10.4.2013 VUOSIRAPORTTI 2012 KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIA 2012-2016 Yhdessä enemmän toisistamme välittäen Päivitystyöryhmä 1
Sisältö JOHDANTO... 3 AVAUSSANAT... 4 Mieli 2009 väliarvioinnin paikka... 4 EHKÄISEVÄ JA EDISTÄVÄ TYÖ... 6 Henkinen ensiapu (HEA) toimintasuositukset... 6 ASIAKKAAN ASEMAN VAHVISTAMINEN... 8 Kokemusasiantuntijakoulutus Keski-Pohjanmaalla... 9 OHJAUSKEINOJEN KEHITTÄMINEN... 10 Sähköinen hyvinvointikertomus... 10 Työprosessien mallinnukset osana ohjausta ja kehittämistoimintaa... 11 PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN... 12 Päihdekeskus Portti Beroendecentret Porten... 12 Portista saatavat palvelut... 12 Selviämis- ja vieroitushoito... 12 Avohoito... 12 Laitoskuntoutus... 13 Erikoistuminen huumeidenkäyttäjien ja ongelmapelaajien kuntoutukseen... 13 Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden kuntoutuksen kehittäminen... 13 Kahvila päihdekeskuksen sydämessä... 14 TEKES mukana kehittämistyössä... 14 Palveluiden asiakaslähtöisyyden varmistaminen... 15 INDIKAATTORITIETO ALUEELTA... 16 RAPORTOINTI... 24 MATRIISI/ K-P: n kuntien ja Kruunupyyn päihde- ja mielenterveysstrategia 2012-2016... 25 2
JOHDANTO Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategialla 2012-2016 on nyt takanaan ensimmäinen täysi seurantavuosi. Niin strategian suunnittelussa kuin sen toimeenpanossa käytettiin usein sanoja: yhteistyö, yhteisesti, yhdessä ja poikkisektoraalinen, organisaatiorajat ylittävä, poikkihallinnollinen. Itse asiassa juuri näistä muodostuu tämän strategian ydintyöväline: poikkisektoraalinen yhteistyö. Uudistetun strategian laadinnassa pyrittiin selkeään ja yksinkertaiseen rakenteeseen visuaalisuutta unohtamatta. On tärkeää, että strategiassa kuvatut silmut saadaan kasvamaan ja tuottamaan satoa. Näin ollen varsinkin nyt kulunut ensimmäinen seurantavuosi on ollut strategian juurruttamisen kannalta erittäin tärkeä. Toivon, että myös tämä ensimmäinen seurantaraportti löytää paikkansa ja antaa niin alueen asukkaille kuin poliittisille päättäjille ja virkamiehille ajattelemisen aihetta. Strategiaan liittyvän toimenpideohjelman laadinnassa tavoiteltiin selkeyttä ja toteutettavuutta. Vuoden 2012 selkeitä painopistealueita olivat ohjauskeinojen kehittäminen ja edistävä ja ehkäisevä työ. Alkuvuodesta keskityttiin hyvinvointityön laaja-alaiseen tarkasteluun ja esimerkiksi hyvinvointityöryhmien organisoituminen oli yksi kevään toteutuneita asioita. Syksypuolella keskityttiin akuutin henkisen ensiavun valmiuksien lisäämiseen, minkä seurauksena monialainen ja poikkisektoraalinen työryhmä tuotti HEA -raportin toimenpide-ehdotuksineen. Työ HEA -organisoinnista Keski-Pohjanmaan alueella jatkuu. Unohtaa ei myöskään sovi sähköisen hyvinvointikertomuksen ja päihdekeskus Portin etenemistä. Vaikka kevät ei mitään parasta sadonkorjuuaikaa olekaan, niin voin tyydytyksellä panna merkille, että ainakin osa strategian silmuista on puhjennut ja tuottanut hienoja "omenoita". Omasta puolestani voin myös todeta sen hienon asian, että Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategian visio on alkanut toteutua: YHDESSÄ ENEMMÄN - TOISISTAMME VÄLITTÄEN. Erkki Kerola, apulaispoliisipäällikkö Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos 3
AVAUSSANAT Mieli 2009 väliarvioinnin paikka Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma linjaa mielenterveys- ja päihdetyön periaatteet ja tulevat painotukset vuoteen 2015 1. Lähtökohtana on mielenterveys- ja päihdeongelmien suuri kansanterveydellinen merkitys. Vuoden 2009 alussa valmistunut suunnitelma linjaa ensimmäistä kertaa mielenterveys- ja päihdetyötä yhdessä valtakunnan tasolla. Ohjelmakausi on puolivälissä, on aika arvioida sen etenemistä. Mieli -suunnitelma painottaa asiakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä ja ongelmien ja haittojen ehkäisyä ja hoitoa. Kaikkien ikäryhmien palvelujen järjestämisessä painotetaan perus- ja avohoitopalveluja. Kehittämisen keskeisiä linjauksia ovat matalakynnyksinen yhden oven periaate hoitoon tullessa ja yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköiden perustaminen. Suunnitelmassa on myös toteuttamiseen tarvittavat ohjauskeinot. Sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä ohjausryhmä on nyt arvioinut suunnitelman toteutumista ja päivittänyt sitä. Arviointi on julkaistu ministeriön julkaisuna, jossa arvioidaan