Pentti välittää >>12. Jaakko Ikonen, arjen apostoli 10 11. kaupunkilehti

kaupunkilehti Pentti välittää >>12 Politiikkaa, mm. Antti Rinne >>8 Autoilua, mm. OnniBus >>6 Kolme sivua urheilua >>14 3/2015 15.4.2015 www.sykkeessa.fi Jaakko Ikonen, arjen apostoli 10 11

2 kaupunkilehti 3/2015 15.4.2015 Oikeudenmukaisempi Suomi S euraavan eduskunnan on tehtävä täyskäännös ihmisiä eriarvoistavasta sekä tuloja terveyseroja kasvattavasta politiikasta. Tilalle tarvitaan ratkaisuja, jotka ohjaavat Suomen takaisin kansakunnaksi, joka yrittää yhdessä. Emme voi enää kuunnella Wahlroosin kaltaisia egoisteja, jotka kätkevät viesteihinsä eriarvoisuutta edistäviä tavoitteita. Yhtiöt maksavat aina voitostaan veroa siihen maahan, jossa ne ovat kirjoilla. Suomen lain mukainen yhteisöverokanta on 20 %. Suomalaiset julkiset osakeyhtiöt eli maamme suuryritykset maksoivat viimeisten verotietojen mukaan edellisellä tilikaudellaan 2 miljardia yhteisöveroa. Heidän todelliseksi veroprosentiksi osoittautui 7 %. Samana vuonna suomalaiset pien- ja pk-yritykset maksoivat maahamme yhteisöveroa 22 miljardia. Heidän veroprosentti oli 20 %. Ei ole siedettävää, että pienistä eläkkeistä ja työttömyysturvasta maksetaan suurempaa veroa kuin suuret yritykset voitostaan. Suomi palaa hyvinvointipolitiikan tielle vain uusien työpaikkojen kautta. Tämän vuoksi kaikki turhat rekrytoinnin esteet on karsittava ensi tilassa ja satsattava pienja pk-yritysten kasvuun. Nämä yritykset maksavat verot kotimaahan. Näitä yrityksiä meidän on tuettava, ei niitä suuryrityksiä, jotka verokikkailullaan syytävät rahat maastamme ulos. Suomessa on kansainvälisissä yrityksissä helpointa ja halvinta sanoa irti työntekijä. Irtisanomissuoja on saatava näissä yrityksissä EU-tasolle. Varkauden seudun kansainvälisen teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää ammatillisen koulutuksen ja Varkauden saavutettavuuden turvaamista. Tie, raide- ja lentoyhteyksien toimivuus tukee myös paikallisen vientiteollisuutemme kehitystä ja ulkomaisten yritysten sijoittumista alueellemme. Täten Viitostien ja Joensuun tien (VT 23) sekä Sorsakosken tien (Riikinvoima) rakentamista on vauhditettava. Ilkka Taipale on tehnyt vuosikymmeniä työtä saadakseen päättäjät ja ihmiset ymmärtämään, mitä on ihmisoikeusmyönteinen työttömyyspolitiikka ja ihmisten kohtelu. Käytännössä tämä tarkoittaa tänä päivänä jokaisen yksilön tilanteen riittävän laajaa kartoitusta, jotta voimme varmistua aidosti ihmisen työkyvystä. Työkyvytön ihminen kuuluu eläkkeelle, ei kortistoon. On ihmisten oikeustajun ja -turvan vastaista ajaa ihmiset inhimillisesti ja taloudellisesti mustaan aukkoon. On pidettävä huolta ihmisestä ja lopetettava ongelmien rakentaminen. Nähtävä ratkaisut. On sitten kyse nuoresta tai iäkkäämmästä ihmisestä ihmisarvo on jakamaton. Tämä ei tapahdu pelkästään lakia säätämällä, vaan aidosti välittämällä ja olemalla kiinnostunut meitä kaikkia koskevista asioista. Valveutuminen yhteiskunnallisten asioiden suhteen toimii parhaana yksilön oikeusturvana. Jatkossa kaikkien, myös nuorten, tulee tiedostaa omaa asemaansa koskevat velvollisuudet ja oikeudet. Suomi kääntyy nousuun ja alueemme ihmisten hyvinvointia voidaan edistää vain puhumalla suoraan asioista niiden oikeilla nimillä. Kansan tulee pitää kiinni oikeuksistaan, jotta jatkossa emme joudu enää nykyisen kaltaiseen tilanteeseen. Vain sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja turvallisuus voivat luoda sitä kansallista eheyttä, joka antaa uskoa huomiseen ja Suomen nousuun. Klovni Elviira ja Mukulele-lastenorkesteri ensiesiintyivät Varkauden Urheiluseurat ry:n 25vuotisjuhlassa. Tunnelman virittivät Arto Julkunen (kuvassa vas.), Kimmo Mattila, Klovni Elviira ja kontrabasson takana kurkistava Jari Lehtomäki. Aurinko paistaa, kun ukulele soi Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Ukulele tuttavallisesti sanottuna uke on rantautunut Varkauteen. Aikoinaan, 1800-luvun keskivaiheilla tämä pienikokoinen, nelikielinen kitaranmuotoinen soitin rantautui Hawaijille Madeiralta lähteneiden siirtotyöläisten mukana. Kun joukossa oli muutama puuseppä, koti-ikävissään he alkoivat tehdä pikkukitaroita. Ukulele-soitin tuo eittämättä mieleen hawaiji-musiikin, mutta sillä soitetaan myös klassista musiikkia muita musiikkilajeja unohtamatta. Yksi mainio esimerkki on The Ukulele Orchestra ofgreat Britain, joka vieraili helmikuussa Suomessa. Ympäri maailmaa konsertoinut orkesteri tulkitsee nelikielisillä soittimillaan rockin ja popin klassikoita. Orkesterista kerrotaan, että sen ohjelmistoon kuuluu biisejä mm. Lady Gagalta, Pharrell Williamsilta, Blurilta ja Daft Punkilta. Ukulelebändin ihailijoina kerrotaan olevan mm. David Bowie, Monty Pythonin Michael Palin ja Sir Paul McCartney. Miten tapahtui rantautuminen Varkauteen? Klovni Elviira eli Minnamaria Koistinen kertoo ostaneensa ukulelen vuonna 2002 sairaalaklovnina esiintymistään varten. En ollut aiemmin soittanut kitaraa, soitin näytti hauskalta ja itse opettelin sitä soittamaan. Ukulele on niin pienikokoinen ja kätevä kuljettaa. Se on hauskannäköinen ja monet ihmiset luulevat sitä leluksi. Ukulelesta lähtee kiva ääni ja se on ollut lasten kanssa ihan huippu, hän sanoo. Aloha-päivä Jaakko Ikonen toimitus@sykkeessa.fi Kannen kuva: Vesa Moilanen. Pentti Kauhanen haaveilemassa mahdollisen taidekeskuksen pääsisäänkäynnin edessä. Rantautumisen toinen aalto tapahtui viime syksynä, kun Arto Julkusen työpaikalla perustettiin ukulele-orkesteri. Syntymäpäiville piti saada ohjelmaa ja aikaa harjoitella oli pari kuukautta. Synttäreillä soitettiin Nikulele-työpaikkaorkesterilla, joka nykyisellään harjoittelee keskiviikkoiltaisin 7 10 soittajan voimin. Ja seuraava vaihe. Koistinen ja Julkunen löysivät Kimmo Mattilan ja niin Mukulele-lastenbändi, alkoi harjoitella kolmestaan marraskuun lopulla. Basistiksi löytyi bändiin Jari Lehtomäki viisi biisiä ja soinnut siitä liikkeelle. Nyt Mukulelella on hyvän matkaa toistakymmentä biisiä ohjelmistossaan, tuoreimpana hawaijilaiset lastenlaulut. Ensiesiintyminen bändillä oli perjantaina 13.3. Varkauden Urheiluseurat ry 25-vuotisjuhlassa kivalta kuulosti. Keikkoja bändillä on ihan kivasti kevään ja alkukesän aikana, mm. Vekara-Varkausfestivaaliviikon avajaisissa kesäkuun alkupuolella. Mutta sitä ennen tapahtuu jotakin merkittävää. Lauantaina 23.5. Varkaudessa vietetään ukulele-päivää siten, että aamukymmeneltä käynnistyy Ravintola Kaks Ruusussa Aloha-päivä. Sen aikana opiskellaan soittamaan ukulelea, iltapäivällä on Klovni Elviira & Mukelele-bändin lastenkonsertti ja illalla paikalliset ukeharrastajat kokoontuvat soittamaan Rimpsauksen kanssa. Arvion mukaan ukulelensoittajia on paikalla jopa kolmisenkymmentä. Kesällä Mukulele lähtee esiintymään Karkkilaan, jossa järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa iso ukulelensoittajien kesäfestivaali. Soitto-opetusta Rimpsaus-yhtyeen taustalla oleva Kauraahon kansanmusiikkiyhdistys ry pyörittää ukulelensoittajien soittopiiriä, jossa on parikymmentä soittajaa. Innostusta asiaan oli runsaasti, koska kurssi täyttyi sangen nopeasti. Tulevana syksynä opiskelu siirtyy Soisalo-opiston toimintoihin kuuluvaksi. Ukuleleen tarttumisen kynnys on matala, aloittaminen on helppoa ja jotakin saa aikaan nopeasti. Sen jälkeen soittaminen on yhtä vaikeaa kuin minkä tahansa soittimen, sanoo Arto Julkunen, joka ei suosittele hankittavaksi kaikkein halvinta soitinta. Likimain sadalla eurolla saa kunnon ukulelen, jonka sointi on hintansa väärti. Soittimia on vauvaukesta eli sopraninosta bassoukuleleen. Soittimen alkuperäinen materiaali kannessa on ollut Koa-akaasia, mutta myös kuusi ja mahonki ovat nykyisellään yleisiä. Rimpsaus-yhtyeen rumpali, Jouni Kurki Suonenjoelta, on valmistanut puoliakustisen kalamiehen ukulelen, jossa otelauta on visakoivua ja runko vanhaa tervaleppää. Hän myös valmistaa mahonkisivuisia ja kuusikantisia, perinteisen mallisia ukuleleja. Kun ukulele on varustettu mikrofonilla ja esivahvistimella, pistetään piuha kiinni vahvistimeen ja käännetään nupit kaakkoon, niin kyllä lähtee! Ukuleletouhuun ei kuulu muodollisuus eikä juuri mollisoinnutkaan. Tunnelma kääntyy duurin ja auringon puolelle. Aurinko paistaa, kun uke soi!

