TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Aika: 24.6.2015 klo 9.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Elovaara Tiina Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Parviainen Olli-Poika Sasi Ilkka varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Silvennoinen Seppo Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Kajan Maija Höyssä Matti Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere 1/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2015 Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty. Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2015 Todistaa Juhani Pohjonen 2/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Käsiteltävät asiat: 68 KOKOUKSEN AVAUS 4 69 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 70 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 71 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7 72 MAL3-AIESOPIMUKSEN (2016-) VALMISTELUN KÄYNNISTÄMINEN 9 73 LUKIOYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA 12 74 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2016 14 75 KUNTAYHTYMÄN TOIMITILARATKAISU 18 76 ERON MYÖNTÄMINEN SEUTUHALLITUKSEN VARSINAISESTA JA VARAJÄSENYYDESTÄ 21 77 SEUTUHALLITUKSEN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN 22 78 KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 1.1. 30.4.2015 23 79 PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON 25 80 LIIKENNEALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, LOPPURAPORTTI 28 81 TAMPEREEN ALUEEN PALVELUKIINTEISTÖT ENERGIATEHOKKAIKSI (TAPRE), LOPPURAPORTTI 30 82 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 32 83 SEURAAVAT KOKOUKSET 33 84 MUUT ASIAT 34 85 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 35 3/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 68 KOKOUKSEN AVAUS Päätös. Puheenjohtaja avaa kokouksen. 4/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 69 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Puheenjohtaja Ikonen: todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 70 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Puheenjohtaja Ikonen: pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Ilkka Sasi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 6/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 71 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat Seutuhallituksen edellisen kokouksen (27.5.) toimeenpano ASIA MAL-aiesopimuksen 2013-2015 seuranta vuodelta 2014 MAL3-aiesopimuksen valmistelun käynnistäminen Lähijunaliikenteen kehittäminen: seisakkeiden; asemien ja liikenteen suunnittelu, tarjouspyyntö TOIMEENPANO Kunnallishallitukset käsittelevät syyskuuhun mennessä. Yhteenveto työpajasta 27.5. on jaettu tämän kokouksen materiaaleissa. Käynnistyskokous valtion kanssa 10.9 Kilpailutus on meneillään. Valmistelussa olevia asioita ASIA Seutustrategian arviointi HUOMIOITA Tavoitteet ja työtapa käsitellään kjk 26.6. ja sh 26.8. Ennakkotiedot huhtikuun 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2015 Muutos, tammihuhti Väkiluku, 30.4.2015 Muutos%, tammihuhti Työttömyys%, huhtikuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 471 76 0,2 % 30 547 12,2 13,1 Lempäälä 22 233 139 0,6 % 22 372 10,8 11,4 Nokia 32 847 159 0,5 % 33 006 13,1 15,5 Orivesi 9 579-34 -0,4 % 9 545 12,8 15,1 Pirkkala 18 689 10 0,1 % 18 699 11,1 11,7 Tampere 223 004 193 0,1 % 223 197 16,8 17,8 Vesilahti 4 492 18 0,4 % 4 510 9,9 11,1 Ylöjärvi 32 260 239 0,7 % 32 499 12,6 13,7 Kaupunkiseutu 373 575 800 0,2 % 374 375 15,0 16,1 Kehyskunnat 150 571 607 0,4 % 151 178 12,1 13,4 Pirkanmaa 503 382 513 0,1 % 503 895 14,5 15,7 Suomi 5 471 753 2 457 0,0 % 5 474 210 12,9 13,7 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 7/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Kokousmuistiot ja -tiedotteet: Kuntajohtajakokouksen muistiot 29.5. ja 12.6. Kokoustiedote Masto 11.6.2015 Seutuhallituksen kokoustiedote 27.5. Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 8/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 72 MAL3-AIESOPIMUKSEN (2016-) VALMISTELUN KÄYNNISTÄMINEN Seutujohtaja Nurminen 15.6.2015 Kaupunkiseudun uusi rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty valtuustoissa. Rakennesuunnitelman tavoitteita on tarkoitus konkretisoida maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksella. Voimassaoleva MAL2 sopimuskausi päättyy 2015 lopussa. Strategisessa hallitusohjelmassa sopimusmenettelystä on seuraavat maininnat: - Hallitus tukee kaupunkiseutujen, kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. - Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvu vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä huomioidaan asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen. - Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä. Valtion osapuoli on esittänyt valmisteluryhmän 1. kokousajankohdaksi 10.9. Em. pohjalta on tarpeen käynnistää Tampereen kaupunkiseudun valmistautuminen MAL3 -aiesopimuksen laadintaan. Osapuolet Aiesopimuksen kuntaosapuolina ja allekirjoittajina ovat kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa, joiden alueelle rakennesuunnitelma 2040 on laadittu. Valmistelussa huomioidaan Pirkanmaan liitto maakuntakaavoittajan roolissa sekä elinkeinoelämän edustus. Myös muita sidosryhmiä osallistetaan valmisteluprosessiin. Valtion allekirjoittajaosapuolet MAL2-aiesopimuksessa ovat olleet ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ARA, liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus. Valmisteluvaiheet Sopimuksesta laaditaan kolme versiota: luonnos, alustava ehdotus ja ehdotus. Ennen luonnosta käydään keskustelu sopimuksen tavoitteista. Kunnat vastaavat sopimuksen valmisteluvaiheiden informoinnista ja käsittelystä kunnallishallituksissa. Erillistä lausuntomenettelyä ei käytetä. Sopimus hyväksytään valtuustoissa, ja jo valmisteluvaiheissa kiinnitetään huomiota sopimuksen päätöskäsittelyyn. 9/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Valmisteluvastuut Kaavoitusjohtajien ja liikennejärjestelmäsuunnittelijoiden työryhmiä hyödynnetään sopimuksen valmistelussa. Näin huomioidaan rakennesuunnitelman laadinnassa syntynyt asiantuntemus ja osallistetaan kaikki kunnat. Ko. asiantuntijatyöryhmät valmistelevat sopimusta kuntajohtajakokoukseen ja edelleen seutuhallitukseen. Seutuhallitus kokoaa sopimuksen taakse poliittisen tuen ja tekee esityksen sopimuksen hyväksymisestä kunnille. Kunnissa valtuustot hyväksyvät sopimuksen. Valmistelukokouksissa valtion kanssa kaupunkiseutua edustavat ko. asiantuntijatyöryhmien puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, työryhmien nimeämät erityisasiantuntijat, asiantuntijasihteerit ja seutujohtaja. Tarvittaessa neuvotteluihin osallistuvat myös kuntajohtajien ja seutuhallituksen edustus. Sisältötavoitteet Sisältötavoitteet lähtevät kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta, hallitusohjelmatavoitteista sekä valtion strategioista ja ohjelmista. Seutuhallitus hyväksyy aluksi sopimuksen tavoitteet. Sopimuksesta tavoitellaan sisällöltään selkeää ja ytimekästä sopimusta, joka sisältää valitut strategiset kokonaisuudet ja niitä konkretisoivat sopimuskauden (4 v)mittaiset toimenpiteet. Aiesopimuksella pyritään vaikuttamaan kaupunkiseudulle merkittävien asioiden näkyvyyteen valtion uusissa linjausasiakirjoissa. Tärkeä asiakirja kaupunkiseudun kannalta on strategisen hallitusohjelman rinnalle valmisteltava hallituksen toimintaohjelma. Aikataulu Sopimusvalmistelu on käynnistetty kuntajohtajien ja seutuhallituksen yhteisellä lähetekeskustelulla toukokuussa (27.5). Tavoitteet valmistellaan seutuhallituksen elo-syyskuun kokoukseen ja alustava ehdotus valmistuu lokakuun ja lopullinen ehdotus marras-joulukuun kokoukseen. Tavoite on, että kunnat hyväksyvät sopimuksen viimeistään tammikuussa 2015. Aikataulu viimeistellään yhdessä valtion osapuolten kanssa. Liite: - Yhteenveto Sh + Kjk työpajasta 27.5. (sisältää ehdotuksen valmisteluprosessiksi) Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan merkitä työpajan tulokset tiedoksi hyväksyä ehdotuksen valmisteluprosessista ja 10/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Päätös. että valmistelun käynnistämisestä laaditaan ja jaellaan tiedote kuntien päättäjille. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 11/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 73 LUKIOYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA Seutujohtaja Nurminen 1.6.2015. Seutuhallitus käsitteli toisen asteen, erityisesti lukioyhteistyön syventämistä, kokouksessaan 29.4.2015. Taustalla oli kuntien sivistysjohdon näkemys siitä, että julkisen talouden tasapainottaminen tulee vähentämään lukiokoulutuksen resursseja samaan aikaan kun lukioikäisten määrä kasvaa. Lukioyhteistyössä arveltiin olevan yhteistyömahdollisuuksia, sillä mm. seudullinen verkkokurssitarjotin on 10 vuoden takaa. Pääministeri Sipilän strategisessa hallitusohjelamassa ei ole yksilöity välittömiä säästötoimenpiteitä lukiokoulutukseen. Sen sijaan toisen asteen koulutuksessa tavoitellaan 190 milj. euron säästöjä julkiseen talouteen. Lukiokoulutuksen tilannekuva Lukioyhteistyöstä laadittiin kuntien yhteistyönä seudullinen tilannekuva mm. seuraavien asioiden kuvaamiseksi: koulutustarve, lukioverkko ja tulevat investoinnit sekä opetuksen kustannukset ja rahoitus. Tilannekuvaan koottiin tietoja myös lukioiden toiminnallisista ja ammatillisista edellytyksistä, nykyisistä yhteistyökäytännöistä sekä opetustarjonnasta. Tilannekuvan pohjalta keskeiset päätelmät ovat, että koulutustarve kasvaa ja toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan lisää kaupunkiseudulla. Kehyskuntien uusien koulurakennusten uskotaan vähentävän oppilaiden hakeutumista Tampereelle. Opetuksen kustannuksissa on kuntien välillä jonkin verran eroja, jotka johtuvat pääosin kiinteistökustannuksista. Muut vähäiset erot on yhdistettävissä opetustarjonnan laajuuteen. Kaikki kunnat sijoittavat valtionosuuden lisäksi rahaa lukiokoulutukseen. Kaikki kunnat arvioivat täyttävänsä lukiokoulutuksen toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset. Opetushenkilöstö on pätevää, ja kunnat panostavat uusiin oppimisympäristöihin. Uusia lukiorakennuksia on suunnitteilla. Yhteistyötä tehdään verkkokursseissa, osaamisen kehittämisessä ja tietotekniikassa. Kaikilla lukioilla on laaja kielivalikoima. Kaikilla lukioilla on myös omat arviointikäytännöt. Tilannekuvassa on tunnistettu yhteistyömahdollisuuksia mm. työelämäja korkeakoulu yhteistyökäytännöissä, kielten opetuksessa, laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa sekä oppilashuollossa. Sivistysseminaari Laadittu tilannekuva esiteltiin toimialan kuntapäättäjille, virkamiesjohdolle ja henkilöstön edustajille 12.5 2015 järjestetyssä sivistysseminaa- 12/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 rissa. Seminaarissa kuultiin lisäksi asiantuntijapuheenvuorot lukiokoulutuksen kansallisista haasteista sekä kuntien luottamushenkilöiden puheenvuorot lukioyhteistyöstä. Seminaarin yhteenvetona voidaan todeta, että asiantuntijat ja luottamushenkilöt olivat yhtä mieltä siitä, että suurimmat koulutuksen järjestäjien haasteet ovat jatkossakin kiristyvät julkisen talouden sopeutustoimet. Ne ilmenevät lukiokoulutuksessa mm. suurentuvina opetusryhminä, pienentyvinä kurssivalikoimana ja vähentyvinä opetustunteina. Puheenvuoroissa ilmeni varsin korkea yhteisymmärrys siitä, että näihin haasteisiin tulee vastata syventämällä lukioiden välistä yhteistyötä, sillä kukin kunta koki tärkeänä oman lukion säilymisen ja kehittymisen. Erotuksena perinteiselle väljälle yhteistyölle esitettiin yhteistyön syventämistä lukiokumppanuudeksi. Jatkotoimenpiteet Sivistysjohtajien näkemys on, että seminaarin jälkeen työtä jatketaan 1) kartoittamalla lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet sekä 2) valmistelemalla lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valituista kampuskohteista pilottikuvaus yhteistyön kehittämiseksi. Tämän jälkeen kunnat tekevät ratkaisut yhteistyötoimenpiteiden käyttöönotosta ja seurannasta. Sivistysjohtajat ovat tunnistaneet pilottikohteiksi Ylöjärven Valon sekä Tampereen osalta Sammon keskuslukion ja Tredun Sammonkadun toimipistettä. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös Lempäälässä remontin valmistuttua 2017. Jatkotyövaihe on normaalia virkatyötä. Sen luonne on käytännönläheinen ja konkreettinen työskentely lukioiden rehtoreiden kanssa. Seututoimisto on informoinut 8.6.2015 lukioiden tilannekuvasta ja seminaarista myös Tampereen yksityisiä lukioita ja kuullut heidän näkemyksiään. Liite: - Lukiokoulutuksen tilannekuva, 12.5.2015 Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 13/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 74 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2016 Seutujohtaja Nurminen ja seutusihteeri Pohjonen 3.6.2015 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus. Vuonna 2010 hyväksytyn seutustrategian päivitystarve on tarkoitus arvioida 2015. Kuluvan vuoden toimintaa toteutetaan jonkin verran kaventuneilla resursseilla, sillä talousarvio on yhden prosenttiyksikön verran pienempi kuin vuonna 2014. Painopisteitä ovat MAL-suunnittelu, liikennejärjestelmätyö sekä hyvinvointipalvelujen ja infrapalvelujen yhteistyöhankkeet. Uutena teemana on vahvistunut edunvalvontatyö. Yhteistyötarpeet 2016 Työryhmien ja kuntajohtajien palaute- ja tavoitekeskustelussa todettiin vuoden 2016 haasteiksi mm. tuleva hallitusohjelma, sote-uudistuksen linjaukset, aluehallinnon uudistustarpeet, kaupunki- ja kaupunkiseutupolitiikan mahdollinen uusi suunta ja miten se heijastuu valtion ja kaupunkiseutujen sopimuspolitiikan ja kehittämisohjelmien jatkumiseen, kuntien tehtävien ja velvoitteiden mahdollinen purku/väljentäminen. Lisäksi todettiin, että kuntatalouden haasteet jatkuvat edelleen vuonna 2016. Hallitusohjelman tultua julki esitetyt asiat ovat jonkin verran selkiintyneet. Kunnan roolissa painottuu jatkossa enemmän elinvoiman edistäminen sekä vapaaehtoinen yhteistyö. Yhteistyössä tämä tarkoittaa mm. MAL-kokonaisuuden painottamista ja mm. MAL-sopimusohjausta. Kaupunkiseutujen ja kaupunkipolitiikan heikko näkyvyys hallitusohjelmassa tulisi huomioida jatkossa edunvalvonnan kehittämisessä. Hallitusohjelmassa alleviivataan myös kuntakokeiluja, joihin kaupunkiseudun kunnilla on kiinnostusta mm. työllisyyden hoidon seudullisen toimintamallin osalta. Myös yhteistyö digitaalisuuden edistämiseksi on kunnille luontevaa. Painopisteitä MAL-kokonaisuudessa - Rakennesuunnitelman toteuttaminen ja MAL3-aiesopimuksen seuranta - Paikkatiedon hyödyntäminen - Seudullisen asuntopolitiikan edistäminen - Asemanseutujen kehittäminen - Raideliikenteen kehittäminen ja pyöräilyn kehittäminen - Liityntäpysäköinnin kehittäminen Painopisteitä hyvinvointipalveluissa - Lukioyhteistyö - Yksityisen päivähoidon kehittyminen 14/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 - Palveluverkon seuranta - Sähköisten palvelujen edistäminen - Kaupunkiseudun sote-keskustelufoorumi Infra-palvelut - Rakennusvalvontayhteistyö - Yhdyskuntatekniikan palvelujen tuotteistaminen - Energiatehokkuustyö - Ilmastostrategiatyö Yleinen kehittäminen - Seutustrategian uudistaminen - Edunvalvonnan kehittäminen Resurssit Kuntayhtymä on vastannut hyvin kuntien taloustilanteeseen viimevuosina, jolloin kuntien maksamat jäsenmaksut ovat laskeneet. Toiminta on tehokasta ja läpinäkyvää. Kuluja on katettu mm. kehittämisrahasta, joka on laskenut 328 900 eurosta (v. 2008) 209 700 euroon (v. 2015). Kuntien maksuosuuksien kehitys TA 2013-2015 TA 2013 TA 2014 Muutos % TA 2015 Muutos % 2012-13 2013-14 Yhteensä 1 045 000 1 042 300-0,3 1 031 800-1,0 Kangasala 86 603 86 030-0,7 84 737-1,5 Lempäälä 60 519 61 226 1,2 60 956-0,4 Nokia 92 686 92 393-0,3 91 285-1,2 Orivesi 28 166 27 332-3,0 26 891-1,6 Pirkkala 50 483 51 768 2,5 51 294-0,9 Tampere 623 406 620 885-0,4 615 583-0,9 Vesilahti 12 699 12 671-0,2 12 491-1,4 Ylöjärvi 89 648 89 997 0,4 88 640-1,5 Raamiesitys 2016 on vuoden 2015 tasoinen eli +/- 0 %, mikä tarkoittaa pakollisen kustannusten nousun kompensointia kehittämisrahaa edelleen vähentämällä. Kunnat voivat rahoittaa yhteisiä hankkeita myös suoraan omista talousarvioistaan, mikäli näkevät ne tarpeellisiksi. 15/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Talousarvioraami vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018. TA 2015 TAE 2016 TASU 2017 TASU 2018 1031800,00 1031800,00 1062800,00 1094700,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1031800,00 1031800,00 1062800,00 1094700,00 471500,00 471600,00 485700,00 500300,00 88700,00 88700,00 91400,00 94100,00 560200,00 560300,00 577100,00 594400,00 395100,00 386700,00 398300,00 410200,00 63100,00 68200,00 70200,00 72300,00 7400,00 10600,00 10900,00 11200,00 6000,00 6000,00 6200,00 6400,00 1031800,00 1031800,00 1062700,00 1094500,00 0 0 0 0 Talousarvioraamin 2016 mukaiset kuntien maksuosuudet ovat: TAE 2016 TAE 2015 muutos muutos väestö 31.12.2014 % SY Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä 373 575 100 1 031 800 1 031 800 1 031 800 0 0,0 Kangasala 30 471 8,2 84 166 84 160 84 730-571 -0,7 Lempäälä 22 233 6,0 61 411 61 407 60 952 455 0,7 Nokia 32 847 8,8 90 729 90 722 91 278-556 -0,6 Orivesi 9 579 2,6 26 459 26 457 26 889-432 -1,6 Pirkkala 18 689 5,0 51 622 51 618 51 291 328 0,6 Tampere 223 004 59,7 615 975 615 929 615 537 392 0,1 Vesilahti 4 492 1,2 12 408 12 407 12 490-83 -0,7 Ylöjärvi 32 260 8,6 89 108 89 101 88 634 467 0,5 Kansallinen MAL-verkosto jatkaa toimintaansa entisen, n. 200 000 euron, laajuisena kokonaisuutena. Kuntayhtymä on verkoston isäntäorganisaatio, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja eräiden organisaatioiden, mm. miniteriöt, maksamiin avustuksiin. MALverkoston arviointi valmistuu syksyllä 2015. Kuntayhtymän perussäännön mukaan jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille lausunnolle 30.9. mennessä. Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää lähettää talousarvioraamin jäsenkuntiin lausunnolle ja 16/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 että lausunnot pyydetään 30.9.2015 mennessä. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 17/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 75 KUNTAYHTYMÄN TOIMITILARATKAISU Seutusihteeri Pohjonen 15.6.2015 Tampereen kaupunkiseutu on yhdessä Pirkanmaan liiton, Tredean, Pirkanmaan jätehuollon ja Itämeri-instituutin kanssa tehnyt tarkasteluja yhteisistä toimitiloista. Kaikkiaan tiloihin muuttaisi n. 140 henkilöä ja tilatarpeeksi on arvioitu n. 2000-2500 m 2.Tällä hetkellä ko. organisaatioilla on käytössään yhteensä n. 3000 m 2. Laadullisina kriteereinä tiloille on asetettu keskeinen sijainti ja hyvä saavutettavuus kantakaupungin alueella, modernit ja monipuolisesti muunneltavissa olevat kokoustilat, sekä että tilat ovat sisäilman, kosteuden yms. tekijöiden osalta ongelmattomat. Taloudellisena tavoitteena on saavuttaa kokonaisedullinen ratkaisu siten, että synergiaeduilla ja tehokkaalla kokonaistilan käytöllä kompensoituvat uusien tilojen mahdollisesti jonkin verran korkeampi neliökohtainen vuokrataso ja muuttoon liittyvät kustannukset. Synergiaetuja odotetaan syntyvän keskitetyistä tukipalveluista sekä yhteiseen ja tehokkaampaan käyttöön tulevista kokoustiloista. Yksi etu itsessään on mahdollisuus organisaatioiden välisen yhteistyön lisääntymiseen. Yhteistyöpotentiaalia kaupunkiseudun näkökulmasta on erityisesti maakuntaliiton ja Tredean kanssa. Pirkanmaan liitto on pyytänyt 2.6.2015 mennessä päivitetyt tarjoukset yhtenäisin perustein kolmesta vaihtoehdosta. Tampellan alueella, kosken rannassa oleva Pellava (KiOy Koskitammi, Kelloportinkatu 1), Anttilan kiinteistö (Kuninkaankatu 14-16) ja Technopolis Yliopistonrinne (Kalevantie 2). Tarjoukset on käsitelty ja vertailtu osapuolten yhteisessä kokouksessa 4.6.2015. Pellavan/KiOy Koskitammi kiinteistöä vuokraa Real Estate Fund Finland III Ky, joka on OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöjen yhteissijoitusyhtiö, jossa ovat osakkaina/yhtiömiehinä Pohjola Vakuutus Oy, A- Vakuutus Oy, OP-Henkivakuutus Oy, OP-Eläkekassa sekä OP- Eläkesäätiö. Tila pitää peruskorjata kokonaan, jotta se täyttää nykyaikaiset vaatimukset toimistokäytössä. Peruskorjaus valmistuu kesällä 2016. Taloon sijoittuu mm. Pohjola Oy:n Omasairaala. Vuokrattavaksi on tarjottu yhteensä 2534 m 2, josta yhdessä kerroksessa 2312 m 2 ja optiona katutasosta 222 m 2. Antilan kiinteistöä vuokraa Finnpark Oy. Tila pitää peruskorjata kokonaan, jotta se täyttää nykyaikaiset vaatimukset toimistokäytössä. Peruskorjaus valmistuu kesällä 2016. Talossa jatkaisi mm. ruokatavarakauppa ja parkkitalo. Vuokrattavaksi on tarjottu yhteensä 2624m 2, josta yhdessä kerroksessa 2305 m 2 ja optiona katutasosta 319 m 2. 18/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Technopoliksen kiinteistöä vuokraa Technopolis Oy. Tila on kesällä 2016 valmistuva uudiskohde, joka täyttää nykyaikaiset vaatimukset toimistokäytössä. Talossa vuokrataan toimistoratkaisuja monille eri yrityksille. Vuokrattavaksi on tarjottu yhteensä 2450 m 2, josta yhdessä kerroksessa 1700 m 2 ja optiona katutasosta 700 m 2. Kaikki kohteet tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa monipuoliset kokoustilat toimivasti ja nykyaikaisella tekniikalla varustettuna. Pellavassa ja Technopoliksessa toteutuu korkealuokkaiset kahvila/ravintolapalvelut samassa kiinteistössä. Anttilan osalta ko. palveluja sijaitsee lähiympäristössä. Kaikissa kohteissa toteutuvat sekä nykyaikainen toimistotilaratkaisu että tilat ovat sisäilman, lämmityksen/viilennyksen ja kosteuden yms. tekijöiden osalta ongelmattomat. Kaikkiin kohteisiin voidaan omat tilat räätälöidä tarpeen mukaan. Kaikki kohteet valmistuvat aikataulun mukaisesti kesällä 2016. Aikataulu soveltuu hyvin yhteiseen tavoitteeseen. Kohteisiin voidaan toteuttaa tarjouspyynnössä esitetyt 8 tai 10 vuoden vuokrasopimukset. Pellavan ja Technopoliksen ratkaisuun sisältyy mahdollisuus tarkistaa kokonaistilatarvetta puolessa välissä vuokrakautta. Anttilan ratkaisuun mahdollisuutta ei sisälly. Sijainnin ja saavutettavuuden osalta Pellava ja Anttila sijaitsevat virastojen läheisyydessä Tampereen kantakaupungissa. Technopolis sijaitsee Kalevantiellä yliopiston välittömässä läheisyydessä ja lähellä rautatieasemaa. Pellava ja Anttila täyttävät kuntayhtymän toiminnan kannalta tavoitettavuus- ja sijaintikriteerit parhaiten. Pellavan ja Technopoliksen ratkaisuissa henkilökunnan sosiaalitilat ratkaistaan nykyaikaisella tavalla yhteisenä ratkaisuna koko talolle. Anttilan ratkaisussa sosiaalitilat tulee vuokrata (ja rakennuttaa) itse. Tavoitteelliselle kahdeksan vuoden vuokra-ajalle laskettuna edullisin vaihtoehto on Pellavan ratkaisu, yhteensä 56 548 euroa/kk. Anttilan ratkaisu on seuraavaksi edullisin, yhteensä 59 626 euroa/kk. Technopoliksen ratkaisu on kallein, yhteensä 68 086 euroa/kk. Kokonaisuutena Pellavan ratkaisu toteuttaa tarkastelukriteerit parhaiten. 19/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Pirkanmaan maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan kokouksessa 15.6.2015 tilaratkaisun Pellava/KiOy Koskitammin mukaisena ja valtuutti samalla maakuntajohtaja allekirjoittamaan esisopimuksen ja lopullisen vuokrasopimuksen. Liite: - vertailutaulukko, toimitetaan vain seutuhallituksen varsinaisille jäsenille Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää että toimitilaratkaisun valmistelua jatketaan Real Estate Fund Finland III Ky:n kanssa Pellava/KiOy Koskitammin tilojen osalta ja että seutujohtaja voi hyväksyä ja allekirjoittaa asiaa koskevan esisopimuksen ja lopullisen vuokrasopimuksen. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 20/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 76 ERON MYÖNTÄMINEN SEUTUHALLITUKSEN VARSINAISESTA JA VARAJÄSENYYDESTÄ Seutusihteeri Pohjonen 8.6.2015 Olli-Poika Parviainen on pyytänyt eroa seutuhallituksen varsinaisen jäsenen paikalta tultuaan valituksi kansanedustajaksi. Hän on toimittanut asiaa koskevan viestin kuntayhtymän yhtymäkokoukselle. Myös hänen varajäsenensä Maija Kajan on pyytänyt eroa seutuhallituksen varajäsenen paikalta, koska ei jatka enää Tampereen kaupunginhallituksen kokouspiirissä. Hän on toimittanut asiaa koskevan viestin kuntayhtymän yhtymäkokoukselle. Eron kummallekin henkilölle myöntää nimeävä toimielin, eli Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhtymäkokous. Kuntayhtymän yhtymäkokous on perussopimuksen mukaisesti kutsuttu koolle 25.6.2015 klo 12.00. Kokouskutsun on antanut seutuhallituksen puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen 4.5.2015. Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutuhohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää esittää yhtymäkokoukselle 25.6.2015 että yhtymäkokous myöntää Olli-Poika Parviaiselle eron seutuhallituksen varsinaisen jäsenen paikalta ja että yhtymäkokous myöntää Maija Kajanille eron seutuhallituksen varajäsenen paikalta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 21/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 77 SEUTUHALLITUKSEN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen 8.6.2015 Olli-Poika Parviainen on pyytänyt eroa seutuhallituksen varsinaisen jäsenen paikalta tultuaan valituksi kansanedustajaksi. Myös hänen varajäsenensä Maija Kajan on pyytänyt eroa seutuhallituksen varajäsenen paikalta, koska ei jatka enää Tampereen kaupunginhallituksen kokouspiirissä. Eron kummallekin henkilölle myöntää nimeävä toimielin, eli Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhtymäkokous. Tampereen kaupungin osalta on pyydetty, että pormestari Anna-Kaisa Ikonen valmistelee asiaa seutuhallituksen varsinaisen ja varajäsenen nimeämiseksi. Kuntalain ja kuntayhtymän perussopimuksen määräysten täyttymiseksi varsinaiseksi jäseneksi tulee nimetä Vihreä liitto r.p:n edustaja Tampereelta ja varajäseneksi Vihreä liitto r.p:n edustaja Tampereelta. Tasa-arvolain säädökset tulee myös huomioida. Tämä tarkoittaa, että sekä varsinaisissa että varajäsenissä tulee olla vähintään 6 miestä tai naista. Kuntayhtymän yhtymäkokous on perussopimuksen mukaisesti kutsuttu koolle 25.6.2015 klo 12.00. Kokouskutsun on antanut seutuhallituksen puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen 4.5.2015. Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutuhohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää esittää yhtymäkokoukselle 25.6.2015 että yhtymäkokous nimeää seutuhallitukseen yhden varsinaisen jäsenen Tampereelta Vihreä liitto r.p:sta ja että yhtymäkokous nimeää seutuhallitukseen yhden varajäsenen Tampereelta Vihreä liitto r.p:sta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 22/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 78 KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 1.1. 30.4.2015 Seutusihteeri Pohjonen 1.6.2015 Yhtymäkokouksen 17.12.2014 päätöksen mukaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuoden raportit ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Kevään toiminta Seutuhallitus toteutti itsearvioinnin, jonka tuloksia hyödynnetään asioiden valmistelun, päätöksenteon ja täytäntöönpanon kehittämiseksi. Seutuhallitus on työskennellyt kaupunkiseudun edunvalvonnan kehittämiseksi ja hyväksyi mm. hallitusohjelma tavoitteet helmikuun kokouksessaan. Lisäksi seutuhallitus on aktiivisesti edistänyt Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämistä Suomen kakkoskentäksi. Kevään aikana on valmisteltu MAL-aiesopimuksen seurantaraportti vuodelta 2014, jonka mukaan kaupunkiseudulla on pääosin toteutettu oikean suuntaisia toimenpiteitä sopimuskaudella. Seutuhallitus käsitteli raportin omalta osaltaan 27.5. ja seurantakokous valtio-osapuolen kanssa pidetään elokuussa. Rakennesuunnitelma 2040 hyväksyttiin kunnissa tammi-helmikuussa. Rakennesuunnitelman linjausten mukaan seutuhallitus hyväksyi lausuntonsa maakuntakaavan 2040 luonnoksesta kokouksessaan 29.4. Kaikkiaan kevät on sujunut suunnitellun mukaisesti. Tarkemmin toiminnalliset tavoitteet raportoidaan elokuun välitilinpäätöksen yhteydessä, jolloin raportointi tehdään tavoitetasolla. Talousarvion toteutuminen 1.1. 30.4.2015 Seutuyksikön tuotot ovat toteutuneet jaksotetun talousarvio mukaisina. Menot ovat alittuneet jonkin verran jaksotettuun talousarvioon verrattuna. Merkittäviä uusia, ostopalveluna toteutettavia hankkeita ei ole käynnistynyt. Tämä näkyy ostopalvelujen alhaisena toteutumisena. Kaikkiaan talous on toteutunut odotusten mukaisesti, ja toteutunee tasapainoisena vuoden loppuun mennessä. MAL-verkoston tulot 1.1. 30.4. on jaksotettu toteutuneiden menojen mukaisessa suhteessa. MAL-verkoston osalta tulot ja menot ovat toteutuneet 83,4 %:sti jaksotettuun talousarvioon nähden. MAL-verkoston tuotot ja menot eivät vaikuta kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. 23/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN SEUTUYKSIKKÖ ta/12 kk 1031800 1.1.-30.4.2014 TA TOT TOT % TOT Myyntitulot/kunnat 343930,00 343930,00 100,0 347430,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,0 2114,50 Tulot yht. 343930,00 343930,00 100,0 349540,00 Palkat ja palkkiot 157170,00 146650,49 93,3 164053,76 Sivukulut 29570,00 39946,42 135,1 38175,37 Palvelujen ostot 131700,00 81588,00 61,9 77993,95 Vuokrat 21030,00 19902,14 94,6 18149,22 Tarv., yms. 2470,00 5418,72 219,4 4553,83 Kaluston hankinta 2000,00 0,00 0,0 5002,28 Menot yht. 341940,00 293505,77 85,8 307928,41 MAL-verkosto ta/12 kk 181000 Myyntitulot/alueet 35000,00 29198,52 83,4 23511,98 Muut tuet ja avust. 25330,00 21134,17 83,4 27691,88 Tulot yht. 60330,00 50332,69 83,4 51203,86 Palkat ja palkkiot 32900,00 31043,48 94,4 31920,68 Sivukulut 6770,00 6671,23 98,5 7510,11 Palvelujen ostot 14230,00 7620,24 53,6 8014,02 Vuokrat 4470,00 4805,75 107,5 3515,12 Tarv., yms. 630,00 191,99 30,5 243,93 Kaluston hankinta 1330,00 0,00 0,0 0,00 Menot yht. 60330,00 50332,69 83,4 51203,86 KY YHTEENSÄ ta/12 kk 1212800 1.1.-30.4.2015 Myyntitulot 378930,00 373128,52 98,5 370941,98 Muut tuet ja avust. 25330,00 21134,17 83,4 29806,38 Tulot yht. 404260,00 394262,69 97,5 400748,36 Palkat ja palkkiot 190070,00 177693,97 93,5 195974,44 Sivukulut 36330,00 46617,65 128,3 45685,48 Palvelujen ostot 145930,00 89208,24 61,1 86007,97 Vuokrat 25500,00 24707,89 96,9 21664,34 Tarv., yms. 3100,00 5610,71 181,0 4797,76 Kaluston hankinta 3330,00 0,00 0,0 5002,28 Menot yht. 404260,00 343838,46 85,1 359132,27 +/- toimintakate 0,00 50424,23 41616,09 muut rahoituskulut 0-55,19-83,72 +ylijäämä/-alijäämä 0 50479,42 41699,81 Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. merkitä asian tiedoksi. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 24/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 79 PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON Seutujohtaja Päivi Nurminen 16.6.2015 Pirkanmaan liitto on valmistellut valtion budjettitavoitteita vuodelle 2016 ja pyytänyt sidosryhmiltä kommentteja 2.6.2015 mennessä. Maakuntahallitus on hyväksynyt budjettitavoitteet 15.6.2015. Tavoitteet on asetettu kolmeen eri koriin: 1. kärkitavoitteet, 2. muut määrärahakohteet ministeriöittäin, 3. rakenteelliset uudistukset ja parannukset seuraavasti: Kori 1: Pirkanmaan edunvalvonnan kärkitavoitteet - Pirkanmaan korkeakoulujen Tampere 3 -hankkeen toteuttamisen edistäminen - Valtatien 3 yhteysvälin Tampere-Vaasa investointien aloittaminen Hämeenkyrön ohitustien rakentamisella - Suunnittelurahoitukset osana eurooppalaisen TEN-T-ydinverkon Suomi-käytävän päärataa - Tampere-Pirkkalan lentoasema maan kakkoslentoasemaksi Kori 2: Ministeriöittäin muita määrärahakohteita - Tampereen yliopistollisen sairaalan uuden lasten ja nuorten sairaalan rakentamisen valtion rahoitus - Pirkanmaa pystyy tarjoamaan luonnonvaratutkimukseen uusia mahdollisuuksia - Toisen asteen koulutus kasvavassa maakunnassa - Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n valtion rahoitus - Valtionosuus ja -avustus teattereiden käyttökustannuksiin - Tampereen Keskusareenan valtion rahoitus - Tie-, raide- ja joukkoliikenteen muut kohteet Pirkanmaalla: Perusväylänpito, Valtatien 9 yhteysväli Tampere-Orivesi, Tampereen henkilöratapihan kehittäminen, Tampereen katuraitiotien toteuttaminen osana joukkoliikenteen kehittämistä - Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen ja kohdentaminen ennakoitavaan rakennemuutokseen - Hallitusohjelman mukaisiin strategisiin kärkiteemoihin panostaminen - Kori 3: Rakenteellisia uudistuksia ja parannuksia - Sote-uudistus ja kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostaminen - Työssäkäyntialuepohjainen työllisyyspilotti - MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen 25/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Budjettitavoitteissa nostetaan esiin myös Suomen kasvukäytävä - HHTvyöhyke ja sen merkitys Suomen kansantaloudelle ja kilpailukyvylle. Liitteenä on maakuntahallituksen 15.6.2015 hyväksymät budjettitavoitteet kokonaisuudessaan. Kaupunkiseudun kommentit: Aikataulusyistä johtuen kaupunkiseudun kommentit on käsitelty kuntajohtajakokouksessa 29.5. Lisäksi seutujohtaja on kommentoinut alkuvaiheen luonnosta kirjeellään 8.5.2015. Kaupunkiseudun kommentit perustuvat seutuhallituksen hyväksymiin hallitusohjelmatavoitteisiin: Kaupunkiseutu yhtyy Suomen kasvukäytävää, Tampereen korkeakouluja liikennehankkeita koskeviin esityksiin. Kaupunkiseudun tärkeimpiä tavoitteita on varmistaa valtion osallistuminen Tampereen raitiotien toteutuskustannuksiin. Myös Tampere-Pirkkalan kehittäminen LVM:n lentoliikennestrategian mukaisesti maan kakkoslentoasemaksi on erittäin tärkeää. Tavoitteissa tulee huomioida myös lähijunaliikenteen lisävuorojen hankinta. Kaupunkiseutu pitää tärkeänä, että valtion budjettitavoitteissa huomioidaan MAL-sopimusmenettelyn sekä pienten MAL-hankkeiden rahoituksen jatkaminen 2016. Budjettitavoitteissa tulisi näkyä myös valtion aktiivinen asuntopolitiikka kaupunkiseudulla. Tämä tarkoittaa mm. kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantotuen ja avustusten riittävyyttä valtion talousarviossa. Lisäksi Tampereen kaupunkiseudulle tulee suunnata käynnistysavustusta Helsingin seudun tapaan. Kaupunkiseudun viesti sote-uudistuksen toteuttamista koskevaan budjettitavoitteisiin on, että uudistus tehdään yhdessä kuntien kanssa ja että uudistuksen vaikutukset selvitetään riittävän monialaisesti. Kaupunkiseudun kunnilla on valmius osallistua työllisyydenhoidon kuntakokoiluun edellyttäen, että lainsäädäntö ja rahoitusuudistukset toteutuvat. Liite: - Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2016 talousarvioon Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion talousarvioon 2016 ja kaupunkiseudun kommentit. 26/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Pirkanmaan liitto seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 27/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 80 LIIKENNEALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, LOPPURAPORTTI Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen 4.5.2015 Talousarvion 2015 toiminnallisena tavoitteena on, että seudullinen tuoterakenne liikennealueiden ylläpitoon valmistuu ja otetaan kunnissa käyttöön. Tuotteistaminen tukee kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta ja parantaa sekä rakennesuunnitelman että MALaiesopimuksessa olevien hankkeiden toteuttamisedellytyksiä. Siitä saatavat hyödyt kunnille ovat: - alueellisesti yhtenevät yleisten alueiden ylläpidon käytännöt - kuntien yhteisten ylläpidon hankintojen helpottuminen sekä yhteistyö hankintojen kilpailuttamisessa - kuntien yhtenäinen kustannusten kohdistaminen ja kustannusseuranta ja sitä kautta mahdollisuus kustannusten vertailuun - kustannusten avaaminen päätöksenteon tueksi - helpottaa rahoitustarpeen laskentaa - kuntien yleisten alueiden ylläpidon laadunseurannan vertailtavuus - ylläpidon rajapintojen hälventäminen tai jopa poistaminen - kuntien yhteinen tuotantotapojen vertailu - omaisuuden tehokkaampi hallinta - ylläpidon markkinoiden kehittäminen Liikennealueiden tuotteistus toteutettiin lokakuu 2014-maaliskuu 2015, ja konsulttina toimi Ramboll. Hankkeen tuloksena saatiin seudun kunnille liikennealueiden ylläpidon yhteiset tuotekortit, kustannusrakenne, urakkatarjouspyyntömalli ja toimintaperiaatteet alan kehittämistä, kustannusten ja laadun vertailtavuutta sekä hankintayhteistyötä varten. Hankkeen ohjausryhmänä toiminut yhdyskuntatekniikan työryhmä on hyväksynyt loppuraportin 17.4. Infrapalvelujen työryhmä käsitteli sen 21.4. ja totesi, että tuotteistus on tärkeä ja siihen sitoutuminen on tavoitteissa onnistumisen edellytys. Työryhmä valmistelee suunnitelman työn jalkauttamisesta ja esittelystä kuntien ao. lautakunnille. Vuodelle 2016 esitetään liikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistamista. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa 12.6.2015. Liite: - Loppuraportti Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: 28/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Päätös. Seutuhallitus päättää hyväksyä loppuraportin ja lähettää sen kuntiin käsiteltäväksi. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 29/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 81 TAMPEREEN ALUEEN PALVELUKIINTEISTÖT ENERGIATEHOKKAIKSI (TAPRE), LOPPURAPORT- TI Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen 14.1.205. Palvelukiinteistöjen energiatehokkuus oli seudullisteni nfrapalvelujen talousarviotavoite 2014. Sitä on toteutettu TAPRE-hankkeen avulla, jonka vastuuorganisaationa toimi Tampereen tilakeskus. Hankkeen päätavoite oli parantaa osallistujien valmiuksia saavuttaa energiatehokkuustavoitteensa. Hankkeessa oli mukana yli 30 eri osapuolta: kaupunkiseudun kunnat, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen ev.lut.seurakuntayhtymä, Pirkanmaan Osuuskauppa, Kesko, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, Tekes, Motiva, ELY ja alueen rakentamis- ja suunnittelualan yrityksiä. Konsultteina toimivat AX-Suunnittelu, Airix Talotekniikka ja Granlund Tampere. Hankkeen vetäjänä toimi Tampereen kaupungin Tilakeskus liikelaitos. Hankkeen kehitysvaihe kesti 2011-2013 ja vuonna 2014 on järjestetty kehitettyjen suunnittelutyökalujen koulutusta ja käyttöönottoa eri tahojen pilottikohteissa. Kuntien pilottikohteet olivat: Kangasalan lukio, Liuksialan päiväkoti ja Kyötikkälän alakoulu-päiväkoti, Lempäälän Otsonmäen päiväkoti, Pirkkalan Toivion koulu, Tampereen Luhtaan päiväkoti, Sähkölaitoksen Lämpötalo ja Valo-kiinteistö sekä Ylöjärven Metsäkylän koulu Hankkeesta on valmistunut loppuraportti sekä 13 erilaista dokumenttia Haahtela -kiinteistönpitojärjestelmään rakennuksen elinkaaren eri vaiheisiin. Niiden avulla toteutetaan energiatehokkuutta kiinteistöjen eli elinkaarivaiheissa. Hankkeen tavoitteissa onnistuttiin mutta käytännön kohteiden eli kiinteistöjen toteutusten aikataulujen vuoksi dokumenttien pilotointi ja testaus jatkuu vuosia ja työtä tulee tukea ja seurata. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa 23.1.2015. Liite: - Loppuraportti Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää hyväksyä loppuraportin ja lähettää sen kuntiin käsiteltäväksi. 30/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 31/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 82 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51, 89 ja 93 :n sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat 21.5.2015-16.6.2015 asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus 24.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset 21.5.2015-16.6.2015 ja että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ottooikeutta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 32/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 83 SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo 9.00 alkaen. 26.8. esillä mm. työllisyyden hoidon kysymykset kaupunkiseudulla, seutustrategian arviointi 23.9., 28.10., 25.11., 16.12. Seminaari- ja työmatka on 23.-25.9.2015. 33/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 84 MUUT ASIAT 34/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 6/2015 24.6.2015 85 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 35/35