liikennevalomallilla kaikki 18 alkuperäistä kehittämissuositusta ja kirjataan lisäsuosituksia. Mielenkiintoista on sekin, että suunnitelman 18 tavoitteesta 15 on nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa, eli asiat koetaan tärkeiksi ja niihin sitoudutaan. Asiakkaan aseman parantamista koskevista viidestä tavoitteesta on edennyt neljä, vain toimeentuloturvan parantamisen kohdalla liikennevalo on punaisella. Parhaiten näyttävät edenneet ehkäisevää työtä ja mielenterveyden edistämistä koskevat suositukset, kaikki osatavoitteet ovat edenneet. Mm. alkoholin kulutus on saatu käännetyksi laskuun korottamalla alkoholiveroa kolmesti ja sukupolvelta toiselle siirtyvien ongelmien ehkäisemiseen on panostettu koko maassa. Mielenterveys- ja päihdestrategiatyötä tehdään nyt käytännöllisesti katsoen joka maakunnassa ja useimmissa kunnissa. Palveluja koskevista suosituksista ovat edenneet lähes kaikki. Työikäisten tilanne on kaksijakoinen. Ainoa punaisella oleva on mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työllistymisedellytysten parantaminen. Toisaalta parhaiten palvelujen kehittämistavoite on työterveyshuollon roolin kehittäminen mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Ohjauskeinojen osalta mielenterveys- ja päihdetyön resurssien vahvistaminen ja näiden alojen opetussisältöjen kehittäminen eivät ole edenneet, vaikka muilta osin tämän alan koordinoinnin arvioidaan kehittyneen ohjelmakaudella jopa hyvin. Ohjausryhmä myös tarkisti suunnitelman tavoitteita. Vuosina 2012-2015 painotetaan erityisesti palvelujen järjestämistä yleisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteydessä sekä tehokkaiden menetelmien käyttöönottoa. 1 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Helsinki 2012. 72 s. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24 4
Mielenterveys- ja päihdetyön tulee muodostaa toimiva kokonaisuus muun sosiaalija terveydenhuollon kanssa. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitoyksiköitä ja päihdehuollon erityispalveluita ehdotetaan yhdistettäviksi, koska samanaikaiset mielenterveyden häiriöt ja päihdeongelmat ovat yleisiä. Päivystävä psykiatrinen sairaalatoiminta siirretään muun päivystävän sairaalatoiminnan yhteyteen. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita, jotka parantavat erityispalvelujen toimivuutta. Mielestäni vielä tärkeämpää on, että suunnitelma painottaa mielenterveys- ja päihdetyön kuuluvan tavalliseen arkeen kaikessa sosiaali- ja terveydenhuollossa, ei ainoastaan erityispalveluissa. Suunnitelmassa ehdotetaan, että mielenterveys- ja päihdepalveluita tarjotaan samoissa toimintayksikössä kuin muitakin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita eli terveyskeskuksessa tai sosiaali- ja terveyskeskuksessa, neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä työterveyshuollossa. Tämä mahdollistaa asiakkaan tarvitsemien palveluiden toteuttamisen kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon sekä psyykkinen että fyysinen terveydentila että sosiaalihuollon palveluiden tarve. Samoissa yksiköissä tarjotut palvelut myös vähentävät mielenterveysongelmaisten ja päihdeongelmaisten henkilöiden leimautumista. Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla Mieli suunnitelman toteutus on edennyt hyvin ja erityisen merkittävän lisän tuo päihdekeskus Portti, jonka toteutus on valtakunnallisesti esimerkki hyvin integroituvista palveluista. Matti Kaivosoja, tulosaluejohtaja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 5
EHKÄISEVÄ JA EDISTÄVÄ TYÖ Henkinen ensiapu (HEA) toimintasuositukset Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategian 2012-2016 juurruttamista koordinoiva työryhmä nimesi akuutin henkisen ensiavun valmiuksien lisäämiseksi työryhmän. Sen toimeksiantona oli lisätä akuutin henkisen ensiavun valmiuksia strategia-alueella sopimalla maakunnallisista yhteistyömuodoista. Työryhmän puheenjohtajana toimi ylihoitaja Ulla Aspvik sekä sihteerinä kehittämissuunnittelija Saara Lång. Työryhmän jäseninä olivat psykososiaalisten palveluiden johtaja Keijo Salminen, psykiatrian sairaanhoitaja, kriisiryhmän koordinoija Maarit Salonen, kirkkoherra Jouni Sirviö, toiminnanohjaaja Taina Lamminen, palvelupäällikkö Minna Lönnbäck, vs.lääninrovasti Tuomo Jukkola, avohuollon ylilääkäri Anne Linna, lääkäri Seppo Tastula, pelastusjohtaja Jaakko Pulkkinen sekä apulaispoliisipäällikkö Erkki Kerola. Työryhmä