3

4 Ellan luokka riemastuttaa teatterissa Teksti: Vesa Moilanen Kun Happy-biisi rävähtää soimaan, näyttämölle ryntää Ellan luokka, joka on mukavin luokka mikä maasta löytyy. Peruskoulun kakkosluokka, joka ei ole mikään stereotypia malliluokasta. Luokassa annetaan tilaa erilaisille persoonallisuuksille ja luovuudelle. Tämä kaikki johtuu Ellan luokan porukasta, porukkahengestä, tasa-arvosta kaveria ei jätetä. Ja johtuu tietysti luokan luovasta opettajasta ja hänen tavastaan osata toimia kakkosluokkalaisten parissa. Kyseessä on Varkauden Teatterin tuorein, ensi-iltansa näin kevään kynnyksellä saanut koko perheen näytelmä Ella ja presidentti, jonka Jussi Helminen on dramatisoinut Timo Parvelan rakastettujen Ella-kirjojen pohjalta. Näytelmän on ohjannut Iiris Salmela, lavastus on Sami Härkösen, äänet Jussi Heiskasen, valot Marko Etelärinteen ja kampaukset sekä maskeeraukset Riikka Hakamäen. Ammattiteatterin näyttelijäkaartiin on Ellassa iltanäyttelijöistä saatu mukaan osaavia näyttelijöitä hieno juttu nuorta energiaa! Ja näytelmä kokonaisuutena on tiivistä työtä. Ellan luokka on aina toisella luokalla, koska luokalta pääseminen ei ole kaikkein yksinkertaisin juttu. Porukka haluaakin pysyä yhdessä kakkosluokalla. Yhteishenki ja yhdessä tekeminen ovat voimaa, jota tarvittaisiin monessa arkielämän asioissa myös aikuisten parissa. On mielenkiintoista kasvaa aikuiseksi näin toteaa tokaluokkalainen Ellassa. Koulutaival on pitkä ja siinä ajassa lapsissa tapahtuu paljon asioita. Koulu on merkittävässä roolissa lapsen kasvamisen kannalta. Jotta lapset oppisivat toimimaan yhdessä ja saisivat vahvistusta omiin vahvuuksiinsa Ella ja presidentti-näytelmässä on yleensä koko 2A-luokka koko ajan näyttämöllä. Tässä kuvassa myös muuta väkeä edessä vasemmalla Annikka Kaistinen, takarivissä Jukka-Pekka Löhönen, Marja Sundgren, Miika Korhonen, Markku Ryytty ja Paula Heikkinen, eturivissä vasemmalta Sakari Kautto, Janita Pulliainen, Pietari Räisänen, Lauri Jurvanen, Ville-Veikko Valtanen ja Mirja Ryytty. (Kuva: Varkauden Teatteri.) sekä voisivat kasvaa yksilöinä ymmärtäen yhdessä tekemisen ja sosiaalisten taitojen merkityksen. Vaikka koululaiset ovatkin näytelmän valokeilassa, myös aikuisten maailmassa tapahtuu. Valtataistelua, juonittelua, arkielämää kaikkinensa asioita, jotka ovat tätä päivää. Näytelmässä on huumoria, menoa ja meininkiä, mutta myös paljon ajatusta kaikenikäisille. Jokainen on omanlaisensa ja erilaisuus on voimavara, joka tulisi osata hyödyntää pelata yhteen ja tukea toinen toisiaan. Maorien perinteinen tanssi HakaHaka on näytelmässä oivallinen luokkahengennostatus. Ajatusten herättäjä Jo koulunsa käyneet voivat Ella ja presidentti -näytelmää katsoessaan verestää omaa kouluaikaansa. Opettajat hahmoina kulkevatkin monesti koko elämän ajan muistikuvissa mukana. Ainakin allekirjoittaneelle, ukki-ikäiselle, tuli mieleen kakkosluokan toimintakulttuuri suurin piirtein kuusi vuosikymmentä sitten. Ehkä joku muukin katsomossa ajatteli, että olisipa minullakin ollut sellainen luokka kuin Ellalla. Vaikka tietysti näytelmän kaltainen luokka ei voi olla täyttä todellisuutta nykypäivänäkään mutta näytelmä otti paikkansa ajatusten herättäjänä. Näytelmän lavastuksensa oman panoksensa oli antanut Varkauden Teatterin kummiluokan piirustukset Joroisten yhtenäiskoululta. Ella ja presidentti jatkaa teatterin kesätauon jälkeen syksyllä. Vielä muutama sana liittyen teatteriin Varkaudessa. Vuonna 1954 perustettu Varkauden Teatterikerho työskentelee aktiivisesti paikkakunnan teatterielämän hyväksi. Suomen Teatterikerhojen Liitto ry on myöntänyt kultaiset ansiomerkit Varkauden Teatterikerhon aktiivitoimijoille. Merkin ovat saaneet Anja Dag, Taina Leppänen, Kurt-Henrik Putkonen, Juhani Silaste ja Irma Tuovinen. Huippuartistit tähdittävät kaupunkifestivaalia Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Elokuun alussa Warkauden Nuorkauppakamari ry järjestää jo seitsemättä kertaa Sampea ja Samppanjaa-kaupunkifestivaalin. Kuudesti festivaali on toteutettu kaupungintalon vierustalla kauniissa Itsenäisyyden puistossa, joka on havaittu sopivaksi miljööltään hyödynnettäväksi isoon yleisötapahtumaan. Tulevan kesän festivaali pidetään 7. 8.8. Perinteisellä kaavalla mennään. Uutuutena on ennakkomyynnissä liput koko viikonlopulle ja myös koko perheelle tarkoitettuun ilmaiseen Lasten Sampi-päivätapahtumaan lauantaina on tulossa uudistuksia, lupaa Warkauden Nuorkauppakamarin puheenjohtaja Anne Mykrä, jonka mukaan kaupunkifestivaalin toteuttaminen on koko nuorkauppakamarin yhteinen projekti. Pääyhteistyökumppanina on Varkauden kaupunki ja muiden yhteistyötahojen kanssa neuvottelut ovat meneillään. Festivaalin rakentamistalkoisiin ovat kaikki yhteistyötahot tervetulleita. Asioita tehdään yhteiseksi hyväksi kaupungin viihtyvyyden eteen. Järjestäjätaho toivoo, että festivaalin molempina iltoina väkeä olisi paikalla parituhatta ihmistä. Sääolosuhteet ovat ulkoilmatapahtuman osalta arvoituksellisia, mutta ainakin festivaalin artistikattaus on maamme huippua. Perjantai-illan aloittaa bilebändi Lipsaset, sitten jatkaa Lauri Tähkä ja illan päätteeksi levytystauoltaan keikkalavoille palannut Neljä Ruusua. Lauantain alkuillan esiintyjänä on Varkauden oma poika Petri Hervanto, jonka jälkeen lavalle nousee bilebändi Jean S. ja illan kruunaa Katri Helena. Kolme huippuesiintyjää iltaa kohden suhteutettuna pääsylipun hintaan on hyvä paketti, sanoo Anne Mykrä ja tähdentää, että festivaalin Superteltta on kaikille avoin ja sinne voivat myös yksityishenkilöt ostaa paikkoja. Eli superteltta ei ole tarkoitettu pelkästään yrityksille tai yrityksien edustajille. Superteltassa pöytäpaikkansa saa pitää koko illan ajan ja kolmen ruokalajin illalli- Sampea ja Samppanjaa 2015-kaupunkifestivaalin järjestelyt käynnistyivät kohta viime kesän festivaalien jälkeen Festivaalipaitaa esittelivät Warkauden Nuorkauppakamari toimijoina (kuvassa vas.) Henna Miettinen, Pekka Saraketo, Anne Mykrä ja Eija Tervonen. nen sisältää luonnollisesti myös Varkauden nimikkoherkkua, sampea ja kaviaaria. Itsenäisyyden puisto on upea paikka, jota kannattaisi hyödyntää enemmänkin. Ajatellen alueen jatkokehitystä, olisi kiva, jos puistossa olisi kiinteä esiintymislava ja puistoa vähän avattaisiin isompia tilaisuuksia varten. Eri tahojen kanssa asias- ta on käyty keskustelua. Jos vain joku taho jaksaisi kerätä toimijat yhteen ja tehdä yhteisen aloitteen, toivoo kaupunkifestivaalin toteutuksessa jo pitkään mukana ollut Pekka Saraketo. Isot yleisötapahtumat ovat tervetulleita ja Itsenäisyyden puisto Pirtinvirran varrella voisi olla tapahtumien oiva pitopaikka.

