Pluralismi oikeustaloustieteessä

Transkriptio

1 Pluralismi oikeustaloustieteessä Arto Naskali Metla/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Talouspolitiikan tehtävänä on lakien, menettelytapojen, hallinnollisten rakenteiden yms. muodollisten instituutioiden luominen ja ylläpitäminen, joilla edistetään talouden erilaisia suorituskykytavoitteita. Käytännössä oikeusjärjestelmässä tapahtuvien muutosten vaikutuksia talousjärjestelmän toimintaan on kuitenkin hyvin vaikea havaita, selittää ja ennustaa. Tässä suhteessa on tapahtunut edistystä oikeustaloustieteen (law and economics) lähestymistavan suosion lisäännyttyä

3 Tyypillinen määritelmä: Oikeustaloustiede on talousteorian soveltamista lain ja yleensä oikeudellisten instituutioiden muodostumisen, rakenteen, prosessien ja taloudellisten vaikutusten tutkimiseen. Oikeudellisia instituutioita ei enää pidetä taloudellisen järjestelmän ulkopuolelta saatuina reunaehtoina, vaan järjestelmän sisäisinä sekä selitettävinä että selittävinä muuttujina. Vallitsevien lakien olemassaolon perinteisten selitysten (oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus) rinnalle voidaan hyväksyä myös sellaisia taloudellisia käsitteitä, kuten tehokkuus

4 Oikeustaloustiede syntyi 1960-luvulla (Ronald Coase, Guido Calabresi, Henry Manne, Gary Becker, Richard Posner) luvulla oikeustaloustiede, lähinnä Posnerin kirjoitusten ansiosta, tuli nopeasti hyväksytyksi myös oikeustieteilijöiden keskuudessa. Koulukuntia: The Chicago School of Law and Economics, The New Haven School, Public Choice Theory, American Institutional Law and Economics, Neoinstitutional Law and Economics, Modern Civic Republicanism ja Critical Legal Studies

5 Alusta alkaen oikeustaloustieteellinen keskustelu on liitetty ns. Chicagon koulukuntaan (mm. Armen A. Alchian, Harold Demsetz). Keskeistä mikrotaloustieteen (tai hintateorian) suora soveltaminen lakikysymyksiin. Tässä tapauksessa lainsäädäntöä ja lakien seurauksia arvioidaan niiden tehokkuusominaisuuksien perusteella eli pidetään normatiivisena lähtökohtana sitä, että lainsäädännöllisen päätöksenteon on ennen kaikkea edistettävä tehokkuutta eli on siis aina etsittävä tehokkaita säädöksiä. Tehokkuuden käsitteenä on Pareto tehokkuus tai varallisuuden maksimointi

6 Erityisesti huomiota kiinnitettiin omistusoikeuksien rakenteeseen sekä näiden rakenteiden seurauksiin. Muuttuvien olosuhteiden mukana muuttuu myös tasapainoinen omistusoikeuksien määrittäminenkin. Mutta ajatus tehokkuudesta oikeudenmukaisuutena on Chicagon lähestymistavan eniten arvostelua osakseen saanut seikka. Kaikki oikeustaloustieteen koulukunnat eivät anna samanlaista painoa tehokkuuskriteerille

7 Chicagon koulukunnan analyysi ei kuitenkaan ole homogeeninen. Posner korostaa yhteiskunnallisen hyvinvoinnin maksimointia antaen markkinatoiminnalle toissijaisen arvon. Hyväksytään kustannus-hyötyanalyysi analyyttisena perustekniikkana ja nähdään julkisen vallan olennainen merkitys hyvinvoinnin maksimoimisessa

8 Oikeustaloustieteen kolmas lähestymistapa syntyi Yale Law Schoolissa. Sen mukaan julkisilla instituutioilla on yksityistä tärkeämpi asema. Omaisuuden käytön määrittäjänä ei pidetä omistajan omaa etua vaan koko yhteisön arvoja. Puhutaan sosiaalisesta oikeustaloustieteestä. Tämän New Haven koulukunnan kannattajat ottavat tarkastelunsa kohteeksi modernin säännellyn hyvinvointivaltion. Oikeustaloustieteen tehtävänä on määrittää julkiselle toiminnalle taloudellinen oikeutus. Korostetaan markkinoiden epäonnistumista, mistä seuraa julkisen väliintulon välttämättömyys. Merkittävin edustaja on Guido Calabresi