kokoontui viisi kertaa. Ensimmäisessä kokouksessa suunniteltiin työskentely-prosessi. Sen edetessä perehdyttiin sovittuun materiaaliin ja eri yhteistyötahojen toimintamalleihin ja käytäntöihin, joiden perusteella laadittiin suositukset. Raportti suosituksineen valmistui 12.12.2012. Traumaattisiin kokemuksiin liittyvää psykologista sopeutumisprosessia voidaan kuvata neljän vaiheen avulla: 1) Psyykkinen sokki 2) Reaktiovaihe 3) Työstämis- ja käsittelyvaihe 4) Uudelleen suuntautumisen vaihe. Henkistä ensiapua tarjotaan sokkivaiheessa oleville onnettomuuden uhreille, heidän läheisilleen sekä yhteisölle onnettomuuden aikana sekä välittömästi sen päättymisen jälkeen. Henkisen ensiavun (HEA) organisointia tarvitaan sekä suuronnettomuustilanteissa että pienempää ihmisryhmää koskevissa onnettomuuksissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että strategia-alueella suuronnettomuustilanteisiin liittyvä akuutti henkinen ensiapu on organisoitu ainoastaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Psykiatrian tulosalueen toimesta sekä Kokkolan seurakuntayhtymässä ja rovastikunnassa, jossa Henkisen huollon (HeHu) toimintamallin kehittäminen on edennyt pitkälle Kokkolan ja Kalajoen rovastikuntien yhteistyönä. Muissa strategiaalueen organisaatioissa henkistä ensiapua ei ole organisoitu suuronnettomuustilanteiden varalta. Lisäksi myös pienempää ihmisryhmää kohtaavien onnettomuuksien osalta henkinen ensiapu on organisoimatta koko strategiaalueella. Järjestöjen osalta Suomen Punaisen Ristin Kokkolan suomalaisella osastolla on henkisen ensiavun vapaaehtoistoimintaa. Psykologinen jälkipuinti (kriisiryhmätyöskentely) ajoittuu psykologisen sopeutumisprosessin reaktiovaiheeseen (yleensä 1-3 vrk onnettomuuden jälkeen). Strategia-alueella psykologista jälkipuintia on saatavissa erilaisilla kokoonpanoilla ja organisointitavoilla toimivilla ryhmillä Perhonjokilaaksossa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho), Toholammilla, Kokkolassa ja Kannuksessa. Lestijärvellä toimintaa ei ole organisoitu, mutta siellä tehdään yhteistyötä Toholammin kriisiryhmän kanssa. 6
Työryhmän suositukset: Maakunnallisesti kattava suuronnettomuuksiin liittyvä henkinen ensiapu tulee organisoida Perustetaan maakunnallisen henkisen ensiavun johtoryhmä. josta osa toimii suuronnettomuustilanteissa henkisen ensiavun hälytysryhmänä. Maakunnallisesti kattava psykososiaalisten palvelujen yhdenvertainen saatavuus tulee turvata a) Sokkivaiheeseen liittyvä henkinen ensiapu sekä suuronnettomuustilanteissa että pienempää ihmisryhmää koskettavan onnettomuuden yhteydessä b) Reaktiovaiheeseen liittyvä psykologinen jälkipuinti (debriefing) c) Alueen jatkuvan sosiaalipäivystystoiminnan turvaaminen d) Huomioidaan vapaaehtoistoiminnan resurssit (SPR, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VaPePa) Psykososiaalisen tuen palveluihin osallistuvan henkilökunnan hälytystyö tulee organisoida a) Psykososiaalisen tuen tehtäviin hälyttäminen perustuu ennalta laadittuun suunnitelmaan b) Järjestetään hälytystehtävissä olleelle henkilökunnalle. Työvuoron päätteeksi purkukokous (defusing) sekä tarpeenmukaisesti psykologinen jälkipuinti (debriefing) c) Hälytystehtäviin osallistumisesta maksetaan työ-/virkaehtosopimuksien mukainen korvaus Keijo Salminen, tulosyksikköjohtaja, Peruspalveluliikelaitos Jyta 7
ASIAKKAAN ASEMAN VAHVISTAMINEN Omaiset mielenterveystyön tukena Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseudun yhdistys on laajentanut toimialuettaan Keski-Pohjanmaalle ja toiminta alueella käynnistyi syksyllä 2011. Yhdistyksen työntekijät kävivät esittelemässä yhdistyksen toimintaa maakunnallisen ennaltaehkäisevän mielenterveystyön työryhmälle sopimusvastuista ja tehtäväjaosta ja sai samalla kutsun osallistua jatkossa työryhmän tapaamisiin. Uuden yhdistyksen toiminta alueella on otettu hyvin huomioon Kiurun sairaalassa ja Keski-Pohjanmaan alueella ja yhdistyksen toiminta nähdään merkittävänä. Maakunnallisen työryhmän puheenjohtaja Virpi-Liisa Kykyri esitti yhdistykselle ehdotuksen kerätä tietoa omaisten kokemuksista, kun läheinen on sairastunut psyykkisesti ja on ollut hoidossa Kiurun sairaalassa. Eräässä yhdistyksen omaisten vertaisryhmässä pyyntö kokemusten jakamisesta esitettiin ja yhdistyksen työntekijät haastattelupohjaisesti keräsivät yhteen ryhmässä omaisten ajatuksia. Nämä omaisten ajatukset tiivistettiin A4 