5

6 Varkauden Matkakeskuksen kautta 2-kerrosbussit liikennöivät nykyisellään kahdeksan kertaa päivässä Helsingin ja Kuopion suuntaan. OnniBus.com lisää vuorojaan ja kalustoaan Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen OnniBus.com-yhtiö on monella tavalla muuttanut suomalaista joukkoliikennettä ja on strategiansa mukaisesti saanut kansalaiset takaisin linja-autoon. Vuoden 2012 alusta yhtiö aloitti yhdellä linja-autolla ja uusi yhtiö, OnniBus.com aloitti toimintansa 15 bussilla viime vuoden heinäkuun alussa. Tuosta ajankohdasta lähtien tämän vuoden maaliskuun loppupuolelle laskettuna OnniBus.com-yhtiön 2-kerrosbusseissa on matkustanut n. 1,2 miljoonaa ihmistä. Uutuutena Kuopio-Helsinki-reitille Varkauden kautta on tullut kolme uutta vuoroa. Toiminta-ajatuksemme on olla nopea, halpa ja luotettava. Suomessa joukkoliikenne on vuosikymmeniä ollut ns. auringonlaskun ala, vähenevine asiakasmäärineen. Tähän saakka joukkoliikenteessä asiakasryhmät ovat valikoituneet heihin, jotka ovat saaneet alennuksia. OnniBus.comilla on alusta lähtien ollut periaate, että alennus annetaan kaikille. Ja sotaveteraanit ovat ryhmä, joka mielestämme kuuluu matkustaa ilmaiseksi, sanoo OnniBus.comin toimitusjohtaja Pekka Möttö. Matkailutoimittajien Kilta ry palkitsikin OnniBus.comin Vuoden Hyvä Teko-palkinnolla, joka jaettiin Matkamessujen yhteydessä Helsingissä. Kilta kiitti yhtiötä erityisesti sen sotaveteraaneille ja näiden avustajille tarjoamista maksuttomista matkoista. Toimitusjohtaja Möttö sanoo onnistuneensa keräämään ympärilleen ydintiimiinsä kokeneita ja joukkoliikenneasiaan vihkiytyneitä ammattilaisia. Koko ajan on tiedetty suunta, jonne mennään. Maailmalla, kuten myös Suomessa, ala vapautuu lupasääntelystä. Meille on ollut todella positiivinen yllätys, miten paljon olemme saaneet ihmisiä linja-autoon. Mut- ta olemme vasta alussa. Linja-autoliikenteelle on aina ollut kysyntää, mutta se ei ole toteutunut siksi, että tuote ei ole ollut kilpailukykyinen nopeuden ja hinnan vuoksi, hän toteaa ja sanoo tunteneensa jopa lievää huvittuneisuutta, kun yhden auton yrityksenä toimiessa alan asiantuntijat eivät nähneet mahdollisuuksia lisätä matkustajamääriä räjähdysmäisesti. Jumiuduttiin siihen, että asiakasmäärä olisi jotenkin annettu ja esitettiin hassuja laskelmia kannattavuudesta. Toiminta kannattaa silloin, kun hinta on järkevä ja ihmisiä liikkuu riittävän paljon se on kaikkien etu. Busseja lisää OnniBus.comin tekemä asiakastyytyväisyystutkimus antaa huimia lukemia. Asiakastyytyväisyys oli täydellistä ja kolmasosa asiakkaista ilmoitti, etteivät olisi ilman yhtiön palveluja matkustaneet ollenkaan. Palveluun ja kuljettajiin asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Tulkitsen tutkimusta siten, että bussien lähtötiheys on ollut hyvä ja matkanteko nopeaa. Alusta lähtien olen sanonut, että tärkeämpää kuin hinta on matkanteon sujuvuus. Firmassa on hyvä henki ja se näkyy asiakkaiden suuntaan. Verkoston täytyy olla kattava. Meillä on yli 50 aikataulupaikkakuntaa reittikartassamme. Ja emme tähtää siihen, että ajaisimme vain silloin, kun käyttäjiä ajallisesti odotetaan olevan kaikkein eniten. Uskomme siihen, että laaja verkosto kasvattaa käyttäjämääriä kokonaisuutena pitkällä tähtäyksellä, hän toteaa. OnniBus.comin 89-paikkaisissa busseissa esteettömyys on yksi merkittävä asia. Bussit ovat matalalattiaisia ja ovat varustettuja yhdellä invapaikalla, jonka käytöstä tu- lee ilmoittaa etukäteen. Jokaiselle asiakkaalle on istuimen alla sähköpistoke mobiililaitteiden latausta varten. Lisäksi autoissa on langattomat verkot. Matkalippujen ostaminen tapahtuu verkkokaupasta, mutta myös kuljettajalta saa maksukorteilla lippuja, mikäli autossa on tilaa. Yhtiön bussit on hankittu uusina suoraan valmistajan tehtaalta. Heinäkuuhun mennessä liikenteessä on 35 autoa ja toimitusjohtaja Mötön arvion mukaan ensi vuoden maaliskuussa bussien lukumäärä on edellä mainitusta lähes tuplaantunut. Tähtäimessä on kolmen miljoonan matkustajan määrä vuosittain.yksi auto työllistää neljä kuljettajaa. Tällä hetkellä yhtiön henkilöstömäärä on vähän yli 150 työntekijää. Joukkoliikenteen käyttäminen on ympäristöteko. Se ei ole ympäristöteko, jos ajetaan tyhjää bussia. Vähimmäistavoitteena on, että bussit ovat puolillaan, ja se on hyvin saavutettu. Tässä keula kohti pääkaupungin keskustaa, jonne bussi hurauttaa vähän yli neljässä tunnissa. Solmukohta Varkaus Kuopiosta Helsinkiin Varkauden kautta ajavan OnniBus.comin palveluihin on tullut kolme uutta vuoroa, jotka lähtevät Varkaudesta klo 6.00, klo 12.30 ja klo 15.00. Vastaavasti Helsingistä Kuopioon uudet vuorot lähtevät klo 6.00, klo 10.30 ja klo 14.30. Tämä tarkoittaa, että molempiin suuntiin on päivän mittaan kahdeksan vuoroa. Varkaudesta pääkaupungin suuntaan lähdettäessä pysähtymispaikkakuntina ovat Juva, Mikkeli ja Heinola. Helsingissä päätepysäkiksi on vaihtunut Kampin matkakeskus, jonka läheisyydessä olevalta rautatieasemalta on lentobussiyhteydet Helsinki-Vantaa lentoasemalle. Lisäksi piakkoin valmistuva Kehärata mahdollistaa yhteydet lentoasemalle. Kesäkuun alusta alkaen OnniBus.com avaa reitin 6-tietä pitkin Helsinkiin. Jossakin vaiheessa tulevaisuudessa ajetaan Joensuusta poikki Suomen länteen Varkauden kautta, joka on tärkeä solmukohta. Toivon, että tämä reitti toteutuu ensi vuoden aikana, toimitusjohtaja Pekka Möttö sanoo.

