Ohjelmaopas
Tähän oppaaseen on koottu perustiedot HALO-ohjelman toimintatavoista. Työtavat saattavat muuttua. Ajantasaisin tieto löytyy ohjelman verkkosivuilta (http://www.thl.fi/halo). Toinen uudistettu painos. Kannen kuva: Matti Vuorialho.
HALO-ohjelmaopas, sisältö 1 Johdanto... 4 2 HALO-ohjelma... 4 2.1 Tavoitteet... 5 2.2 Toiminnot... 5 3 Ohjelman toimijat... 5 3.1 HALO-katsausryhmät... 6 3.2 HALO-tutkimuspäällikkö... 6 3.3 HALO-sihteeristö... 6 3.4 HALO-asiantuntijaraati... 6 3.5 HALO-neuvottelukunta... 7 3.6 HALO-puheenjohtajisto... 7 3.7 HALO-toiminta erityisvastuualueilla... 7 3.8 Suomen Lääkärilehti... 7 3.9 Muut tahot... 8 3.9.1 Yhteistyö valtakunnallisessa HTA-toiminnassa... 8 4 Uuden arviointiaiheen valinta... 8 4.1 Aiheen ehdottaminen... 8 4.2 Alustavan PICO-määrityksen laatiminen ja alustava kirjallisuushaku... 8 4.3 Aihe-ehdotuksen käsittely asiantuntijaraadissa ja neuvottelukunnassa... 8 5. Arviointiprosessi... 8 5.1 Sihteeristön rooli... 8 5.2 Katsausryhmän tehtävät... 9 5.3 Asiantuntijaraadin tehtävät... 10 5.4 Tulosten esittely neuvottelukunnalle... 10 6. Suositus... 10 6.1 Suositus ja liikennevalomalli... 10 6.2 Suosituksesta tiedottaminen... 11 6.3 Suosituksen voimassaoloaika... 12 6.4 Suosituksen päivitys... 12 7. HALO-ohjelmaoppaan päivitys... 12 8. Lopuksi... 12 Sanastoa... 12 Kuva 1. HALO-prosessi... 4 Kuva 2. HALO-suosituksen liikennevalomalli... 11
HALO-ohjelmaopas 4 1 JOHDANTO Erikoissairaanhoidossa otetaan vuosittain käyttöön lukuisia uusia hoidollisia ja diagnostisia menetelmiä. Sairaanhoitopiirit kulkevat omaa tahtiaan menetelmien käyttöönotossa, käyttöönottoprosessi vaihtelee eikä päätöksenteko ole aina selvää. Päätöksenteon tueksi käynnistettiin vuonna 2005 sairaanhoitopiirien toiveesta terveydenhuollon menetelmien hallittuun käyttöönottoon tähtäävä HALO-ohjelma (Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto, englanniksi Managed Uptake of Medical Methods eli MUMM). Ohjelma edustaa valtakunnallista HTA-työtä (health technology assessment) eli hoitoteknologioiden arviointia. Tämä opas kertoo ohjelman toimintatavoista ja se perustuu Risto P Roineen ja HALO-sihteeristön tuottamaan ensimmäiseen painokseen (joulukuu 2011). Terveydenhuoltolain 5. luvun 43 vahvistaa entisestään HALO-toiminnan merkitystä: Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Jatkossa siis valtakunnallisen HALO-ohjelman lisäksi myös erityisvastuualueilla tehdään ja koordinoidaan arviointityötä. 2 HALO-OHJELMA HALO-ohjelma on sairaanhoitopiirien ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Menetelmien ja käytäntöjen arviointiyksikön (MEKA) Finohta-tiimin yhteinen ohjelma. Kuva 1. HALO-prosessi
