TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari 7-13 johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sorvanto Jarkko vt. kaupunginjohtaja Ylöjärvi Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Neilimo Kari 8 vuorineuvos Virkkunen Toni 8 toimitusjohtaja Kurunmäki Kimmo 8 seutusuunnittelupäällikkö TKS Räikkönen Hannele 8-9 EU-yhteysjohtaja 1/17

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 7 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 8 AIRRPORT-KONSEPTI, VAIHEEN 2 TULOKSET 4 9 KAUPUNKISEUDUN EU-YHTEYSTOIMINTA, TULOKSET 2014 JA TAVOITTEET VUODELLE TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 6 *** 9 11 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN 9 * TAMPEREEN ALUEEN PALVELUKIINTEISTÖT ENERGIATEHOKKAIKSI (TAPRE), LOPPURAPORTTI TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAKENNE- JA RAHOITUSUUDISTUS, JATKOKÄSITTELY KESKUSTELTAVAT ASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17 2/17

3 ****** 7 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 9.1., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Hallitusohjelmatavoitteet Hyväksyntä tässä kokouksessa. Seutuhallituksen PN käsittelyssä Paikkatietohanke Hanke jatkovalmistelussa JP, PN KJKn varapuheenjohtajien nimeäminen Esillä tässä kokouksessa OV. 3/17

4 8 AIRRPORT-KONSEPTI, VAIHEEN 2 TULOKSET Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus hyväksyi AiRRport-konseptin 2 vaiheen käynnistämisen Työn tavoitteena oli kehittää helmikuussa 2014 esiteltyä AiRRport- konseptia kansallisena ratkaisuna, selvittää sen toteutusedellytykset kaupunkiseudulla, kuvata toteutusvaihtoehdot sekä tehdä ehdotus konseptin vaiheittaisesta toteuttamisesta. Työn pohjalta kunnilla ja muilla toimijoilla olisi tämän jälkeen edellytykset tehdä päätös varsinaisen toteutuspolun käynnistämisestä ja toteutusvaiheen valmistelusta. Hankkeen euron rahoitukseen osallistuivat kaupunkiseudun kunnat, maakuntaliitto ja kauppakamari. Työn ovat toteuttaneet ns. AiRRport-Group, jonka puheenjohtajan on toiminut vuorineuvos Kari Neilmo. Pääkonsulttina on toiminut Ramboll Finland. Tuloksia on esitelty Tampereen ja Pirkkalan pormestareille sekä kaupunkiseudun ja maakunnan edustajille Työvaihe 2 on päättymässä ja tulokset julkistetaan medialle. Työvaiheessa on konkretisoitu ja täydennetty visiokonseptin elementtejä. Työssä on parannettu myös vision kytkentää kansalliseen aluekehitykseen sekä kaupunkiseudun maankäytön linjauksiin. Kari Neilimo ja Toni Virkkunen esittelevät hankeen tulokset kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa Kuntajohtajakokous Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä tiedoksi hankkeen tulokset käydä keskustelun hankkeen toteutusvaiheen käynnistämisestä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 4/17

5 9 KAUPUNKISEUDUN EU-YHTEYSTOIMINTA, TULOKSET 2014 JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen EU-toimiston toiminta vuosina keskittyy Tampereen vetämiin Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) ohjelmakokonaisuuksiin älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus ja niiden eurooppalaisiin ulottuvuuksiin. EU-toimisto seuraa myös rahoituskauden ohjelmia varsinkin rakennerahastot, TEN-T ja Horisontti2020 ja osallistuu tarvittaessa niitä koskevaan edunvalvontaan. Tämän lisäksi EU-toimisto järjestää räätälöityjä asiantuntijavierailuja Brysseliin alueen toimijoista (varsinkin yliopistot) koostuville ryhmille EU-osaamisen ja - asiantuntemuksen lisäämiseksi. EU-toimiston merkittävimmät työkalut INKA ohjelmakokonaisuuksien edunvalvonnassa ovat Vanguard Initiative (jonka puheenjohtajana Pirkanmaa/EU toimisto toimii tammikesäkuussa 2015), ERRIN -verkosto, EIP on Smart Cities and Communities Action Clusters ja Eurocities. EU-yhteysjohtaja Räikkönen selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää keskustella EU-yhteystoiminnan tavoitteista vuodelle Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/17

