Asemakaavamuutoksen selostus

1 NURMEKSEN KAUPUNKI Porokylän 131 kaupunginosan osakorttelin nro 128 asemakaavamuutos (Rakennusliike J.A.J Määttä Oy) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Asemakaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Maankäyttö 12.3.2013/24.4.2013

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Porokylä kortteli 128 Kunta: Nurmeksen kaupunki Kaupunginosa: Porokylän 131 kaupunginosa Korttelit ym.: osa korttelia 128. Kaavan nimi: Porokylän 131 kaupunginosan osakorttelin 128 asemakaavamuutos (Rakennusliike J.A.J Määttä Oy) Laatijan nimi: NURMEKSEN KAUPUNKI Martti Piironen Maankäyttöpäällikkö Yhteystiedot: Vireilletulo: Hyväksyminen: Porokylänkatu 6 D 75530 NURMES Puh. 04010 44840 s.posti. martti.piironen@.lieksa.fi Kaavamuutos on tullut vireille 25.1.2013 Rakennusliike J.A.J Määttä Oy:n hakemuksesta, jolla on haettu tonttitehokkuuden nostamista 0,4:sta 0,6:een, (AK) sekä kerrosluvun II:sta III:een Tekninen lautakunta: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: 1.2 Kaava-alueen sijainti Kuva 2: Asemakaavamuutoksen sijainti Nurmeksen Porokylässä

3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Porokylän 131 kaupunginosan osakorttelin nro 128 asemakaavamuutos (Rakennusliike J.A.J Määttä Oy) Kaavan päätarkoitus: Kaavamuutoksen tavoitteena on korottaa liikerakennuksen (AK) tonttitehokkuutta 0,4:stä 0,6:een ja kerroslukua II:sta III:en. Aloite kaavaprosessin käynnistämiselle on lähtenyt yksityisen edun hakemuksesta, josta syystä kaupunki laatii kaavamuutoksen ja käsittelee sen hakijan kustannuksella. Kaavatyö edellyttää maankäyttösopimuksen tekoa ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen ennen kaavan hyväksymistä. Kerrosala: 567 m 2 Väestö: n. 30 henkeä Laajuus: 0,0945 ha 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 3 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEEN LIITTYVISTÄ ASIAKIRJOISTA... 4 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 5 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset tai ohjeet... 5 1.6.2 Seudulliset selvitykset... 5 1.6.3 Paikalliset selvitykset... 6 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 6 2.2 ASEMAKAAVA... 6 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 7 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 8 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VN 30.11.2000 tarkistus 13.11.2008... 8 3.2.2 Maakuntakaava... 9 3.2.3 Yleiskaava... 9 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava... 9

4 3.2.5 Rakennusjärjestys... 10 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri... 10 3.2.7 Pohjakartta... 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 ASEMAKAAVAMUUTOSTEN SUUNNITTELUN TARVE... 10 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 11 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireille tulo... 11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 11 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 12 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 12 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 15 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 15 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 15 4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 15 4.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 5.1 KAAVAN RAKENNE... 16 5.1.1 Mitoitus... 16 5.1.2 Palvelut... 16 5.3 ALUEVARAUKSET... 16 5.3.1 Korttelialueet... 16 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 16 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 16 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19 6.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 19 6.2 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 19 7. LÄHDELUETTELO... 19 8.KUVALUETTELO... 19 9. LIITELUETTELO... 19 10. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE... 19 13. ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET... 22 14. VASTINELUETTELO... 22 1.5 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista LIITE 1: Poistuva asemakaava LIITE 2.1: Asemakaavamuutos / Kartta LIITE 2.2: Asemakaavamuutos / Asemakaavamerkinnät Erillisenä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), erillinen liite