HALO-ohjelmaopas 5 2.1 Tavoitteet HALO-ohjelman tavoitteena on nostaa tutkittu tieto turvallisuudesta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista keskeiseksi tekijäksi uusien menetelmien käyttöönottoa suunniteltaessa. Se tukee uusien menetelmien hallittua käyttöönottoa tuottamalla sairaanhoitopiirien päätösten tueksi puolueetonta arviointitietoa uusista menetelmistä, joiden käyttö on leviämässä tai vielä vakiintumatonta. Ohjelma pyrkii lisäämään menetelmien arvioinnin tuntemusta ja merkitystä kaikessa terveydenhuollon päätöksenteossa ja edistää näyttöön perustuvaa toimintaa. Se pyrkii myös lisäämään sairaanhoitopiirien toimijoiden sitoutumista menetelmien arviointiin. Ohjelman ensisijainen tarkoitus on varmistaa, että käyttöön otettavat uudet menetelmät ovat turvallisia ja vaikuttavia siis tuottavat potilaalle terveyshyötyä. Kliinikoille ohjelma tarjoaa ajankohtaista, asiantuntijoiden järjestelmällisesti kokoamaa riippumatonta tietoa uusien menetelmien turvallisuudesta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Näin kliinikot, jotka tekevät hankintaehdotuksia voivat varmistua siitä, että heidän käyttöönsä tulevat uudet menetelmät todella ovat hyödyllisiä. Sairaanhoitopiirien päättäjät joutuvat usein tekemään hankintapäätöksiä eri erikoisalojen vaatimusten ja rajallisten resurssien ristipaineessa. Kaikkia sairaanhoitopiirejä edustava HALO-neuvottelukunta mahdollistaa sen, että Suomessa voidaan koordinoida uusien menetelmien käyttöönottoa olemassa olevaan tutkimustietoon perustuen. 2.2 Toiminnot HALO-ohjelmaan voi ehdottaa arvioitavaksi sairauksien diagnosointiin, hoitoon tai ehkäisyyn sekä potilaiden kuntoutukseen liittyviä menetelmiä. Pelkästään lääkkeisiin kohdistuvia arvioita ei ohjelmassa tehdä, vaan ne ohjataan Fimeaan (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus). Kliinikkoasiantuntijoista ja Finohtan menetelmäosaajista koostuva HALO katsausryhmä laatii valitusta aiheesta katsauksen, joka julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä ja ohjelman verkkosivuilla (http://www.thl.fi/halo). Katsauksen perusteella asiantuntijaraati valmistelee suositusluonnoksen, jonka pohjalta sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreistä koostuva HALO-neuvottelukunta antaa suosituksen menetelmän käyttöönotosta. (Kuva 1) Jotta suositukset palvelisivat sairaanhoitopiirejä parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi ne saada käyttöön mahdollisimman nopeasti. HALO-ohjelman tavoitteena on, että neuvottelukunta voisi antaa suosituksen vuoden kuluessa aiheen valinnasta. Ohjelmassa on huhtikuuhun 2014 mennessä julkaistu 46 katsausta, joiden perusteella HALOneuvottelukunta on antanut suosituksen katsauksessa arvioidun menetelmän käytöstä. Suosituksia oli huhtikuuhun 2014 mennessä annettu yhteensä 53 kappaletta. Ensimmäinen katsaus julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä syyskuussa 2007 ja ensimmäiset suositukset neuvottelukunta antoi toukokuussa 2008. 3 OHJELMAN TOIMIJAT HALO-ohjelma tuottaa riippumatonta tietoa päätöksenteon tueksi. Sen takia jokaiselta katsausryhmään kutsuttavalta pyydetään kirjallinen ilmoitus mahdollisista sidonnaisuuksista ennen työn aloittamista (ICMJE-sidonnaisuuslomake http://www.laakarilehti.fi/files/sidonnaisuudet.pdf). Mahdollisen sidonnaisuuden merkityksen katsauksen kannalta arvioi sihteeristö. Myös neuvottelukunnan jäseniä ja varajäseniä sekä asiantuntijaraadin jäseniä pyydetään toimittaamaan sidonnaisuusilmoitus uuden toimikauden käynnistyessä.