6 10 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta. Hallituskauden vaihtuessa on tarpeellista päivittää kaupunkiseudun tavoitteet hallitusohjelmatyölle. Yleistä Tampereen kaupunkiseutu on Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu, joka yhdistyy pääkaupunkiseutuun Suomen kasvukäytävän, HHTvyöhykkeen, kautta. Kaupunkiseudulla on asukasta, ja se kasvaa asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Tuolloin kaupunkiseutu edustaa puolen miljoonan väestöpohjaa. Tampereen kaupunkiseudun kunnilla on yhteisesti hyväksytyt kasvuvisiot ja suunnitelmat niiden toteuttamiseen. Alueen kasvu pohjautuu omaehtoiseen kehittämistyöhön, minkä lisäksi maan hallituspolitiikalla ja valtio-kunta -kumppanuudella on suuri merkitys sen toteutumisessa. Tavoitteet Hallitusohjelmaa laaditaan vaikeassa kansantalouden tilanteessa. Tämä vaatii ohjelmakirjauksilta strategisuutta, joka mahdollistaa joustavan toimeenpanon. Seuraavat teemat ja tavoitteet tulisi nostaa hallitusohjelmaan: 1. Suuret kaupunkiseudut johtavat Suomen kasvuun Kaupunkiseutujen merkitys Suomen kasvun moottorina on ensiarvoisen tärkeä. Pääkaupunkiseutu ja Tampereen kaupunkiseutu välialueineen muodostavat Suomen merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden, joka jo nyt toimii yhtenäisenä työmarkkina-alueena. Kaupunkiseutujen kehittämisessä tulee huomioida metropolialueen lisäksi muut suuret kaupunkiseudut. Ne tarjoavat kasvua tukevat innovaatioympäristöt ja kansainvälistymisen mahdollisuudet. Myös palveluliiketoiminnan kehitys on vahvinta juuri suurilla kaupunkiseuduilla. Suuret kaupunkiseudut työskentelevät tavoitteellisesti myös asuntopolitiikan ja liikennepolitiikan uudistamisessa sekä ilmastopäästöjen vähentämisessä. Sopimuspolitiikan tulee jatkossakin olla vaikuttava väline suurten kaupunkiseutujen ja valtion yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. 6/17

7 2. Saavutettavuus lisää kilpailukykyä Lentoliikenteen, raiteiden ja maanteiden muodostama verkko on keskeinen tekijä elinkeinojen kilpailukyvylle, ihmisten liikkuvuudelle ja alueiden kansainvälistymiselle. Tampere-Pirkkalan lentokenttä tulee kehittää Suomen kakkoslentoasemaksi. Tampereen uutta AiRRport lentokenttäkonseptia tulee edistää osana Suomen tulevaisuuden lentoliikenteen ja Tampere- Pirkkalan lentoaseman kehittämistä. Osana Ten-T ydinverkkoa tulee kehittää pääradan välityskykyä välillä Riihimäki Tampere Seinäjoki, sekä priorisoida valtateiden 3, 9 ja 12 parantamista. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen vetovoimaisin kaupunkiseutu, jonka väestö kasvaa nopeasti. Sisäisen liikenteen toimivuudella ja liikenteen kasvun ohjaamisella joukkoliikenteeseen on tärkeä merkitys kaupunkiseudun toimivuudelle ja vetovoiman vahvistamiselle. Tampereen kaupunkiseudun sisäisen liikenteen kehittämisessä tulee varmistaa Tampereen raitiotien toteutus ja seuturaitiotien suunnittelu sekä joukkoliikenteen tuen ja lähijunaliikenteen vuorotiheyden lisääminen. Valtion pitää olla aktiivinen asemanseutujen kehittäjä Tampereen kaupunkiseudulla. 3. Kehittämiskärkien priorisoinnilla lisää työpaikkoja Suurille kaupunkiseuduille kertynyt osaaminen ja niiden tarjoamat koulutusmahdollisuudet edistävät uusien työpaikkojen syntymistä. Elinkeinorakennetta tulee uudistaa ja panostaa uusien toimialojen kasvuun. Työllisyyskehityksen vaikutukset kasautuvat suurille kaupunkiseuduille. Rakenteellisista ja suhdannesyistä johtuva työttömyys heikentää aluetaloutta ja elinvoimaa. Kehitys tulee kääntää panostamalla teollisuuden uudistumiseen ja uusien osaamisintensiivisten työpaikkojen synnyttämisen. Kasvun kärjiksi tulee nostaa digitalisaatio, cleantech ja materiaaliteknologia sekä vähähiilisyyttä tukevat toimialat. Digitaalisaatio tukee älykkäiden ja avoimien kaupunkien rakentamista samoin kuin kasvavien hoivamarkkinoiden tuoteinnovaatioita. Kaupunkiseudun alueilla työpaikkoja tulee synnyttää biotalouteen. 7/17

