Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset



Samankaltaiset tiedostot
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku


Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

NIEMENRANTA EKOTEHOKKUUSTARKASTELUN TULOKSET

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Rakentamisen uudet energiamääräykset. Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia. Jyrki Kauppinen

Soveltamisala:

Tavoitteet ja toimenpiteet

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Energiatehokkuus elinkaarimalleissa. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo Pekka Mairinoja

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä?

Mansikkaniemen asemakaava

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia -Tausta ja tavoitteet

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Energiansäästö pientalojen korjauksissa

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Rakennusten energiatehokkuus 2.0

Kestävän matkailualueen suunnittelu ja rakentaminen

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Selvityksen tilanne jäljellä olevat asiat:

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON ASIANTUNTIJALAUSUNNON LIITE

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

LEED EB v4.1 uusi tapa sertifioida

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista,

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Kohti vähähiilistä rakentamista Joensuu Wood City

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Korjausrakentaminen ja päästöjen vähentäminen Miimu Airaksinen, RIL

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit

Rakennuskannan energiankulutus. BETONIPÄIVÄT Turo Eklund Helsingin Energia

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

5/13 Ympäristöministeriön asetus

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Nollaenergiakorjauksen tiekartta

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

ENERGIASÄÄSTÖ HEKAN KIINTEISTÖISSÄ

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari Pellervo Matilainen, Skanska

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista

Savon ilmasto-ohjelma

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari Taina Nikula, YM

Soveltamisala: JBR;

ENERGIATEHOKKUUS ATT 1

ISO velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

Tampereen seudun ilmastostrategian kansalaiskysely Vastauskooste Sanna Ovaska

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta. energiakampanjoitsija

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma

Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

HAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Ekopassi Loma-asumisen ekotehokkuusratkaisut

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Smart City -ratkaisut

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Matalaenergiarakentaminen

Transkriptio:

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal

Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan pitkäikäisiksi, joten nyt rakennettavien rakennusten vaikutukset Suomen energiankulutukseen ja päästöihin kestävät vuosikymmeniä. Vuonna 2050 puolet rakennuskannasta on rakennettu vuoden 2012 jälkeen. Tampereen kaupunki on sitoutunut kestävän yhdyskunnan rakentamiseen useilla eri tavoilla Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisiä sitoumuksia ovat kasvihuonepäästöjen vähentäminen 20 prosentilla ja energiatehokkuuden nostaminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. YIT sitoutuu vähentämään CO2-päästöjään 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, joka on kaksinkertainen EU:n asettamiin päästötavoitteisiin verrattuna. Päästöjen vähentäminen tukee kustannustehokkuutta ja on osa YIT:n kannattavan kasvun strategiaa. Tavoite julkistettu 17.4.2012. YIT 2 Internal

Vaihtoehtojen energiatehokkuuden arviointi Tampereen Niemenranta 16.4.2012 YIT 3 Internal

200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Alueen primäärinenergiankulutus Alueen keskikulutus, kwh/m 2 192 139 Yleissuunnitelma Yleissuunnitelma -38% 187 185-15% 135 132 119 VE1 VE2 2008* 2012 YIT 250 200 150 100 50 0 Energiansäästö omakotitalon vuosikulutuksien** määrässä mitattuna (lähtökohtana 2008 taso) 0 147 16 190 VE1 55 245 omakotitalon vuosikulutus 23 202 VE2 245 2008* 2012 YIT Toteutus 2008 energiamääräyksin Toteutus 2012 energiamääräyksin Toteutus YIT:n toteutuskonseptin mukaisesti *=2008 määräystason arvioinnissa käytetty Ympäristöministeriön esimerkkihankkeita. **=Yhden omakotitalon primäärienergian vuosikulutuksena käytetty 20.000 kwh/vuosi YIT 4 Internal

Yhteenveto Alueen energiankulutus Kaavoitusvaiheessa tehdyt toimenpiteet Vaihtoehtoja kehitetty kohti tehokkaampaa rakentamista, jolla pienennetään alueen energiankulusta. Tehokkuudella saavutettava energiansäästö on noin 16-23 omakotitalon vuosikulutuksen verran. Jatkosuunnittelun mahdollisuudet Energiasuunnittelu kulkee osana jatkosuunnittelu, minkä avulla huomioidaan esim. määräysmuutosten vaikutukset jo kaavoitusvaiheessa. YIT:n toteutussuunnitelma VE 2:n on suunniteltu toteutuskonsepti, jolla savutetaan vähintään 15% energiansäästö lähtötilanteeseen tulevilla määräyksillä ja 38% säästö kahden vuoden takaiseen määräystasoon. Verrattuna lähtötilanteeseen ja kahden vuoden takaiseen määräystason toteutukseen, VE2:een suunnitellulla toteutuskonseptilla mahdollistetaan 245 omakotitalon vuotuinen energiansäästö. VE 2:een suunnitellun konseptin VE1:n määräystason toteutuksen ero 55 omakotitalon vuosikulutuksen verran. Kuitenkin myös VE1:een on mahdollista kehittää energiatehokasta toteutuskonseptia. YIT 5 Internal