3.1 HALO-katsausryhmät HALO-ohjelmaopas 6 Katsausryhmän tavoitteena on kirjoittaa puolen vuoden aikana työn käynnistymisestä arvioitavaa aihetta käsittelevä HALO-katsaus, joka julkaistaan vertaisarvioinnin jälkeen Suomen Lääkärilehdessä ja ohjelman verkkosivuilla (www.thl.fi/halo - Katsaukset). Katsausryhmän työtä tukevat Finohtan tutkimusassistentti (muun muassa artikkelihaut, kokousjärjestelyt) ja suunnittelija (katsauksen tekninen editointi ennen Suomen Lääkärilehteen lähettämistä). Katsausryhmä koostuu tavallisesti kahdesta tai kolmesta kliinisestä asiantuntijasta, kahdesta Finohtan menetelmäosaajasta sekä Finohtan informaatikosta, joka tekee katsausryhmän tarvitsemat kirjallisuushaut. Kliinisiksi asiantuntijoiksi pyritään saamaan ammattikunnan keskuudessa arvostetut, vankkaa kliinistä kokemusta aiheesta omaavat asiantuntijat eri puolilta maata. Katsausryhmän kokoaa HALOsihteeristö konsultoiden asiantuntijaraatia, neuvottelukuntaa, ERVA-alueiden yhteistä ohjausryhmää ja tarvittaessa alan erikoislääkäriyhdistyksiä. Sihteeristö nimeää katsausryhmälle vetäjän Finohtasta. Katsausryhmä sopii kirjoittajajärjestyksestä keskenään. Katsausryhmän kliinikkojäsen esittelee valmistuneen katsauksen asiantuntijaraadin sekä neuvottelukunnan kokouksessa. Sairaanhoitopiirien toivotaan tukevan toimintaa, joko mahdollistamalla katsauksen tekoa osaksi työajalla tai antamalla rahallisen korvauksen. 3.2 HALO-tutkimuspäällikkö Finohtan HALO-tutkimuspäällikkö huolehtii yhteistyöstä sairaanhoitopiirien kanssa, toimii neuvottelukunnassa ja asiantuntijaraadissa esittelevänä sihteerinä sekä HALO-sihteeristön puheenjohtajana. Tutkimuspäällikkö vastaa yhdessä HALO-puheenjohtajiston kanssa ohjelman strategisesta kehittämisestä. Hän osallistuu HALO-katsausten tekemiseen ja huolehtii osaltaan HALO-ohjelman viestinnästä. 3.3 HALO-sihteeristö HALO-sihteeristö on Finohtan työntekijöistä koostuva työrukkanen. Sen puheenjohtajana toimii HALO-tutkimuspäällikkö ja sihteerinä HALO-ohjelman sihteeri, Finohtan tutkimusassistentti. Sihteeristö kokoontuu 8 10 kertaa vuodessa. Se koordinoi uusien aihe-ehdotusten valmistelua, nimeää aihe-ehdotuksille valmistelijat, nimeää katsausryhmät, tukee niiden työtä ja seuraa katsausten valmistumista. Sihteeristö järjestää HALO-asiantuntijaraadin ja -neuvottelukunnan kokoukset. Se vastaa HALO-prosessin kehittämisestä ja tukee sen laadukasta toteutumista. 3.4 HALO-asiantuntijaraati Asiantuntijaraati (AR) käsittelee uusia katsausaiheita aihe-ehdotuksen valmistelijan esitysten pohjalta käyttäen tarvittaessa apunaan ulkopuolisia asiantuntijoita, ja toimii näin neuvottelukunnan valmisteluelimenä. Se laatii neuvottelukuntaa varten katsausryhmän ehdotukseen pohjautuvan suositusluonnoksen, joka asiantuntijaraadin käsittelyn jälkeen laitetaan avoimelle kommentointikierrokselle ohjelman verkkosivuille ennen neuvottelukunnan käsittelyä. Asiantuntijaraati myös edistää HALOohjelman tunnettuutta ja katsausten hyödyntämistä. Asiantuntijaraadissa on neuvottelukunnan nimeämä puheenjohtaja. Jäseninä ovat erityisvastuualueiden (ERVA) arviointiylilääkärit ja neuvottelukunnan nimeämät 6 8 edustajaa eri erikoisaloilta ja eri puolilta Suomea. Se kokoontuu tarpeen mukaan 2 4 kertaa vuodessa. Raadin toimikausi kestää kolme vuotta. Asiantuntijaraadin jäsenten tulee tarkastella arvioitavia menetelmiä yleisestä näkökulmasta osana terveydenhuollon kokonaisuutta Suomessa, eikä vain oman erikoisalansa kautta.