9 Chicagolaista paradigmaa alettiin kyseenalaistaa ja 80-lukujen vaihteessa ja keskustelu keskittyi Posnerin ehdottaman tehokkuusteesin heikkouksiin. Huomattiin, että tehokkuus ei voi olla ainoa perusta omistusoikeuksien jaolle, sillä kaikille omistusoikeuksien (varallisuuden) alkujaoille voidaan löytää ainutkertainen tehokas voimavarojen kohdennus. Syntyy kehä ja tätä päätelmää kutsutaan sirkulaarisuusteesiksi. Tehokkuusteesiä ei myöskään ole onnistuttu falsifioimaan. Kolmas ongelma on sen historiattomuus

10 Niinpä Chigacon -lähestymistavan rinnalle on noussut erilaisia institutionaalisen lähestymistavan sekä itävaltalaisen lähestymistavan oikeustaloustieteellisiä versoja. Amerikkalainen institutionaalinen oikeustaloustiede on vanhan institutionaalisen taloustieteen suora jälkeläinen. John R. Commons ( ) on keskeinen hahmo tämän koulukunnan kehityksessä. Commonsin institutionalismi sisältyy hänen kolmeen pääteokseensa: The Legal Foundations of Capitalism (1924), Institutional Economics (1934) ja The Economics of Collective Action (1950)

11 Suuri osa nykyisistä amerikkalaisen institutionaalisen oikeustaloustieteen kannattajista seuraa Commonsin luomaa perinnettä. Warren J. Samuels ja A. Allan Schmid olivat Commonsin oppilaita Wisconsinin yliopistossa. Amerikkalaisen institutionaalisen oikeustaloustieteen keskeisiä teemoja ovat: oikeustalouden evolutiivisuus jatkuvuuden ja muutoksen välinen jännite keskinäinen riippuvuus, ristiriita ja järjestyksen ongelma oikeuksien, vallan, julkisen vallan ja talouden rekonstruktio tehokkuuden ongelmallinen luonne

12 Oikeuksilla on duaalinen luonne. Jokainen lainsäädännöllinen muutos aiheuttaa kustannuksia ja hyötyjä. Jonkun henkilön mahdollisuusjoukon laajentaminen rajoittaa monia muita. Kysymys on siitä kenen eduille julkinen valta lain eli oikeuksien luomisen ja uudelleenluomisen kautta antaa tukensa. Keskeinen kysymys on se, kuka on kykenevä kontrolloimaan ja käyttämään hyväkseen lainsäädännöllistaloudellista neksusta (legal-economic nexus) eli kontrolloimaan lainsäädännöllis-taloudellista jatkuvuutta ja muutosta

13 Omistusoikeuksien dilemmat liittyvät tavalla tai toisella keskinäiseen riippuvuuteen (ulkoisvaikutusongelmiin). Kaikilla ei ole mahdollisuuksia käyttää omaisuuttaan kaikilla haluamillaan tavoilla sillä seurauksena olisi sosiaalisia ristiriitoja ja esimerkiksi ympäristön tilan huononeminen. Riippuvuus johtuu sekä voimavaran ominaisuuksista että sen käyttäjien ominaisuuksista. Taloustieteen ydinasia liittyy niukkojen voimavarojen kuten luonnonvarojen omistamiseen. Tavoitteena institutionaalinen vaikutusanalyysi

14 Vaikka instituutiot eivät olisikaan suoraan tuotannontekijöitä, niin ei voi olla instituutioista riippumatonta tuotantofunktiota. Kustannus on institutionaalisesti määräytynyt. Ympäristöhallinta edellyttää hallintainstituutiota joilla ympäristöristiriitoja ratkotaan. Arviointien ei tulisi perustua vain taloudelliseen tehokkuuteen vaan tarvitaan muita suorituskyvyn indikaattoreita kuten talouden ekologinen suorituskyky (biologinen eheys ja ekosysteemien terveys)

15 Ekosysteemin hoito: Tarvitaan ekologis-taloudellinen omistus- ja käyttöoikeusteoria uudenlainen yhteisomistus monimuotoiset, joustavat ja dynaamisen lainsäädännölliset järjestelyt kontekstispesifisyys