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 Aika: 11.6.2015 klo 9.00-11.45. ja 12.6.2015 klo 8.30-9.15. Paikka: Tampere-Oulu-Tampere Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 2. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti, 1. vpj. Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Auvinen Kari vt. kunnanjohtaja Lempäälä Väätäinen Eero 77-83 kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Rissanen Helena pormestari Pirkkala Oksala Jarkko 84 tietohallintojohtaja Tampere Kahila Arto 84 tietohallintojohtaja Ylöjärvi 1/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 77 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 78 MAL3-AIESOPIMUKSEN (2016-) VALMISTELUN KÄYNNISTÄMINEN 4 79 LUKIOYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA 7 *** 9 80 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2016 9 81 SEUTUSTRATEGIAN ARVIOINTI 13 * 14 82 KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 1.1. 30.4.2015 14 83 LIIKENNEALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, LOPPURAPORTTI 16 84 SEUDULLINEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖ, PERUSTIETOTEKNIIKAN KILPAILUTUS (12.6) 18 85 KESKUSTELTAVAT ASIAT 19 86 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 20 87 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 21 2/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 ****** 77 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 29.5., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Selvitys työllisyydenhoidon palveluiden seudullisesta järjestämisestä, loppuraportti Jatkovalmistelussa, asiaan palataan syksyllä, TYP:n johtoryhmän nimeäminen 30.6. mennessä KA, MI, PM, KKa, PN Lukioyhteistyön kehittäminen kaupunkiseudulla jatkotoimenpiteet MAL2-seuranta Valmistelussa jatkokeskusteluun seutuhallituksessa 24.6. SH hyväksynyt 27.5., Seurantaryhmässä elokuussa. Onko kuntien käsittelyt sovittu? Seudullinen paikkatieto Jatkokäsittely tässä kokouksessa PN, JP Lähijunaliikenteen kehittäminen: seisakkeiden; asemien ja liikenteen suunnittelu, tarjouspyyntö Kilpailutus on meneillään KS, PN, JP Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2016 talousarvioon Seutuhallituksessa 24.6. PN PN PN 3/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 78 MAL3-AIESOPIMUKSEN (2016-) VALMISTELUN KÄYNNISTÄMINEN Seutujohtaja Nurminen 8.4.2015 Kaupunkiseudun uusi rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty valtuustoissa. Rakennesuunnitelman tavoitteita on tarkoitus konkretisoida maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksella. Voimassaoleva MAL2 sopimuskausi päättyy 2015 lopussa. Suurten kaupunkiseutujen ja valtion MAL-aiesopimusmenettelyä on arvioitu valtion eri ministeriöistä koostuvassa työryhmässä. Työryhmän raportti valmistuu toukokuussa. Työryhmältä odotetaan esitystä mm. menettelyn kehittämistarpeista ja suhteesta muuhun sopimuspolitiikkaan. Arviointiin ovat osallistuneet myös suuret kaupunkiseudut. Tampereen kaupunkiseutu on nähnyt tarpeellisena menettelyn jatkamisen ja säilyttämisen neljän suuren kaupunkiseudun välineenä. Tämä on myös yksi kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoite. Em. pohjalta on tarpeen käynnistää valmistautuminen MAL3 - aiesopimuksen laadintaan käymällä lähetekeskustelu tavoitteista ja odotuksista sekä sopimalla valmisteluprosessin periaatteista seuraavasti: Osapuolet Aiesopimuksen kuntaosapuolina ja allekirjoittajina ovat kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa, joiden alueelle rakennesuunnitelma 2040 on laadittu. Valmistelussa huomioidaan Pirkanmaan liitto maakuntakaavoittajan roolissa. Valtion allekirjoittajaosapuolet MAL2-aiesopimuksessa ovat olleet ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ARA, liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus. Valmisteluvaiheet Sopimuksesta laaditaan seutuhallituksen käsittelyyn kolme versiota: luonnos, alustava ehdotus ja ehdotus. Ennen luonnosta käydään keskustelu sopimuksen tavoitteista. Kunnat vastaavat sopimuksen valmisteluvaiheiden käsittelystä kunnallishallituksissa. Erillistä lausuntomenettelyä ei käytetä. Jo valmisteluvaiheissa kiinnitetään huomiota sopimuksen päätöskäsittelyyn valtuustoissa. Valmisteluvastuut Kaavoitusjohtajien ja liikennejärjestelmäsuunnittelijoiden työryhmiä hyödynnetään sopimuksen valmistelussa. Näin huomioidaan rakennesuunnitelman laadinnassa syntynyt asiantuntemus ja osallistetaan kaikki kunnat. Ko. asiantuntijatyöryhmät valmistelevat sopimusta kuntajohtajakokoukseen ja edelleen seutuhallitukseen. Seutuhallitus kokoaa sopimuksen taakse poliittisen tuen ja tekee esityksen sopimuksen hyväksymisestä kunnille. Kunnissa valtuustot hyväksyvät sopimuksen. Valmistelukokouksissa valtion kanssa kaupunkiseutua edustavat ko. asiantuntija- 4/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 työryhmien puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, työryhmien nimeämät erityisasiantuntijat, asiantuntijasihteerit ja seutujohtaja. Tarvittaessa neuvotteluihin osallistuvat myös kuntajohtajien ja seutuhallituksen edustus. Sisältötavoitteet Sisältötavoitteet lähtevät kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta ja valtion strategioista ja ohjelmista. Aiesopimuksella pyritään vaikuttamaan kaupunkiseudulle merkittävien asioiden näkyvyyteen valtion uusissa linjausasiakirjoissa. Tärkeä asiakirja kaupunkiseudun kannalta on strategisen hallitusohjelman rinnalle valmisteltava hallituksen toimintaohjelma. Tämä valmistunee loppukesästä 2015. Aikataulu Sopimusvalmistelu käynnistetään kuntajohtajien ja seutuhallituksen yhteisellä tavoitekeskustelulla toukokuussa (27.5). Jatkoaikataulu määräytyy hallituksen linjausten pohjalta. Mikäli MAL-aiesopimusmenettelyä jatketaan hallituskaudella 2015-2019, pyritään luonnos valmistelemaan seutuhallituksen elo-syyskuun kokoukseen, alustava ehdotus lokakuun kokoukseen ja lopullinen ehdotus marras-joulukuun kokoukseen. Tavoite on, että kunnat hyväksyvät sopimuksen viimeistään tammikuussa 2015. Aikataulu viimeistellään yhdessä valtion osapuolten kanssa. Seutujohtaja 1.6.2015 Seutuhallitus käsitteli MAL3-aiesopimuksen valmistelua 27.5 ja hyväksyi valmistelun käynnistämisen yllä estetyn mukaisesti. Lisäksi seutuhallitus ja kuntajohtajat kävivät ryhmissä lähetekeskustelua uuden sopimuksen tavoitteista, sisällöstä ja valmisteluprosessista. Strategisessa hallitusohjelmassa sopimusmenettelystä on seuraavat maininnat: - Hallitus tukee kaupunkiseutujen, kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. - Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvu vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä huomioidaan asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen. - Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä. Valtion osapuoli on esittänyt valmisteluryhmän 1. kokousajankohdaksi 10.9. 5/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 Asia käsitellään seutuhallituksessa 24.6 Liite: - Yhteenveto SH + KJK työpajasta 27.5. (sis. ehdotuksen valmisteluprosessiksi) Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan jatkaa keskustelua sopimustavoitteiden ja keskeisten teemojen määrittelemiseksi, hyväksyä ehdotuksen valmisteluprosessista ja sopia asian tiedottamisesta kunnissa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi todettiin, että jäsenkunnat käsittelevät ja tiedottavat asiaa valmistelun kuluessa oman tarpeensa mukaan. Hyväksymisen päätöskäsittely on valtuustoissa. 6/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 79 LUKIOYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA (15 min) Seutujohtaja Nurminen 1.6.2015. Seutuhallitus käsitteli toisen asteen, erityisesti lukioyhteistyön syventämistä, kokouksessaan 29.4.2015. Taustalla oli kuntien sivistysjohdon näkemys siitä, että julkisen talouden tasapainottaminen tulee vähentämään lukiokoulutuksen resursseja samaan aikaan kun lukioikäisten määrä kasvaa. Lukioyhteistyössä arveltiin olevan yhteistyömahdollisuuksia, sillä mm. seudullinen verkkokurssitarjotin on 10 vuoden takaa. Pääministeri Sipilän strategisessa hallitusohjelamassa ei ole yksilöity välittömiä säästötoimenpiteitä lukiokoulutukseen. Sen sijaan toisen asteen koulutuksessa tavoitellaan 190 milj. euron säästöjä julkiseen talouteen. Lukiokoulutuksen tilannekuva Lukioyhteistyöstä laadittiin kuntien yhteistyönä seudullinen tilannekuva mm. seuraavien asioiden kuvaamiseksi: koulutustarve, lukioverkko ja tulevat investoinnit sekä opetuksen kustannukset ja rahoitus. Tilannekuvaan koottiin tietoja myös lukioiden toiminnallisista ja ammatillisista edellytyksistä, nykyisistä yhteistyökäytännöistä sekä opetustarjonnasta. Tilannekuvan pohjalta keskeiset päätelmät ovat, että koulutustarve kasvaa ja toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan lisää kaupunkiseudulla. Kehyskuntien uusien koulurakennusten uskotaan vähentävän oppilaiden hakeutumista Tampereelle. Opetuksen kustannuksissa on kuntien välillä jonkin verran eroja, jotka johtuvat pääosin kiinteistökustannuksista. Muut vähäiset erot on yhdistettävissä opetustarjonnan laajuuteen. Kaikki kunnat sijoittavat valtionosuuden lisäksi rahaa lukiokoulutukseen. Kaikki kunnat arvioivat täyttävänsä lukiokoulutuksen toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset. Opetushenkilöstö on pätevää, ja kunnat panostavat uusiin oppimisympäristöihin. Uusia lukiorakennuksia on suunnitteilla. Yhteistyötä tehdään verkkokursseissa, osaamisen kehittämisessä ja tietotekniikassa. Kaikilla lukioilla on laaja kielivalikoima. Kaikilla lukioilla on myös omat arviointikäytännöt. Tilannekuvassa on tunnistettu yhteistyömahdollisuuksia mm. työelämäja korkeakoulu yhteistyökäytännöissä, kielten opetuksessa, laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa sekä oppilashuollossa. Sivistysseminaari Laadittu tilannekuva esiteltiin toimialan kuntapäättäjille, virkamiesjohdolle ja henkilöstön edustajille 12.5 2015 järjestetyssä sivistysseminaa- 7/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 rissa. Seminaarissa kuultiin lisäksi asiantuntijapuheenvuorot lukiokoulutuksen kansallisista haasteista sekä kuntien luottamushenkilöiden puheenvuorot lukioyhteistyöstä. Seminaarin yhteenvetona voidaan todeta, että asiantuntijat ja luottamushenkilöt olivat yhtä mieltä siitä, että suurimmat koulutuksen järjestäjien haasteet ovat jatkossakin kiristyvät julkisen talouden sopeutustoimet. Ne ilmenevät lukiokoulutuksessa mm. suurentuvina opetusryhminä, pienentyvinä kurssivalikoimana ja vähentyvinä opetustunteina. Puheenvuoroissa ilmeni varsin korkea yhteisymmärrys siitä, että näihin haasteisiin tulee vastata syventämällä lukioiden välistä yhteistyötä, sillä kukin kunta koki tärkeänä oman lukion säilymisen ja kehittymisen. Erotuksena perinteiselle väljälle yhteistyölle esitettiin yhteistyön syventämistä lukiokumppanuudeksi. Jatkotoimenpiteet Sivistysjohtajien näkemys on, että seminaarin jälkeen työtä jatketaan 1) kartoittamalla lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet sekä 2) valmistelemalla lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valituista kampuskohteista pilottikuvaus yhteistyön kehittämiseksi. Tämän jälkeen kunnat tekevät ratkaisut yhteistyötoimenpiteiden käyttöönotosta ja seurannasta. Sivistysjohtajat ovat tunnistaneet pilottikohteiksi Ylöjärven Valon sekä Tampereen osalta Sammon keskuslukion ja Tredun Sammonkadun toimipistettä. Tulokset olisivat hyödynnettävissä myös Lempäälässä remontin valmistuttua 2017. Jatkotyövaiheiden luonne on käytännönläheinen ja konkreettinen työskentely lukioiden rehtoreiden kanssa. Seututoimisto on informoinut 8.6.2015 lukioiden tilannekuvasta ja seminaarista myös Tampereen yksityisiä lukioita ja kuullut heidän näkemyksiään. Asia käsitellään seutuhallituksessa 24.6. Liite: - Lukiokoulutuksen tilannekuva Seutuhallitus 12.6.2015 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 *** 80 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2016 (20 min) Seutujohtaja Nurminen ja seutusihteeri Pohjonen 3.6.2015 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus. Vuonna 2010 hyväksytyn seutustrategian päivitystarve on tarkoitus arvioida 2015. Vuoden 2015 toteutuminen Vuoden 2015 toimintaa toteutetaan jonkin verran kaventuneilla resursseilla, sillä talousarvio on yhden prosenttiyksikön verran pienempi kuin vuonna 2014. MAL-kokonaisuudessa korostuvat rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen ja uuden MAL-aiesopimuksen valmistelu. Raitiotieliikenteessä käynnistetään selvitykset raitiotielinjauksen 2. vaiheen (Pirkkala ja Ylöjärvi) toteuttamisen edellytyksistä ja lähijunaliikenteen kehittämisestä. Myös seudullisen paikkatiedon kehittämistä edistetään. Hyvinvointipalvelujen yhteistyössä kiinnitetään huomiota yksityisen päivähoidon ohjaukseen, opetussuunnitelmatyöhön perus- ja lukiopetuksessa sekä opetushenkilökunnan osaamisen kehittämiseen. Lukiokoulutuksessa tunnustellaan yhteistyön syventämistä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa selvitetään mm. erityisryhmien yhteisten asumishankkeiden mahdollisuuksia. Infrapalveluissa jatketaan tuotteistamistyötä ja tulosten hyödyntämistä. Rakennusvalvonnassa kartoitetaan rakennusjärjestysten eroja ja yhtäläisyyksiä sekä seurataan Lupa.fi palvelun käyttökokemuksia. Seutuyhteistyössä arvioidaan lisäksi strategian päivittämistarpeet, kootaan kaupunkiseudun edunvalvontatyötä ja edistetään seutuajattelun laajenemista. Yhteistyötarpeet 2016 Työryhmien palaute- ja tavoitekeskustelussa todettiin vuoden 2016 haasteiksi mm. tuleva hallitusohjelma, sote-uudistuksen linjaukset, aluehallinnon uudistustarpeet, kaupunki- ja kaupunkiseutupolitiikan mahdollinen uusi suunta ja miten se heijastuu valtion ja kaupunkiseutujen sopimuspolitiikan ja kehittämisohjelmien jatkumiseen, kuntien tehtävien ja velvoitteiden mahdollinen purku/väljentäminen. Lisäksi todettiin, että kuntatalouden haasteet jatkuvat edelleen vuonna 2016. Hallitusohjelman tultua julki esitetyt asiat ovat jonkin verran selkiintyneet. Kunnan roolissa painottuu jatkossa enemmän elinvoiman edistä- 9/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 minen sekä vapaaehtoinen yhteistyö. Yhteistyössä tämä tarkoittaa MAL-kokonaisuuden painottamista sekä esim. kuntien viranomaispalvelujen lupaprosessien kehittämistä. Kaupunkiseutujen ja kaupunkipolitiikan heikko näkyvyys hallitusohjelmassa tulisi huomioida jatkossa edunvalvonnan kehittämisessä. Hyvinvointipalveluissa yhteistyötä on luontevaa jatkaa koulutus- ja päivähoitopalveluissa sekä edistää hallitusohjelman mukaisesti sähköisten palvelujen kehittymistä. Hallitusohjelmassa alleviivataan myös kuntakokeiluja, joihin kaupunkiseudun kunnilla on kiinnostusta mm. työllisyyden hoidon seudullisen toimintamallin osalta. Painopisteitä MAL-kokonaisuudessa - Rakennesuunnitelman ja MAL3-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta - Paikkatiedon hyödyntäminen - Hyvän maapolitiikan edistäminen - Seudullisen asuntopolitiikan edistäminen - Asemanseutujen kehittäminen ja lähijunaliikenteen kehittäminen - Seudullisen raitotien edellytysten selvittäminen - Kävelyn ja pyöräilyn seudullinen kehittäminen - Liityntäpysäköinnin kehittäminen Painopisteitä hyvinvointipalveluissa - Lukioyhteistyö - Seutuopistojen väliarviointi - Yksityisen päivähoidon kehittyminen - Palveluverkon seuranta - Sähköisten palvelujen edistäminen - Tarvittaessa sote-palvelutuotannon yhteistyöfoorumi Infra-palvelut - Rakennusvalvontayhteistyö - Yhdyskuntatekniikan palvelujen tuotteistus - Energiatehokkuustyö - Ilmastostrategiatyö Yleinen kehittäminen - Seutustrategian uudistaminen - Edunvalvonnan kehittäminen 10/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 Resurssit Kuntayhtymä on vastannut hyvin kuntien taloustilanteeseen viimevuosina, jolloin kuntien maksamat jäsenmaksut ovat laskeneet. Kuntien maksuosuuksien kehitys TA 2013-2015 TA 2013 TA 2014 Muutos % TA 2015 Muutos % 2012-13 2013-14 Yhteensä 1 045 000 1 042 300-0,3 1 031 800-1,0 Kangasala 86 603 86 030-0,7 84 737-1,5 Lempäälä 60 519 61 226 1,2 60 956-0,4 Nokia 92 686 92 393-0,3 91 285-1,2 Orivesi 28 166 27 332-3,0 26 891-1,6 Pirkkala 50 483 51 768 2,5 51 294-0,9 Tampere 623 406 620 885-0,4 615 583-0,9 Vesilahti 12 699 12 671-0,2 12 491-1,4 Ylöjärvi 89 648 89 997 0,4 88 640-1,5 Vuoden 2016 raami sisältää esityksen määräaikaisesta paikkatietoasiantuntijasta. Tarkennetun laskelman mukaan kustannuslisäys on 60 000 euroa. Edellisen kerran kuntayhtymän henkilöresurssia on lisätty vuonna 2010. Muilta osin kuntayhtymän esitys on vuoden 2015 tasoinen eli +/- 0 %, mikä tarkoittaa pakollisen kustannusten nousun kompensointia muita kuluja vähentämällä. SEUTUYKSIKKÖ TA 2015 TAE 2016 TASU 2017 TASU 2018 Myyntitulot/kunnat 1031800,00 1091800,00 1124600,00 1158300,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht. 1031800,00 1091800,00 1124600,00 1158300,00 Palkat ja palkkiot 471500,00 515900,00 531400,00 547300,00 Sivukulut 88700,00 97800,00 100700,00 103700,00 Henk.kulut yht. 560200,00 613700,00 632100,00 651000,00 Palvelujen ostot 395100,00 393300,00 405100,00 417300,00 Vuokrat 63100,00 68200,00 70200,00 72300,00 Tarv., yms. 7400,00 10600,00 10900,00 11200,00 Kaluston hankinta 6000,00 6000,00 6200,00 6400,00 Menot yht. 1031800,00 1091800,00 1124500,00 1158200,00 Toimintakate 0 0 0 0 11/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 Talousarvioraamin 2016 mukaiset kuntien maksuosuudet ovat: TAE 2016 TAE 2015 muutos muutos väestö 31.12.2014 % SY Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä 373 575 100 1 091 800 1 091 800 1 031 800 60 000 5,8 Kangasala 30 471 8,2 84 166 89 054 84 730 4 323 5,1 Lempäälä 22 233 6,0 61 411 64 978 60 952 4 026 6,6 Nokia 32 847 8,8 90 729 95 998 91 278 4 720 5,2 Orivesi 9 579 2,6 26 459 27 995 26 889 1 106 4,1 Pirkkala 18 689 5,0 51 622 54 620 51 291 3 329 6,5 Tampere 223 004 59,7 615 975 651 745 615 537 36 209 5,9 Vesilahti 4 492 1,2 12 408 13 128 12 490 639 5,1 Ylöjärvi 32 260 8,6 89 108 94 282 88 634 5 648 6,4 Kansallinen MAL-verkosto jatkaa toimintaansa entisen, n. 200 000 euron, laajuisena kokonaisuutena. Kuntayhtymä on verkoston isäntäorganisaatio, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja eräiden organisaatioiden mm. miniteriöt maksamiin avustuksiin. MAL-verkoston arviointi valmistuu syksyllä 2015. Kuntayhtymän perussäännön mukaan jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille lausunnolle 30.9 mennessä. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan lähettää talousarvioraamin jäsenkuntiin lausunnolle ja että lausunnot pyydetään 30.9.2015 mennessä. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että talousarvio vuodelle 2016 valmistellaan siten, että kuntien maksuosuudet eivät nouse, lähettää talousarvioraamin jäsenkuntiin lausunnolle ja että lausunnot pyydetään 30.9.2015 mennessä. 12/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 81 SEUTUSTRATEGIAN ARVIOINTI Seutujohtaja Nurminen 1.6.2015 Kaupunkiseudun kuntayhteistyötä ohjaa kuntien valtuustojen 2010 hyväksymä seutustrategia. Sen tavoitteet ulottuvat vuoteen 2014. Kuluvalla valtuustokaudella strategiaa ei ole päivitetty. Sen sijaan kunnat ovat tehneet Kuntarakennelain mukaisen elinvoimaselvityksen. Seutuyhteistyötä on arvioitu FCG:n toimesta vuonna 2012. Johtajasopimuksessa tavoitteina 2015 on mm. seuraavaa: Palveluyhteistyön nykytila on kuvattu ja valinnat uusista yhteistyöteemoista on tehty. Seutustrategian uudistamistarve on arvioitu Päättäjien seututietoisuus on kasvanut Lisäalustus seutustrategian arvioinnista tehdään kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käydä keskustelun seutustrategian arvioinnista. Päätös. Kuntajohtajakokous kävi keskustelun seutustrategian arvioinnista ja päätti omalta osaltaan, että arviointi käynnistetään. 13/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 * 82 KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 1.1. 30.4.2015 (5 min) Seutusihteeri Pohjonen 1.6.2015 Yhtymäkokouksen 17.12.2014 päätöksen mukaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuoden raportit ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Kevään toiminta Seutuhallitus toteutti itsearvioinnin, jonka tuloksia hyödynnetään asioiden valmistelun, päätöksenteon ja täytäntöönpanon kehittämiseksi. Seutuhallitus on työskennellyt kaupunkiseudun edunvalvonnan kehittämiseksi ja hyväksyi mm. hallitusohjelma tavoitteet helmikuun kokouksessaan. Lisäksi seutuhallitus on aktiivisesti edistänyt Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämistä Suomen kakkoskentäksi. Kevään aikana on valmisteltu MAL-aiesopimuksen seurantaraportti vuodelta 2014, jonka mukaan kaupunkiseudulla on pääosin toteutettu oikean suuntaisia toimenpiteitä sopimuskaudella. Seutuhallitus käsitteli raportin omalta osaltaan 27.5. ja seurantakokous valtio-osapuolen kanssa pidetään elokuussa. Rakennesuunnitelma 2040 hyväksyttiin kunnissa tammi-helmikuussa. Rakennesuunnitelman linjausten mukaan seutuhallitus hyväksyi lausuntonsa maakuntakaavan 2040 luonnoksesta kokouksessaan 29.4. Kaikkiaan kevät on sujunut suunnitellun mukaisesti. Tarkemmin toiminnalliset tavoitteet raportoidaan elokuun välitilinpäätöksen yhteydessä, jolloin raportointi tehdään tavoitetasolla. Talousarvion toteutuminen 1.1. 30.4.2015 Seutuyksikön tuotot ovat toteutuneet jaksotetun talousarvio mukaisina. Menot ovat alittuneet jonkin verran jaksotettuun talousarvioon verrattuna. Merkittäviä uusia, ostopalveluna toteutettavia hankkeita ei ole käynnistynyt. Tämä näkyy ostopalvelujen alhaisena toteutumisena. Kaikkiaan talous on toteutunut odotusten mukaisesti, ja toteutunee tasapainoisena vuoden loppuun mennessä. MAL-verkoston tulot 1.1. 30.4. on jaksotettu toteutuneiden menojen mukaisessa suhteessa. MAL-verkoston osalta tulot ja menot ovat toteutuneet 83,4 %:sti jaksotettuun talousarvioon nähden. MAL-verkoston tuotot ja menot eivät vaikuta kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. 14/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN SEUTUYKSIKKÖ ta/12 kk 1031800 1.1.-30.4.2014 TA TOT TOT % TOT Myyntitulot/kunnat 343930,00 343930,00 100,0 347430,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,0 2114,50 Tulot yht. 343930,00 343930,00 100,0 349540,00 Palkat ja palkkiot 157170,00 146650,49 93,3 164053,76 Sivukulut 29570,00 39946,42 135,1 38175,37 Palvelujen ostot 131700,00 81588,00 61,9 77993,95 Vuokrat 21030,00 19902,14 94,6 18149,22 Tarv., yms. 2470,00 5418,72 219,4 4553,83 Kaluston hankinta 2000,00 0,00 0,0 5002,28 Menot yht. 341940,00 293505,77 85,8 307928,41 MAL-verkosto ta/12 kk 181000 Myyntitulot/alueet 35000,00 29198,52 83,4 23511,98 Muut tuet ja avust. 25330,00 21134,17 83,4 27691,88 Tulot yht. 60330,00 50332,69 83,4 51203,86 Palkat ja palkkiot 32900,00 31043,48 94,4 31920,68 Sivukulut 6770,00 6671,23 98,5 7510,11 Palvelujen ostot 14230,00 7620,24 53,6 8014,02 Vuokrat 4470,00 4805,75 107,5 3515,12 Tarv., yms. 630,00 191,99 30,5 243,93 Kaluston hankinta 1330,00 0,00 0,0 0,00 Menot yht. 60330,00 50332,69 83,4 51203,86 KY YHTEENSÄ ta/12 kk 1212800 1.1.-30.4.2015 Myyntitulot 378930,00 373128,52 98,5 370941,98 Muut tuet ja avust. 25330,00 21134,17 83,4 29806,38 Tulot yht. 404260,00 394262,69 97,5 400748,36 Palkat ja palkkiot 190070,00 177693,97 93,5 195974,44 Sivukulut 36330,00 46617,65 128,3 45685,48 Palvelujen ostot 145930,00 89208,24 61,1 86007,97 Vuokrat 25500,00 24707,89 96,9 21664,34 Tarv., yms. 3100,00 5610,71 181,0 4797,76 Kaluston hankinta 3330,00 0,00 0,0 5002,28 Menot yht. 404260,00 343838,46 85,1 359132,27 +/- toimintakate 0,00 50424,23 41616,09 muut rahoituskulut 0-55,19-83,72 +ylijäämä/-alijäämä 0 50479,42 41699,81 Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 12.6.2016 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 15/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 83 LIIKENNEALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, LOPPURAPORTTI Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen 4.5.2015 Talousarvion 2015 toiminnallisena tavoitteena on, että seudullinen tuoterakenne liikennealueiden ylläpitoon valmistuu ja otetaan kunnissa käyttöön. Tuotteistaminen tukee kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta ja parantaa sekä rakennesuunnitelman että MALaiesopimuksessa olevien hankkeiden toteuttamisedellytyksiä. Siitä saatavat hyödyt kunnille ovat: - alueellisesti yhtenevät yleisten alueiden ylläpidon käytännöt - kuntien yhteisten ylläpidon hankintojen helpottuminen sekä yhteistyö hankintojen kilpailuttamisessa - kuntien yhtenäinen kustannusten kohdistaminen ja kustannusseuranta ja sitä kautta mahdollisuus kustannusten vertailuun - kustannusten avaaminen päätöksenteon tueksi - helpottaa rahoitustarpeen laskentaa - kuntien yleisten alueiden ylläpidon laadunseurannan vertailtavuus - ylläpidon rajapintojen hälventäminen tai jopa poistaminen - kuntien yhteinen tuotantotapojen vertailu - omaisuuden tehokkaampi hallinta - ylläpidon markkinoiden kehittäminen Liikennealueiden tuotteistus toteutettiin lokakuu 2014-maaliskuu 2015, ja konsulttina toimi Ramboll. Hankkeen tuloksena saatiin seudun kunnille liikennealueiden ylläpidon yhteiset tuotekortit, kustannusrakenne, urakkatarjouspyyntömalli ja toimintaperiaatteet alan kehittämistä, kustannusten ja laadun vertailtavuutta sekä hankintayhteistyötä varten. Hankkeen ohjausryhmänä toiminut yhdyskuntatekniikan työryhmä on hyväksynyt loppuraportin 17.4. Infrapalvelujen työryhmä käsitteli sen 21.4. ja totesi, että tuotteistus on tärkeä ja siihen sitoutuminen on tavoitteissa onnistumisen edellytys. Työryhmä valmistelee suunnitelman työn jalkauttamisesta ja esittelystä kuntien ao. lautakunnille. Vuodelle 2016 esitetään liikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistamista. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - loppuraportti Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Seutujohtaja Nurminen: 16/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä loppuraportin ja lähettää sen kuntiin käsiteltäväksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kokous keskeytettiin klo 11.45. Kokousta jatkettiin 12.6.2015 klo 8.30. 17/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 84 SEUDULLINEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖ, PERUSTIETOTEKNIIKAN KILPAILUTUS (12.6) Seutusihteeri Pohjonen 29.5.2016 Vuonna 2015 tietohallinnolla on seudullisesti kolme teemallista painopistettä: 1) Asiakkaan vapaan valinnan ja liikkuvuuden mahdollistaminen, 2) Seudulliset oppimisympäristöt ja 3) Seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen. Keskeisenä tietoteknisenä asiana on kilpailuttaa perustietotekniikan, järjestelmäpalvelujen sekä data ja puhepalvelujen hankinnat. Nykyiset sopimukset ovat päättymässä vuoden 2015 lopussa ja vuoden 2016 alussa. Tampereen kaupunkiseudun tietohallinnon johtoryhmä on päättänyt että Tampereen kaupungin tietohallinto valmistelee näiden seudullista kilpailutusta yhteistyössä kehyskuntien tietohallinnon kanssa. Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala ja tietohallintojohtaja Arto Kahila osallistuivat kokoukseen Lync-yhteydellä. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 12.6.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä saadun selostuksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 18/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 85 KESKUSTELTAVAT ASIAT (20 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Palaute Seutupäivästä Lempäälässä 2.6. Ennakkotiedot huhtikuun 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2015 Muutos, tammihuhti Väkiluku, 30.4.2015 Muutos%, tammihuhti Työttömyys%, huhtikuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 471 76 0,2 % 30 547 12,2 13,1 Lempäälä 22 233 139 0,6 % 22 372 10,8 11,4 Nokia 32 847 159 0,5 % 33 006 13,1 15,5 Orivesi 9 579-34 -0,4 % 9 545 12,8 15,1 Pirkkala 18 689 10 0,1 % 18 699 11,1 11,7 Tampere 223 004 193 0,1 % 223 197 16,8 17,8 Vesilahti 4 492 18 0,4 % 4 510 9,9 11,1 Ylöjärvi 32 260 239 0,7 % 32 499 12,6 13,7 Kaupunkiseutu 373 575 800 0,2 % 374 375 15,0 16,1 Kehyskunnat 150 571 607 0,4 % 151 178 12,1 13,4 Pirkanmaa 503 382 513 0,1 % 503 895 14,5 15,7 Suomi 5 471 753 2 457 0,0 % 5 474 210 12,9 13,7 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 19/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 86 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 30.4.2015 Palaute seututyöryhmille vuodelta 2014 MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014, keskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen 15.5.2015 Peruttu 27.5.2015 Teemakokous SH + KJK 29.5.2015 Työvoima-asiat MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014 TA 2016 lähetekeskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen 11.-12.6.2015 Työmatkakokous Oulussa Talousarvioraami 2016, lähetys kuntiin lausunnolle MAL3-sopimusprosessi ja työn organisointi Seutustrategian arviointiprosessi ja itsearvioinnin suorittamien TOT 1-4/2015 26.6.2015 14.8. 28.8. MAL3-prosessin jatkuminen Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen 11.9. 20/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 87 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 9.15. 21/21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 Aika: 29.5.2015 klo 8.00-10.05 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 2. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti, 1. vpj. Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Auvinen Kari vt. kunnanjohtaja Lempäälä Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Tilalla: Rossi Riitta-Leena talousjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Itänen Mika 69 palveluyksikön johtaja Tampere Jouppila Vesa 69 TE-toimiston johtaja Pirkanmaan ELY-keskus Mansikkamäki Pekka 69 Työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Ylöjärvi Kurunmäki Kimmo 71 Seimelä Katja 73 seutusuunnittelupäällikkö TKS liikennejärjestelmä- Insinööri TKS 1/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 68 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 69 SELVITYS TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUIDEN SEUDULLISESTA JÄRJESTÄMISESTÄ, LOPPURAPORTTI 4 70 LUKIOYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA JATKOTOIMENPITEET 6 71 MAL-AIESOPIMUKSEN 2013-2015 SEURANTA VUODELTA 2014 9 *** 12 72 SEUDULLISEN PAIKKATIETOTUOTANNON KEHITTÄMINEN 12 73 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: SEISAKKEIDEN; ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELU, TARJOUSPYYNTÖ 15 74 PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON 18 75 KESKUSTELTAVAT ASIAT 21 76 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 22 77 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23 2/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 ****** 68 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 30.4., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Seutuhallituksen ja kuntajohtajien MAL2-seuranta, tässä kokouksessa PP yhteiskokous 25.7 MAL3-jatkokeskustelu, 11.6 kjk Lähiliikenneselvitys, tässä kokouksessa Seudullinen paikkatieto Jatkokäsittely tässä kokouksessa JP Lentoliikenteen kehittäminen, selostusteksti kuntien käsittelyn tueksi Kari Kankaala on toimittanut KJK:n jäsenille kunnissa käytettäväksi 20.4. Tampere hyväksynyt KH:ssa 4.5. Muut? KKa 3/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 69 SELVITYS TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUIDEN SEUDULLISESTA JÄRJESTÄMISESTÄ, LOPPU- RAPORTTI (60 min) Palveluyksikön johtaja Mika Itänen 21.4.2015 Työllisyydenhoidon kentällä toteutuneiden ja tulossa olevien muutosten vuoksi kuntien vastuu työllisyyspalveluiden järjestämisessä ja rahoituksessa kasvaa. Kaupunkiseudun kuntajohtajakokous käsitteli asiaa 9.5.2014 ja totesi, että työllisyydenhoidon seudullista yhteistyötä on kehitettävä ja palveluiden järjestämismalleja on syvennettävä ja ajateltava uudella tavalla. Kuntajohtajakokous asetti työryhmän pohtimaan työllisyydenhoidon palveluiden seudullista järjestämistä paikallisuus huomioiden. Työryhmän tavoitteeksi asetettiin tehdä eri vaihtoehdoista esitys kuntajohtajien kokoukseen vuoden 2015 maaliskuun loppuun mennessä. Mahdollinen lisäselvitystyö tulee laatia ulkopuolisen selvittäjän taholta vuoden 2015 loppuun mennessä, jonka jälkeen voidaan aloittaa mahdolliset uuteen toimintatapaan liittyvät valmistelutyöt, siten että se olisi valmis vuoden 2016 syksyllä. Mahdollinen seudullinen toimintamalli tulisi viedä käytäntöön 1.1.2017 alkaen. Selvitystyöryhmään nimettiin Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön johtaja Mika Itänen (pj.), Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön kehittämispäällikkö Riina Hiipakka-Lahti (siht.), Ylöjärven kaupungin työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäki, Tampereen kaupungin tilaajaryhmän vs. suunnittelupäällikkö Tuula Mikkonen ja Lempäälän kunnan talousjohtaja Kari Auvinen. Lisäksi työryhmään kutsuttiin kuulemis- ja puheoikeuden omaavaksi asiantuntijaksi Kuntaliiton työllisyyspolitiikan erityisasiantuntija Tommi Eskonen. Työryhmä kuuli myös kaupunkiseudun kuntien ja Pirkanmaan TE-toimiston edustajia. Työryhmä on saanut selvitystyön valmiiksi ja esittää (1) ensisijaisena vaihtoehtona seutuyhteistyön kehittämiseksi työllisyydenhoidon Kuntakokeilun syventämistä ja kunnallisen työllisyydenhoidon mallia yhden toimijan vastuuseen perustuen. Lisäksi työryhmä esittää, että kaupunkiseudun kunnat päättävät yhdessä osallistua mahdolliseen pilottiin. Mallin etuna on mm. selkeys ja hyvä kokonaisuudenhallinta. Järjestelmää yksinkertaistamalla ja prosessin kokonaishallintaa lisäämällä voitaisiin parantaa asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Kokeilussa kunta ottaa kokonaisvastuun työmarkkinatukea saavien henkilöiden työllisyyspalveluista. TE-hallinnon vastuulle jää ansiosidonnaista ja peruspäivärahaa saavien henkilöiden työllistäminen sekä säh- 4/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 köiset työvälityspalvelut. Kuntakokeilun syventäminen edellyttää lainsäädäntömuutoksia ja resurssien uusjakoa kuntien ja valtion välillä. Työryhmä esittää (2) toissijaisena vaihtoehtona seutuyhteistyön syventämiseksi kehittynyttä työllisyyspalveluiden seudullisen järjestämisen ja yhteistyön mallia. Työryhmän näkemyksen mukaan työllisyyspalveluiden tuotanto voidaan merkittävältä osalta seudullistaa yhteisesti järjestettäviksi palveluiksi. Kaupunkiseudulla yhteisesti tuotettavia palveluita voisivat olla erityisesti tuetun työllistämisen työnantajapalvelut (kuten työnetsijäpalvelu, työhönvalmennus, edelleen sijoitus sekä yrityksille maksettavat työllistämislisät), erilaiset palvelutarpeen ja työkyvyn arvioinnit sekä kunnan palkkatukityöllistäminen ja työkokeilujen hallinnointi. Paikallisesti järjestettävinä voi olla perusteltua säilyttää matalan kynnyksen palveluita (esimerkiksi sosiaalinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta), jotka joka tapauksessa on tarpeen tarjota paikallisesti lähipalveluina, jotta etäisyys ei muodostu asiakkaalle palveluun osallistumisen esteeksi. Palveluyksikön johtaja Mika Itänen, työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Mansikkamäki Pekka jate-toi miston johtaja Vesa Jouppila on kutsuttu kokoukseen. Liitteet: - loppuraportti 31.3.2015 - työryhmän muistio 31.3.2015 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 15.5.