Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen Ympäristöpolitiikasta oikeudelliseen sääntelyyn



Samankaltaiset tiedostot
Uudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät Paviljonki, Jyväskylä

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Oikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Kannustavat ohjauskeinot metsien biodiversiteetin turvaamisessa - metsänomistajien ja kansalaisten näkökulma

Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis-

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Luontovahingot ja niiden korjaaminen

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Metsien käytön ja hallinnan

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen

1 Järjestä ekosysteemipalvelut oikein!

Ekosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Pirkanmaa ja biotalous

We live in unpredictable times where the rules are. disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall.

Soiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden kestävän käytön haasteet

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Asymmetrinen informaatio

Paula Horne. Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen. Metsien ekosysteemipalvelut ja niiden kaupallinen merkitys

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Kohti kestävää ja aidosti vihreää taloutta. Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa: Synteesi ja etenemissuunnitelma

Monimuotoisuuden turvaamisen ohjaus- ja toteutuskeinojen hyväksyttävyys kansalaisten ja metsänomistajien arvioimana

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Ekosysteemilähestymistapa?

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön?

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja?

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Kumppanuus ja maaseutu

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto

Pirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet

Kestävän proteiinijärjestelmän tulevaisuus. Ari Paloviita, Jyväskylän yliopisto Tulevaisuuden proteiinijärjestelmä -työpaja, Jyväskylä 10.4.

Luonnonhoidon tarkistuslista tutuksi, virkistysarvokauppamalli yhteistyön mahdollisuudeksi. Petri Takalo toiminnanjohtaja

Biopolttoaineiden kestävyyskriteeristöjen kattavuus

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Maatalousluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus

Tervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Instituution synty: tapaus luonnonarvokauppa

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa

Katsaus luonnonvarakäsitteisiin

Onko puun hiili arvokkaampaa kuin puun kuitu? Ekosysteemipalveluiden arvottaminen. Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Pluralismi oikeustaloustieteessä

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer

Myykö museo? Tunnemmeko vierailijamme palvelemmeko heitä oikein? Markkinoinnin näkökulma Maria Pecoraro (FM, KTM) Jyväskylän yliopisto

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs

Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?

Materiaalitehokkuus ja kestävän kehityksen strategia

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Vapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Transkriptio:

Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen Ympäristöpolitiikasta oikeudelliseen sääntelyyn Arto Naskali (METLA) Juha Hiedanpää (RKTL) Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) 13.11.2007

Ekosysteemipalvelut Tuotantopalvelut Sääntelypalvelut Kulttuuripalvelut Tukipalvelut Ekosysteemissä tuotetut tavarat ja palvelut Ekosysteemi sääntelee ilmastoa, hydrologisia ja biokemiallisia kiertoja ja biologisia prosesseja Hyödyt, joita ihmiset saavat ekosysteemeistä virkistyksenä, tiedollisena kehittymisenä ja rentoutumisena Ruoka, rehu, polttoaine, puutavara, kuidut, geenit, biokemialliset aineet, lääkkeet Hiilen ja typen sidonta, tulvasuojelu, eroosion sääntely, liikaravinteiden ja saasteiden hajotus, pölytys, tuholaisten ja patogeenien sääntely Historialliset maisemat ja pyhät metsät, tieteellinen ja kasvatuksellinen tieto, virkistyksen ja matkailun mahdollisuudet, elinympäristöviihtyisyys, inspiraatio Ravinteiden kierto ja maa-aineksen muodostus

Suojelun ja käytön välitilan tunnistaminen Luonnonsuojelu: kannustavuus ja tehokkuus Ekosysteemipalvelut: palvelujen tunnistaminen ja markkinoiden luominen Luonnonvarojen kestävä käyttö: Kannustimet ekologisesti kestävään luonnonvarojen käyttöön

Vastuunjako bd:n turvaamisesta Bd julkishyödyke markkinaväliintulo Bd yksityishyödyke valtio yksityinen

Kilpaileva Poissulkeva Yksityishyödyke Päästökauppa BioBanking Ei-poissulkeva Avoin käyttö Eikilpaileva Klubihyödyke Paikallinen Biodiversiteetti Hiilen talteenotto Julkishyödyke Globaali

Property relations are a social construct and thus objects such as land and associated assets are not protected because they are property. Rather, those things (such as land) that are protected become by virtue of that conscious social action property. Daniel Bromley 2006, Sufficient Reason, p. 183

Ekosysteemipalvelujen kollektiivinen turvaaminen tekee niistä omaisuutta

Talouden yleiset opit I: Niukkuus ja omaisuus

Talouden yleiset opit II: rajaus ympäristöstä ja omistaja

Talouden yleiset opit III: instituutiot ja transaktiot

Instituutiot Instituutiot ovat kollektiivista toimintaa, joka kontrolloi, vapauttaa ja laajentaa yksilöllistä toimintaa. (John R. Commons, Institutional Economics, 1990, 69-74.) Instituutiot muodostavat kannusterakenteen, joka muokkaa yksilöllistä käyttäytymistä muodollisten sääntöjen, epävirallisten rajoitteiden ja toimeenpanon mekanismien kautta. (Douglass North, Understanding the Process of Economic Change, 2005, 67.)