liuskalle. Omaiset pitivät erittäin tärkeänä, että ketään omaista ei voida tunnistaa tekstistä tai kokemuksista. Puhtaaksi kirjoituksen jälkeen sairaalaan työryhmälle vietävä teksti luettiin vielä kertaalleen omaisille ja kun omaiset hyväksyivät tekstin, voitiin se esittää maakunnallisessa työryhmässä. Tämän jälkeen on omaisten ajatuksia käsitelty Kiurun sairaalassa psykiatrian yksiköiden työntekijöiden kehittämispäivissä. Yhdistyksen mukana olo ennaltaehkäisevässä mielenterveystyön ryhmässä on tärkeää. Yhdistys voi tuoda ryhmässä esille mielenterveyspotilaan omaisten näkökulmia. Yhdistyksen toiminta omaisille on ehkäisevää mielenterveystyötä, tutkimusten mukaan 40 % omaisista uupuu ja sairastuu masennukseen läheisen sairastuttua psyykkisesti. Yhdistys tarjoaa omaisille vertaistukea ryhmien ja koulutusten muodossa sekä yksilöllistä omaisneuvontaa. Lisäksi yhdistys järjestää koulutusta jäsenilleen sekä mm. tietopuolisia teemailtoja sekä virkistystoimintaa. Yhdistys on ollut aktiivisesti myös mukana päihde- ja mielenterveysviikkojen tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Viime syksynä päätapahtuma oli Kokkolassa kaupungintalolla ja Omaiset mielenterveystyön tukena yhdistys järjesti myös pienimuotoisen tapahtuman Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen kanssa Toholammin kunnantalolla. Myös vuonna 2013 yhdistys on mukana mielenterveys- ja päihdeviikkojen tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa eri paikkakunnilla Keski-Pohjanmaalla. Yhdistyksen näkökulmasta on erittäin merkittävää, että mielenterveyspotilaiden omaisia huomioidaan sosiaali- ja terveyspalveluissa Keski-Pohjanmaalla ja omaisten huomioimista Kiurun sairaalassa halutaan kehittää. Yhdistyksen tavoitteena on omaisen hyvinvoinnin tukeminen ja on tärkeää vahvistaa omaisen äänen kuulumista sairaalamaailmassa. Yhdistys toivookin edelleen hyvin alkaneen yhteistyön jatkuvan tiiviinä Kiurun sairaalan sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Syksylle 2013 on suunnitteilla ensimmäinen omaisten ensitietopäivä, jota on suunniteltu ja kehitetty yhteistyössä Kiurun sairaalan psykiatrian yksikön osastonhoitajien kanssa. Tavoitteena tulevaisuudessa on myös, että 8
omaiskokemusasiantuntijoita on koulutettuna myös Keski-Pohjanmaalla ja heidät otettaisiin mukaan paremman palvelun kehittämistyöhön alueellamme. Tuija Tuomaala, omaisneuvoja, Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseutu ry Kokemusasiantuntijakoulutus Keski-Pohjanmaalla Mitä tavoitellaan Koulutuksen tavoitteena on saada palvelun käyttäjän näkökulma hoidon ja palvelun kehittämiseen. Kokemusasiantuntija on koulutettu henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairaudesta tai vammasta. Omakohtainen kokemus voi olla yksilön henkilökohtainen tai kokemus omaisena tai läheisenä. Kokemusasiantuntija voi toimia asiantuntijana erilaissa tehtävissä kuten koulutuksissa, ryhmätoiminnoissa. Kokemusasiantuntijapalvelun alueellinen tarve edellytti koulutuksen järjestämistä. Koulutusta suunniteltaessa selvitettiin kansallisia käytäntöjä ja rakennettiin keskipohjalainen malli. Mallissa on kolme periaatetta. Ensiksi koulutus järjestetään normaalin käytännön mukaisesti eli koulutuksen järjestää hoito-organisaatioista riippumaton koulutustaho, toiseksi koulutus on prosessiluonteinen ja kolmanneksi koulutuksen ydin on valmiuksien lisääminen oman kokemuksen käytössä asiantuntijatehtävissä. Mitä tehtiin Koulutusta on järjestetty kaksi kertaa syksystä 2011 alkaen. Koulutuksen järjestäjänä toimii Keski-Pohjanmaan opisto, koulutukseen on avoin haku. Koulutukseen osallistujien kokemus on liittynyt psyykkisen ja somaattisen sairauden lisäksi kehitysvammaisuuteen. Koulutukseen on osallistunut sekä työssä käyviä että kuntoutustuella ja eläkkeellä olevia henkilöitä. Puolen vuoden koulutusprosessi on viiden opintoviikon laajuinen. Koulutus sisältää eri teemojen ympärille rakentuvia seminaaripäiviä, ryhmätyönohjausta, kokemusharjoittelua ja siitä raportointia sekä oppimispäiväkirjan kirjoittamista. Tietoisuus kokemusasiantuntijuudesta on levinnyt mielenterveystyöstä muillekin sektoreille. Kiurussa, Psykiatrian tulosalueen toimintasuunnitelman tavoitteena on ollut kokemusasiantuntijoiden käytön lisääminen. Tavoite on toteutunut. Kokemusasiantuntijaharjoitteluiden avulla toiminta on tullut tutuksi kaikkiin psykiatrian yksiköihin sekä kehitysvammatyön yksikköön. Kokemusasiantuntemusta on hyödynnetty kehittämistyöryhmissä sekä oman tarinan kertomisella potilaille ja henkilökunnalle. Tulosalueelle on myös luotu sopimuskäytäntö asiantuntijapalvelun ostamiseen jatkossa. 9