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä loppuraportin, keskustella työryhmän esittämistä yhteistyövaihtoehtoisista ja sopia jatkotoimenpiteistä. Päätös. Asia palautettiin jatkovalmisteluun, josta vastaavat Kari Auvinen, Mika Itänen ja Pekka Mansikkamäki. Asiaan palataan syksyllä 2015. Todettiin pääperiaatteena, että kaupunkiseudun TYP:n johtoryhmään nimetään 2 henkilöä Tampereelta, joista toisella on asiantuntemusta sote-palvelusektorilta sekä1 henkilö kehyskunnista. 5/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 70 LUKIOYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA JATKOTOIMENPITEET (15 min) Seutujohtaja Nurminen 18.5.2015 Taustaa Tampereen kaupunkiseudulla toisen asteen koulutusyhteistyö on tiivistynyt ammatillisessa koulutuksessa. Vuonna 2013 aloittaneen Tredun muodostamisella haluttiin vastata mm. työelämän tarpeisiin ja kuntien taloudellisiin haasteisiin. Tredun muodostamista koskenut selvitystyö toi ilmi myös tarpeen kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämiseen. Selvityksessä ehdotettiin lisäksi ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteisen kehittämisfoorumin perustamista. Toisen asteen koulutusyhteistyö nousi uudelleen esille 2013, kun OKM käynnisti kansallisen uudistuksen toisen asteen rahoituksesta ja rakenteesta osana hallituksen rakenneuudistusta. Uudistusta ei saatu kuitenkaan toteutettua kuluvan hallituskauden aikana. Uudistuksen taustalla vaikuttavia tekijöitä olivat talous, ikäluokkien kehitys, osaamisvaatimukset sekä mm. seudullisuustekijät liittyen liikkuvuuteen ja vapaaseen valitaan. Tarkoituksena oli tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa, tarjota laadukasta koulutusta jatkossakin sekä lisätä koulutusmuotojen välistä yhteistyötä ja joustavuutta yhteiskunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kehittämisvaihtoehdot kaupunkiseudulla Kaupunkiseudulla kansallisen uudistuksen vaikutukset nähtiin ennen kaikkea taloudellisena haasteena, johon tulisi reagoida. Seutuhallitus ja kuntajohtajat kävivät yhteisen lähetekeskustelun etenemisestä syksyllä 24.9.2014. Kuntajohtajakokous jatkovalmisteli asiaa 7.11.2014 ja käsitteli etenemiselle neljä vaihtoehtoa, jotka kuntajohtajat veivät kuntakäsittelyyn. Vaihtoehdot olivat: 1. Vahvistetaan nykytilaa, jossa kukin kunta tekee omaa kehittämistyötään lukiokoulutuksen toimintatapojen uudistamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Tampere vastaa lisäksi Tredun toimintatapojen tehostamisesta. 2. Syvennetään Tampereen ja kehyskuntien lukioiden välistä yhteistyötä toimintatapojen uudistamiseksi ja voimavarojen tehokkaaksi kohdentamiseksi. Huomioidaan myös Tampereen yksityiset lukiot. 3. Syvennetään ammatillisen koulutuksen (Tredun) ja kuntien lukiokoulutuksen välistä yhteisyötä toimintatapojen uudistamiseksi ja voimavarojen tehokkaaksi kohdentamiseksi. 4. Tarkastellaan koko toisen asteen kokoamista yhden järjestäjän alle kampusajattelun ja kuntien tarpeet huomioivan toimipisteverkon pohjalta. 6/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 Kuntien kannanotot koottiin kuntajohtajakokouksessa 6.2.2015. Kunnat kokivat tarkoituksenmukaiseksi edetä toisen asteen jatkokehittämisessä sisältö ja toiminta edellä, rakenteellisiin uudistuksiin ei tässä vaiheessa nähty mahdollisuutta. Suosituimmat etenemisvaihtoehdot olivat vaihtoehdot 2 ja 3. Jatkotoimenpiteet Kaupunkiseudun sivistysjohtajat ovat pitäneet tarpeellisena yhteistyön syventämistä, vaikka rahoitus- ja rakennelainsäädäntö ei kansallisesti edennytkään. Sivistysjohdosta koostunut valmisteluryhmä esitti kuntajohtajakokoukselle 2.4.2015 yhteistyön syventämistä seuraavien vaiheiden kautta: a) Laaditaan lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva. Laadinnassa hyödynnetään Tampereen lukioverkkoselvitystä 2014. b) Järjestetään sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille (12.5) tahtotilan tunnustelemiseksi yhteistyön syventämisessä. c) Kartoitetaan lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet ja nykykäytännöt sekä päätetään uusien yhteistyöalueiden ja muotojen käyttöönottamisesta d) Valmistellaan valituista lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ja kampuskohteista (pilotti) kuvaus yhteistyön kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Toimenpiteet ovat konkreettinen ja käytännön tasoinen polku nykytilasta uusiin yhteistyökäytäntöihin. Lukiokoulutuksessa merkittäviä yhteistyökäytäntöjä ei ole muodostunut jo useita vuosia käytössä olleen verkkokurssitarjottimen lisäksi. Työ tehdään seututoimiston ja kuntien yhteistyönä, ja se ajoittuu maaliskuusta loka-marraskuulle 2015. Työssä on huomioitu kytkentä mm. Tampereen kaupungin toisen asteen toimintamallin ja järjestämistavan arviointia ja kehittämistä koskevaan selvitykseen. Seutuhallitus käsitteli lukiokoulutuksen yhteistyön syventämistä koskevia työvaiheita 29.4.2015, ja merkitsi työvaiheet a) ja b) tiedoksi. Jatkotoimenpiteisiin c) ja d) päätettiin palata sivistysseminaarin 12.5.2015 jälkeen. Sivistysseminaari Toisen asteen koulutuksen seminaariin oli kutsuttu päättäjiä seutuhallituksen lisäksi kuntien hallituksista sekä sivistys- tai vastaavista lautakunnista, kuntien lukioiden rehtorit, sivistysjohtajat ja henkilöstön edustajat. Paikalla oli noin 60 henkilöä. Seminaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuorot lukiokoulutuksen kansallisista haasteista, kaupunkiseudun lukiokoulutuksen tilannekuvasta (Liite) sekä luottamushenkilöiden puheenvuorot lukioyhteistyöstä. 7/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 Seminaarin yhteenvetona voidaan todeta, että asiantuntijat ja kuntien päättäjät olivat yhtä mieltä siitä, että suurimmat koulutuksen järjestäjien haasteet ovat jatkossakin kiristyvät julkisen talouden sopeutustoimet. Ne ilmenevät lukiokoulutuksessa mm. suurentuvina opetusryhminä, pienentyvinä kurssivalikoimana ja vähentyvinä opetustunteina. Puheenvuoroissa ilmeni varsin korkea yhteisymmärrys siitä, että näihin haasteisiin tulee vastata syventämällä lukioiden välistä yhteistyötä, sillä kukin kunta koki tärkeänä oman lukion säilymisen ja kehittymisen. Erotuksena perinteiselle väljälle yhteistyölle esitettiin yhteistyön syventämistä lukiokumppanuudeksi. Asia käsitellään seutuhallituksessa 24.6. Liite: - Tampereen kaupunkiseudun lukiokoulutuksen tilannekuva - Tiivistelmä sivistysseminaarista 12.5.2015 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 29.5.2015 Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan todeta, että kaupunkiseudun lukioyhteistyön syventämistä jatketaan vaihtoehtojen 2 ja 3 pohjalta että seuraavaksi edetään konkreettisten yhteistyökohteiden kartoitukseen lukioiden välillä sekä Tredun ja Ylöjärven lukion kampusyhteistyössä. Päätös. Asia palautettiin jatkovalmisteluun. 8/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 71 MAL-AIESOPIMUKSEN 2013-2015 SEURANTA VUODELTA 2014 (15 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 8.5.2015 MAL2-aiesopimuksen toteutumista seurataan vuosittain. Vuotta 2014 koskevan seurantaraportin valmistelusta on vastannut seutuyksikkö. Seurantatietojen kokoamista on tukenut seudun paikkatietotyöryhmä. Paikkatiedon käytön myötä raportissa on aiempaa monipuolisemmin karttoja ja muita paikkatiedosta tuotettuja kuvauksia. Toteutuminen on kuvattu kattavasti seurantaraporttiluonnoksessa, josta yhteenvetona: Kasvuun varautuminen: Kaupunkiseudun väestö kasvoi noin 4 100 asukkaalla (1,1 %). Tampereen osuus kasvusta oli 63 prosenttia. Kasvua ja yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjaa uusi Rakennesuunnitelma 2040. Raakamaan hankinta oli aktiivista, suurina hankintoina erottuivat Lielahti ja Tampereen ja Kangasalan raja-alue. Raakamaavaranto vaihtelee kunnittain laajoista yhtenäisistä alueista pieniin ja pirstaleisiin alueisiin. Lempäälän varanto ei vastaa kaupunkiseudun eteläistä kasvua. Jatkossa seurannassa tulee huomioida myös kunnan maanhankinta asemakaava-alueella. Kaavavaranto vastaa tavoitteita. Keskustojen kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen: Keskustojen kehittäminen oli aktiivista vuonna 2014 mm. Lempäälässä, Nokialla ja Pirkkalassa. Valtakunnallisesti merkittävin kohde oli Tampereen asemakeskus ja sen lähiympäristön suunnittelu. Keskustojen asemaa vahvistettiin Rakennesuunnitelmassa 2040 maankäytön ja liikkumisen lisäksi myös palveluverkon näkökulmasta tarkentamalla seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle. Valmistuneet asunnot kohdistuivat hyvin olemassa olevaan rakenteeseen ja joukkoliikenteen yhteyteen, kuten kuntakeskustoihin ja alueellisiin keskuksiin. Uusia rakentamisalueita olivat Vuores ja Risso. Valmistuneista pientaloista noin 75 % sijoittui asemakaava-alueelle. Kuntien välillä oli selviä eroja. Suunnittelutarveratkaisuissa kuntien erot ovat kuitenkin merkittävästi tasoittuneet viime vuosina. Sekä myönteisten että kielteisten suunnittelutarveratkaisujen määrä on laskenut tasaisesti. Merkittävät asumisen asemakaavat valmistuivat yhdyskuntarakennetta täydentäviin ja joukkoliikenteeltään hyviin kohteisiin, mm. Tampereen raitiotien varteen. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lähijunaan tukeutuvien Lempäälän ja Nokian keskustojen sekä seudullisen raitiotievyöhykkeen asemakaavoitukseen. Asuntotuotannon monipuolistaminen: Asuntoja valmistui noin 2 600, vuosittaisen tavoitteen ollessa noin 3 100. Pirkkalassa, Lempäälässä ja Orivedellä valmistui kuitenkin asuntoja tavoitteita enemmän. Kerrosta- 9/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 loasuntoja valmistui seudulla selvästi tavoitteita enemmän, rivi- ja pientaloja vähemmän. Tulos kertoo kaupunkimaisen asumisen voimistumisesta. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli lähes tavoitteen mukainen (eräissä kehyskunnissa tavoite ylittyi selvästi), määrällisesti katsottuna jäätiin tavoitteesta. Omistusasuntoja valmistui selvästi tavoitteita vähemmän, mutta muita hallintamuotoja (erityisesti Tampereella vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja) enemmän. Seudun asuntorakentamista kuvaa pientalotonttien kysynnän ja omistusasumisen hiipuminen. Samanaikaisesti markkinoille vapautuu yhä enemmän pientaloja iäkkäiden asukkaiden hakeutuessa lähelle palveluja. Elinkeinoelämä kasvun tukeminen ja liikkumisen tapojen uudistaminen: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin remontti valmistui maaliskuussa 2015. Tampereen AiRRport-konseptin kehittäminen nimettiin yhdeksi LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Liikkumisen tavat ovat hitaasti uusiutumassa. Pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvoivat henkilöautoilua enemmän. Seudullisen raideliikenteen kokonaisratkaisu sisältyy rakennesuunnitelmaan 2040 ja maakuntakaavan 2040 luonnokseen. Tampereen raitiotiestä valmistui yleissuunnitelma 2014, minkä jälkeen on valmisteltu hankkeen toteutusta ja solmittu Tampereen kaupungin ja valtion välinen aiesopimus raitiotien toteutuksesta. MAL-aiesopimuksen ja erillisten kehittämisohjelmien mukaiset toimenpiteet ovat edenneet sovitulla tavalla. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty rakentamishankkeiden ja joukkoliikenne-uudistuksen lisäksi useilla pienillä toimilla liikkumisen ohjauksesta älyliikenteen sovelluksiin. Seutuhallitus käsitteli asian kokouksessaan 27.5. Sopimusosapuolten yhteinen seurantakokous pidetään syksyllä. Liite: - seurantaraportti, luonnos/8.5.2015 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 15.5.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä seurantaraportin seurantakokouksen käsiteltäväksi ja että seutujohtaja voi hyväksyä raportin viimeistelyn vaatimat muutokset että kunnat sopivat seurantaraportin käsittelytavasta ja ajankohdasta päätöksenteossaan. 10/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että kunnat käsittelevät seurantaraportin kunnallishallituksissaan. 11/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 *** 72 SEUDULLISEN PAIKKATIETOTUOTANNON KEHITTÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen 18.5.2015 Seudullisessa suunnittelussa on lisääntynyt tarve paikkatietopohjaisesta suunnittelu- ja seuranta-aineistosta. Karttoja, saavutettavuusanalyysejä ja muita fyysiseen rakenteeseen liittyvää tietoa tarvitaan MALyhteistyössä sekä enenevästi myös palveluyhteistyössä. Paikkatiedon kehittäminen on aloitettu seudullisen paikkatietoryhmän työskentelyllä 2014. Seudullisen paikkatietotuotannon kehittämiseksi on valmisteltu esitys, jota on käsitelty kuntajohtajakokouksissa 9.1.2015 ja 30.4.2015. Jälkimmäisessä kokouksessa sovittiin, että paikkatietopalvelun organisointivaihtoehdot kuvataan ja arvioidaan. Alla olevaan taulukossa on kuvattu kaksi vaihtoehtoa paikkatietopalvelun sijoittumiseksi: seutuyksikkö ja muu organisaatio (esim. Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto) Seutuyksikkö TEHTÄVÄT Tekniset tehtävät yhdessä kuntien kanssa: tiedonmäärittely, tieto rajapinnoille, tiedon avaaminen. Tietopakettien luominen seudun ja kuntien käyttöön Tulkintojen ja johtopäätösten tukeminen Paikkatiedon markkinointi ja koulutus kunnille Muu sijoittuminen, (esim. Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto) Sama OHJAUTUVUUS Suora yhteys seudullisiin työryhmiin, nopeat tietopyynnöt ja vastaukset MAL- YHTEISTYÖ Läheisyysetu rakennesuunnitelma- ja aiesopimustyöhön Läheisyysetu palveluyhteistyöhön PALVELU- YHTEISTYÖ Välillinen yhteys seudullisiin työryhmiin: tietopyynnöt ja vastaukset osana organisaation muita töitä Paikkatietoa tilaustyönä Paikkatietoa tilaustyönä LIIKENNEJÄR- Läheisyysetu liikennejär- Paikkatietoa tilaustyönä 12/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 JESTELMÄ- jestelmätyöhön YHTEISTYÖ INFRA Läheisyysetu infrapalvelujen yhteistyöhön KUSTANNUK- 1 htv, 63000 SET Ei muita aloituskustannuksia, vapaan lisenssin ohjelmat, toimistoinfra olemassa TOIMINNALLI- Yksi vastuuhenkilö SUUS Sijaistarpeen ratkaisu yhdessä Tampereen kanssa Tukee seututoimiston parityöskentelyä Henkilövaihdoksesta jatkuvuusriski YHTEYDET Suora yhteys seudullisen paikkatietotyöryhmän kautta kuntiin, liittoon ja Elyyn. Paikkatietoa tilaustyönä 1 htv, 63000 Ei muita aloituskustannuksia, vapaan lisenssin ohjelmat, toimistoinfra olemassa Työ jaettu useammalle (?) Sijaisuudet hoituvat talon sisällä Seututoimiston parityöskentely ei toteudu Jatkuvuus osana suurta organisaatiota Muut yhteistyömuodot eri paikkatietotoimijoiden kanssa. Yhteenveto ominaisuuksista: Paikkatiedon ja -tietotuotteiden kehittäminen on toteutettavissa molemmissa vaihtoehdoissa. Merkittävä ero on siinä, miten paikkatietotyöskentelyn ohjaaminen toteutuu ja miten paikkatietotyön niveltäminen onnistuu kulloinkin ajankohtaiseen seudulliseen ja kunnalliseen tietotarpeeseen. Näiltä osiltaan sijoittuminen seutuyksikköön on selkeämpi ja paremmin seutuyhteistyötä suoraan tukeva vaihtoehto. Seututoimistovaihtoehdon sisältämä yksi vastuuhenkilö malli on selkeä myös muille paikkatietoa tarvitseville asiakkaille eli kunnille. Parantuvan seutuyhteistyön hyödyt kunnille ovat myös ilmeiset. Työtapana molemmat vaihtoehdot tarjoavat samat elementit. Työtavassa korostuu tiedon luotettavuus, hyödynnettävyys ja portaisuus (kunta, seutu, maakunta, kansallinen). Jatkuvuus suuressa organisaatiossa on varmempaa. Myös osaamisvaatimukset ovat vaihtoehdoissa samat. Paikkatietoasiantuntijalta edellytetään teknistä paikkatieto-osaamista, karttatyöskentelyn hallintaa sekä tilasto-osaamista. Olennaista on myös seudullisten työryhmien tietotarpeiden tuntemus, yhteistyöprosessien tuntemus ja palveluverkkoajattelun hallinta. Kustannusten arvioidaan olevan samat molemmissa vaihtoehdoissa. Tampereen kaupungilla on laajaa paikkatieto-osaamista ja kattavaa omaa tietotuotantoa. Kaupungin aloitteesta on käynnistetty mm. seudullisen toimipaikkarekisterin kokoaminen. Seudulliselta työskentelyltä 13/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 edellytetään kumppanuutta ja hyvää yhteistyötä Tampereen kaupunkimittauksen ja tietojohtamisen yksikköjen kanssa. Yhteistyö myös kehyskuntien ja esim. Pirkanmaan liiton paikkatieto-osaajien kanssa varmistaa, että toteutuvat ratkaistu palvelevat kaikkia toimijoita. Yleiskuvaus tehtävistä Paikkatietosuunnittelija/asiantuntijan tehtävänä on edellä kuvatun mukaisesti toimia seudun paikkatietoryhmän sihteerinä, vastata seudullisen paikkatiedon yleisestä kehittämisestä sekä tukea paikkatietopohjaisten aineistojen tietomäärittelyä, keruuta, saattamista rajapinnoille ja julkistamista kuntien kanssa. Lisäksi paikkatietosuunnittelija/asiantuntija suunnittelee seudullisia tietopaketteja keskeisten ilmiöiden kuvaamiseksi sekä osallistuu raporttien koostamiseen ja kehittää paikkatietoaineistojen käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä seudulla ja kunnissa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 29.5.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan, että seudullista paikkatietotuotantoa jatketaan seudun paikkatietotyöryhmänä, jonka kokoonpanoa voidaan tarpeen mukaan laajentaa ja muuttaa. Työskentely jatkuisi mm. MAL/RASU-seurannan kehittämisellä ja Tampereen aloitteesta käynnistyneen paikkatietorekisteri-hankkeen tukemisella, että seudullisen paikkatietotuotannon kehittämisen vaatima resursointi seutuyksikköön (1 htv.) ratkaistaan määräaikaisesti talousarviossa 2016, että ensi vaiheen tehtävänä on MAL/RASU-seurannan kehittäminen, tietotarpeiden täsmentäminen, tietomäärittelyjen valmistelu, aineistojen saattaminen rajapinnoille sekä paikkatietoryhmän työskentelyn koordinointi (sihteeri), että seudullista paikkatietoa kehitetään tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupunkimittauksen ja tietojohtamisen yksikköjen kanssa ja muiden paikkatietotoimijoiden kanssa, että tietotuotantoa koskevaa tulevaisuuden kokonaisratkaisua valmistellaan Tampereen kaupungin johdolla ja yhteyshenkilöinä kaupunkiseudulta on seutusihteeri Juhani Pohjonen. Päätös. Asia palautettiin jatkovalmisteluun. 14/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 * 73 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: SEISAKKEIDEN; ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTE- LU, TARJOUSPYYNTÖ (10 min) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 5.5.2015 Liikennejärjestelmäyhteistyön tavoitteena vuonna 2015 on selvittää lähijunaliikenteen kehittämisen ja uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytykset. Tavoitteen toteuttamiseksi liikennejärjestelmätyöryhmä on valmistellut kokouksissaan 13.1.2015 ja 19.2.2015 konsulttitoimeksiannon käynnistämistä. Sisällön valmistelua on jatkettu erillisessä pienryhmässä, jossa on ollut edustettuna Liikenneviraston ja seututoimiston lisäksi seudun kunnista Tampere, Nokia, Lempäälä ja Kangasala. Tuloksena on valmistunut tarjouspyyntöasiakirjat sisältäen työohjelman. Lähijunaliikenteen kehittämistä on linjattu vuonna 2012 valmistuneessa selvityksessä sekä rakennesuunnitelmassa 2040. Selvityksen mukaan lähijunaliikennettä on tarkoitus kehittää neljän vaiheen kautta. Vaiheessa 1 otetaan seutulippualueella pysähtyvät junat mukaan seutulippujärjestelmään. Vuonna 2013 käynnistettiin seutulipun käyttökokeilu junissa Nokian ja Lempäälän asukkaille. Vuoden 2015 aikana kehitetään lippujen nettimyyntimahdollisuutta sekä clearingia ja kehitysvaiheen jälkeen VR+seutulippukokeilu voidaan vakinaistaa ja laajentaa koskemaan muitakin kaupunkiseudun kuntia. Vaiheessa 2 lisätään vuorotarjontaa ilman kalusto- tai infrainvestointeja. Lisävuoroista Nokian ja Oriveden suuntiin neuvotellaan osana LVM:n ja VR:n välistä ostoliikennesopimusta kaudelle 2016 2019. Lempäälän suunnalla vuorotarjontaa pyritään parantamaan pysäyttämällä Turun IC-junat Lempäälässä. Vaiheissa 3 ja 4 lisätään junatarjontaa Nokian ja Lempäälään suuntiin ensin tunnin vuorovälillä (2020 2030) ja myöhemmin tiheämmäksi (2030+). Lisätarjonta edellyttää investointeja uusiin seisakkeisiin, kalustoon ja pitkällä aikavälillä myös raidekapasiteettiin. Nyt käynnistettävä työ on aikaisempia selvityksiä konkreettisempi suunnitelma, jonka painopiste on lähivuosien toimenpiteissä. Työssä tuotetaan tietoa lähijunaliikenteen kehittämisen 3. vaiheen käynnistämisen edellytysten ja toimenpiteiden selvittämiseksi. Työn perusteella on mahdollista päättää uusien seisakkeiden rakennussuunnittelun käynnistämisestä tai seisakesuunnitelmien hylkäämisestä. Suunnitelman tavoitteena on määritellä pienten asemien ja seisakkeiden laatuvaatimusten minimitaso 15/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 arvioida seisakkeiden tarkempia toteutuskustannuksia sillä tarkkuudella, että voidaan päättää seisakkeen jatkosuunnittelusta tai hankkeen hylkäämisestä määritellä laitureiden ja kulkuyhteyksien tilavaraukset yleiskaavoituksen taustatiedoksi laatia alustava liikennöintiaikataulu ja suunnitella kalustokierto 2020-luvun alkuun huomioiden uusien seisakkeiden avaaminen arvioida liikennöintikustannuksia ja liikennetaloudellista kannattavuutta todeta kriittiset maankäytön kehittämiskohteet. Työn tuloksena saadaan näkemys miten junatarjonta, maankäyttö ja seisakkeiden avaaminen toteutuvat suunnittain (Nokia, Lempäälä, Orivesi) seuraavan 10 vuoden aikana. Työ sisältää infrastruktuurin kehittämiseen ja liikennöintiin liittyvät toisiinsa limittyvät osiot. Seisakesuunnittelu tehdään esimerkkikohteiden avulla. Esimerkkejä ovat Sääksjärvi (pieni asema), Tesoma (seisake) ja Ruutana (pieni seisake). Lisäksi selvitetään toimenpidetarpeet nykyisen Lempäälän aseman kehittämiseksi. Työn rinnalla tehdään Liikenneviraston, Tampereen seudun joukkoliikenteen ja seututoimiston omana työnä lyhyt kuvaus siitä miten lähijunaliikennettä voidaan hankkia Tampereen seudulle tai laajemmin Pirkanmaalle vuoteen 2030 mennessä. Kuvauksessa huomioidaan mahdollisuus siirtää toimivaltaisen viranomaisen rooli LVM:ltä Tampereen joukkoliikenteelle sekä henkilöjunaliikenteen avaaminen avoimeen kilpailuun. Lähijunaliikenteen seisakkeiden, asemien ja liikenteen suunnittelun toimeksiannossa tilaajana toimii Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Toimeksiannon kustannukset jaetaan kuntayhtymän (50 %) ja Liikenneviraston (50 %) kesken. Työn aikataulu on seuraava: Kilpailun käynnistämispäätös Seutuhallitus 27.5.2015 Kilpailun avaaminen 8.6.2015 Tarjousaika päättyy 13.8.2015 Konsultin valinta liikennejärjestelmätyöryhmä 20.8.2015 Hankintapäätöksen käsittely kuntajohtajakokous 11.9.2015 Hankintapäätös seutuhallitus 23.9.2015 Työ alkaa 24.9.2015 Työ valmistuu 29.2.2016 Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä on kutsuttu kokoukseen. Seutuhallitus käsitteli asian kokouksessaan 27.5. 16/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 Liitteet: - tarjouspyyntö ja työohjelma Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 29.5.2015 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käynnistää lähijunaliikenteen seisakkeita, asemia ja liikenteen suunnittelua koskevan selvityksen hankinnan, hyväksyä liitteen mukaiset tarjouspyynnön ja työohjelman ja että seutuhohtajat voi hyväksyä lopullisen tarjouspyynnön ja työohjelman. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 17/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 74 PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON (15 min) Edunvalvontapäällikkö Koskela 20.5.2015 Pirkanmaan budjettitavoitteiden valmistelun aikataulu on tänä vuonna myöhäisempi johtuen eduskuntavaaleista ja niiden jälkeisestä hallituksen muodostamisesta ja valtion talouden linjauksista/päätöksistä sekä ensi vuodelle että tuleville vuosille. Pirkanmaan budjettitavoitteita on käsitelty kahdesti maakuntahallituksessa (16.2.2015 ja 11.5.2015) ja Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnassa (19.5.2015). Tavoitteet on nyt asetettu kolmeen eri koriin: 1. korissa ovat kärkitavoitteet, 2. korissa muut määrärahakohteet ministeriöittäin, 3. korissa rakenteelliset uudistukset ja parannukset. Maakuntahallitus vahvistaa Pirkanmaan budjettitavoitteet 15.6.2015. Budjettitavoitteet ei ole virallinen asiakirja, joten sitä voi kommentoida hyvin vapaasti. Toivomme mielellämme kommenttejanne ti 2.6.2015 mennessä Seutujohtaja Nurminen 20.5.2015 Pirkanmaan budjettitavoitteissa nostetaan aluksi esiin Suomen kasvun käytävä HHT, jonka merkitystä Suomen kansantaloudelle ja kilpailukyvylle korostetaan. Konkreettiset Pirkanmaan budjettitavoitteet on esitetty kolmessa korissa seuraavasti: KORI 1: PIRKANMAAN EDUNVALVONNAN KÄRKITAVOITTEET - Pirkanmaan korkeakoulujen Tampere 3 -hankkeen toteuttamisen edistäminen - Valtatien 3 yhteysvälin Tampere-Vaasa investointien aloittaminen Hämeenkyrön ohitustien rakentamisella - Suunnittelurahoitukset osana eurooppalaisen TEN-T-ydinverkon Suomi-käytävän päärataa - Tampere-Pirkkalan lentoasema maan kakkoslentoasemaksi KORI 2: MINISTERIÖITTÄIN MUITA MÄÄRÄRAHAKOHTEITA - Tampereen yliopistollisen sairaalan uuden lasten ja nuorten sairaalan rakentamisen valtion rahoitus - Pirkanmaa pystyy tarjoamaan luonnonvaratutkimukseen uusia mahdollisuuksia - Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n valtion rahoitus - Valtionosuus ja -avustus teattereiden käyttökustannuksiin - Tampereen Keskusareenan valtion rahoitus 18/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 - Tie-, raide- ja joukkoliikenteen muut kohteet Pirkanmaalla Perusväylänpito, Valtatien 9 yhteysväli Tampere-Orivesi, Tampereen henkilöratapihan kehittäminen, Tampereen katuraitiotien toteuttaminen osana joukkoliikenteen kehittämistä - Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen ja kohdentaminen ennakoitavaan rakennemuutokseen KORI 3: RAKENTEELLISIA UUDISTUKSIA JA PARANNUKSIA - Sote-uudistus ja strategia kunnasta itsehallinnollisena yhteisönä - Työssäkäyntialuepohjainen työllisyyspilotti - Aluehallinnon uudistus - MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen Kaupunkiseudun kommentit: Kommentit perustuvat seutuhallituksen hyväksymiin neljän kohdan hallitusohjelmatavoitteisiin: 1) Tampereen kaupunkiseudun vahvistaminen Suomen kakkoskeskuksena 2) kaupunkiseudun kansainvälisen ja sisäisen saavutettavuuden parantaminen 3) kehittämiskärkien priorisointi työllisyyden ja elinvoiman parantamiseksi ja 4) kuntien uudistumisen tukeminen. Kori 1: Pirkanmaan edunvalvonnan kärkitavoitteet Kaupunkisetu yhtyy Suomen kasvukäytävää, Tampereen korkeakouluja ja liikennehankkeita koskeviin esityksiin. Kaupunkiseudun tärkein tavoite on valtion osallistuminen Tampereen raitiotien toteutuskustannuksiin. Myös Tampere-Pirkkalan kehittäminen LVM:n lentoliikennestrategian mukaisesti maan kakkoslentoasemaksi on erittäin tärkeää. Kärkitavoitteisiin tulee lisätä lähijunaliikenteen lisävuorojen hankinta. Kori 2: Ministeriöittäin muita määrärahakohteita Kaupunkiseutu pitää tärkeänä, että valtion budjettitavoitteisiin lisätään MAL-sopimusmenettelyn sekä pienten MAL-hankkeiden rahoituksen jatkaminen 2016. Budjettitavoitteisiin tulisi edelleen lisätä esitys valtion aktiivisesta asuntopolitiikasta kaupunkiseudulla. Tämä tarkoittaa mm. kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantotuen ja avustusten riittävyyttä valtion talousarviossa. Lisäksi Tampereen kaupunkiseudulle tulee suunnata käynnistysavustusta Helsingin seudun tapaan. Kori 3: Rakenteellisia uudistuksia ja parannuksia Kaupunkiseutu korostaa MAL-aiesopimusmenettelyn jatkamista, joka edistäisi kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamista ja tukisi tältä osin myös Pirkanmaan maakuntakaavan toteutumista. MALaiesopimuksen valtio-osapuolten työryhmä on todennut menettelyn tarpeelliseksi suurilla kaupunkiseuduilla. 19/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 Työllisyyskokeilua koskevan budjettitavoitteen osalta kaupunkiseudun kunnilla on valmius osallistua työllisyydenhoidon kuntakokoiluun edellyttäen, että lainsäädäntö ja rahoitusuudistukset toteutuvat. Sote-uudistuksen toteuttamista koskeva viesti budjettitavoitteisiin on, että uudistus tehdään yhdessä kuntien kanssa ja uudistuksen vaikutukset selvitetään riittävän monialaisesti. Liite: - Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2016 talousarvioon, luonnos Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 29.5.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan keskustella kaupunkiseudun kommenttien antamisesta Pirkanmaan liitolle. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 20/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 75 KESKUSTELTAVAT ASIAT (20 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Lentoliikenteen kehittämishankkeen käynnistäminen: käsittelyjen eteneminen kunnissa ja projektijohtajan rekrytointitilanne (haku päättyy 24.5). Nokian kaupungin ratkaisu jätevesien puhdistamisesta ja seudullinen Keskuspuhdistamo Oy:n valmistelun eteneminen Kuntien lausunnot maakuntakaava 2040 luonnoksesta. Liite. Seutujohtajan infoasiat: Seutupäivä Lempäälässä 2.6. Työseminaarimatka 11.-12.6 Ouluun, ohjelmaluonnos liitteenä. Junakokouksen 11.6 kokousasiat: - MAL3-valmistelun käynnistäminen, - kuntayhtymän TA 2016 raamit, - keskustelu seutustrategian arvioinnin käynnistämisestä - edunvalvontatyön kehittäminen - paikkatieto - muuta? Lync-info12.6. aamulla seudullisesta tietohallinnosta, Jarkko Oksala Pirkanmaan liitolle on lähetetty jo ennakkoon näkemyksiä valtion vuoden 2016 budjettitavoitteiden valmisteluun. Liite. Kokoustiedotteet: INFRA-työryhmä 21.4. SIVISTYS-työryhmä 16.4. 21/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 76 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 30.4.2015 Palaute seututyöryhmille vuodelta 2014 MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014, keskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen 15.5.2015 Peruttu 27.5.2015 Teemakokous SH + KJK 29.5.2015 Työvoima-asiat MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014 TA 2016 lähetekeskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen 11.-12.6.2015 Työmatkakokous Oulussa Talousarvioraami 2016, lähetys kuntiin lausunnolle MAL3-sopimusprosessi ja työn organisointi Seutustrategian arviointiprosessi ja itsearvioinnin suorittamien 26.6.2015 14.8. 28.8. MAL3-prosessin jatkuminen Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen 11.9. 22/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 77 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.05. 23/23