8 Korkeakoulusektorilla tulee tähdätä uusiin sisältöihin ja niitä tukeviin vahvoihin yksiköihin tukemalla korkeakouluverkon toiminnallisia ja rakenteellisia ratkaisuja. 4. Kuntien uudistumista tulee tukea Kuntia tulee tukea sote-uudistuksen toimeenpanossa. Uudistuksen jälkeen kuntien asema elinvoiman kehittäjänä ja demokraattisena hallinnontasona tulee säilyä vahvana. Kun kunnille osoitetaan uusia tehtäviä tai velvoitetaan niitä hoitamaan nykyisiä tehtäviä, tulee perustuslaissa turvattua rahoitusperiaatetta valtion ja kunnan välillä kunnioittaa. Asia käsitellään seutuhallituksessa Esitys seutuhallitukselle on edellä olevan mukainen. Esitys on postitettu seutuhallitukselle Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan: hyväksyä kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet ja toimittaa tavoitteet puolueille, kaupunkiseudun kansanedustajaehdokkaille, Pirkanmaan maakuntahallitukselle, Pirkanmaan ELY-keskukselle, jäsenkunnille, muille suurille kaupunkiseuduille ja medialle. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/17

9 *** 11 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN Seutusihteeri Pohjonen Perussopimuksen mukaan: Yhtymäkokous valitsee kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä valitsee tarkastuslautankunnan jäsenet ja varajäsenet. Perussopimuksen 6 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Yhtymäkokouksessa on tarkoitus käsitellä seutuhallituksen ja tarkastuslautanunnan nimeäminen toimikaudelle Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: kuntajohtajakokous päättä omalta osaltaan että yhtymäkokous kutsutaan koolle klo ja että kokouskutsun antaa seutuhallituksen puheenjohtaja. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/17

10 * 12 TAMPEREEN ALUEEN PALVELUKIINTEISTÖT ENERGIATEHOKKAIKSI (TAPRE), LOPPURAPORT- TI Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen Palvelukiinteistöjen energiatehokkuus oli seudullisteni nfrapalvelujen talousarviotavoite Sitä on toteutettu TAPRE-hankkeen avulla, jonka vastuuorganisaationa toimi Tampereen tilakeskus. Hankkeen päätavoite oli parantaa osallistujien valmiuksia saavuttaa energiatehokkuustavoitteensa. Hankkeessa oli mukana yli 30 eri osapuolta: kaupunkiseudun kunnat, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen ev.lut.seurakuntayhtymä, Pirkanmaan Osuuskauppa, Kesko, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, Tekes, Motiva, ELY ja alueen rakentamis- ja suunnittelualan yrityksiä. Konsultteina toimivat AX-Suunnittelu, Airix Talotekniikka ja Granlund Tampere. Hankkeen vetäjänä toimi Tampereen kaupungin Tilakeskus liikelaitos. Hankkeen kehitysvaihe kesti ja vuonna 2014 on järjestetty kehitettyjen suunnittelutyökalujen koulutusta ja käyttöönottoa eri tahojen pilottikohteissa. Kuntien pilottikohteet olivat: Kangasalan lukio, Liuksialan päiväkoti ja Kyötikkälän alakoulu-päiväkoti, Lempäälän Otsonmäen päiväkoti, Pirkkalan Toivion koulu, Tampereen Luhtaan päiväkoti, Sähkölaitoksen Lämpötalo ja Valo-kiinteistö sekä Ylöjärven Metsäkylän koulu Hankkeesta on valmistunut loppuraportti sekä 13 erilaista dokumenttia Haahtela -kiinteistönpitojärjestelmään rakennuksen elinkaaren eri vaiheisiin. Niiden avulla toteutetaan energiatehokkuutta kiinteistöjen eli elinkaarivaiheissa. Hankkeen tavoitteissa onnistuttiin mutta käytännön kohteiden eli kiinteistöjen toteutusten aikataulujen vuoksi dokumenttien pilotointi ja testaus jatkuu vuosia ja työtä tulee tukea ja seurata. Liite: - Loppuraportti Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: kuntajohtajakokous päättä omalta osaltaan merkitä loppuraportin tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/17