5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset tai ohjeet - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös (2000 ja tarkistus 13.11.2008) - Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, Suomen Ympäristö 493 (2001) - Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu, Suomen Ympäristö 780 - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita I (2007) 1.6.2 Seudulliset selvitykset 1.6.2.1 Maakuntaliiton [seutukaavaliiton] julkaisut Lähde Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nettisivut 2010 136 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2.vaihe) Maakuntakaavaselostus Liitteet 132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Päivitys 2010 127 Pohjois-Karjalan strategia 2030 - maakuntasuunnitelma 2008 114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus Osa B: Ehdotusvaiheen palaute Osa C: Liitekartat 2007 112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea 107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi - Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007 106 Yhteistä Hyvää - Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia 2015 2006 ja aiemmat 94 Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 88 Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa 74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne 2020 72 Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi 60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys

6 1.6.3 Paikalliset selvitykset Porokylän pohjavesialueen rakenneselvitys on valmistunut 22.12.2000. Sen laati Geologian tutkimuskeskus Kuopiosta. Siinä on selvitetty maaperä, kallion korkeus, pohjaveden syvyys ja pohjaveden virtaussuunnat. Porokylän alueen arvorakennukset on inventoitu ja niitä on myöhemmin täydennetty sekä ne on arvottanut arkkitehti Kirsti Reskalenko vuonna 2000. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kuntasuunnittelukurssin aineisto (2004-2005) Porokylän aluetta on kaavoitusta varten viistokuvattu kesällä 2001. Porokylän liikennelaskenta on suoritettu kaupungin omin voimin kesällä 2001 ja liikennelaskennan tulokset on analysoitu LT - Kuopiossa 2001-2002. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Varsinainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.3.2013. - Osallisille on järjestetty mahdollisuus tutustua kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin ja laadittuihin selvityksiin koko kaavoitusprosessin ajan sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 22.3.-22.4.2013. - Alustava asemakaavamuutosluonnos 12.3.2013 ja siihen tutustumisaika 22.3.-22.4.2013. - Viranomaisneuvottelu vain tarvittaessa. - Asemakaavamuutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vuoden 2013 keväällä. - Kaavaehdotus valtuustokäsittelyssä vuoden 2013 kesä-syksy. 2.2 Asemakaava Tämä Porokylän 131 kaupunginosan korttelin nro 128 asemakaavamuutos sisältyy Porokylän 131 kaupunginosan voimassa olevaan asemakaavaan, jonka Nurmeksen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 27.11.2008. Suunnittelun alla olevat alueet: - Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) Kuva 3: Ote voimassaolevasta asemakaavasta

7 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tämän asemakaavamuutoksen toteuttaminen tapahtuu kaavamuutosta hakeneen toimesta ja kustannuksella. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Porokylän 131 kaupunginosan asemakaavassa tämä Porokylänkadun varsi on pääosin liikerakennusten aluetta. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavamuutosalue on rakennettua liikerakennusten aluetta. Alue kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Porokylänkadun varrella on pääosin liikerakennuksia ja asemakaavan muutosalueella on liike- asuinrakennus. MERKINNÄT: Kuva 4: Liikenneverkko

8 Vesihuoltoverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa Nurmeksen kaupungin vesilaitos. Kaavamuutosalueen ulkopuolella kulkee Nurmeksen veden kunnallinen viemäri- ja sadevesijohto sekä kaukolämpö ja puhelinkaapeli. Kuva 5: Tekninen huolto Kaavamuutosalue on tärkeää pohjavesialuetta. Peräti 90 % Kötsinmäen vedenottamolle tulevasta vedestä virtaa Porokylän suunnasta. Puhtaan pohjaveden saanti on turvattava. Tavoitteet pohjaveden suojelemiseksi: - Suojelun tavoitteena on estää ennakolta pohjavesialueen muuttuminen käyttökelvottomaksi, sillä jo tapahtuneen pohjavesivahingon korjaaminen on kallista ja vaikeaa. 3.1.4 Maanomistus Koko kaavamuutosalueen omistaa osakeyhtiö. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VN 30.11.2000 tarkistus 13.11.2008 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista.