Kokoustiedote MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN KOKOUS 11.6.2015 MAL3-AIESOPIMUKSEN VALMISTELU MAL3-aiesopimuksen valmistelu on käynnistynyt. Seutuhallitus ja kuntajohtajat pohjustivat valmistelua työpajallaan 27.5. MASTO:n kokouksessa esitettiin yhteenveto työpajan tuloksista ja tarkennettiin edelleen aiesopimuksen sisällöllisiä tavoitteita. Työryhmässä painotettiin laatutekijöitä, materiaalitehokkuutta, rakennesuunnitelman toteutusohjelman huomioimista, keskusten kehittämistä ja täydennysrakentamista sekä sopimusosapuolten projekti- ja kokeiluvalmiutta. Aiesopimuksen laatimisen seuraavat vaiheet alustavine aikatauluineen ovat luonnos (syyskuu), alustava ehdotus (marraskuu), ehdotus (joulu-tammikuu) ja allekirjoitus (tammikuu 2016). MAL3- aiesopimusta käsitellään MASTO:ssa seuraavan kerran 27.8.2015. SEUDUN MAAPOLIITTISET PERIAATTEET Rakennesuunnitelmassa 2030 vuodelta 2010 linjattiin seudullisia maapoliittisia periaatteita ja toimenpidesuosituksia. Uusi Rakennesuunnitelma 2040 painottaa keskusten, joukkoliikennekäytävien ja muiden yhdyskuntarakennetta täydentävien toimenpiteiden merkitystä. Maapoliittiset periaatteet päivitetään vuoden 2015 aikana vastaamaan uuden rakennesuunnitelman mukaisia painotuksia. Aiheesta järjestetään syksyllä mm. maapolitiikan best practices -työpaja ja ELY-keskuksen seminaari. Lisäksi maapolitiikkaa käsitellään MASTO-työryhmän syksyn kokouksissa. ÄLYKÄS KAUPUNKI Tampereen kaupunki on vetovastuussa Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman kokonaisuudesta Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Kaupunki tarjoaa toteuttajakonsortioiden hankkeille testausalustan ja soveltamisympäristön. Uuden hallitusohjelman mukaan INKA-ohjelma lopetetaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa valtion rahoitusosuuden lopettamista. INKA:n lopettaminen korostaa MAL-aiesopimusten roolia kaupunkiseutujen elinvoiman edistämisessä. Jatkossa selviää, onko eurooppalaista ja paikallista rahoitusta ja niiden tuella toteutettavia hankkeita mahdollista jatkaa ilman valtion rahoitusosuutta. Lisäksi tulee selvittää, voidaanko Rakennerahaston rahoitusta ohjata MAL-ja kasvusopimusten kärkihankkeisiin. ILMASTOSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN JA AJANKOHTAISET YMPÄRISTÖASIAT Työryhmä hyväksyi osaltaan ilmastostrategian toteuttamisraportin koskien yhdyskuntarakenteen kehittämistä vuonna 2014. Työryhmä keskusteli lisäksi ympäristönäkökulmien huomioimisesta MAL3- aiesopimuksessa. Sopimukseen tarvitaan resurssiviisaan ja luonnonvaroiltaan monimuotoisen seudun edellyttämiä konkreettisia hankkeita. Seutuyhteistyön jatkoa silmällä pitäen työryhmässä ehdotettiin kaupunkiseudun yhteisen ympäristöpolitiikan linjaamista. Kokouksessa olivat läsnä: Markku Lahtinen (pj., Kangasala), Kaisu Anttonen (Tampere), Maija Villanen (Lempäälä), Päivi Valkama (Orivesi), Santeri Kortelahti (Pirkkala), Ritva Kangasniemi (Ylöjärvi), Leena Strandén (Pir-ELY), Hanna Djupsjöbacka (Pirkanmaan liitto), Kimmo Kurunmäki, siht. (TKS), Katja Seimelä (TKS), Mikko Nurminen (Tampere), Pauli Välimäki (Tampere). Seuraavat kokoukset, huom. muutos: 27.8. klo 11.30-13.30 (seututyöryhmien yhteinen kokous) ja klo 14-16 (MASTO). Lisätietoja: seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki, puh. 040 579 339