7 Rengassesonki on meneillään, toteaa Auto-Soinisen yrittäjä Lauri Soininen. Autonrenkaissa kannattaa muistaa riittävä urasyvyys Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Aikanaan Suomi oli jaettu kolmeen vyöhykkeeseen, kun puhuttiin kesärenkaiden ja talvirenkaiden vaihtamisen ajankohdista autoihin. Nykyisellään kesärenkaiden vaihtamisen ajankohta keväällä on sidottu kristilliseen juhlapyhään Pääsiäiseen, jonka sijainti ajallisesti vaihtelee huhtikuussa. Eihän Inarissa kesä tule samaan aikaan kuin Senaatintorilla, toteaa Auto-Soinisen yrittäjä Lauri Soininen ja jatkaa, että poikkeuksellisen talvikauden vuoksi moni autoilija laittoi liian hätäisesti kesärenkaat autoon. Nyt huhtikuun puolivälissä on luonnollisestikin renkaanvaihtoaika. Renkaidenvaihdossa kannattaa tarkastella renkaiden kuluneisuutta ovatko renkaat kuluneet tasaisesti, laidoilta tai laikuille. Laillisen kesärenkaan minimiurasyvyys on 1,6 mm, mutta Soininen pitää viimeisenä rajana kolmea millimetriä. Uusissa renkaissa urasyvyys on 8 9 millimetriä. Kannattaa muistaa, että jos on autossa yksikin laiton rengas, niin korjauskehotuksella ei katsastuksesta selviä, vaan vaaditaan uusintanäyttö. Rengastesteissä ovat viime aikoina menestyneet myös ns. halparenkaat. Jo usean vuoden ajan halparenkaiden laatu on parantunut merkittävästi. Suuren osa halpamerkeistä omistavat isot ketjut, joilla on tietoa ja taitoa rengasasioissa. Kauko-Idästä tulee laadukkaita renkaita, sanoo Soininen, jonka mukaan pinnoitettujen renkaiden käyttö on pudonnut. Niiden ostoa ja käyttöä puoltavat enää vain ekologiset näkökohdat. Auto-Soinisella on Varkauden toimipisteessään ja Tihusniemen varastossa n. 650 rengasta ja lisää tulee kevään mittaan. Yritys myy myös uusia ja käytettyjä vanteita. Varkaudessa yrityksellä on myynnissä nelisenkymmentä edullista käyttöautoa suurin osa katsastettuna tuoreella leimalla. Käytettyjen autojen kauppiaana etunamme on myös mahdollisuus huoltoihin, joissa taataan työn osuus, Lauri Soininen kertoo. Kari Itkonen on koulutukseltaan autoasentaja ja on työskennellyt vuosikymmeniä huolto- ja korjaustehtävissä. Renkaanvaihdon yhteydessä on hyvä tarkastella auton alustapuolelta mm. suojakumien kunto. Yleissilmäys autoon kevään kynnyksellä Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Kun on likimain viisi vuosikymmentä raplannut autoja ja koneita, ei malta pitää näppejään kurissa, vaan homma jatkuu. Kari Itkonen ei malttanut jäädä eläkkeellä lepäämään laakereillaan, vaan edelleen paiskii töitä Relanderinkadun varrella sijaitsevassa yrityksessään pienkonehuolto K. Itkonen. Nykyisellään autojenhuollot menevät määräaikaishuoltoina ja ajettujen kilometrien perusteella. Ei kuten ennen puhuttiin mm. keväthuollosta ja talvihuollosta. Itkonen huoltaa edelleen autoja, vaikka hänen yrityksensä varsinaisina huolto- ja korjauskohteina ovat pienkoneet. Kun vaihtaa autonrenkaat, niin samalla kannattaa tarkastella autonalustaa, esimer- kiksi vetoakselien suojakumien kunto. Ja muutoinkin yleissilmäys autoon. Lasinpyyhkijänsulkien kunnon tarkastaminen ja raitisilmasuodattimen vaihtaminen ennen kesää, sanoo Itkonen, joka tekee autoihin pikkuhuoltoja, öljynvaihtoja ja tulpanvaihtoja. Pienkoneiden osalta huollossa ja korjauksessa käyvät mm. moottori- ja raivaussahat sekä ruohonleikkurit ja heinätrimmerit. Hyvissä ajoin kannattaa tuoda huoltoon ruohonleikkurit, kuten myös pienemmät perämoottorit, muistuttaa Itkonen, jonka yritys on laajentanut palvelujaan varaosa- ja tarvikemyynnin sektorilla. Lisää tulee esimerkiksi viiloja, ketjuja ja rasvoja moottorisahapuolelle, hän kertoo. Pesurytmi tärkeää autonpinnan hyvinvoinnille Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Talven aikana vallitsevat keliolosuhteet maanteillä olivat haastavat. Kahlattiin hiekan, suolan, pien ja nastapölyn seassa. Autoista talven tomut pois ulkoa ja sisältä eli myös sisäputsia tarpeen mukaan. Varsinkin jos pesuvälit ovat lipsahtaneet pitkiksi ja kura on talven mittaan ehtinyt kuivaa auton pintaan, silloin tarvitaan huolellista käsinpesua liuotin- ja esipesuaineiden kanssa jotta saadaan peltipinta puhtaaksi, takuuvarmasti, sanoo Saimin AutoCenterin yrittäjä Sami Räisänen, joka muistuttaa myös perusvahauksen merkityksestä vähintäänkin keväällä ja syksyllä. Syksyllä laitettuna vaha suojaa suolaa ja hiekkaa vastaan, kevättä ja kesää ajatellen vaha suojaa auringon uv-säteillyltä, mikä polttaa maalipintaa. On myös takuupinnoitteita, jotka antavat suojaa ympärivuotisesti. Mutta nekään eivät tuo onnea ja au- tuutta, etteikö autoa pistäisi säännöllisesti pestä. Säännöllinen pesurytmi olipa pinnassa vaha tai pinnoite niin maalipinta pysyy kunnossa. Hyvällä peruspesulla Räisänen tarkoittaa myös auton ovenvälien ja tiivisteiden pyyhkimistä ja kuivausta. Käsinpesussa auto on puolesta tunnista tuntiin riippuen paljolti lian irrottamiseen kuluvasta ajasta. Auton kevyessä sisäputsauksessa sisätilat käydään kauttaaltaan läpi mattojenpesu, lattiatilojen imurointi, ikkunoidenpesu, pölyjenpyyhkiminen ja penkeiltä irtohiekat ja roskat pois. Kun painehuuhtelulaitteella ajetaan penkit ja oviverhoilut, puhutaan jo täydellisestä sisäpuhdistuksesta. Saimin AutoCenter tekee myös renkaanvaihtotöitä ja huolehtii vanteiden kunnosta. Myös irtovannesarjoja puhdistetaan ja vahataan. Alumiinivanteet kannattaa hoitaa kuntoon vannepesuaineella, joka sisältyy Sami Räisänen muistuttaa, että käsinpesulla lika lähtee takuuvarmasti irti. Ja säännöllisellä pesurytmillä auton maalipinta pysyy paremmin kunnossa. renkaanvaihtoon. Uudehkoihin alumiini- Räisänen kertoo. vanteisiin voi mainiosti laittaa vahan pinerikokoisten autojen pesun lisäksi Saitaa. Vaha on suojana, lika ei tartu helposti ja min AutoCenteriltä saa pesut myös raskaalpesussa lika myös lähtee irti helposti, Sami le kalustolle ja veneille.

8 Valtiovarainministeri Antti Rinne: Kasvuun uusia vientimarkkinoita löytämällä Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Varkaudessa vieraillut valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi tukevansa tasapuolisesti kaikkia Savo-Karjalan eduskuntavaaliehdokkaita, samalla tavalla kuin kaikkia muitakin demareiden riveissä maassamme olevia ehdokkaita. Puheenvuorossaan hän selvitti kuulijoille SDP:n vaaliohjelmaa ja talouspoliittista ohjelmaa. Rinteen mukaan suunta on ylöspäin, ja kun maamme talous saadaan kuntoon, pystytään kehittämään Suomea hyvinvointiyhteiskuntana ja huolehtimaan, että eriarvoisuus lähtee vähenemään ja tasa-arvoista yhteiskuntaa voidaan viedä eteenpäin. Rinteen mielestä viime vuosien suurin ongelma on ollut vientiteollisuudesta menetetyt työpaikat. Meiltä on mennyt 2000-luvun aikana 160.000 työpaikkaa pääsääntöisesti vientiteollisuudesta. Siksi olemassa olevan teollisuuden toimintaedellytyksiä on vahvistettava siten, että pystytään kilpailemaan avoimilla markkinoilla. Mutta samalla pitää pystyä laajentamaan viennin pohjaa. Tällä hetkellä 26 yritystä tekee n. 60 % vientituloista. Se on liian vähän ja yritykset kilpailevat vielä osit- tain keskenään, sanoi Rinne, jonka mukaan on välttämätöntä löytää uusia vientimarkkinoita käyttämällä hyväksi pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia trendejä. Esimerkkeinä hän nosti esille maailmalla tapahtuvan kaupungistumisen, johon suomalaisella teknologiateollisuudella on paljon osaamista. Näitä asioita ovat maailmalla esimerkiksi vesi- ja viemäriverkostot sekä vedenpuhdistaminen. Täytyy löytää oikeat väylät aktiiviseen, yrittäjähenkiseen toimintaan ja saada valtion tuella syntymään vientiä, valtiovarainministeri Antti Rinne totesi. Eduskuntavaaliehdokas Jaakko Ikonen toivotti SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinteen tervetulleeksi Varkauteen. Kärkivaalipaneeli tähdensi yhteistyön merkitystä Ikonen (sdp), Seppo Kääriäinen (kesk) ja Sari Raassina (kok). Panelistit olivat useissa asioissa samoilla linjoilla. On osattava pelata yhteen edunvalvonnan nimissä Savo-Karjalan puolesta, jotta Itä-Suomessa ei jäätäisi kehitysmaaalueeksi suhteessa ruuhka-suomeen. Tiestön kunto myös alempiasteisen tieverkoston kunto on ensiarvoisen tärkeä menestystekijä. Ja Iisalmi-Kuopio-Varkaus-ak- seli on säilytettävä, jotta ihmisten perusoikeudet turvataan ja palvelut ovat saatavissa. Sunnuntaina 12.4. Varkaudessa pidetty kär Ihminen päätöksenteon keskiöön ja kivaalipaneeli keskustelutti niin paikalla että häntä kohdellaan kunnioittavasti, sanoi ollutta runsasta yleisöä kuin myös panelisjaakko Ikonen, jonka mielestä vaalien jälteja, joita innosti tilaisuuden juontajana keisenä lähtökohtana on aloitettava neutoiminut tv-juontaja Timo Ripatti. Savovottelu ja yhteistyön etsiminen siitä, miten Karjalan alueen eduskuntavaaliehdokkaissuomi oikeasti saadaan nousuun. Ikosen ta panelisteina oli kolme ehdokasta, kolme mielestä ideologinen ajattelu ei saa toimia sukupolvea ja kolme puoluetta Jaakko esteenä uusien työpaikkojen luomiseksi. On pakko myöntää yhteiskunnan reatimo Ripatti (kuvassa oik.) toimi kärkivaalipaneelin vetäjänä. Mielipiteittään olivat esille tuomassa liteettimaailma. Suomessa on 620.000 työnja yleisölle kysymyksiin vastaamassa Sari Raassina, Jaakko Ikonen ja Seppo Kääriäinen. (Kuva: Erkki Lehtonen.) hakijaa. Kun saadaan kolmasosa töihin, ei tarvitse keskustella leikkauksista. Työpaikat syntyvät pienyrittäjyyden ja pk-sektorin kautta. Ideologisista seikoista piittaamatta on raivattava pois ne esteet, jotka objektiivisesti arvioiden vaikuttavat yrittäjän ratkaisuun uskaltaa työllistää uusia ihmisiä nykytilanteessa. On päivitettävä katsantokantaa, sanoi Ikonen ja peräänkuulutti viranomaisilta dynaamista, yrittäjäystävällistä tulkintaa sääntelyasioissa jotta ei luotaisi ongelmia, vaan ratkaistaisiin niitä. Teksti: Vesa Moilanen Eläkejärjestelmää tarkasteltava Eläkeasiat herättivät kuulijakunnassa kysy- myksiä ja keskustelua. Jaakko Ikosen mukaan vakuutusyhtiöillä on likvidiä kassassa. Miksi ihmeessä ei käydä keskustelua, voidaanko osa tästä rahasta laittaa liikkeelle ja laittaa konkreettisesti esimerkiksi tiestön kuntoon saattamiseksi. On kriittisesti tarkasteltava eläkejärjestelmää ei tarvita toistakymmentä eläkeyhtiötä. Ikonen toi myös esille käräjäoikeustilanteen. Käräjäoikeudet on raivattu pois sisämaasta ja kaikki yksiköt keskitetään kasvukeskuksiin tästäkö syntyy säästöjä? Yliopistotutkimukset kertovat päinvastoin kulujen kasvaneen ja palvelujen laadun heikentyneen. Kokonaisarviointi on jäänyt tekemättä oikeusministeriön taholta, hän totesi. Keskustelutilaisuudessa puhutti myös byrokratia ja sen keventäminen. Vuonna 2017 voimaan astuvan kuntalain todettiin olevan konkreettinen tehostamistoimi, jolla talouspoliittisesti ylimitoitettu julkinen rakenne keventyy. Panelistit olivat samaa mieltä, että tarvitaan syvää yhteistyötä ja eri mieltä voidaan olla sovinnossa. On kaikkien etu, että yhdessä pystytään puhumaan politiikasta. Viisaus on kaiken politiikan perusta.