9 3.2.2 Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Pohjois-Karjalaan on laadittu maakuntakaava ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Valtioneuvosto on 20.12.2007 vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen. Maakuntakaavan täydennys, 2. vaihe on hyväksytty 4.5.2009 ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 3. vaihe etenee ehdotusvaiheeseen ja siinä käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Maakuntahallitus on päättänyt 17.12.2012 käynnistää maakuntakaavan 4. vaiheen. Maakuntakaavoitusta koskevat aineistot ovat nähtävänä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton www-sivuilla. 3.2.3 Yleiskaava Nurmeksen koko kunnan yleiskaava (rakennesuunnitelma 2010) on hyväksytty valtuustossa 2.10.2000. Tässä yleiskaavassa alue on keskustoimintojen aluetta, jolla pääasiallisina toimintoina ovat palvelut, hallinto, asuminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot ja näihin liittyvät liikenne- ja virkistysalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet että teollisuusalueet, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (C-1). Aiempi Nurmeksen keskustaajaman yleiskaava 1975 ja haja-asetusalueen osayleiskaava on hyväksytty Nurmeksen kaupunginvaltuustossa 27.4.1978 76. Tätä yleiskaavaa noudatetaan myös soveltuvin osin, kunnes alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava. Tässä Nurmeksen keskustan yleiskaavassa 1975 alue on kerrostaloaluetta. Kerrostalovaltainen asuintoimintojen alue, jonka tehokkuusluku on suurempi kuin 0,3. 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava Porokylän 131 kaupunginosassa on voimassa asemakaava (kaupunginvaltuusto 27.11.2008).

10 Kuva 6: Ote voimassa olevasta asemakaavasta Suunnittelun alla oleva alue on varattu seuraaviin tarkoituksiin: - Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) 3.2.5 Rakennusjärjestys Lieksan ja Nurmeksen yhteinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.3.2012. 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muuttamisalue on kaupungin ylläpitämässä kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. Asemakaavamuutosalue sisältyy 15.1.2009 hyväksyttyyn tonttijakoon ja on viety kiinteistörekisteriin 22.7.2009. 3.2.7 Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty Maa ja Vesi Oy:n 70-luvun lopulla laatimaa 1:1000 kantakarttaa, jota on skannattu AutoCad:in DWG -formaattiin GeoData Oy:ssä vuonna 1994 ja sitä on ylläpidetty kaupungin teknisen viraston maankäytön toimesta vuoteen 2013 saakka. Kaavan pohjakartta on ajan tasalla. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutosten suunnittelun tarve Kaavamuutoksen tarve on lähtöisin Rakennusliike J.A.J Määttä Oy:n hakemuksessa, jossa tonttitehokkuutta nostetaan 0,4:stä 0,6:een ja kerroslukua II:sta III:en Kaavatyö edellyttää maankäyttösopimuksen tekoa ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen ennen kaavan hyväksymistä.

11 Aloite kaavaprosessin käynnistämiselle on lähtenyt yksityisen edun hakemuksesta, josta syystä kaupunki laatii kaavamuutoksen ja käsittelee sen hakijan kustannuksella. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Hakemuksen mukaisesti kaavaprosessin käynnistäminen on otettu kaupungin omana työnä tehtäväksi. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat: maanomistajat, kaikki ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikutta, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään ovat Nurmeksessa seuraavat (kirjoitettu tummennetulla kursiivilla, joille lähetetään tieto mahdollista lausunnon antoa varten) Maanomistajat Kaavamuutosten vaikutusalueen asukkaat Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 4.3.2 Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksella sanomalehti Ylä- Karjalassa 21.3.2013 ja kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin virallisella ilmoitustaululla ajalla 22.3.-22.4.2013. Lisäksi asiakirjat ovat olleet nähtävänä myös kaupungin verkkosivuilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisille on annettu mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön aikana huolimatta siitä, että joitakin aikarajoja on esitetty (=valmisteluvaiheen kuuleminen, MRL 62 ). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisille on lähetetty 19.3.2013 osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava asemakaavaluonnos selostuksineen mahdollista lausuntoa varten.