KOKOUSTIEDOTE SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS 27.5.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-AIESOPIMUKSEN VÄLIARVIOINTI Kaupunkiseudun kunnat ja valtio ovat solmineet maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen, joka vahvistaa kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamista. Seuranta vuodelta 2014 kertoo: Kasvuun varautuminen Kaupunkiseudun väestö kasvoi noin 4 100 asukkaalla (1,1 %). Tampereen osuus kasvusta oli 63 prosenttia. Raakamaan hankinta oli aktiivista, mutta raakamaavaranto vaihtelee kunnittain. Lempäälän varanto ei vastaa kaupunkiseudun eteläistä kasvua. Kaavavaranto vastaa tavoitteita. Keskustojen kehittäminen Keskustojen kehittäminen oli aktiivista mm. Lempäälässä, Nokialla ja Pirkkalassa. Valtakunnallisesti merkittävin kohde oli Tampereen asemakeskus ja sen lähiympäristön suunnittelu. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Valmistuneet asunnot sijoittuivat hyvin olemassa olevaan rakenteeseen ja joukkoliikenteen yhteyteen, kuten kuntakeskustoihin ja alueellisiin keskuksiin. Vaikka kuntien välillä oli selviä eroja, niin valmistuneista pientaloista noin 75 % sijoittui asemakaava-alueelle. Merkittävät asemakaavat valmistuivat joukkoliikenteen hyviin kohteisiin, mm. Tampereen raitiotien varteen. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota lähijunaan tukeutuvien Lempäälän ja Nokian keskustojen kaavoitukseen. Asuntotuotannon monipuolistaminen Asuntoja valmistui noin 2 600 vuosittaisen tavoitteen ollessa noin 3 100. Pirkkalassa, Lempäälässä ja Orivedellä valmistui kuitenkin asuntoja tavoitteita enemmän. Kerrostaloasuntoja valmistui tavoitteita enemmän, rivi- ja pientaloja vähemmän. Tulos kertoo kaupunkimaisen asumisen voimistumisesta. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli lähes tavoitteen mukainen. Elinkeinoelämä kasvun tukeminen Seudun mahdollisuuksia keskisen Suomen lentoliikenteessä korostava AiRRport-konsepti nimettiin LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Lentoliikenteen kehittämishanke on käynnistymässä. Liikkumisen tapojen uudistaminen Liikkumisen tavat ovat hitaasti uusiutumassa. Pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjät kasvoivat henkilöautoilua enemmän. Tampereen raitiotiestä valmistui yleissuunnitelma 2014, ja hankkeesta solmittiin Tampereen kaupungin ja valtion välinen aiesopimus. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty myös useilla pienillä toimilla MAL-aiesopimuksen rahoituksen turvin. Valtion edustaja rakennusneuvos Matti Vatilo ympäristöministeriöstä kommentoi sopimuksen toteutumista seuraavasti: Hyvän seututyöskentelyn kautta kaupunkiseudulla on päästy osaoptimoinnista pois. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota hyvään maapolitiikkaan, jotta kaavoitus ei muodosta asuntotuotannolle tulppaa. Nyt kohtuuhintainen asuntotuotanto on toteutunut seudulla hyvin taloudellisesti ankeat ajat huomioiden.