Institutionaalisen taloustieteen mukaan transaktio on tutkimuksen analyysiyksikkö (Commons 1990; Williamson 1996). Auktoriteetin suorittamat (authoritative) ja auktorisoidut (authorized) transaktiot (Commons 1995, 83-134). Kollektiivinen toiminta ja kannusterakenne konstituoivat telineistön ( scaffold ) inhimilliselle toiminnalle (North 2005; Clark 1997)

Transaktiossa vaihtuu oikeus. Commonsin (1990) mukaan transaktiossa vaihtuu omistus- tai käyttöoikeus tulevaan hyötyvirtaan. Williamsonin (1996) mukaan transaktiossa tavara tai palvelu siirtyy teknologisesti eriytyneen rajapinnan yli: oikeus siirtyy yhdeltä hallinnan, tuotannon tai käytön kentältä toiselle. Molemmat pätevät myös ekosysteemipalveluihin ja niiden tuotteistamiseen

Hallinnolliset transaktiot Toimintasäännöt sekä hyötyjen ja haittojen jakautuminen Manageriaaliset transaktiot Hyvinvoinnin tuotanto Neuvottelun transaktiot Hyvinvoinnin vaihto

Muutama esimerkki miten transaktiot kietoutuvat toisiinsa käytännössä

Hallinta iholla Kontrolloi ja komenna on kertatapahtuma, mutta markkinaperustainen Toistuva Normit, säännöt, standardit ja kriteerit jalkautuvat käytäntöihin? Legitimiteetti, hyväksyttävyys ja sitoumus?

Valta Komenna ja kontrolloi piilottaa toimijoiden välisen vallan, mutta Markkinat ovat vapauden tila, jossa valta on läsnä käytännöissä positiivisen ja negatiivisena fyysisenä, taloudellisena, moraalisena voimana ja palautteena. Valta ei hämärry suvereenin antamiin kieltoihin, velvoitteisiin tai käskyihin eikä se liioin hämärry epävirallisiin toimintamalleihin? mikrovalta ja itsesäätelyn sääntely?

Vapaaehtoisuus Kontrolloi ja komenna tapahtuu ylhäältä alas, mutta Kaupassa sekä ostaja ja myyjä ovat aktiivisia, sinänsä pakottomia Crowding out efekti? Vapaaehtoisuuden ja omaehtoisuuden sisältö suhteessa kannustimiin -- rationaalisuus?

Kilpailu Rajoitteet ja vapaus Keksimisprosessi Hallinto, hallinta, instrumentit, kohteet, ekosysteemipalvelut ja omistajat? Ero perinteisen ja markkinaperustaisen välillä?

Oppiminen Kontrolloi ja komenna ei edellytä toimijoiden keskistä oppimista, mutta Markkinoilla on muutettava mieltä ja tapoja, niin yksittäisten toimijoiden kuin hallinnoinnin Refleksiivisyys sekä palautumis- ja uusiutumiskyky (resilience)? yhteisevolutiivinen hallinta vs. sopeutuva hallinta?

BD-markkinoiden muodostuminen edellyttää sääntelyä Markkinoiden epäonnistuminen taustalla Kannustin kysyntään tarpeen (esim. cap-andtrade) (samalla negatiivinen kannustin) Kaupan kohteena olevien oikeuksien muodostaminen (esim. päästökiintiöt) Toteutettavuus (esim. kiinnitys) Rikkomusseuraukset (täytäntöönpano)

Esimerkki: BioBanking (NSW, Australia) Sopimus biopankkikohteesta maanomistaja - ministeriö: talletuksia (credits) bd:tä hyödyttävistä toimenpiteistä arviointiperusteiden mukaisesti; talletukset rekisteröidään, ostettavissa vapaasti; hoitovelvoitteet käytetyistä talletuksista säilyvät pääsääntöisesti pysyvästi Hankkeen toteuttaja voi hankkia biobanking -lausunnon (korvaa vaikutusten arvioinnin) ja ostaa luonnonsuojelulainsäädännön edellyttämän kompensaation (offset) Hinta määräytyy markkinoilla Alueellisia ja ekologisia rajoitteita biobanking kompensoinnille