12 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.4.1.1 Yleiskaavoitus Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaupunginvaltuuston 2.10.2000 hyväksymässä koko kuntaa koskevassa yleiskaavassa (rakennesuunnitelma 2010) Porokylän alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen (C-1), jolla pääasiallisina toimintoina ovat palvelut, hallinto, asuminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot ja näihin liittyvät liikenne- ja virkistysalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet että teollisuusalueet, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (asemakaava-alue). Rakennesuunnitelmaan 2010 on myös merkitty taajama lähialueineen (asemakaava- ja suunnittelutarvealue TYK), jolle tulee laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Alueella on, niiltä osin kuin tässä yleiskaavassa ei ole merkintää tai mainintaa, edelleen voimassa kaupunginvaltuuston 27.4.1978 hyväksymä keskustaajaman yleiskaava 1975, kunnes koko alueelle on laadittu ja hyväksytty oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kuva 7: Ote Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavasta 1975 Vuonna 1978 hyväksytyssä yleiskaavassa: Tässä Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavassa 1975 alue on merkitty kerrostaloalueeksi.

13 Kuva 8: Ote Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavan 1975 merkinnöistä 4.4.1.2 Maakuntakaavoitus Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Pohjois-Karjalaan on laadittu maakuntakaava ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Valtioneuvosto on 20.12.2007 vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen. Maakuntakaava on suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Maakuntakaava sisältää kaavakartan ja kirjallisen selostuksen, jossa esitetään ratkaisujen perusteet, osallistumis- ja arviointimenettelyt, suunnittelun tavoitteet ja vaihtoehdot sekä perustelut tehdyille ratkaisuille. Kaavamuutosalue on maakuntakaavaehdotuksessa: - Taajamatoimintojen aluetta (A) Kuva 9: Ote maakuntakaavasta

14 Maakuntakaavan täydennys, 2. vaihe on hyväksytty 4.5.2009 ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 3. vaihe etenee ehdotusvaiheeseen ja siinä käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Maakuntahallitus on päättänyt 17.12.2012 käynnistää maakuntakaavan 4. vaiheen. Maakuntakaavoitusta koskevat aineistot ovat nähtävänä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton www-sivuilla. Lähde: Pohjois-Karjalan liitto / www-sivut TAAJAMATOIMINTOOJEN ALUE (A) Aluemerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset alue- tarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä pitää sisällään myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenne- väylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskunta- rakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. 4.4.1.3 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden käytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka koskettaisivat Nurmesta ja on otettava asemakaavan muutoksessa huomioon: - elinympäristöjen toimivuus, viihtyisyys, terveellisyys ja turvallisuus - maisemien, kulttuuriympäristöjen ja luonnonarvojen vaaliminen - luonnon virkistyskäytön edellytysten turvaaminen - luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

15 - toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne - toimivat yhteysverkostot - energiahuollon edellytysten turvaaminen - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset merkittävät aluekokonaisuudet 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaa muutettaessa selvitetään kaksi vaihtoehtoa: 0. Tilanne ennallaan eli kaavamuutosta ei tehdä, jolloin tonttitehokkuus jää 0,4:ksi. 1. Asemakaavaa muutetaan hakemuksen mukaisesti. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 4.5.2.1 Vaikutusten selvittäminen Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. 4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavamuutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1: tonttitehokkuutta nostetaan 0,4:stä 0,6:een ja kerroslukua II:sta III:en. Vaihtoehdon valintaan on vaikuttanut tulevan hakijan toivomus. 4.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset - Kaavoituksen vireille tulo, kuulutettu 20.3.2013 ja kaavoituskatsauksessa 2013, - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 12.3.2013, - alustava luonnos 12.3.2013 - Valmisteluvaiheen kuuleminen osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä - Viranomaisneuvottelu tarvittaessa (MRL 66 MRA 26 ) - Kaavaehdotuksen nähtävillä olo ja lausunnot kevät 2013 - Asemakaavamuutoksen hyväksyminen kesä-syksy 2013

16 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Väestömäärä asemakaavamuutosalueella olisi kaavan toteuduttua noin 30. Työpaikkojen määrään ja laatuun kaavamuutoksella ei ole vaikutusta. Kaavamuutosaluetta on yhteensä 0,0945 ha, 567 k-m 2, kerrosluku III. 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalueelle sijoittuu julkisia ja kaupallisia palveluita. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet AK -aluetta 0,0945 ha, jolla on rakennusoikeutta 567 k-m2 asuinkerrostalolle Autopaikat (n. 10 kpl) AK-korttelialueella mahtuvat tontille kaavamääräysten mukaisesti ja lisäksi Porokylänkadun varrella olevia autopaikkoja voidaan käyttää tilapäisesti. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja luonnonympäristöön ja luontoon ja yhteiskuntaan sekä yksityiseen talouteen ovat vähäiset. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, mistä syystä kaavassa on annettu pohjaveden suojelemiseksi erityiset määräykset. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Asuinkerrostalojen korttelialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.