HALO-ohjelmaopas 7 HALO-sihteeristön jäsenet osallistuvat asiantuntijaraadin kokouksiin, mutta heillä ei ole äänioikeutta päätöksenteossa. 3.5 HALO-neuvottelukunta THL:n pääjohtaja nimittää neuvottelukuntaan (Nkunta) sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit, joista yksi kutsutaan neuvottelukunnan puheenjohtajaksi ja toinen varapuheenjohtajaksi. Sairaanhoitopiirit ehdottavat varajäsenet. Neuvottelukunnan toimikausi on kolme vuotta. Neuvottelukunta valitsee asiantuntijaraadin valmistelun pohjalta menetelmät, joista tehdään HALOkatsaus. Se antaa valmistuneiden katsausten ja avoimella kommentointikierroksella saatujen palautteiden pohjalta suosituksen arvioidun menetelmän käytöstä Suomessa. Neuvottelukunnan jäsenet vastaavat HALO-suosituksista tiedottamisesta ja niiden soveltamisesta sairaanhoitopiireissä. Neuvottelukunta nimittää HALO-asiantuntijaraadin tukemaan työtään. Neuvottelukunta kokoontuu kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Kokouksissa voi äänestää yksi äänivaltainen edustaja kustakin sairaanhoitopiiristä. Osallistumisoikeus neuvottelukunnan kokouksissa on lisäksi varajäsenillä, HALO-asiantuntijaraadilla ja -sihteeristöllä sekä kutsutuilla asiantuntijoilla. 3.6 HALO-puheenjohtajisto Puheenjohtajiston kokouksiin osallistuvat neuvottelukunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, asiantuntijaraadin puheenjohtaja, HALO-tutkimuspäällikkö, arviointiylilääkäriverkoston puheenjohtaja, THL:stä Finohtan tiimipäällikkö ja tarvittaessa MEKA:n päällikkö. Puheenjohtajiston kokouksia pidetään tarpeen mukaan ja niissä keskustellaan ja päätetään ohjelman strategisesta kehittämisestä. Käsiteltävistä aiheista riippuen kokouksiin voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita. 3.7 HALO-toiminta erityisvastuualueilla Sairaanhoitopiirien arviointiylilääkäreiden verkosto on mukana HALO-yhteistyössä. He ovat asiantuntijaraadin jäseniä ja heillä on osallistumisoikeus neuvottelukunnan kokouksiin. Arviointiylilääkärit edistävät HALO-katsausten ja -suositusten tunnettuutta sairaanhoitopiirissään. Arviointiylilääkärit välittävät arviointiaiheita sairaanhoitopiireistä HALO-ohjelmaan. Arviointiylilääkäreiden verkoston ja HALO-sihteeristön käytännön yhteistyötavoista ei ole vielä sovittu (huhtikuu 2014). Erityisvastuualueiden (ERVA) arviointiylilääkärit pyrkivät osaltaan huolehtimaan siitä, että kaikkien uusien, kustannuksiltaan merkittävien menetelmien käyttöönotto tehtäisiin harkiten ja mini-htalomakkeen (http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/ohjelmat/halo/aihe_ehdotukset Mini-HTA) avulla. Johtajaylilääkäri on viimekädessä vastuussa mini-hta lomakkeen käytöstä alueella. Jos päättävä taho katsoo, että mini-hta-lomakkeella esitetty näyttö on riittävä, voi hän päättää menetelmän käyttöönotosta. Jos hän haluaa lisätietoa, hän voi ohjata aiheen ERVA:n sisäisen arviointiryhmän käsittelyyn, joka pyrkii tekemään aiheesta nopean katsauksen ja kertomaan mielipiteensä perusteluin 2 3 kuukauden kuluessa tehtävänannosta. ERVA-alueen sisäinen ryhmä voi tarvittaessa siirtää aiheen kaikkien ERVA-alueiden yhteiselle arviointiryhmälle, joka voi kutsua kokouksiinsa mukaan myös Fimean tai Finohtan edustajan. Erityisen laajat tai kansallisesti kiinnostavat arviointiaiheet ohjataan HALO-ohjelmaan. Arviointiylilääkärit edistävät arviointityötä ja tukevat ERVA-alueiden yhteistyötä nopeiden HTAkatsausten laatimisessa. 