9

10 Jaakko nyt kiertueella Rautalammilla, Suonenjoella, Leppävirralla, Kuopiossa. Ke 15.4. klo 9 10 Rautalammilla päivänpolttavista aiheista, tavataan torilla Ke 15.4. klo 11.30 12.30 Suonenjoella vaalibussikiertueella, keskusteluhetkiä torilla Ke 15.4. klo 14.30 15.30 Leppävirralla vaalibussikiertueella, keskusteluhetkiä torilla Ke 15.4. klo 16.30 18 Varkaudessa vaalibussikiertueella, tavataan Taulumäen torilla Ke 15.4. klo 19 alkaen Karin kotiinpaluu Varkauden rautatieasemalla To 16.4. klo 9.30 11 Kuopiossa vaalibussikiertueella, tavataan Kuopion torilla To 16.4. klo 13.30 15 Kuopiossa vaalibussi Päivärannassa, paikkana City-market To 16.4. klo 16 17 Kuopiossa vaalibussi Petosella, tavataan Pyörön torilla Ihmisten arjen apostoli Teksti: Arto Miettinen, kuvat: Vesa Moilanen. Teksti ilmestynyt alunperin Viikko Pohjois-Karjalassa. Varkautelainen Jaakko Ikonen kohtaa lakimiehen työssään arjen raa'an todellisuuden silmästä silmään. Politiikkaan hän haluaa tuoda suoraa puhetta asioiden oikeilla nimillä. Toissa viikolla Joensuun vaaliavauksessa pistäytyneelle varkautelaiselle Jaakko Ikoselle mennyt työviikko ei ole ollut jokaiselle kengänkuluttajalle ihan tavanomainen. Tämä siksi, että Ikonen on paitsi kansanedustajaehdokas myös ammatiltaan juristi. Alla on neljän oikeudenkäynnin viikko, yksi kampanjapäivä Kuopiossa sekä nyt tämä Joensuun vaaliavaus, johon piti sopia vielä vaimon kanssa lastenhoito, 31-vuotias perheenisä summaa viikkonsa kulkua. Ikonen ei silti moiti tilannetta, se kuvaa hyvin pienyrittäjän todellisuutta tämän päivän Suomessa: itse on räpiköitävä, jotta pää pysyy pinnalla. Kolmen osakkaan omistama Lakiasiaintoimisto Majakka hoitaa toimeksiantoina erityisesti huoltajuuskiistoja ja huostaanottoja, mutta myös väkivalta- ja talousrikoksia. Tässä työssä kohtaa arjen raa'an todellisuuden silmästä silmään. Ja sen olen tullut huomaamaan, että se mitä näen työssäni ja mistä politiikassa puhutaan eivät kohtaa. Paljon puhutaan abstraktein yläkäsittein esimerkiksi arjen turvallisuudesta, mutta ei avata mitä sillä tarkoitetaan tai mitä se vaatii toteutuakseen, Ikonen kiteyttää. Työläinen eurooppalainen Vaikka Jaakko Ikosella on vanhakantaisesti ajateltuna hyvin porvarillinen ammatti ja koulutus, hänen juurensa ovat syvällä Varkauden teollisuuspitäjän työläisyydessä. Isä oli metallityöntekijä ja perheessä viisi lasta. Tätä taustaa vasten on hänen oikeusoppi- neisuutensa yllättävää saati sitten vuodet Gutenbergin yliopistossa Saksassa muun muassa Eurooppa-oikeutta ja kansainvälistä siviiliprosessioikeutta opiskelemassa. Kun 19-vuotiaana pyrin Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan, olin hakijoista varmaan ainoa, jolla ei ollut suvussaan lakimiehen lakimiestä, Ikonen myöntää. Ikonen arvelee ennakkoluulottomuutensa pohjautuvan ainakin osittain äidin isovanhemmilta saatuun vahvaan sivistysperintöön. Äidin isoisä oli paikkakunnalla vahvana demarina tunnettu kansakoulunopettaja Aukusti Moilanen ja hänen poikansa Pentti Moilanen puolestaan teki kansainvälisen uran ja toimi Enso-Gutzeitin ympäristöjohtajana, Ikonen kuvaa sukunsa taustoja. Ikoselle itselleen varsinkin Pentti Moilasen merkitys oli elämäntaivalta ajatellen tärkeä. Hän mentoroi minua yläasteiästä saakka ja opetti minulle sivistyksen kulttuuria. Hänen kuolemansa vaikutti myös aikanaan paljon siihen, että palasin takaisin Varkauteen. Halusin tavallaan jäädä jatkamaan Pentin työtä, Ikonen tuumaa. Perheet kriisissä Kun Ikonen alkaa puhua työstään, unohtaa viimeistään kyseessä olevan poliittinen ehdokashaastattelu. Hän puhuu yhteiskunnan pimeämmästä puolesta, suomalaisten perheinstituutioiden kriisistä, mistä hän saa jatkuvaa palautetta työssään. Tässä ajassa on valtavat määrät uusperheitä, joissa lapsi on usein väliinputoajan roolissa, kun vanhempien lusikat menevät jakoon, Ikonen kuvaa. Huostaanottojen määrä on kolminkertaistunut 1990-luvulta 2000-luvulle, Ikonen kertoo. Inhimillisen puolen ohessa tällä tilastolla on myös valtavia taloudellisia vai- kutuksia, sillä huostaan otetun lapsen hintalappu on yhteiskunnalle noin 200 000 euroa. Esimerkiksi Varkauden kaupungissa huostaan otettujen määrä on noin 50, mikä merkitsee kunnalle merkittävää menoerää. Tässä keskustelussa paljon puhuttanut Rautavaaran perhesurmatapaus on vain jäävuoren huippu perheiden kokemasta hädästä. Meillä perheinstituutio on täysin sekaisin, mutta ihmiset sulkevat tältä silmänsä. Tarvitaanko aina tragedia ennen kuin silmät aukeavat, Ikonen kysyy. Puhetta ja tekoja Palataan alkuun. Ikonen kaipaa poliittiseen puheeseen rehellisyyttä ja konkretiaa. Hän ihmettelee esimerkiksi hyvinvointivaltiosta käytävää keskustelua. Elämme sumussa, että kyllä yhteiskunta ihmisistään huolehtii. Minusta meidän tulisi kuitenkin kertoa rehellisesti, mitä me voimme hoitaa ja mitä emme, kun yhteiskunnan maksukyky ei riitä, Ikonen määrittää. Vaikka puheesta paistaa kritiikki politii- Pe 17.4. klo 15 18 Jaakko Ikonen ja Kari Rajamäki jakavat ruusuja Demarikulman ympäristössä. La 18.4. Kuopio klo 11 alkaen Kuopion torilla, demariteltta Su 19.4. äänestyspäivä, vaalivalvojaiset Majakalla (Ahlströminkatu 10) kan korukieltä kohtaan, Ikonen ei halua jäädä asiassa sivustakatsojan rooliin. Hänellä on tahto muuttaa asioita, mikä on myös hänen perimmäinen syynsä pyrkiä mukaan politiikkaan. Tällä tiellä Ikosella on myös ollut ilo ja kunnia saada keskustella monien kokeneiden poliitikkojen muun muassa Kari Rajamäen kanssa siitä, miten Itä-Suomea tulisi kehittää. Ikosen mukaan demareissa on paljon hyvää, jota hän haluaa olla viemässä eteenpäin. Erityisesti Ikonen haluaa omalta osaltaan kantaa vastuuta nuorten saamisesta mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nuorisotyötä Ikonen on tehnyt jo vapaaajallaan pyörittäessään nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn tähtäävää Salibandyseura Hukka-Pallo ry:tä. On mietittävä miten lähestyä nuoria ja perheellisiä, aito keskusteluyhteys ei synny vanhoihin maneereihin nojaamalla tai itsestä puhumalla vaan ihmisten arjen tarpeita kuuntelemalla, Ikonen sanoo.