KOKOUSTIEDOTE UUTEEN AIESOPIMUSKAUTEEN VALMISTAUTUMINEN Seutuhallitus kävi kattavan lähetekeskustelun MAL3-sopimukseen valmistautumiseksi. Keskustelussa käsiteltiin sopimuskauden tavoitteita, sopimuksen teemoja ja valmisteluprosessia. Valmisteluprosessissa huomiota kiinnitettiin kuntien päättäjien ja sidosryhmien riittävään osallistamiseen. Uuden sopimuksen toivotaan tehostavan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Sen arvioidaan olevan valmis allekirjoitettavaksi tammikuussa 2016. LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN Seutuhallitus käynnisti hankinnan, jolla laaditaan ohjeita viihtyisien seisakkeiden rakentamiseksi. Esimerkkikohteina ovat Sääksjärvi (pieni asema), Tesoma (seisake) ja Ruutana (pieni seisake). Lisäksi selvitetään toimenpidetarpeet nykyisen Lempäälän aseman kehittämiseksi. Lisäksi selvitetään miten ja millä suunnilla junatarjontaa tulisi lähi vuosina lisätä. Kokouksessa olivat läsnä Anna-Kaisa Ikonen (Tampere) pj., Helena Rissanen, 1. vpj. (Pirkkala), Ari Perämaa 2. vpj. (Vesilahti), Sirkkaliisa Virtanen (Tampere), Atanas Aleksovski (Tampere), Killi Jokila (Lempäälä), Jarmo Kork (Nokia), Heikki Lyytinen (Kangasala), Kaarina Jokinen (Orivesi) ja Matti Höyssä (Tampere). Kokousmateriaalit löytyvät: tampereenseutu.fi - päätöksenteko seutuhallitus kokoukset 2015 Lisätietoja: Seutujohtaja Päivi Nurminen puh. 040 754 3692