Kestävä kehitys Tampereen Niemenranta 16.4.2012 YIT 6 Internal

LEED ND arviointi Ympäristöselvitykset TEKO arviointi 100 80 Innovation and Design Process Green Infrastructure and Buildings Neighborhood Pattern and Design Smart Location and Linkage 29 60 40 14 14 44 20 0 20 20 27 12 12 VE1 VE2 Possible Points HUOM: LEED ND arviointi tehty vain niiden pisteiden osalta, jossa kaavoitusvaiheessa vaikutusmahdollisuus. Erityisesti kohdassa Green Infrastructure and buildings on suunnittelun edetessä mahdollista saavuttaa lisäpisteitä! KEKO arvioinnissa osa indikaattoreista ohitettu (Vedenkulutus/asukas 9, Sähköntuotanto 11, Passiivisen aurinkoenergian huomioiminen 13, Ulkovalaistus 14, Rakentamisen hiilijälki 19 ja Jätehuolto 20), sillä näitä ei joko ole tutkittu tai niitä ei ole vielä kaavan tekovaiheessa määritetty YIT 7 Internal

Yhteenveto LEED ND Kaavoitusvaiheessa tehdyt toimenpiteet (arvioinnissa kertyneet pisteet) Polkupyöräreitistö ja joukkoliikenteen hyödyntäminen huomioitu suunnittelussa Molempien vaihtoehtojen suunnittelussa on huomioitu vesien, biotooppien ja kulttuurihistoriallisen ympäristön suojeleminen selkeästi. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa on pyritty kestävään liikkumiseen kannustaviin konsepteihin. Parkkipaikkojen pinta-alat ja sijaintirajoitukset, joukkoliikenneyhteydet ja -infra, kevyen liikenteen yhteydet on tuotu selkeästi suunnittelun esivaatimuksiksi Molempiin vaihtoehtoihin on tuotu ratikkaliikenteen suunnitteluperusteet. Lisäksi asuntotiheyttä on kasvatettu molemmissa vaihtoehdoissa tukemaan joukkoliikennettä (YS:700as. VE1:860as. VE2 910as.) Jatkosuunnittelun mahdollisuudet Suunnittelun edetessä on mahdollista kerätä 5-10 lisäpistettä rakennusten energiatehokkuutta suunniteltaessa. YIT:n toteutussuunnitelma (VE2) VE 2:een on suunniteltu teknis-taloudellisesti toimiva toteutuskonsepti energiatehokkuuden parantamiseen. VE2:lle tullaan hakemaan ympäristösertifiointi. Myös VE1:n mahdollistaa ympäristösertifioinnin hakemisen. YIT 8 Internal

Yhteenveto TEKO arviointi Yleistä Kahden vaihtoehdon välillä ei saada ekotehokkuusindikaattoreilla näkyvää eroa, mutta vaihtoehtojen arvioinnissa voidaan hyödyntää seuraavaa listaa kaavan heikoista ja hyvistä ominaisuuksista. Ekotehokkuuden kannalta heikkoa: Aluetehokkuus on kaavan ekotehokkuuden kannalta selkein heikkous alueen luonteesta johtuen (kaavion kohta 2) Lähiviheralueissa ja viljelyssä on indikaattorin mukaan parannettavaa, tässä ei kuitenkaan ole otettu huomioon vielä kaavoittamattomia lähialueita Henkilöauton käyttö ja pysäköinti, sillä alueella on rakenteellista pysäköintiä, mutta aluetehokkuus on silti matala Ekotehokkuuden kannalta hyvää: Rakennusten energiankulutus, jos mennään toteutussuunnitelman mukaisella tasolla Hyvät joukkoliikenneyhteydet, suunnittelussa otettu myös huomioon ratikalle haasteelliset kohdat eli jyrkät kulmat ja korkeuserot, joten joukkoliikenneyhteyksillä on mahdollisuus vielä parantua Kävely ja pyöräily, sillä kävely- ja pyöräily-yhteydet palveluihin ovat lähes yhtä nopeita kuin yksityisautoilla. Tässä isoa roolia näyttelee joukkoliikennekatu. Lisäksi kaikki kävely- ja pyörätiet luvattu suunnitella luonteeltaan positiivisiksi eli miellyttäviksi. Palveluiden sijainti, lähipalveluihin on lyhyt matka ja laajempiin palveluihin on nopeat joukkoliikenneyhteydet Olemassa olevan rakennuskannan säilyttäminen YIT 9 Internal

Liitteet Energiatehokkuuslaskelmat LEED ND pisteytystaulukko TEKO arvio YIT 10 Internal