Mitä pitäisi kehittää jatkossa Koulutukseen osallistujien palautteen perusteella koulutusta kannattaa jatkaa. Lisäksi tietoisuus kokemusasiantuntijuudesta laajenee ja sitä myötä kysyntä palvelulle lisääntyy. Ulla Aspvik, ylihoitaja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä OHJAUSKEINOJEN KEHITTÄMINEN Sähköinen hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Hyvinvointikertomus on tiivis asiakirja, joka valmistellaan kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Se sisältää katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä ja kunnan hyvinvointipolitiikasta. Sähköinen hyvinvointikertomus on internetissä toimiva työväline, joka on suunniteltu kuntien työntekijöiden ja päättäjien käyttöön. Tulevaisuudessa myös kuntalaiset ja järjestöt voivat hyödyntää sitä. Hyvinvointikertomuksessa kuntalaisten hyvinvointia ja palvelujärjestelmän tilaa ja muutoksia kuvataan erilaisten tunnuslukujen (indikaattoreiden) avulla. Perusindikaattoreita on noin 70 ja ne on luokiteltu ikäryhmittäin. Ikäryhmiä on viisi: kaikki ikäryhmät; lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet; nuoret ja nuoret aikuiset; työikäiset sekä ikäihmiset. Jokaisessa ikäryhmässä on yhdeksää hyvinvoinnin ulottuvuutta eli teemaa edustava perusindikaattori. Teemoja ovat: elämänlaatu ja hallinta, turvallisuus, osallisuus ja vaikuttaminen, asuminen ja ympäristö, toimeentulo, terveys ja toimintakyky, henkinen hyvinvointi, opiskelu ja työ sekä tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on jatkuva prosessi, joka muodostuu tiedonkeruun, arvioinnin, johtopäätösten tekemisen, suunnittelun ja toimeenpanon muodostamasta kehästä. Samalla se toimii moniulotteisena ja kaikkien hallinnonalojen yhteisenä oppimisprosessina. Kuka hyötyy sähköisestä hyvinvointikertomuksesta? Kuntalainen: Kerätty hyvinvointitieto auttaa tekemään päätelmiä kuntalaisten hyvinvointitarpeista ja siltä pohjalta voidaan kehittää kunnan palvelujärjestelmää. Hyvinvointiryhmä: Sähköisellä hyvinvointikertomuksella ryhmä koordinoi eri hallinnonalojen kanssa yhteistyössä valmisteltavaa hyvinvointikertomusta. Valmistelu perustuu hyvinvointitietoon, jonka perusteella linjataan hyvinvoinninedistämisen painopistealueet, tavoitteet, toimenpiteet, resurssit ja arviointimittarit. 10
Hallinnonalat: Hyvinvointikertomus ohjaa hallinnonalojen käytännön toiminnan suunnittelua sekä toteutuksen johtamista, ohjaamista ja arviointia kuntalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Kunnanhallitus ja lautakunnat: Valmistelee valtuustokausittain ja vuosittain hyvinvointikertomusta osana kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia kunnan yksilöllisen vuosikellon mukaisesti. Kunnanvaltuutetut: Kunnanvaltuutetut hyväksyvät hyvinvointikertomuksen osaksi toiminnan ja talouden suunnitelmaa talousarvionvahvistamisen yhteydessä, jolloin siitä tulee julkinen asiakirja. Hyvinvointikertomus on luottamushenkilöille päätöksenteon apuväline, jolla sovitaan kunnan hyvinvointipolitiikasta ja hyvinvoinnin edistämisen kehittämiskohteista ja niiden toiminnan resursoinnista. Tarkastuslautakunnat: Hyvinvointikertomus on tarkastuslautakuntien työväline, jonka avulla se arvioi kunnan taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista osana kunnan arviointikertomusta. Sähköistä hyvinvointikertomusta kehitetään, että siitä olisi hyötyä eri alojen toimijoiden työssä. Tavoitteena on, että eri strategioiden tai ohjelmien sisältämät indikaattorit päivittyvät automaattisesti ja niitä pystyisi tarkastelemaan ja vertailemaan keskenään samanaikaisesti. Tuija Tuorila, kehittämisjohtaja, Kokkolan kaupunki Tuula Löf, projektipäällikkö, Terps2- hanke Työprosessien mallinnukset osana ohjausta ja kehittämistoimintaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa yhtenä laatutyön osana on mallinnettu hoito- ja kuntoutusprosesseja eri palvelumuodoissa. Vuoden 2011-2012 aikana on kehitetty aktiivisesti keskeisimpiä päihdetyön prosesseja. Keskeisenä prosessimallintamisen kohteena on ollut tulevan päihdekeskuksen prosessien valmistelu ja mallintaminen sekä päihdekeskuksen ja sen rajapinnoilla tapahtuvan asiakas- ja yhteistyön kehittäminen ja mallintaminen. Prosessimallintamisen