17 Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 131 Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. 128 Korttelin numero. III e=0,6 Roomalaisen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimmanjäljessä osoittaa, kuinka suuren osan suurimman sallitun kerrosluvun Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alue. Ohjeellinen pysäköimispaikka. ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1. RAKENNUSOIKEUS TAI -MÄÄRÄYS - Tontille sallitusta kerrosalasta 5-10 % saadaan käyttää vain asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettuja varasto-, askartelu-, leikki- tai vastaavia palvelutiloja varten. - Rakennuksen maanpinnan alapuolella olevaan kellarikerrokseen saadaan sijoittaa rakennuksen kerrosalaan laskettavia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. - Maanpäällistä kellarikerrosta ei saa rakentaa. - Luonnollista maanpintaa ei saa oleellisesti muuttaa. - Kortteleiden käyttötarkoituksesta riippumatta saadaan rakentaa asuntoja kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. 2. AITAAMINEN - Tontin sivurajat on aidattava. 3. RAKENTAMISTAPA - Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. - Uudisrakennusten tulee soveltua ympäristöönsä ja kaupunkikuvaan.

18 4. PIHA-, LEIKKI- JA OLESKELUALUEET SEKÄ ISTUTUKSET - Tontilla on varattava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 20 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta kuitenkin vähintään 50 m2. Nämä alueet on erotettava tontin muista toiminnoista riittävällä suojaistutuksilla. - Rakentamatta jäävälle AK-tontin osalle, jota ei käytetä leikkialueeksi tai liikenteeseen, on istutettava puita ja pensaita vähintään 1 tontin rakentamattoman pinta-alan 100 m2 kohti. - Asuntojen piha-alueet on erotettava tontin muista toiminnoista riittävällä suojaistutuksilla. 5. AUTOPAIKAT Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: 1. Asunnot: - yksi autopaikka kutakin kerrosalan 60 m2 kohti, kuitenkin vähintään yksi autopaikka kutakin asuntoa kohti ja yksi vierasautopaikka kutakin kerrosalan 500 m2 kohti. 2. Liikehuoneistot, toimistot ja niitä vastaavat - yksi autopaikka kutakin kerrosalan 80 m2 kohti. 3. Kokoushuoneet, vapaa-ajantilat ja ravitsemusliikkeet - yksi autopaikka kutakin 6 istumapaikkaa kohti. Rakennuslupaviranomainen saa pienentää autopaikkojen rakentamisvaatimusta 25 % vaaditusta määrästä, mikäli se autopaikkatarve huomioonottaen on perusteltua. Tontille tulee kuitenkin varata mahdollisuus rakentaa kaikki kohdan 1 edellyttämät autopaikat. Vara-alue on istutettava tai muulla tavalla saatettava viimeisteltyyn kuntoon. 6. YMPÄRISTÖHAITTOJEN TORJUNTA - Kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan tärkeään pohjavesialueeseen. - Alueelle ei saa rakentaa laitosta, joka vaarantaa pohjaveden laadun. - Viemärit on rakennettava tiiviiksi siten, että mitään jätevesiä ei pääse maaperään - Kaikki öljysäiliöt, jotka on tarkoitettu pohjavesien laadulle vaarallisille aineille, on sijoitettava tiiviiseen katettuun suoja-altaaseen. - Suoja-allas on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin. Altaan tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan nesteen suurin määrä. - Alueella ei saa irrallaan säilyttää tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eikä muita pohjavettä likaavia aineita. - Haitallista pohjaveden purkautumista tai haitallisia muutoksia pohjaveden pinnan korkeuteen ei saa aiheuttaa rakentamisen takia. 7. MUUT OHJEET - Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee erityisryhmät ja liikuntaesteiset ottaa huomioon.