11 13 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAKENNE- ja RAHOITUSUUDISTUS, JATKOKÄSITTELY Seutujohtaja Nurminen Hallitus on antanut eduskunnalle esitykset toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistusta toteuttavasta lainsäädännöstä. Rakenneuudistuksen tavoitteet ja toteutus Uudistuksen tavoitteena on tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Tarkoituksena on uudistaa merkittävästi toimintatapoja ja rakenteita sekä sopeutua tilanteeseen, jossa koulutuksen vähentyvät voimavarat käytetään entistä vaikuttavammin ja tuottavammin. Rakenneuudistuksella tähdätään elinvoimaiseen ja monipuoliseen lukiokoulutuksen järjestäjäverkkoon, joka muodostuisi erilaisista järjestäjistä, jotka voivat palvella yhtä kuntaa laajempaa aluetta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko muodostuisi monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Ylläpitäjät hakevat järjestämisluvat 2015 vuoden aikana. Uudistuksen keskeiset periaatteet ovat ylläpitäjäneutraliteetti ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus. Rakenteiden rinnalla uudistetaan rahoitusjärjestelmää ja rahoituksen tasoa. Koulutuksen rahoitus pohjautuisi jatkossa toteutuneen kustannustason sijasta valtion talousarvion määrärahatasoon sisältäen kunnan rahoitusosuuden lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Rahoitus muodostuisi pääasiassa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista. Perusrahoituksen osuus olisi 49 % ja sen keskeinen tekijä olisi opiskeluaika. Suoritusrahoituksen osuus olisi % koulutusmuodon mukaan ja keskeinen tekijä olisi tutkintojen määrä. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan Rahoituksen osalta esitetään 4-5 vuoden siirtymäaikaa. Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Lailla on tarkoitus muuttaa lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevia säännöksiä. Vanhojen säännösten perusteella myönnettyjen koulutuksen järjestämislupien voimassaolo päättyisi. Järjestämisluvista päättäisi edelleen opetus- ja kulttuuriministeriö. Ohjeet uusien järjestämislupien hakemiseksi saata- 11/17

12 neen kuntiin lakiehdotuksen tultua hyväksytyksi. Järjestämislupien myöntämistä arvioidaan seuraavin kriteerein: Lukiokoulutus, mm.: - Koulutuksen tarve (riittävä opiskelija- ja väestöpohja) - Taloudelliset edellytykset (vakavaraisuus, kustannustehokkuus, valtion- ja kuntaosuuksien riittävyys, opiskelijamäärän vakaus) - Ammatilliset edellytykset (opetuksen laatu, tilat ja välineet, henkilöstön kelpoisuus, yhteistyösuhteet, toimintajärjestelmä) Ammatillinen koulutus, mm.: - Alueellinen ja/tai valtakunnallinen koulutustarve - Hakijan ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän järjestämiseen - Hakijan toimintajärjestelmä ja laadun hallintamenettely Vaikutusten arviointia Koulutuksen säätelyn uudistaminen vahvistaa ministeriön ohjausvaikutusta. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan valtion rahoitus vähenisi n. 260 milj. euroa vuositasolla. Uudistuksen vaikutukset kaupunkiseudulla arvellaan olevan selkeimmät rahoituksen supistumisessa. Alueen ammatillinen koulutus on koottu yhdelle järjestäjälle Tredulle, jossa järjestäjäverkkoa koskevat kriteerit täyttyvät selkeimmin. Koelaskelmien mukaan rahoitusuudistus vähentää Tredun resursseja 2,8 %:lla. Ennusteet ydinkaupunkiseudun väestönkehityksestä ja yli 16-vuotaiden määrästä tukevat puolestaan lukioiden edellytyksiä täyttää koulutustarpeen sekä taloudellisten ja ammatillisten edellytysten kriteerit. Koelaskelmien mukaan rahoitusuudistuksen vaikutus lukioita ylläpitäviin kuntiin vaihtelee -8.6%:sta (Ylöjärvi) + 11,2 %:iin (Orivesi). Eteneminen kaupunkiseudulla Kuntajohtajat käsittelivät asiaa ja päättivät, että yhteisen tahtotilan selvittämiseksi kunnat käynnistävät valmistelevat keskustelut päättäjiensä kanssa toisen asteen yhteistyön syventämisestä neljän vaihtoehtoisen etenemismallin arvioinnilla: 1) Vahvistetaan nykytilaa 2) Syvennetään Tampereen ja kehyskuntien lukioiden yhteistyötä 3) Syvennetään Tredun ja kuntien lukiokoulutuksen yhteistyötä 4) Tarkastellaan koko toisen asteen kokoamista yhden järjestäjän alle Asian käsittelyä sovittiin jatkettavaksi kuntakeskustelujen jälkeen tammikuussa /17