avulla on pyritty määrittämään toimijoiden keskinäistä vastuun- ja työnjakoa sekä tekemään näkyväksi ja vahvistamaan asiakkaan osallisuutta omassa prosessissaan. Päihdekeskus Portin mallinnustyön lisäksi on mallinnettu Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n palveluprosesseja (Ensikoti Aina, äitien päihdekuntoutukseen erikoistunut ensikoti ja avopalvelu Iida - Liina), sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvää palvelurakennetta Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Päihdetyön prosessimallinnusten laatimisesta on vastannut ensisijaisesti Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus. Matriisityöskentely Keski-Pohjanmaan päihde- ja mielenterveysstrategian toteuttamista varten laadittiin strategiaprosessin aikana matriisi. Matriisiin on koottuna strategiassa olevat tavoitteet, menetelmät ja toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Sen avulla 11
ohjataan alueella tehtävää päihde- ja mielenterveystyötä ja helpotetaan asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Matriisi löytyy raportista sivulta 28. PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Päihdekeskus Portti Beroendecentret Porten Päihdetyötä on kehitetty aktiivisesti koko 2000 luvun ajan. Päihteistä aiheutuvat terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset haitat alueen asukkaille sekä kunnille on tiedostettu ja ne ovat olleet kehittämistyön alullepanevana voimana. Ehkäisevä päihdetyö ja varhainen puuttuminen päihteidenkäyttöön on tullut osaksi alueen hyvinvointityötä. Ehkäisevän työn rinnalla on haluttu kehittää päihdepalveluja. Sirpaleinen, osin päällekkäistä työtä tekevä, palvelujärjestelmä on haluttu saattaa yhteen ja kehittää sen antamaa palvelua. Tavoitteena tässä työssä on ollut luoda alueelle asiakaslähtöiset, moniammatilliset päihdepalvelut, jotka vastaavat asiakkaan ja hänen läheisensä palveluntarpeeseen. Ensimmäinen vaihe tässä kehittämistyössä alkaa olla loppusuoralla. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja Kokkolan terveyskeskuksen fyysiseen ja toiminnalliseen yhteyteen nousee uudisrakennus, Päihdekeskus Portti, jonne on koottu asiakkaan tarvitsema palvelukokonaisuus aina selviämis- ja vieroitushoidosta laitoskuntoutukseen saakka. Uusi keskus otetaan käyttöön syyskuussa 2013. Keskus tulee palvelemaan Kokkolaa ja koko Keski-Pohjanmaata sekä sen työssäkäyntialuetta. Palvelun tuottajaksi kilpailutuksen jälkeen valittiin Ventuskartano ry. Portista saatavat palvelut Selviämis- ja vieroitushoito Päihdekeskuksessa täysin uutena palvelumuotona aloitetaan selviämis- ja vieroitushoito (10 paikkaa), jonka tavoitteena antaa asiakkaalle hänen tarvitsemansa terveydentilan tarkkailu ja sen hoito, motivoida asiakasta hoidon ja kuntoutuksen piiriin, sekä rauhoittaa päihteidenkäytöstä johtuvaa tilannetta asiakkaan kotona tai terveyskeskuksissa ja yhteispäivystyksessä. Yhteistyötä tehdään tiiviisti asiakkaan, läheisten, alueen terveyskeskusten, keskussairaalan ja poliisin kanssa. Avohoito Keskuksessa tulee toimimaan päihdehuollon avohoito nuorille ja aikuisille. Kokkolan A-klinikka ja nuorten tuki- ja neuvontapiste Nuotta lakkaavat kaupungin 12
omana toimintana ja palvelu siirtyy palveluntuottajalle. Avohoidon piirissä on n. 600 asiakasta. Peruspalveluliikelaitos Jytan päihdepalvelut säilyvät perhe- ja sosiaalipalveluissa edelleen. Päihdehuollon sosiaalityöntekijä on mukana kehittämistyössä kehittäjäverkoston jäsenenä. Avohoidon tavoitteena on antaa terapeuttista apua päihde- ja riippuvuusongelmissa varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa. Ongelmat voivat liittyä alkoholiin, huumeisiin, lääkkeisiin, peli- tai muuhun riippuvuuteen tai näiden yhdistelmiin. Myös työpaikkojen hoitoonohjaukset ja päihderiippuvuuden arvioinnit ajokelpoisuuden varmistamiseksi kuuluvat avohuollon piiriin. Laitoskuntoutus Päihdehuollon laitoskuntoutukseen asiakas ohjataan tilanteissa, joissa avohoidon toimenpiteet eivät ole riittävät ja asiakas tarvitsee intensiivisemmän väliintulon päihde- tai muun riippuvuusongelman hoidon vuoksi. Päihdekeskukseen on varattu tilat 16 - paikkaiselle laitoskuntoutusosastolle. Erikoistuminen huumeidenkäyttäjien ja ongelmapelaajien kuntoutukseen Päihdekeskus Portti tulee erikoistumaan huumeiden käyttäjien hoitoon. Tällä hetkellä keskussairaalassa toteutettava opioidiriippuvaisten korvaushoito tulee