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto 16.6.2015

Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja kärjet 3. Sopimuksen valmisteluprosessi ja resurssit Yhteenveto seuraavasta diasta alkaen 16.6.2015

Sopimusmenettelyn tavoitteet (1/2) Hyvää MAL-sopimusmenettelyssä Valtion kanssa yhdessä tekemisen kumppanuus Kehitystä todennettavissa, ajattelu kuntalähtöisyydestä seutulähtöiseksi Seudun yhteinen edunvalvonta valtion suuntaan yksittäisiä kuntia vahvempaa ja tuloksellisempaa Rasu ja MAL toimivat hyvin toisiaan tukien Tavoitteet MAL3-sopimukselle 16.6.2015 Selkeä ja ytimekäs sopimus, jonka sisältö päättäjillä mielessä Pitkän aikavälin visio näkyviin ja siihen sitoutuminen Strategisesti merkittävät konkreettiset sopimusajan toimet, joissa valtio vaikuttajana ja jotka edistävät vision toteutumista lyhyellä aikavälillä: elinvoima, infra, joukkoliikenne, T&K, työllisyys

Sopimusmenettelyn tavoitteet (2/2) Toivotut kumppanuudet MAL3-sopimuksessa kuntien ja valtion välinen sitoutuminen kehittämistoimiin Pirkanmaan liitto mukaan valmisteluun: seudun kehityksen yhteiset tavoitteet, rahoitusmekanismit valmistelu aikaista laajemmin: kauppakamari, Pirkanmaan yrittäjät, asuntorakentajat Entä jos ei uutta MAL-sopimusta Kuntien keskinäinen MAL-sopimus, jolla sovitaan kuntien vallassa olevien asioiden edistämisestä Jatketaan nykyistä seurantakäytäntöä rakennesuunnitelman seurantana, kytkös maakuntakaavan seurantaan 16.6.2015

Teemat ja kärjet (1/2) Yleistä MAL-aiesopimukseen samoja viestejä kuin seudun välittämissä hallitusohjelmaja budjettitavoitteissa. Aiesopimukseen tulee saada Rakennesuunnitelman toteutusohjelman mukaisia isoja strategisia kokonaisuuksia ja niiden sisään konkretisoivia sopimuskauden toimenpiteitä. Esimerkkeinä isoista kokonaisuuksista lentoasema/-liikenne, HHT, asemanseudut. Nopeat toimenpiteet ja kokeilut tukemaan isoja strategisia kohteita. Pitkän ajan tavoitteita tulee sisällyttää aiesopimukseen, jotta pysyvät edistettävien asioiden listalla. Erikoiskohde: elinvoimaa sopimuskauden kestävällä nuorisotyöllisyys-pilotilla: konkreettiset tavoitteet kunnat-valtio-ammattijärjestöt jne. -kumppanuudelle. MAL-aiesopimus keskittyy seudun ydinrakenteen ja ulkoisten yhteyksien kehittämiseen. Seudun ja kuntien toimissa on huomioitava lisäksi ydinseudun ulkopuolisten alueiden kehitys ja kehittäminen (keskus-maaseutu -kokonaisuus vahvuudeksi) 16.6.2015

Teemat ja kärjet (2/2) Joukkoliikenne Asuntotuotanto Yhteydet seudulle Saatu aikaan hyviä tuloksia, jatkotyötä tarvitaan edelleen: palvelutaso, luotettavuus. Olennainen tekijä yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä. Asemanseudut koko seutua palveleva kehityskohde, tarvitaan valtio-kumppanuutta. Raide ja bussi yhdeksi järjestelmäksi kunnilla vastuu sujuvuudesta. Miten toimijat saadaan mukaan? Rahoitusinstrumentit houkutteleviksi: valtion toimet Asuntotuotanto + joukkoliikenne. Erityishuomiota kohtuuhintaiseen asumiseen: ARA ja muu kohtuuh. Seutu monipuolisen asuntotuotannon ja joukkoliikenteen edelläkävijäksi. Keskustat, aluekeskukset, raja-alueet Kehittäminen heijastuu laajasti MALPEen. Lentokenttä/-liikenne tähtihankkeeksi: henkilöliikenne + rahti. Rahti synnyttää yritysmaankäyttöä kentän läheisyyteen. Kv. yritysten houkuttelu. HHT, päärata. Myös tämä vaatii valtiokumppanuutta. Valtatiet 16.6.2015

Prosessi: Miten varmistetaan sopimuksen hyväksyminen valtuustoissa? Kunnilla oli hieman erilaisia näkemyksiä valtuuston osallistamisesta mm. kuntakoosta johtuen. Tarvetta koettiin toisaalta sekä runsaaseen keskusteluun (cafe-learning työskentelyyn) että vasta konkreettisia ehdotuksia sisältävän sopimusluonnoksen käsittelyyn. Alla yksittäisiä ehdotuksia: Valtuustokäsittelyssä tulee nojata rasu 2040 päätökseen sen periaatelinjauksia kirkastaen. Valtuustolle infoja/valtuustoseminaari/seutufoorumi, jossa hyödynnetään MAL2 väliarviointia MAL3 lähetekeskustelun pohjaksi Kunnallishallituksille yhteinen työseminaari Kuntien talousarvioihin valmistellaan yhteinen maininta sopimuksesta Sopimukseen ei tulisi ottaa asioita, joissa kunnat ovat keskenään eri mieltä. Valtuutettujen informointiin eri vaiheita kuvaavaa lyhyttä tiedotetta. Informointi mielummin usein ja kevyesti, kun harvoin ja raskaasti. Voisiko kunnallishallitus hyväksyä lopullisen sopimuksen valtuuston sijaan?