Jaakko Antero Ikonen 11 Syntynyt 8.2.1983, Varkaus. Koulutus Varkauden lukio 2002 Helsingin yliopisto oikeustieteellinen tiedekunta 2008 Johannes Gutenberg Universität mm euorooppaoikeutta 2004 2005 Helsingin Kauppakorkeakoulu, akateeminen yrittäjätutkinto 2006 2007 Helsingin yliopisto, kielikeskus saksan kielen sivuaineoppikokonaisuus, hyväksytty 2007 Työskennellyt, tehnyt ja tuottanut Suomen Salibandyliiton tuomari vuodesta 2005 Lakiasiaintoimisto Majakka Oy, Lakimies, Lakimiesliiton jäsen 10/2007 Plantaasi-festivaali Varkaus 2010 12, Kuopiossa vuonna 2012. Useita yhteistyökumppaneita Taiteiden yö perinteen elvyttäminen vuodesta 2011 2014, erityisesti Valoa Varkauteen 2012 taiteiden yö-tapahtuma viikko, taiteellinen johtaja Piia Kukkaslahti Extreme city run, uuden ajan juoksutapahtuma 2011 2014 (järjestetty Varkaudessa) Varkauden Päiviönsaaressa iltatori-tapahtumien järjestäminen 2013 14. Vapaa Kaupunkilehti Sykkeessä lehden tuottaja ja päätomittaja 2011 Olen ehdokkaasi, jotta saamme äänemme kuulumaan; voimme edistää alueemme asioita eduskunnan istuntosalissa, valiokunnissa ja työryhmissä oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Olemme Varkauden seudun yhteinen ääni hyvä tiimi! Luottamustoimet Vaalipäivä on sunnuntai 19.4.2015. Hukka-Pallo ry pj 2009 Warkaus-Seuran hal jäs. 2014 Varkauden ev.lut seurakunnan kirkkovaltuusto 2014 Varkauden yrittäjät ry hal jäs. 2013 2014 Suomen Salibandyliiton valtuuston varajäsen 2012 14 Vapaaehtoistyö WJK, jalkapallovalmentaja 2006 2011 Salibandyvalmentaja Hukka-Pallo, vuodesta 2012 Yhdistystoiminta Suomen Yrittäjät, sekä paikallisesti että maanlaajuisesti 2009 Kirja Varkaus ry 2013 Warkaus-Seura ry Hyvä ystävä, Varkauden seudun tulevaisuudentekijä! Olen Jaakko, lakimieheksi koulutettu juridiikan ammattilainen, asiantuntijaksi lain ja hallinnon tehtäviin valmennettu. Taustallani on monipuolinen työkokemus, tietoa ja taitoa yhteiskunnan eri alueilta, osaamista niin käräjäsaleista kuin yrittämisen ja järjestötyön eri tehtävistä. Olen uuden ajan ratkaisujen etsijä, joka kuulee ja kuuntelee, kyselee ja kyseenalaistaa. Maailma monimutkaistuu, kansanedustajan työ vaikeutuu, eikä valiokuntatyö harjoittelijoita kutsu. Nyt jos koskaan on nähtävä metsä puilta, kansanedustajien on osattava katsoa lakiehdotusten taakse ja väliin, löydettävä yhteistyön punainen lanka ja rakentaa ratkaisu! Pyrin kansanedustajaksi, koska haluan edistää yhteistä hyvinvointia, kotoisia arvoja ja toimivaa yhteiskuntaa tämän päivän uudessa maailmassa. Sydämessäni on iso ripaus alkuperäisen suomalaisen demokraattisen liikkeen perusajatusta: työ, tasa-arvo ja turvallisuus. Tämä kulkee mukanani isoukkini Aukusti Moilasen perintönä. Luottamuksella (OTM) juristi Suomen Lakimiesliiton jäsen Ei ole yhdentekevää, millainen kansanedustaja ajaa maakuntamme ihmisten etua ja edistää hankkeitamme, sekä millainen ihminen valiokunnissa alueemme asioita käsittelee. Kansanedustaminen on vastuullinen työ. Kari Rajamäki, kansanedustaja, sisäministeri 2003 2007

12 Varkauden Asuntomarkkinat Oy:llä näkemys noususta Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Olen aina rakastanut tätä työtä. Palaan innolla tuttuun työpisteeseen jatkamaan kiinteistönvälittäjän työtä. Vaikka eläkkeellä oloaika jäi aika lyhyeksi, on todella mukava palata omaan pulpettiin. Näin sanoo yli 30 vuotta kiinteistönvälittäjän työtä Varkaudessa tehnyt, Varkauden Asuntomarkkinat Oy:n hallituksen puheenjohtaja, diplomivälittäjä (DV), LKV Pentti Kauhanen, joka parin eläkevuotensa aikana on taustalla seurannut kiinteistöalan tapahtumia ja myyntejä, ollen ajan tasalla. Uskallan väittää, että olen urani aikana kiinteistönvälittäjistä varmasti eniten myynyt asuntoja Varkaudessa. On ollut hieno piirre, että olen saanut myydä kahdelle sukupolvelle ja nyt voin myydä jo kolmannelle sukupolvelle. Ihmiset eivät voi unohtaa, että olen onnistunut heidän omaisuutensa, kotien ja kesäpaikkojen myynnissä. Ja siitäkin olen varma, vaikka ikää on karttunut, pystyn palvelemaan asiakkaita, olipa vastapäätä nuori tai iäkkäämpi ihminen, hän sanoo. Yllättävä käänne Varkauden kiinteistönvälitysalalla äskettäin tapahtunut asia hämmästyttää Kauhasta. Mielestäni kyseessä on Pohjois-Savon Osuuspankin Kiinteistökeskuksen halu vallata markkinoita haavoittamalla pientä, yksityistä kiinteistönvälitysyritystä. Se tuntuu minusta ikävälle ja kertoo PohjoisSavon Osuuspankin Kiinteistökeskuksen tämän päivän toimintatavoista. Kyseessä on periaatteessa jonkinlainen kaappausyritys, jossa Varkauden Asuntomarkkinat Oy:n toimitusjohtaja/toinen omistaja lähtee pois yrityksestä ja hänen mukanaan myös myyntineuvottelija eli 70 % yrityksen henkilökunnasta. Asiassa on todella outoja piirteitä, jotka ovat aiheuttaneet ja tulevat edelleen aiheuttamaan puhetta, että miten näin voidaan toimia. Kuitenkin tänä päivänä myös pienten yritysten tulisi olla olemassa ja elämässä mitä Suomi olisi ilman pienyrityksiä, hän kysyy. Pentin visio Kauhanen sanoo yrittäjyyden olevan elämäntapa, jossa töitä tehdään 24/7-periaatteella. Haluan, että Varkauden Asuntomarkkinat Oy:llä on jatkuvuutta ja pyrin jossakin vaiheessa hakemaan yritykselle jatkajan, joka haluaa noudattaa samoja periaatteita kuin minä. Kiinteistönvälitysalan nykytilanteesta Kauhasen näkemys on, että media ja televisio ovat yleensä aina ruuhka-suomi-keskeisiä. Varkaudessa on oma elämänsä ja asiat tulevat viiveellä. Hänen mielestään uusien kerrostalojen rakentamisessa neliöhinnat nousevat Varkaudessa niin korkeiksi, että kauppa ei käy. Remontoituja, hyväkuntoisia asuntoja saa 800 1.000 euron neliöhinnalla, kun taas uusien kerrostaloasuntojen neliöhinta on n. 4.000 euroa. Moni yrittää ennustaa, milloin alkaa oikea nousu taloudessa. Nyt taantuma on kestänyt jo aika kauan eikä alaspäin voida enää mennä. Kyllä suunta alkaa olla ylöspäin ainakin loivasti. Uskallan ottaa riskin ja sanoa, että tänä vuonna kauppa alkaa käydä paremmin. Pentti Kauhanen kertoo palaavansa täydellä tarmolla kiinteistönvälitystehtäviin Maija Soinisen pariksi. Välittäjät Maija ja Pentti takaavat, että kauppa käy. Pentti Kauhasen visiona on Suomeen laaja kiinteistönvälitysyritysten ketju alan yksityisistä toimijoista. Yritykset toimisivat yhteistyössä, jonka varaan olisi hyvä rakentaa tulevaisuutta. Jo tällä hetkellä Varkauden Asuntomarkkinat Oy:llä on alustava yhteistyöso- pimus neuvottelun alla ison vakuutusyhtiön ja pankin kanssa. Yksityisten kiinteistönvälitysyritysten, ison vakuutusyhtiön ja pankin löytäessä toisensa, voisi olla, että Suomeen muodostuisi varsin merkittävä kiinteistönvälitysketju, hän visioi. Vammel kehittää ja uudistaa strategiaansa Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Kuinkahan moni varkautelainen tietää, mikä on Vammel ry? Vammelia tehdään nyt tutuksi uudella graafisella ilmeellä ja logolla niinpä päätin piipahtaa Vammeltalolla Ahlströminkadun varrella kyselemässä kuulumisia. Vuonna 2001 rekisteröity Vammel ry on Vammais- ja potilasyhdistysten yhteistyöelin, jossa on tällä hetkellä jäseninä 33 yhdistystä ja jäseniä jäsenyhdistyksissä useita tuhansia. Vammel ry on siis yhdistysten yhdistys, jossa ei ole lainkaan henkilöjäseniä. Vammel ry:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Ilosen mukaan Vammelin kautta annettavaa koulutusta ja viestintää kehitetään sekä lisätään jäsenyhdistyksiä yhteen kokoavia tilaisuuksia. Tarkastelemme kokoontumistilojen toimivuutta Vammeltalolla miettimällä talon sisäistä logistiikkaa, jotta toiminnot sujuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Pyrimme tekemään parempaa ja toimivampaa yhteistyötä eri sidosryhmien, esimerkiksi kaupungin kanssa. Yhdistyksen hallituksen seminaarissa on mietitty ja suunniteltu, jotta toiminnassa olisi enemmän järkeä kuin intoa. Oman toimintamme arviointimenetelmiä kehitetään tarkemman toiminnan Vammel ry:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Ilonen ja järjestötoiminnan suunnittelija Heidi Hartikainen toivovat, että yhdistys tulee entistä tutummaksi varkautelaisille. seurannan kehittämiseksi. Näin saamme yhdistysten välistä yhteistyötä paremmaksi ja laadukkaammaksi. Nyky-yhteiskunnassa toiminnan on oltava myös kestävää ja läpinäkyvää ei hutaisten tehtyä. Uudenlaista ajattelua Ilosen mielestä koulutus voi olla aivan mainiosti myös sosiaalisen median käytön kou- lutusta. Myös vammaispalveluihin tai sosiaalilakeihin liittyvät käytännön koulutukset ovat merkityksellisiä. Vammais- ja potilasasiaa halutaan viedään kuuluville yhteiskuntaan, kaupunkiin joka paikkaan. Vammel ry:ssä työskentelevä järjestötoiminnan suunnittelija Heidi Hartikainen toivoo uudenlaista ajattelua ja yhteistyötä, jonka avulla yhdessä toimien asioita voitaisiin viedä eteenpäin. Hänen mielestään kyseessä tulee olla toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen ja että oikeasti tehtäisiin niitä asioita, joita varten Vammel on olemassa. Tarkkaan laskettuna Vammelilla on Vammeltalossa käytössään 424 neliötä. Talon tiloissa jäsenyhdistykset pitävät kokouksiaan, kerhojaan sekä vertaistuki- ja keskusteluryhmiään. Mielenkiintoinen toimintamuoto on joka toinen torstai toimiva neulekahvila, jonne voi tulla oman neuleensa kanssa tekemään käsitöitä. Vuoroviikoin on alkamassa jumppatuokio, joka on kaikille avointa toimintaa. Yksi malliesimerkki Vammelin toiminnasta on se, että yhdistys on palkannut henkilön vetämään kolmen yhdistyksen vuoroja uimahallilla. On esimerkiksi jumppaa, vesijumppaa, uintia ja painonnostoa. Toiminnoissaan Vammel ry on tiiviisti ajassa mukana.