siirtymään askelittain Porttiin. Korvaushoidon toteuttamisen Porttiin toivotaan lisäävän asiakkaiden kiinnittymistä päihdekuntoutukseen ja säästävän kustannuksia. Porttiin avataan myös huumeidenkäyttäjille tarkoitettu terveysneuvontapiste Vaihtari. Terveysneuvontapisteen tavoitteena on terveystiedon antaminen, tartuntatautien ehkäisy (A, B, C hepatiitit, HIV, sukupuolitaudit), hoitoon ja kuntoutukseen motivointi sekä neulojen vaihto. Keskuksessa erikoistutaan myös peliriippuvuuden avo- ja laitoskuntoutukseen. Peliriippuvuus on yksi toiminnallisista riippuvuuksista, joka aiheuttaa asiakkaille taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään rahapelaamisen hoidon kehittämiseen ja toisessa vaiheessa digitaalisen peliriippuvuuden hoitoon. Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden kuntoutuksen kehittäminen Uudella palvelukokonaisuudella tavoitellaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden ehjää kokonaisuutta ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Potilaalla/ asiakkaalla voi samanaikaisesti olla sekä mielenterveys-, että päihdeongelma. Tällöin puhutaan kaksoisdiagnoosiasiakkaista/potilaista. Heidän hoito- ja kuntoutusprosessinsa on hyvin haastavaa, eteenkin silloin kun mukana on mielenterveysongelman ja alkoholinkäytön väärinkäytön lisäksi PKV lääkkeiden väärinkäyttö ja/ tai huumeet. Kaksoisdiagnoosiasiakkaalla saattaa olla lukuisia eri hoitokontakteja sekä erilaisia yhteiskunnan palvelumuotoja päällekkäin. Päihdekeskus Portiin on varattu viisi työhuonetta mielenterveyspalvelujen käyttöön sekä yksi avoin työhuone, OpenOffice, rajapintayhteistyökumppaneiden 13
yhteiskäyttöön. Yhteistyössä psykiatrian ja asiakkaan tarvitsemien muiden palveluiden kanssa Portissa halutaan varmistaa hänelle ja hänen läheisilleen tarpeen mukainen hoito- ja kuntoutus. Parhaan hoitotuloksen saamiseksi potilaan/ asiakkaan päihteidenkäyttö, mielenterveysongelma, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne kartoitetaan ja hänen kanssaan laaditaan yhdessä hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Työskentelyssä on mahdollisuus käyttää organisaatioiden välistä parityöskentelyä, yhteispalavereita ja konsultaatioita. Samalla kehitetään erilaisia toimivia malleja hoito- ja kuntoutustulosten tehostamiseksi. Kahvila päihdekeskuksen sydämessä Päihdekeskus Portin ala-aulaan tulee kahvila, jonka tarkoituksena on palvella sekä talossa asioivia että laitoskuntoutuksessa olevia asiakkaita sekä sairaala-alueella asioivia asiakkaita tai työssäkäyviä. Itse kahvilaosa on neliöiltään pieni, mutta kahvilasalina toimii avara aulatila. Kahvilan tarkoituksena on olla avoin kahvittelupaikka, jossa voi lukea lehtiä, saada informaatiota riippuvuuksista ja päihdekeskuksen palveluista, käydä internetissä ja seurustella. Kahvilan avulla halutaan luoda yhteisöllisyyttä ja poistaa stigmaa, joka usein liittyy päihde- ja mielenterveysongelmaan. Kahvila voi saada myös vertaistukea. Kahvilapalvelun tuottaa työvalmennussäätiö. TEKES mukana kehittämistyössä Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TEKES on ollut mukana Päihdekeskus Porttiin tulevien palveluiden kehittämistyössä. Vuosina 2011-2012 toteutettiin Kimpale- hanke 2, jossa suunniteltiin HKS -lomake 3, mallinnettiin keskukseen tulevat palveluprosessit laadittiin strategia yhdessä rajapintayhteistyökumppaneiden kanssa sekä suunniteltiin Päihdekeskus Portin käynnistymistä tukevat koulutukset. Kehittämistyössä oli mukana sata päihde-, mielenterveys-, johto-,organisointi-,kehittämis-, koulutus-,toimisto- ja IT- alan osaajaa ja ammattilaista. THL tukee peliongelman hoidon suunnittelua ja kehittämistä alueella PELIPILOTTI 2013 2015 hanke kehittää perus- ja erityispalveluiden osaamista peliongelman arvioinnissa, toteamisessa, interventioissa ja kuntoutusprosesseisssa. Hankkeen aikana kouluttaudutaan, verkostoidutaan ja laaditaan hoidon ja kuntoutuksen rakenne peliongelman hoitoon Kokkolassa (Kruunupyy mukana) ja Keski-Pohjanmaalla sekä Vaasan kaupungissa. Nuorten rahapelaamiseen liittyvää indikaattoritietoa löytyy liitteenä olevasta indikaattoritietopaketista. 2 KIMPALE on lyhenne hankkeen kokonimestä: Keskitetyt ja innovatiiviset päihde- ja niihin liittyvät mielenterveyspalvelut ehjässä palvelukokonaisuudessa asiakkaan eduksi 3 HKS on hoito- ja kuntoutussuunnitelmalomake, josta tehdään sähköinen versio Effica-tietojärjestelmän asettamissa rajoissa 14