3.8 Suomen Lääkärilehti Suomen Lääkärilehti julkaisee HALO-katsauksen vertaisarvioinnin jälkeen. Hyväksytty katsaus sekä sen englanninkielinen tiivistelmä julkaistaan painetussa lehdessä ja usein sitä ennen Lääkärilehden
HALO-ohjelmaopas 8 Verkossa ensin -sivustolla. Sähköinen katsausversio sisältää lisäaineistoja. Hyväksytty katsaus lisäaineistoineen julkaistaan myös ohjelman verkkosivulla, jossa se on vapaasti kaikkien saatavissa. 3.9 Muut tahot 3.9.1 Yhteistyö valtakunnallisessa HTA-toiminnassa Terveydenhuollon menetelmien arviointia tekevät Finohtan ja sairaanhoitopiirien ohella monet muut toimijat, muun muassa Käypä hoito ja Fimea. Työnjaosta keskustellaan verkostotapaamisessa 1 3 kertaa vuodessa. Finohta, Käypä hoito ja Fimea perustivat yhdessä vuonna 2013 Ehdota aihetta palvelun (http://www.ehdota-aihetta.fi), johon arviointiaiheita voi ehdottaa kuka tahansa. Verkosto järjestää myös koulutusta muun muassa terveystoimittajille ja potilasjärjestöille. 4 UUDEN ARVIOINTIAIHEEN VALINTA 4.1 Aiheen ehdottaminen Uusia HALO-aiheita voivat ehdottaa sairaanhoitopiirit, erikoislääkäriyhdistykset, terveydenhuollon ammattilaiset ja muut kiinnostuneet tahot. ERVA-alueiden arviointiylilääkärit koordinoivat ehdotusten kokoamista omilla alueillaan. Noin kolme kuukautta ennen seuraavaa neuvottelukunnan kokousta sen jäsenille, varajäsenille sekä erikoislääkäriyhdistyksille lähetetään erikseen muistutusviesti aiheehdotusten tarpeesta. Aihe-ehdotukset tehdään HALO-ohjelman verkkosivuilta saatavalla aiheehdotuslomakkeella (http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/ohjelmat/halo/aihe_ehdotukset) ohjelman sähköpostiosoitteeseen halo@thl.fi. Aihetta voi ehdottaa myös Ehdota aihetta palvelun kautta. 4.2 Alustavan PICO-määrityksen laatiminen ja alustava kirjallisuushaku Aihe-ehdotuksen saapumisen jälkeen sihteeristö valitsee Finohtan valmistelijan, joka tekee tutkimuskysymyksen alustavan määrityksen PICO-muodossa: P = Patients, population / Potilas, kohdeväestö, I = Intervention / Arvioitava menetelmä, C = Comparator/-s / Vertailumenetelmä/-t, O = Outcomes / Terveystulokset. PICO:n perusteella Finohtan informaatikko tekee alustavan kirjallisuushaun. 4.3 Aihe-ehdotuksen käsittely asiantuntijaraadissa ja neuvottelukunnassa Aiheen valmistelija esittelee aihe-ehdotuksen asiantuntijaraadissa, joka keskustelee sen tärkeydestä ja sopivuudesta HALO-metodein selvitettäväksi sekä pisteyttää aihe-ehdotukset. Lopullisen aihevalinnan tekee neuvottelukunta. 5 ARVIOINTIPROSESSI HALO-ohjelman ensisijainen päämäärä on tuottaa valituksi tulleesta menetelmästä järjestelmällinen katsaus sekä katsaukseen perustuva neuvottelukunnan suositus. Katsauksen valmistuminen on Finohtan ja suositus neuvottelukunnan vastuualuetta. 5.1 Sihteeristön rooli Kun HALO-aihe on valittu, sihteeristö nimeää HALO-katsausryhmän. Katsausryhmään kutsutaan 2 4 kliinistä asiantuntijaa sekä Finohtan 2 menetelmäarvioijaa ja informaatikko. Katsausryhmän työn al-