13 Liite: - PP-esitys: Toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistus ja kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen tarkastelu Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää käydä läpi asian käsittelyvaiheen kunnissa ja varautua asian jatkokäsittelyyn Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kari Kankaala poistui kokouksesta. 13/17

14 14 KESKUSTELTAVAT ASIAT (45 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: SOTE-uudistuksen toimeenpano. Kuntajohtajakokouksen varapuheenjohtajien nimeäminen: Erkki Paloniemi 1. vpj. vuoden 2015 loppuun ja Jaakko Joensuu 2. vpj. vuoden 2015 loppuun. Seuraavana vuonna Jaakko siirtyy 1. vpj:ksi ja Juha Kuusistosta tulee 2. vpj. Seuraavana vuonna Juha siirtyy 1. vpj:ksi ja kehyskuntien asukasluvultaan suurimman kunnan edustaja Eero Väätäinen 2. vpj:ksi. Näin rullataan eteenpäin, Eero 1. vpj:ksi ja Jarkko Sorvanto toiseksi suurimman kunnan edustajan 2. vpk:si jne. Ennakkotiedot marraskuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Muutos, tammimarraskuu Muutos%, tammimarraskuu Väkiluku, Työttömyys% marraskuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,3 % ,9 11,8 Lempäälä ,7 % ,7 10,9 Nokia ,4 % ,6 14,6 Orivesi ,3 % ,9 13,6 Pirkkala ,5 % ,9 10,5 Tampere ,2 % ,4 16,7 Vesilahti ,8 % ,2 10,2 Ylöjärvi ,4 % ,3 12,0 Kaupunkiseutu ,1 % ,8 14,9 Kehyskunnat ,9 % ,4 12,2 Pirkanmaa ,6 % ,4 14, Suomi ,4 % ,5 12,5 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Keskusteltiin Pirkanmaan liiton matkailukyselystä. Asia otetaan esille seuraavassa Pirkanmaan kuntajohtajakokouksessa. Kokoustiedotteet: Sote-työryhmä /17

15 Infrapalvelujen työryhmä /17

16 15 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit Hallitusohjelmatavoitteet Paikkatietohanke Kuntaprosessien tuottavuus (Mika Uusi-Pietilä klo 10.00) AiRRport-konsepti, vaiheen 2 tulokset, Virkkunen ja Neilimo Eu-yhteystoiminnan tulokset 2014 ja tavoitteet 2015, Räikkönen Toisen asteen koulutuksen kuntakeskustelut, tilannekatsaus Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Päivähoidon sopimuksen päivittäminen Maakuntakaava ja kj:t (maakuntaliitto klo 12.00) Jätevesipuhdistamo Oy Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen Tilinpäätös 2014 Palaute seututyöryhmille vuodelta MAL2- sopimuksen seuranta v MAL3-aiseopimuksen tavoitteet ja valmistelun organisointi TA 2016 lähetekeskustelu /17

17 16 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja Viitasaari päätti kokouksen klo /17