Palveluiden asiakaslähtöisyyden varmistaminen Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat ry 4 oli mukana päihdekeskussuunnittelussa aivan alusta alkaen. Tavoitteena oli vahvistaa asiakkaan asemaa ja saada asiakkaan ääni kuuluviin. Kokemustutkijoiden tärkein tehtävä palvelujen kehittämisessä oli edesauttaa toimivan keskuksen rakennussuunnittelua ja varmistaa asiakaslähtöisten palveluprosessien toteutumista tulevassa Päihdekeskus Portissa. Kokemustutkijat laativat jo ennen rakennussuunnittelua raamit sille mitä uudelta kiinteistöltä tulee asiakasnäkökulmasta odottaa. Tämän lisäksi he kommentoivat sekä arvioinnin että hoito- ja kuntoutussuunnitelman kehittämistä ja hoito- ja kuntoutusprosesseja. Kokemustutkijoiden mukanaolon kehittämistyössä mahdollisti TEKESiltä saatu kehittämisavustus. He olivat mukana suunnittelutyössä kaksi vuotta. Hankkeen päättyessä he listasivat tulokset, joihin olivat tyytyväisiä: päihdeongelma nähdään sairautena selviämisasema on putkalle vaihtoehtona katkaisuhoito ei ole enää terveyskeskuksessa, vaan saa omat tilat ja ammattitaitoisen (= päihdetyöhön erikoistuneen) henkilökunnan hoitopolku on yksinkertainen ja yksilöllinen, kun kaikki toiminnot ovat saman katon alla kuntoutujilla on isot omat huoneet kansalaisjärjestöt ovat mukana hoitoprosessissa Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat ry:n toiveen on, että jatkossakin kuntoutujia ja palveluiden käyttäjiä otettaisiin tasavertaisena ammattilaisten rinnalle kehittämään palveluita ja arvioimaan niiden toimivuutta. Näin edistetään asiakkaiden osallisuutta ja motivoidaan vastuun ottamiseen omasta hoidosta ja kuntoutuksesta. Toiveena on, että ollaan edelläkävijöitä kaikilla mielenterveys- ja päihde- yms. sosiaali- ja terveysalan sektoreilla kokemusasiantuntija ja -tutkijatoiminnassa. Sari Karppi, sosiaaliohjaaja Saara Lång, kehittämissuunnittelija Kokkolan kaupunki 4 Kokemustukijat ovat mielenterveys- ja päihdekuntoutuja, jolla on omakohtaista kokemusta palvelujärjestelmästä. Lisäksi heillä on Mielenterveyden keskusliiton ja Kokkolan kaupungin toteuttaman Yhteinen ymmärrys ja avunanto mielenterveystyössä hankkeen kokemustutkijakoulutus. Koulutuksen jälkeen, vuonna 2009, perustettiin Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat ry, jonka jäsenistö on pääsääntöisesti mielenterveys- ja päihdekuntoutujia. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää henkistä hyvinvointia, yhdistää, aktivoida ja edistää jäsentensä mielenterveyttä, kehittää mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja laatua sekä tehdä ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä paikallistasolla. 15
INDIKAATTORITIETO ALUEELTA Indikaattoritiedon tähän raporttiin on koonnut projektityöntekijä Mikko Nikkilä Terps 2 hankkeesta Lapset ja lapsiperheet Lapset ja lapsiperheet 16
17
Nuoret 18
Työikäiset 19
20
21
Ikäihmiset - kunnittain indikaattoritieto (Jyta kunnat ja Kruunupyy) - Keski-Pohjanmaa, Kokkola, Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki, Suomi, Rahapelaamiseen liittyvä indikaattoritieto (PELIPILOTTI 2013-2015 / Lähde: SOTKANet) Pelaa rahapelejä viikoittain, % 8. ja 9. luokan oppilaista Tietosisältö: Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. 22
Pelaa rahapelejä viikoittain, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tietosisältö: Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Pelaa rahapelejä viikoittain, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. 23
RAPORTOINTI Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategian raportointi tapahtuu vuosittain. Tiedot kerätään huhtikuussa ja raportti toimitetaan alueen kuntiin tiedoksi. Vuoden 2013 vuosiraportin kokosivat: Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos Apulaispoliisipäällikkö Erkki Kerola Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Tulosaluejohtaja Matti Kaivosoja Ylihoitaja Ulla Aspvik Peruspalveluliikelaitos Jyta Tulosyksikköjohtaja Keijo Salminen SONETBotnia Kehittämissuunnittelija Tuija Tuorila Kokkolan kaupunki Terveyspalvelujohtaja Asko Linna Kehittämissuunnittelija Saara Lång Sosiaaliohjaaja Sari Karppi Terps2-hanke Projektipäällikkö Tuula Löf Projektityöntekijä Mikko Nikkilä Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseutu ry Omaisneuvoja Tuija Tuomala 24
MATRIISI/ K-P: n kuntien ja Kruunupyyn päihde- ja mielenterveysstrategia 2012-2016 25
26
27