HALO-ohjelmaopas 9 kuvaiheessa (ks. luku 5.2) sihteeristö käsittelee aiheen tutkimusprotokollan sekä rajauksen (scoping) kokouksessaan. 5.2 Katsausryhmän tehtävät Katsausryhmä laatii järjestelmällisen katsauksen puolen vuoden kuluessa työn aloittamisesta. Ryhmä voi tarvittaessa vielä tarkentaa katsauksen tutkimuskysymystä. Katsausryhmän käytännön tukena toimii HALO-ohjelman sihteeri. Katsausryhmän aineistot ovat saatavilla ryhmän omassa kansiossa HA- LO-extrawikisivuilla (https://www3.thl.fi/wiki03/display/halo/halo-ohjelman+extrawiki-sivusto). Katsausryhmän työn vaiheet on esitetty alla. Katsausryhmän ensimmäisessä kokouksessa käydään läpi katsauksen tekemiseen liittyvät käytännön asiat o (extrawikisivut, sidonnaisuusilmoitukset) o keskustellaan katsauksen tavoitteesta (tiedon järjestelmällinen arviointi, suosituksia ei katsauksessa anneta) ja katsausprosessista o viimeistellään alustavan kirjallisuushaun perusteella tutkimuskysymys ja PICOmääritys o päätetään sisäänottokriteerit eli minkälaisia tutkimuksia (järjestelmälliset katsaukset, satunnaistetut tutkimukset, seurantatutkimukset) katsaukseen sisällytetään o tutkitaan mahdollisuutta perustaa katsaus johonkin aikaisempaan, hyvin tehtyyn HTAraporttiin tai järjestelmälliseen katsaukseen o keskustellaan varsinaisessa kirjallisuushaussa käytettävistä hakusanoista ja tietokannoista o keskustellaan menetelmän toimenpidekoodeista (tulevat suositukseen näkyville) o päätetään katsausryhmän sisäisestä työnjaosta o päätetään, kuka toimii artikkelin ensimmäisenä kirjoittajana. Muiden kirjoittajajärjestys voidaan päättää myöhemmin. o sovitaan katsausryhmän kokoukset (yleensä 2 4 yhtä katsausta kohti) Finohtan informaatikko tekee kirjallisuushaun katsausryhmän ensimmäisessä kokouksessa sovittujen periaatteiden mukaan ja lähettää sen sähköpostitse ryhmän jäsenille (haku viedään myös katsausryhmän omille extrawikisivuille). Katsausryhmän jäsenet käyvät abstraktitasolla läpi löydetyt artikkelit (siten että jokaisen abstraktin lukee vähintään kaksi katsausryhmän jäsentä) ja valitsevat sovittujen kriteerien mukaan jatkotarkasteluun otettavat artikkelit. Päätetään abstraktien lukemisen perusteella, mistä tutkimuksista tilataan kokotekstiartikkelit. Tutkimusassistentti hankkii artikkelien kokotekstiversiot ja vie ne katsausryhmän saataville. Katsausryhmän seuraavissa kokouksissa o keskustellaan kirjallisuushaun perusteella löytyneistä artikkeleista o tarkastellaan kirjallisuushaussa tunnistettuja järjestelmällisiä katsauksia ja mietitään vielä, voiko katsauksen perustaa johonkin niistä o mietitään alustavasti, miten tulokset taulukoidaan o tutkimusryhmän jäsenet tutustuvat sovitun työnjaon perusteella kokotekstiartikkeleihin ja kokoavat niistä tietoa alustaviin taulukoihin o tutkimusten laatu arvioidaan vähintään kahden arvioijan toimesta kokotekstiartikkelien perusteella o keskustellaan artikkelin rakenteesta o päätetään taulukoiden lopullinen muoto Katsausryhmän viimeisessä kokouksessa: o muokataan lopullista artikkelia o keskustellaan johtopäätöksistä, joita kootun tiedon perusteella voidaan tehdä o keskustellaan ketkä voisivat toimia katsauksen vertaisarvioijina Lääkärilehdessä o nimetään erikoislääkäriyhdistykset ja muut tahot, joille suosituksesta tiedotetaan