Prosessi: Miten ja mitä sidosryhmiä tulisi huomioida? Osallistamisen tavoitteena on vahvistaa alueen toimijoiden sitoutumista ja yhteistä viestiä edunvalvonnassa. Keskeiset sidosryhmät ovat elinkeinoelämä, mm. Kauppakamari, ja maakunnan liitto. Myös kuntien kaavoitus ja tekniset lautakunnat tulee osallistaa Kansalaisjärjestöt alkavat kiinnostua kaupunkiseudun kehittämisestä Järjestetään laajalle sidosryhmäjoukolle yhteinen MAL-foorumi, jossa yhteinen osuus ja teemakohtaiset työskentelyt. 16.6.2015

MAL3-aiesopimuksen valmisteluprosessi

Miten aiesopimus syntyy/matti Vatilo, YM, 27.5.2015 Alkutoimet: ongelmien kartoitus, tavoitteiden asettaminen, osapuolten tunnistaminen, aloituspäätös Sisällön valmistelu: yhteinen näkemys seudun tarpeita, valtion tavoitteet ja reunaehdot, muiden relevanttien osallisten tavoitteet Neuvotteluprosessi: oleellista riittävät resurssit ja toimivalta, kunnollinen projektinhallinta, kytkentä asian kannalta tärkeisiin prosesseihin (kaavoitus ym.) Päätöksenteko: vie aikansa, kytkennät talousarvio- ja kehysmenettelyihin, luottamusta rakentava menettely Toteuttaminen ja seuranta: vastuunjako, aikataulut, seurantaindikaattorit, riittävä sitoutuminen mahdollistamalla korjaavat toimenpiteet Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10

MAL3-aiesopimusprosessi Tampereen kaupunkiseudulla Kuntien hallitukset ja valtuustot Yhteiskokous valtion kanssa Valmistelun käynnistäminen Tavoitteet/ Luonnos Alustava ehdotus Kuntakohtaiset käsittelyt tarpeen mukaisesti 10.9.2015? Ehdotus Tammikuu, valtuuston päätös Seutuhallitus 27.5 ja 24.6 26.8/23.9, tavoitteet Lokakuu 26. 16.12, päätösesitys Seudun asiantuntija työryhmät 11.6 14.8/28.8 9.10 4.12, päätösesitys Kuntajohtajakokous Seutufoorumi Sidosryhmien MALfoorumi Toukokuu Elokuu Syyskuu Marraskuu

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja Tampereen kaupunki

Lukiokoulutuksen tarve ja verkko

Lukioverkko kaupunkiseudulla Lukiot Tampere, kunnalliset (7) Hatanpään lukio Tampereen teknillinen lukio Sammon keskuslukio Tammerkosken lukio Tampereen klassillinen lukio Tampereen lyseon lukio Tampereen aikuislukio Tampere, ei-kunnalliset (5) Kehyskunnat (6) Oriveden lukio Kangasalan lukio Lempäälän lukio Nokian lukio Pirkkalan lukio Ylöjärven lukio Rakennus- ja muutoshankkeet Tampere Hatanpään lukion perusparannus 2009 Aikuislukion toiminta ja Messukylän lukio Sammon lukioon 2010 Kaarilan ja Tammerkosken lukioiden yhdistäminen ja siirto Sampolaan Teknillinen lukio Tredun Hervannan toimipisteen yhteyteen 2014 Klassillisen lukion muutos- ja perusparannus 2015 Kehyskunnat Kangasalle uusi lukio v. 2012 Ylöjärvelle uusi lukio v. 2012 Tredun kanssa Lempäälään uusi lukio v. 2017 Tredun kanssa Pirkkala on päättänyt uuden lukion suunnittelusta. Valmistumisaika v. 2017 Nokia?

Lukioiden opiskelijamäärät Kunnallisten lukioiden keskimääräinen laskennallinen koko kaupunkiseudulla on ollut n. 370 (2012), 380 (2013) ja 400 (2014) oppilasta. 2012 2013 2014 Tampere, kunnalliset 3546 3468 3333 Tampere, muut 2018 2021 1851 Kangasala 384 391 397 Lempäälä 307 305 305 Nokia 358 335 373 Orivesi 126 126 153 Pirkkala 221 214 224 Ylöjärvi 354 367 403 Kaupunkiseutu yhteensä 7314 7227 7039 *Yksityisten järjestäjien opp. määrät 2014 kerätty kyselyllä. Steiner koulun luvuissa on suuri poikkeama: (135) 2014 kysely vs. 308 (2013) Treen lukioverkkoselvitys

Tampereen kaupungin lukiokoulutukseen Tampereen ulkopuolelta hakeutuvat Kunta 2011 2012 2013 Nokia 106 101 100 Ylöjärvi 189 170 164 Pirkkala 116 136 141 Lempäälä 95 111 126 Orivesi 10 12 13 Vesilahti 20 21 19 Kangasala 145 155 140 2500 2250 2000 1750 1500 1250 1000 750 500 250 0 2009 2010 2011 2012 2013 Tampere 2479 2453 2347 2236 2222 Tampereen ympäryskunnat 607 640 681 706 703 Muut 220 213 205 206 201 71% 23 % 6 % Tampereelta kehyskuntiin hakeutuneita on yhteensä alle 60, joista suurin osuus on Ylöjärvellä (25)

Koulutustarve ja ikäluokat Nuorten määrä lisääntyy vuoteen 2025 mennessä n. 2200:lla nuorella, eli noin 18 %:lla Keskimääräisellä laskennallisella seudun lukiokoolla (n. 400) lisäkapasiteettitarvetta on n. kolmen lukion verran vuoteen 2025 mennessä.

16-18-vuotiaiden kehitys kaupunkiseudulla* Lukumäärä 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 Kangasala 1 057 1 022 1 046 1 055 1 088 1 109 1 170 1 270 Lempäälä 842 864 877 883 909 929 957 1 147 Nokia 1 116 1 110 1 141 1 170 1 153 1 174 1 208 1 453 Orivesi 340 332 301 294 305 306 313 340 Pirkkala 667 673 703 705 702 705 756 856 Vesilahti 184 202 199 199 202 213 223 226 Ylöjärvi 1 180 1 188 1 176 1 209 1 272 1 302 1 356 1 451 Tampere 6 500 6 600 6 650 6 800 6 800 6 800 6 850 7 400 *Tampereen lukioverkkotarkastelu 2014. Lähteet: Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennuste ja Tampereen kaupungin vuoden 2014 väestösuunnite

Koulutustarve kaupunkiseudulla kasvaa merkittävästi. Toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan lisää yli 2000 nuorelle, joista noin 1000 kohdentuu lukiokoulutukseen. Yhteistyöhankkeet Tredun kanssa parantavat toiminnallisia mahdollisuuksia koulutuksen ja esim. tukipalvelujen kehittämistyöhön Kehyskuntien uusien rakennusten ja kehittyvien olosuhteiden ennakoidaan lisäävän niiden vetovoimaa ja vähentävän hakeutumista Tampereelle

Tiivis talouskatsaus

3 500 000 Koulutuksen kustannukset 3 000 000 25 000 000 2 500 000 20 000 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 Tukipalvelujen kustannukset Opetuksen kustannukset Kustannukset yhteensä 15 000 000 10 000 000 5 000 000 Tukipalvelujen kustannukset Opetuksen kustannukset Kustannukset yhteensä 0 0 Tampere Yhteiskustannuksiin on sisällytetty sis. pääoma ja kiinteistönhuoltokulut. Tukipalvelut käsittävät hallinnon ja ruokailun.

Koulutuksen kustannukset/opiskelija 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Ylöjärvi Tukipalveluiden kustannukset Opetuksen kustannukset Kustannukset yhteensä Yhteiskustannuksiin on sisällytetty sis. pääoma ja kiinteistönhuoltokulut. Tukipalvelut käsittävät hallinnon ja ruokailun.

Valtion- ja kunnan osuudet/opiskelija 9000 8000 7000 6000 5000 4000 Kunnan osuus/opiskelija Valtionosuus/opiskelija 3000 2000 1000 0 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Ylöjärvi Seudun kaikki kunnat sijoittavat rahaa lukiokoulutukseen valtionosuuden lisäksi. Pienin osuus oppilasta kohden on Pirkkalassa ja suurin Ylöjärvellä.

Havaintoja Opetuksen kustannuksissa on jonkin verran eroja Eroavaisuuksia kuntien välillä kunnan sijoittaman ns. oman rahan määrässä aiheuttavat erityisesti kiinteistö- ja pääomakulut Tukipalveluissa pieniä eroavaisuuksia esimerkiksi ruokailukustannuksissa Pääosin erot syntyvät kiinteistöihin liittyvistä kustannuksista Kustannuseroissa näkyy myös kunnan mahdolliset panostukset laajempaan opetukseen

Tietoja lukioiden toiminnasta ja opetuksesta

Lukiokoulutuskysely 2015 yhteenveto Tampereen kaupunkiseutu toteutti lukiokoulutuskyselyn lukiokoulutusta järjestäville jäsenkunnilleen 2015 Kysymysten perusta oli sama kuin OKM:n suunnittelema kysely toisen asteen koulutuksen järjestämislupia hakeville Tavoitteena selvittää seudullista tilannekuvaa lukuja syvemmältä Aihepiirit: Toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset lukiokoulutuksen järjestämiseen Yhteistyömuodot alueen muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa Kuvaus pysyvistä yhteistyökäytänteistä työelämän tai muiden keskeisten sidosryhmien ja yhteisöjen kanssa Tarjottavat vieraat kielet Koulutuksen järjestämiseen tarkoitetut tilat ja välineet Lukiokoulutuksessa hyödynnettävät laadun,- vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaus/seurantatavat Opetushenkilöstön kuvaus ja keskeiset tiedot

Toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset Kaupunkiseudun lukiokoulutusta järjestävät kunnat ovat vahvoja, kaikki tärkeät edellytykset täyttäviä järjestäjiä Oppimisympäristöjä kehitetään ja modernisoidaan voimakkaasti, opetusteknologiaa lisätään laajasti koko kaupunkiseudun tasolla Kasvava väestömäärä tukee palveluiden järjestämistä Edellytykset ovat vahvat: Kasvava väestöpohja, kehittyvä ja laajeneva elinkeinoelämä

Yhteistyömuodot alueen muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa ja yhteistyö esimerkiksi työelämän kanssa Tredu yhteistyö usein hyvää ja systemaattista helppo neuvotella yhteisen kumppanin kanssa Yhteistyötä on seudullisen osaamisen kehittämisen, joidenkin verkkokurssien, kansainvälistymisen sekä tieto- ja viestintätekniikan yhteistyön muodossa Lukioilla on huomattavia eroja esimerkiksi yhteistyökäytännöissä työelämän ja korkeakoulujen kanssa, osalla lukioista tämä on systemaattista, toisilla varsin ohutta Työelämän kanssa ei ole pysyviä yhteistyökäytänteitä Työssä oppimisen kurssi yhdessä Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa.

Tarjottavat vieraat kielet Kaikilla lukioilla laaja perustarjotin kieliä (EN, SA, RA, VE ym.) Ryhmien muodostumisessa eroja, voitaisiinko yhteistyöllä saada muodostumaan esim. pitkän ranskan ryhmiä? Yhteistyöopetuksella myös harvinaisempia kieliä (esim. Orivedellä kiinan kieli) Verkko-opetuksessa yhteistyöpotentiaalia erityisesti harvinaisemmissa kielissä

Koulutuksen järjestämiseen tarkoitetut tilat ja välineet Lukiokoulutusta pidetään arvossa kaikki kunnat panostavat kiinteistöihin ja oppimisympäristöihin Uusi tiloja suunnitteilla tai rakenteilla mm. Pirkkalaan ja Lempäälään, Ylöjärvellä ja Kangasalla varsin rakennukset Tampereella aktiivista peruskorjaustoimintaa Erityisesti tietotekninen kehitys luonut modernisointitarpeita, joihin on vastattu kaikissa kunnissa

Lukiokoulutuksessa hyödynnettävät laadun,- vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaus- ja seurantatavat sekä opetushenkilöstö Kaikilla lukioilla aktiivista toiminnan seurantaa, mikä kuitenkin on hyvin eri tasoista Käytettävissä menetelmissä merkittäviä eroja ja erilaisia kuntakohtaisia tapoja (BSC, kyselyt, työsuunnitelmat, rehtorin osallistuminen opetustunneille, tulospalkkaus jne.) Opetushenkilöstö kaikissa kunnissa pätevää ja motivoitunutta Opetushenkilöstön osaamista kehitetään seudullisesti

Keskeiset johtopäätökset kokonaisuudesta

Yhdistäviä positiivisia tekijöitä Kaupunkiseudun lukiokoulutusta järjestävät kunnat ovat vahvoja, kaikki tärkeät edellytykset täyttäviä järjestäjiä Oppimisympäristöjä kehitetään ja modernisoidaan voimakkaasti Tredu-yhteistyö on usein hyvää ja systemaattista kuntien on helppo neuvotella yhteisen kumppanin kanssa Yhteistyötä on seudullisen osaamisen kehittämisen, joidenkin verkkokurssien, kansainvälistymisen sekä tieto- ja viestintätekniikan yhteistyön muodossa Opetushenkilöstö pätevää ja motivoitunutta, osaamisen kehittäminen seudullisessa hallinnassa

Esimerkkejä yhteistyömahdollisuuksista Lukioilla on huomattavia eroja esimerkiksi yhteistyökäytännöissä työelämän ja korkeakoulujen kanssa, osalla lukioista tämä on systemaattista, toisilla varsin ohutta Työelämäyhteistyössä kehittämismahdollisuus, nykyisellään kunnat huomattavan eri tasoilla yhteistyössä Tarjottavissa kielissä on eroavaisuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia Laadun ja vaikuttavuuden seurannassa on merkittäviä yhteisiä kehittämismahdollisuuksia, tällä hetkellä seurantatavat eroavat merkittävästi Opiskelija- ja oppilashuollon yhteistyökäytännöt

Kiitos!

KOHDE- JA VUOKRASOPIMUS- VERTAILU LUOTTAMUKSELLINEN NEWSEC ASSET MANAGEMENT OY TOMI VENTOVUORI & JOONA NYMAN 4.6.2015

AGENDA & TAVOITTEET ESITYKSEN SISÄLTÖ Neuvotteluiden aikataulu Kohde- ja tarjousvertailu Neuvottelun tavoitteet, jatkotoimenpiteet TAVOITTEET PALAVERILLE 4.6.2015 Kohdevalinnat sopimusneuvotteluihin Keskeisimmät vaatimukset, tarkennukset sopimusneuvotteluihin Päivämäärät sopimusneuvotteluille

AIKATAULU VALMISTAUTUMINEN Strategia NEUVOTTELUT Edistäminen Kaupankäynti PÄÄTTÄMINEN Sovitut ehdot ja hyväksyminen Tarjoukset Tärkeät saavutettavat asiat Neuvoteltavat asiat Toivelista Myönnytyslista Omistajan tavoitteiden selvittäminen Tarjouksen sisällön selvittäminen Yhteenveto Pirkanmaan ehdotuksen tekeminen Argumentointi Vastaehdotukset & myönnytykset Päätösehdotus Sovittujen asioiden kirjaaminen (yhteisymmärrys) Lopullisten sopimusehdotuksen läpikäynti ja kommentointi Taktiikan ja roolien läpikäynti 26.5.2015 Avausneuvottelut vko 24 Tarkennetut tarjoukset 4.6. Tarkennetut tarjoukset Neuvottelu Päätösehdotus vko 24/25 Esisopimus vko 25/26 Ensisijaisen kohteen valinta Lisätietopyynnöt 27.5. Kokonaisaikataulu: Tilojen haltuunotto 30.6.2016

VAIHTOEHTOISET KOHTEET TECHNOPOLIS KOY KOSKITAMMI (ex-pellava) FINNPARK (P-ANTTILA)

KOY KOSKITAMMI YLEISIÄ KOMMENTTEJA KOHTEESEEN JA TARJOUKSEEN 2.6.2015 LIITTYEN Pohjola Kiinteistösijoitus Oy sopimuskumppanina luotettava Markku Mäkiaholla mandaatti tehdä päätöksiä nopeasti Vuokraus ehdollinen kiinteistökaupalle (omistaja Sandvikin Eläkesäätiö) Nykyinen tila korkeaa raakatilaa, joka vaatii täyden remontin Tarjouksen mukaisesti omistaja remontoi tilat rakennustapaselosteen mukaisesti toimistoksi Omistaja vastaa väliseinien suunnittelusta ja toteutuksesta (pohjakuvan mukaisesti) Vuokralainen vastaa irtaimistosta (tavanomainen ehto) Vanhassa rakennuksessa haasteena sisäilmaolosuhteet (työn jälki, IV-järjestelmä), omistajan puolesta mahdollista todentaa Edustava sijainti Toimistokäyttö vastaa nykyistä asemakaavaa Autopaikat pääasiallisesti Koski-Pysäköinti Oy Sosiaalitilat (kohtuullinen erillisveloitus) ja pyöräparkit (ilmainen)

P-ANTTILA YLEISIÄ KOMMENTTEJA KOHTEESEEN JA TARJOUKSEEN 26.5.2015 LIITTYEN Finnpark Oy on Tampereen kaupungin omistama tytäryhtiö Päätöksentekoprosessi (nopeus), hankkeen rahoitus ja aikataulun varmuus? Nykyinen kaavamerkintä pysäköinti- ja liiketilaa (ei rakennussuojelumerkintää) Katutaso 319 m 2 Nykyinen tila liiketilaa, joka vaatii täyden remontin Tarjouksen mukaisesti omistaja remontoi tilat rakennustapaselosteen mukaisesti toimistoksi Omistaja vastaa väliseinien suunnittelusta ja toteutuksesta (pohjakuvan mukaisesti) Vuokralainen vastaa irtaimistosta (tavanomainen ehto) Vanhassa rakennuksessa haasteena sisäilmaolosuhteet (työn jälki, IV-järjestelmä) Tulee saada varmuus ikkunoiden riittävälle koolle ja siten toimiston valoisuudelle 2 305 m 2 Kiinteistössä kattavasti autopaikkoja (markkinahintaisia) Sosiaalitilat voidaan rakentaa (vuokralaisen vuokrattavaa alaa)

TARJOUSVERTAILU Huomioita: 2-4 vapaakuukautta, efektiivinen vuokrataso 10 v. sopimus (4 vapaa-kk): 19,28 /m 2 /kk 8 v. sopimus (2 vapaa-kk): 20,74 /m 2 /kk Kellariin voidaan rakentaa 95 m²:n sosiaalitilat, vuokrataso 8,1 /m² Ei huomioitu yo. kokonaisvuokratasossa / neliöissä

TARJOUSVERTAILU Huomioita: Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:ltä hyvä vastaantulo Joustava sopimus Suurimman riskin periaate : vuokranantajan näkökulmasta 8 vuoden määräaikainen sopimus (huolimatta optiosta) 3.6. Markku Mäkiaho myöntänyt lisäksi 2 vapaakuukautta, efektiivinen vuokrataso 20,36 /m 2 /kk

TARJOUSVERTAILU Huomioita: Pakolliset palveluveloitukset 2,72 /m 2 /kk Kokonaisvuokraan jyvitetään yleisiä tiloja 15 % Hyötyala 2 450 m 2 Hyötyalan mukainen todellinen kokonaisvuokra 29,03 /m 2

TARJOUSVERTAILU Efektiivinen vuokratuotto (huomioi vuokravapaat kuukaudet) vaalean sinisellä Technopolis: todellinen vuokrataso suhteutettuna käytössä oleviin neliöihin Sopimuksen mukainen kokonaisvuokrataso Pinta-alat: P-Anttila 2 624 m 2 Koy Koskitammi 2 534 m 2