yhteinen ulkoilmamuseo Katso museon porrastasanteen ikkunoista avautuvaa näkymää. Tontin toisessa päässä näet Designmuseon. Ideoi luonnostellen Suomen rakennustaiteen museon ja Designmuseon väliseen kaupunkitilaan museoita yhdistävä ulkoilmamuseo, joka kiinnostaisi kaiken ikäisiä kansalaisia. Miten arkkitehtuuria siellä esiteltäisiin? Mitä muuta siellä voisi tai pitäisi tapahtua?
Tutustu 2. kerrokseen VAIHTUVIEN NÄYTTELYIDEN SALEISSA on esillä sekä suomalaisesta että kansainvälisestä arkkitehtuurista kertovia näyttelyitä. Näyttelyissä voi tutustua sekä ajankohtaisiin aiheisiin että perehtyä arkkitehtuurin pitkään perinteeseen. Tuntemalla historiaa ja tekemällä havaintoja nykypäivästä on mahdollista osallistua keskusteluun rakennetun ympäristön muutoksista ja mahdollisista tulevaisuuksista. Jokaisesta näyttelystä voi oppia jotakin! 2B 2A Pieni näyttelysali Varasto 2A Kriitikon näkemys Tutustu omatoimisesti suuren tai pienen salin näyttelyyn. Mikä on mielestäsi mielenkiintoisinta/ tylsintä? Miten sinä parantaisit näyttelyä? Mikä tila, talo tai muu asia jäi erityisesti mieleesi? Kirjoita arvostelu näyttelystä ja luonnostele mielestäsi paras esitelty kohde kuvittamaan sitä. Yritä tavoittaa alkuperäisen kuvan perspektiivivaikutelma. 2A Suuri näyttelysali 2B Elämäni paikat -näyttely Mitkä ovat elämäsi tärkeimmät paikat: sisä- tai ulkotilat, luonnonmukaiset tai rakennetut, todelliset tai unien maailmasta tutut? Kerää paikoista valmiita kuvia ja/tai piirrä/maalaa niitä itse. Kirjoita otteita paikkoihin liittyvistä muistoista. Pohdi, mikä tekee juuri noista paikoista merkityksellisiä. Suunnittele lopuksi aineiston pohjalta pienoisnäyttely, joka mahtuu esille omalle pulpetillesi.
Tutustu 3. kerrokseen ARKISTON SUOMALAISTA ARKKITEHTUURIA esittelevät kokoelmat koostuvat valokuvista, dioista, arkkitehtien alkuperäispiirustuksista sekä pienoismalleista. Kokoelmassa on noin 500 000 piirustusta. Pienoismalleja on noin 500. Arkistossa esillä oleva museon pysyvä näyttely, Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900 1970, vie matkalle Suomen arkkitehtuurin historiaan. Eri kausien tyylipiirteitä, teknisiä ratkaisuja, materiaaleja ja sisustuksia seurataan kansallisromantiikasta klassismin, funktionalismin ja kansainvälisen maineemme luoneen modernismin kautta 1970-luvulle. 3A Etsi detsku! Etsi sinulle jaetun kuvakortin yksityiskohta pysyvästä näyttelystä. Tee muistiinpanoja löytämästäsi kohteesta ja vuosikymmenestä sekä kirjoittaen että piirtäen. 3A 3B Pysyvä näyttely: Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900 1970 Arkisto 3B Aika janalle Kootkaa koulussa samaa vuosikymmentä tutkineiden oppilaiden kesken kuvien ja tekstien kollaasi, esittelyjuliste. Sijoittakaa sitten julisteet aikajanalle ja kerratkaa pysyvän näyttelyn anti esittelemällä ne toisillenne. Keskustelkaa eri vuosikymmenten arkkitehtuurista. Minkälaiset asiat ovat aiheuttaneet suurimmat muutokset? Vertailkaa toisiinsa eri vuosikymmenten yhteiskuntia, kaupunkeja, tyylejä, rakennuksia ja asumista. Miellyttävätkö jonkin vuosikymmenen ratkaisut enemmän kuin toisten? Miksi? Millä vuosikymmenellä mieluiten eläisit?