HALO-ohjelmaopas 10 Katsausryhmän finohtalainen vetäjä toimii yhteyshenkilönä Suomen Lääkärilehteen ja vastaa artikkelin työstämisestä ennen julkaisua. Vetäjä toimittaa artikkelin Finohtan suunnittelijalle, joka viimeistelee käsikirjoituksen ja lähettää sen Lääkärilehteen arvioitavaksi sekä tiedoksi HALO-tutkimuspäällikölle, -sihteerille ja Finohtan tiimipäällikölle sekä yksikön päällikölle. Käsikirjoitus vertaisarvioidaan Lääkärilehdessä. Katsausryhmän vetäjä ja vastuukirjoittaja viimeistelevät käsikirjoituksen vertaisarvioinnissa saatujen kommenttien pohjalta ja laativat alustavan suositusluonnoksen asiantuntijaraadille. Katsaus julkaistaan Lääkärilehdessä ja HALO-verkkosivuilla. Katsausryhmä vastaa HALO-asiantuntijaraadin käsittelemään suositusluonnokseen avoimelta kommentointikierrokselta saatuihin kommentteihin. 5.3 Asiantuntijaraadin tehtävät Asiantuntijaraati lukee katsauksen ja kuulee kokouksessaan katsausryhmän edustajan lyhyen esityksen aiheesta. Sen jälkeen raati viimeistelee suositusluonnoksen, joka menee avoimelle kommentointikierrokselle ennen neuvottelukunnan käsittelyä. 5.4 Tulosten esittely neuvottelukunnalle Yksi katsausryhmän jäsenistä esittelee neuvottelukunnan kokouksessa katsauksen päätulokset ja havainnot. Esityksen tekemistä varten on olemassa valmis esityspohja HALO-extrawikisivuilla. Neuvottelukunta viimeistelee suosituksen ottaen huomioon avoimelta kommentointikierrokselta saadut kommentit ja katsausryhmän vastaukset niihin. 6 SUOSITUS 6.1 Suositus ja liikennevalomalli Suositukset menetelmän käyttöönotosta antaa sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreistä koostuva HA- LO-neuvottelukunta. Jos aiheesta on ilmestynyt uutta merkittävää tietoa katsauksen valmistumisen jälkeen, neuvottelukunta voi ottaa sen huomioon lopullista suositusta muokatessaan. Suositukset noudattavat liikennevalomallia (Kuva 2) ja ne julkaistaan Lääkärilehdessä sekä ohjelman verkkosivuilla. Neuvottelukunta äänestää suosituksen liikennevalon väristä. Äänestyksessä kullakin sairaanhoitopiirillä on yksi ääni. Vihreä valo merkitsee, että menetelmää suositellaan käytettäväksi, sillä sen vaikuttavuus ja turvallisuus tunnetaan riittävän hyvin ja sen kustannukset ovat kohtuulliset. Vihreän valon saaneisiin menetelmiin voidaan liittää käyttörajoituksia. Keltaisen valon menetelmä saa silloin, kun se tunnetaan puutteellisesti tai sen kustannukset ovat korkeat; vaikuttavuustieto voi olla niukkaa tai turvallisuuden suhteen on epäilyksiä. Keltaisen valon saanutta menetelmää tulisi käyttää harkiten ja lisänäyttöä hankkien. Punaisen valon saaneen menetelmän käyttöä ei suositella. Se annetaan menetelmille, joiden vaikuttavuuden tai turvallisuuden puutteesta on näyttöä tai vahva epäily. Myös menetelmän kohtuuton kalleus voi tuoda punaisen valon. Suositus on nimensä mukaan suositus eikä sitova määräys, sillä sairaanhoitopiirit päättävät itse menetelmän käyttöönotosta.