19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tämän asemakaavamuutoksen toteuttaminen tapahtuu kaavamuutosta hakeneen toimesta ja kustannuksella, kuten kohdassa 2.3. 6.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavamuutoksen toteutumisessa seurataan rakentamisen toteutumista. 7. LÄHDELUETTELO Lähde Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nettisivut Lähde: Pohjois-Karjalan liitto / www-sivut 8.KUVALUETTELO KUVA 1: KAAVAMUUTOKSEN TARKASTELUALUE... 1 KUVA 2: ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SIJAINTI NURMEKSEN POROKYLÄSSÄ... 2 KUVA 3: OTE VOIMASSAOLEVASTA ASEMAKAAVASTA... 6 KUVA 4: LIIKENNEVERKKO... 7 KUVA 5: TEKNINEN HUOLTO... 8 KUVA 6: OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA... 10 KUVA 7: OTE NURMEKSEN KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVASTA 1975... 12 KUVA 8: OTE NURMEKSEN KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVAN 1975 MERKINNÖISTÄ... 13 KUVA 9: OTE MAAKUNTAKAAVASTA... 13 9. LIITELUETTELO LIITE 1: Poistuva asemakaava LIITE 2.1: Asemakaavamuutos / Kartta LIITE 2.2: Asemakaavamuutos / Asemakaavamerkinnät Erillisenä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), erillinen liite 10. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE

20

12. POISTUVA ASEMAKAAVA LIITE 1 21

22 13. ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 2.1 JA LIITE 2.2 14. VASTINELUETTELO Asemakaavamuutoksen luonnosvaiheen nähtävillä ollessa 22.3.-22.4.2013 muistutuksen on jättänyt Petri Naakka: Edustan äitini Kaarina Naakan omistuksessa olevaa ja Porokylänkatu 31:ssä sijaitsevaa kiinteistöä. Tämä kaavamuutos luonnollisesti vaikuttaa eniten juuri tämän kiinteistön toimintaan. Kysyisinkin nyt, että kuinka tässä on aiottu järjestää autotie tämän rakennettavan kerrostalon tontille, kun se kulkee juuri äitini kiinteistön ja uuden tulevan kerrostalon väliltä? Voidaanko edellyttää, että uuden kiinteistön rakentaja rakentaa raja-aidan tonttien rajalle, jotta ei olisi yhtä yhteistä ajoväylää käytössä. Tähän yhteiseen ajoväylään emme suostu. Vastine: Asemakaavamerkintöihin lisätään: Tontin sivurajat on aidattava. Lausunnon ovat antaneet: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Ei huomautettavaa. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Voimassa olevassa asemakaavassa saman korttelin viereiselle tontille on osoitettu III-kerrosrakentamista tonttitehokkuudella e=0,6. Näin ollen myös kaavamuutosalueen tontilla kerrosluvun ja tehokkuuden nostaminen on perusteltua. Hankkeella ei myöskään ole sellaisia kaupunkikuvallisia vaikutuksia, jotka estäisivät hankkeen toteuttamisen. Kaupunkikuvallisten vaikutusten arviointia kuitenkin edistäisi havainnekuvat kaavan toteutuneesta rakentamistilanteesta. Porokylänkadun suuntaiseen laadukkaaseen julkisivurakentamiseen tulee kiinnittää huomiota. Ajoyhteys tontille tulee osoittaa kaavassa. Vastine: Ajo tontille tapahtuu Porokylänkadulta tontin itälaitaa, koska muulle osalle tontin rajasta sijoittuu rakennus.

23 Asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheen nähtävillä ollessa 6.5-5.6.2013 muistutuksia ei ole jätetty ja lausunnon on antanut: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kaavoittaja on antanut vastineensa ELY-keskuksen luonnosvaiheen lausunnosta ja sitä pidetään riittävänä eikä ELY-keskuksella ole kaavaehdotukseen huomautettavaa.