13 Keski-Savon alue pursuaa matkailutarjontaa Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Jo perinteeksi on muodostunut, että KeskiSavon alueen matkailutoimijoiden yhteinen esite julkistetaan kevään korvalla. Nyt esite oli uunituoreena jaossa SavonSampo-messuilla Varkauden liikuntatalolla. Messujen teema Hyvää elämää Keski-Savossa sopi mainiosti myös matkailupalvelujen esille tuomiseen. Matkailutoimijat esittäytyivät messuilla yhteisellä osastollaan. Seutumatkailuesitteen kielinä ovat suomen lisäksi englanti, venäjä ja saksa. Teemana on Loma Savossa esitteen tapahtumissa on paljon nähtävää, kulttuuria, hyvinvointia, liikuntaa sekä tunnelmaa. Monipuolista tarjontaa on paljon, Keski-Savossa on lyhyet välimatkat ja tavoitettavuus on helppoa. Jokin aika sitten keskisavolainen matkailuväki kertoi kuulumisiaan tiedotustilaisuudessa, jossa käytiin läpi alueen tapahtumatarjontaa. Matkailutoimijoiden mielestä kotimaanmatkailuun on vankasti uskoa. Ihmiset liikkuvat kotimaassa on kesäteatteria, lavatansseja, kesäkahviloita ihmiset hakevat asioita lähempää. Ja vaikka eletään nettikautta, yhteisellä seutukunkeppihevosbuumi on meneillään. nan matkailuesitteellä on vankka paikkankesäkuun alussa voi keppihevostella Vekara-Varkaus- sa matkailun markkinointikentässä. festivaaliviikon aikana. SavonSampo-messuilla oli matkailutoimijoilla yhteisosaston lisäksi myös omia osastojaan. Teittilän Talli Pieksämäeltä sai parhaimman näyttelyosaston tittelin. Päiviönsaari on saanut uutta yrittäjyyttä Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Päiviönsaaren yritysmaailma on saanut uutta elämää, kun helmikuun alusta lähtien Ahlströminkadulla on toiminut hautaustoimisto Ruukin Hautauspalvelu. Itse asiassa noin puolentoistasadan neliön liiketiloissa on kaksi yritystä, sillä hautaustoimiston lisäksi saman katon alla toimii Helmen Kivi, palvellen hautakiviasioissa. Yksilöllisen asiakaspalvelumme periaatteina ovat osaaminen, laatu, yksilöllisyys ja luotettavuus sekä yhteistyö. Toteutamme palvelut ammattitaitoisen yhteistyöverkostomme kanssa, esimerkiksi kukkalaitteiden ja pitopalvelun osalta. Nykypäivän liiketoimintaan ja ajattelumaailmaan nojaten kannattaa hyödyntää jo olemassa olevien yritysten palveluja kaikkea ei kannata tehdä itse, sanoo Ruukin Hautauspalvelun työntekijä Raimo Pöysti, jonka mukaan saman katon alta saa myös perunkirjoituspalvelut. Kuolinpesien realisointipalvelua yrityksellä ei ole, mutta kylläkin vinkit alan yrityksen palveluille. Pöysti kertoo Ruukin hautauspalvelun ottavan arkku- ja uurnavalikoimassaan huomioon erilaiset tyylit ja arvomaailmat. Lähtökohtana arkuissa on laatu, kotimaisuus ja käsityön arvostus. Arkut ovat joko puuta tai verhoiltuja. Kaikissa näissä malleissa pyritään käyttämään ympäristöystävällisiä ja maatuvia materiaaleja sekä sisä- että ulkopinnoilla. Arkuissa ja uurnissa käytettävät puulaadut ovat tammi, honka, saarni ja tervaleppä ja jokainen arkku viimeistellään suomalaisena käsityönä. Kangasverhoiltujen arkkujen osalta olemme ajamassa linjaa, että arkkujen keinokuituiset päälliskankaat poistettaisiin markkinoilta ja verhoilumateriaalina päästäisiin luonnonkuituihin pellavaan ja puuvillaan. Maatumistapahtumassa mentäisiin ekologisempaan suuntaan ja jätettäisiin pienempi hiilijalanjälki maailmaan ja maaperään. Jos hautausmuodoksi valitaan tuhkaus, kaikki arkkumallit soveltuvat siihen. Osaan arkuista löytyy uurna, joka on valmistettu samoista materiaaleista. Uurnien materiaalina käytetään myös maatuvaa komposiittia. Arkut ja uurnat toimittaa Honkasen Ruumisarkkuliike, Pöysti kertoo. Päivystävä hautaustoimisto nonkivistä asiakkaan toiveiden mukaisesti. Taksialalla 4-vuorotyötä pitkään tehnyt Raimo Pöysti sanoo kaivanneensa henkilökohtaisesti muutosta työelämään. Taxi-Ramina toimiessaan illat, yöt ja viikonloput menivät työssä poissa perheen parista. Iso muutos myös oman terveyden kannalta nyt pystyy elämään säännöllistä arkea. Toki Ruukin Hautauspalvelu tekee töitä myös viikonloppuisin ja on päivystävä hautaustoimisto. Näin ollen arkkumyynnin ja kuljetuksen saa kaikkina vuorokaudenaikoina, hän lupaa. Hautakivet ovat omaisille henkilökohtaisia asioita myös koristeiden osalta. Helmen Kivi opastaa ja auttaa hautakiviin liittyvissä asioissa. Yritys on yli kahden vuosikymmenen ajan toteuttanut erilaisia hautamuistomerkkikokonaisuuksia ja -ratkaisuja asiakaslähtöisesti. Tietokonepohjaisen kivisuunnitteluohjelman avulla tapahtuu hautakiven suunnittelu muotoineen ja koristeineen. Palveluun kuuluvat uudet hautakivet, kaiverrukset, kultaukset, hopeoinnit, entisöinnit, pesut ja oikaisut sekä muut hautakivialan Raimo Pöysti sanoo, että Päiviönsaari tarvitsee uutta eloa. Ruukin Hautauspalvelun ja Helmen työt. Hautakiviä valmistetaan myös luon- Kiven toimitilat sijaitsevat Ahlströminkadulla. Kadun toisella puolella on seurakuntavirasto.