HALO-ohjelmaopas 11 Käyttöä suositellaan Käyttö harkiten Ei pidä käyttää Kuva 2. HALO-suosituksen liikennevalomalli 6.2 Suosituksesta tiedottaminen HALO-neuvottelukunnan suosituksista laaditaan HALO-puheenjohtajien ja -sihteeristön yhteistyönä tiedote. Se lähetetään kunkin sairaanhoitopiirin tiedottajalle, sosiaali- ja terveysministeriöön, Kuntaliiton sosiaali- ja terveyspalvelualueelle, Valviraan sekä Suomen Lääkärilehteen. Tiedote lähetetään myös muun muassa useille terveydenhuollon ammattilaisten järjestöille, kyseessä olevien aiheiden erikoislääkäriyhdistyksille sekä Mediuutiset-lehteen. Muu jakelu päätetään tiedotteessa käsiteltävien aiheiden perusteella. Suosituksista ja muista neuvottelukunnan tärkeistä päätöksistä uutisoidaan lisäksi lyhyesti THL:n verkkosivuilla. Uutisen laadinnassa HALO-sihteeristö tekee yhteistyötä THL:n viestinnän kanssa. HALO-katsaukset ja -suositukset ovat Finohtan Ohtanen-tietokannan kautta nähtävissä myös Terveysportissa (http://www.terveysportti.fi), joka on Kustannus Oy Duodecimin tuottama ja ylläpitämä maksullinen verkkopalvelu terveydenhuollon ammattilaisille. Ohtanen löytyy Terveysportista: Viranomaistieto - THL - Ohtanen. Suosituksesta tiedottamisesta sairaanhoitopiireissä vastaavat neuvottelukunnan jäsenet, varajäsenet ja arviointiylilääkärit. Sitä varten HALO-sihteeri (tai suunnittelija) laatii katsausryhmän esittelijän esityksen perusteella tiedotuspaketin (julkaistaan SlideShare-verkkopalvelussa http://www.slideshare.net/thlfi/tag/halo), jossa kerrotaan katsauksen tuloksista ja suosituksesta. Finohta julkaisee tiedotuspaketin ohjelman verkkosivuilla katsauksen yhteydessä ja se on vapaasti käytettävissä. Tiedottamisen ensisijaiset kohderyhmät ovat sairaanhoitopiireissä menetelmien käyttöönotosta päättävät ja niitä potilaiden hoidossa käyttävät ammattilaiset: sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit ja johtajat hallintoylilääkärit ja -hoitajat sekä toimialojen vastuuhenkilöt suositusta koskevien erikoisalojen ylilääkärit lääkärit ja muut potilaille hoitoa antavat
HALO-ohjelmaopas 12 Toissijaisia tiedottamisen kohderyhmiä ovat: sairaanhoitopiirin hallitus erityistilanteissa muut poliittiset päättäjät, kuten kuntapäättäjät ja luottamushenkilöt potilaat, omaiset, väestö media Tiedotuksessa voidaan hyödyntää sairaanhoitopiirien lehtiä ja muita julkaisuja sekä sähköisiä jakelulistoja, sairaanhoitopiirin intra- ja internetsivuja sekä paikallisia tiedotusvälineitä. Suosituksista tiedottamisen lisäksi myös yleinen tiedottaminen ohjelman sisällöstä ja tavoitteista on tarpeellista. 6.3 Suosituksen voimassaoloaika Annettu HALO-suositus on voimassa kolme (3) vuotta. Suosituksen perustana oleva katsaus on ajantasainen korkeintaan kolme vuotta, ellei katsauksen valmistelun yhteydessä ole käynyt ilmi, että merkittävää uutta tietoa on tulossa jo aikaisemmin. Suositukset luokitellaan kolmeen ryhmään: 1) voimassa, 2) yli kolme vuotta vanha, ei päivitetä ja 3) päivitys meneillään. 6.4 Suosituksen päivitys Katsauksia ja niiden perusteella tehtyjä suosituksia päivitetään vain erikoistapauksissa, joissa uusi tieto merkittävästi muuttaa suosituksen keskeisen sanoman, ja päivittäminen katsotaan tarpeelliseksi. Päivitystarvetta käsittelee ensin katsausryhmän tai sihteeristön esityksestä asiantuntijaraati, joka antaa neuvottelukunnalle ehdotuksensa päivityksestä. Neuvottelukunnan aihevalinnassa päivitysaiheet kilpailevat uusien aihe-ehdotusten kanssa. 7 HALO-OHJELMAOPPAAN PÄIVITYS HALO-ohjelmaopasta päivitetään tarpeen mukaan. Tuorein versio on saatavilla HALO-verkkosivulla. 8 LOPUKSI HALO-ohjelman käytännön työtä hallinnoivat Finohtan työntekijät. Ohjelman yhteystiedot löytyvät HALO-verkkosivuilta (http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/ohjelmat/halo/yhteystiedot). Kommentit ja kysymykset HALO-ohjelmasta: halo@thl.fi SANASTOA HALO: Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto -ohjelma HTA: health technology assessment, hoitoteknologioiden arviointi Mini-HTA*: arviointityökalu (kaavake tai tarkistuslista), jonka avulla sairaala- tai paikallistasolla voidaan nopeasti arvioida (uuden) menetelmän käytön edellytykset ja vaikutukset MUMM: Managed Uptake of Medical Methods *Mini-HTA-lomakkesta on tehty lyhennetty versio HALO-aihe-ehdotuksia varten:www.thl.fi/halo HALO-aihe-ehdotuslomake