Jatka työskentelyä koulussa 3C Havaintoja ympäristöstä Tutkikaa lähiympäristöä ja valokuvatkaa mielenkiintoiset rakennukset. Sijoittakaa valokuvat näyttelyn pohjalta tehdylle aikajanalle. Millä perusteilla teitte jaon? Löytyikö taloja, jotka jatkavat aikajanaa kohti nykyaikaa? Ottakaa selvää onko jako oikea. ETSI LISÄTIETOA Arkkitehtuurimme vuosikymmenet -kirjasarjasta ja testaa tietoa Arkkitehtuurimme vuosikymmenet -verkkopelillä osoitteessa www.mfa.fi. 3D Mahdollisia tulevaisuuksia Sisätilat, rakennukset ja yhdyskunnat ovat muuttuneet vuosikymmenten myötä. Selvittäkää näyttelyn perusteella, millaisia muutokset ovat olleet ja mistä ne ovat johtuneet. Millaisia muutoksia on mielestänne näköpiirissä tulevaisuudessa? Visioikaa mielikuvituksellisia näkymiä ja jatkakaa aikajanaa. Jos suunnittelette tiloja, taloja, kyliä ja kaupunkeja kymmenen vuoden aikavälein, pääsette koko ryhmän turvin jo pitkälle 2200-luvulle. 3E Tyylikäs tila Tutustu Arkkitehtuurimme vuosikymmenet -näyttelyyn. Kiinnitä erityistä huomiota asumiseen ja sisustuksiin. Suunnittele itsellesi oleskelutila ja sisusta se mieleisesi aikakauden tyyliin tai luo oma tyylisi. Toteuta suunnitelma luonnoksina, pohjaja leikkauspiirroksina ja/tai pienoismallina. Etsi tarvittaessa lisätietoa väreistä, materiaaleista, ikkunatyypeistä ja huonekaluista verkosta sekä lehdistä ja kirjoista. 3F Maastoutuvaa arkkitehtuuria Voisitko asua korsussa? Tutki sodanaikaisia korsuja. Minkälaisia materiaaleja ja rakenteita niissä käytettiin? Suunnittele ja tee pienoismalli nykyaikaisesta korsusta. Mieti myös tilanne, jossa sitä käyttäisit. 3G Paperia ja bittejä Arkkitehdit ovat tehneet piirustuksia erilaisilla tekniikoilla eri aikoina. Kokeile näyttelystä löytämiäsi tekniikoita. Käytä erilaisia piirtimiä, siveltimiä ja väriaineita. Piirrä kuva tutusta rakennuksesta kolmella eri tekniikalla. 3H Kestävää vai ei? Tutustu Uutta, vanhaa, vihreää -verkkosivustoon www.mfa.fi/lapset ja arvioi eri vuosikymmenten tiloja, taloja ja/tai yhdyskuntia ekologisuuden näkökulmasta. Miltä ajalta löytyvät mielestäsi parhaat ratkaisut? Millainen on nykypäivän ekotalo entä tulevaisuuden? Suunnittele itsellesi ekologinen kesänviettopaikka. 3I Domino 1960-luvulla haluttiin olla moderneja ja suunnitella jotakin uutta. Tuolloin alettiin rakentaa entistä enemmän esivalmistettujen elementtien ehdoilla, joita edustivat muun muassa niin sanotut Domino-talot. Ota selvää Domino-taloista ja tutki muutenkin elementtirakentamista. Kerää tietoa ja tee havaintoja lähiympäristössäsi? Mitä etua tai haittaa elementtien käytöstä on? Tee pienoismallitutkielmia elementtirakentamisesta erilaisia palikoita ja pienesineitä hyödyntäen. 3J Materiaalipaletti Kerää muistiinpanoin ja piirroksin materiaalipaletti näyttelystä. Etsi paletin materiaaleja myös oikeasta ympäristöstä. Hypistele, kopistele, katso tarkkaan ja nuuski, kirjaa ylös havaintoja materiaaleista. Tee materiaaleista kaksi kollaasia: miellyttävät ja epämiellyttävät pinnat ja pohdi millaisia materiaaleja haluaisit käyttää omassa talossasi. Miksi?