14 Aluejohtaja Risto Kovanen: Liikunnallinen elämäntapa ennustaa terveellisempää aikuisikää Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Varkauden Urheiluseurat ry vietti toimintansa 25-vuotisjuhlaa kotikutoisella urheilugaalatapahtumalla. Sali täynnä yleisöä ja paikalla pitkä liuta palkittavia urheilijoita sekä eri järjestöjen tunnustuksilla palkittavia merkittäviä ihmisiä. Perinteistä Urheilugaalaa vietettiin 13. kertaa ja juhlapäivä oli perjantai ja 13.3. Juhlatilaisuudessa kerrottiin yhdistyksessä olevan 65 jäsenyhdistystä mittava luku. Varkauden Urheiluseurat ry:n toiminta on ollut laaja-alaisesti verkostoitunutta ja Varkauden kaupunki eri hallintokuntiensa kautta on ollut voimakkaasti mukana. Yhdistyksen välityksellä on n. 1.500 henkilöä saanut jonkin kestoisen työrupeaman ja n. 30 ihmistä on ollut oppisopimuskoulutuksessa ja saanut ammatin työtä ja toimeentuloa. Oma lukunsa ovat mm. yhdistyksen kirpputoritoiminta, jäsenyhdistysten tukitoiminta, kansainvälinen toiminta sekä lasten ja nuorten liikunta-aktiviteetit ja monet muut toiminnot. Yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Kiminkinen toi puheenvuorossaan esille huolensa, miten kaupungin liikuntatoiminta on jatkossa, liikuntapaikat, vuokrat ja avustukset miten veronmaksajien hyvinvointiin panostetaan liikunnan kautta. Hän myös peräänkuulutti tulevaisuuden rakentamista ja liikuntalain kunnioittamista. Hän myös tähdensi monipuolisen liikunnan merkitystä nuorille ja toivotti varttuneemman väen tervetulleeksi seuratoimijoiksi sitä kautta autetaan varkautelaisia nuoria. Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari lupasi liikuntapaikkojen pysyvän hyvällä tasolla, joten ihmisten liikuntaharrastuksen esteenä ei ole liikuntapaikkojen kunto. Kaupunginjohtaja myös totesi, että Varkauden Urheiluseurat ry:tä edelleen tarvitaan yhteistyökumppanina. Liikunnallinen elämäntapa Pohjois-Savon Liikunta ry:n aluejohtaja Risto Kovanen toi puheessaan esille viime vuoden liikuntafoorumin sisältöä, jonka mukaan ihmisten liikkumattomuuden kustannukset ovat kaksi miljardia euroa vuosittain. Lisääntyvän kakkostyypin diabeteksen Hetkinen aikaa tarinointiin ja kuulumisten vaihtamiseen hymyssä suin. Kuvassa (oik.) Pohjois-Savon Liikunta ry:n aluejohtaja Risto Kovanen, Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari, Varkauden Urheiluseurat ry:n puheenjohtaja Hannu Kiminkinen ja liikuntaneuvos Esko Paukkonen. hoitokustannukset ovat vuosittain myös miljardiluokkaa ja summa on kasvussa. Lohduttavaa on, että pienet, päivittäiset muutokset omiin tottumuksiin tuottavat vähitellen isoja tuloksia. Tarkoitan esimerkiksi työpäivän aikana istumisen vähentämistä ja autolla liikkumisen korvaamista omin voimin tapahtuvaksi ja omasta lihaskunnosta huolehtimista. Jokainen tekee omaa terveyttä koskevat päätökset omista lähtökohdistaan. Siksi en usko, että syyllistämällä tai väkisin tietoa tuputtamalla päästäisiin pysyviin tuloksiin. Kovasen mukaan liikunnan harrastamisen pitää tuntua hyvältä eikä pakonomaiselta puurtamiselta. Siksi pitää olla mahdollisuus valita eri vaihtoehdoista joko ohjattua tai omaehtoista liikuntaa. Lapsille liikunnan pitäisi olla oikeus eikä velvollisuus. Tässä asiassa vastuun kantavat kaikki aikuiset ja syytä onkin muistaa, että liikunnallisen elämäntavan omaksuminen lapsuusiässä ennustaa terveellisempää aikuisikää. Kaikille lapsille pitää antaa mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja niiden lasten kilpailla, jotka sitä haluavat. Valitettavasti Suomessa on edetty siihen suuntaan, että perinteinen, seurassa tapahtuva junioriurheilu on kallistunut niin paljon, että edes keskiluokkaan kuuluvilla vanhemmilla ei pian ole siihen varaa. Kovanen myös nosti esille liikunnan olosuhteet eli mitkä mahdollisuudet eri ikäisillä kuntalaisilla on harrastaa liikuntaa. Mitä harrastaminen maksaa, onko kunnassa tarpeeksi suorituspaikkoja eri lajeille ja onko toimiva käyttövuoro- ja avustusjärjestelmä seuroille. Rahasta tekee tiukkaa, mutta Kovasen mielestä olisi hienoa, jos ainakin alle 18-vuotiaille pystyttäisiin lii- kuntatilat järjestämään minimaalista korvausta vastaan. Itselläni on suuri huoli siitä, että kuntien henkilöstöissä on entistä vähemmän liikunta-asioista vastaavia työntekijöitä. Kunnat ovat kotitalouksien jälkeen suurin rahoittaja suomalaisessa liikunnassa. Kuntien tekemillä ratkaisuilla on merkittävä rooli kansalaisten hyvinvoinnin kannalta ja etenkin monien sairauksien ennalta ehkäisyssä. Urheiluseuroilla on ollut ja tulee jatkossakin olemaan tärkeä asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Mutta välillä tuntuu, että niiden vastuulle yritetään sälyttää liian paljon tehtäviä. Seuran pitää saada keskittyä perustehtäväänsä eli urheilun edistämiseen. Tämän tukemiseksi pitää yhteiskunnan, lajiliittojen ja esimerkiksi liikunnan aluejärjestöjen poistaa esteitä eikä asettaa niitä, Pohjois-Savon Liikunta ry:n aluejohtaja Risto Kovanen totesi. Suomen Nyrkkeilyliiton ansiomerkki luovutettiin Varkauden Voimailuseuran Antero Haloselle, joka muisteli nyrkkeilyuransa vaiheita. Halonen edusti Suomea vuoden 1964 olympialaisissa Tokiossa.

15 Varkauden Urheiluseurat ry:n 25-vuotisjuhlassa 13.3.2015 palkitut: Varkauden Urheilun ja Liikunnan Kunniagalleriaan nimetyt: potkulautailu ja -kelkkailu: Markku Levä- 17 20 v. tytöt: nen (Savon Dynamo), salibandy: Jyri Pii- jalkapallo: Carita Harinen (WJK Juniorit), Adolf Turakainen (Varkauden Tarmo), Oiva roinen (Varkauden Tarmo). lentopallo: Anni Häkkilä (Varkauden Halmetoja (Warkauden Urheilijat) ja EinaNMKY), pesäpallo: Noora Pöllänen ri Friman (Varkauden Tarmo). Naiset: (Puurtilan Kisa-Pojat), ratsastus: Miina golf: Sonja Valtonen (Kartano Golf), karate: Soini (Ratsastusseura Hakkapeliitat -71), 2014 Varkauden paras urheilija: Laura Tikkanen (Koshinkan), keilailu: Kir- taitoluistelu: Liisa Nokelainen (Varkauden Joonas Jehkinen (Keilaseura Mainarit). si Partanen (Keski-Savon Keilailuliitto / Tarmo), uinti: Viivi Immonen (Varkauden WBT), ratsastus: Elina Thil (Varkauden Uimarit), yleisurheilu: Susanna Seppänen 2014 Varkauden kaupungin Urheiluratsastajat), voimanosto: Viivi Valu- (Varkauden Kenttä-Veikot), voimanosto: stipendit: tie (Savon Voima Veikot), yleisurheilu: Ja- Jenna Pitkänen (Savon Voima Veikot). Joonas Jehkinen (Keilaseura Mainarit), nika Heikkinen (Varkauden Kenttä-Veikot). Ville Juuti (Koshinkan), Jarkko Koponen 13 16 v. pojat: (Leppävirran Urheilijat), Markku Levänen Veteraanit, miehet: autourheilu: Simo Tolvanen (Varkauden (Savon Dynamo), Jesse Mustonen (Varkaus golf: Juha Nissinen (Kartano Golf), jalka- Urheiluautoilijat), golf: Joonathan Laitinen Racing Team), Peter Paloranta (Varkaus pallo: Jarmo Boman (Warkauden Jalkapal- (Kartano Golf), jalkapallo: Ilari Kekäläinen Racing Team), Timo Pulkkinen (Pohjois- loklubi Warkaus JK), jääkiekko: Mikko (WJK Juniorit), judo: Kasperi Malkki Savon Näkövammaiset Varkauden osasto) ja Skinnari (Laakasijat), jääpallo: Jouni Nis- (Yama-Arashi), jääkiekko: Vili-Oskari TiLaura Tikkanen (Koshinkan). sinen (WP 35), keilailu: Erkki Tuomainen monen (Warkis Varkaus), jääpallo: Joonas (Keski-Savon Keilailuliitto / WBT), moot- Kankkunen (WP 35), kaukalopallo: Lasse 2014 nuoret stipendiurheilijat, torikelkkailu: Mika Gustafsson (Varkaus Virtanen (WP 35), keilailu: Onni Riikonen Varkauden Urheiluseurat ry:n Racing Team), suunnistus: Tapio Tikkanen (Keski-Savon Keilailuliitto / WBT), mootja Warkauden Lehden (Savon Suunta), uinti: Lauri Vilhunen toripyöräily: Niklas Säyriö (Varkaus Racing junnu-stipendit: (Varkauden Uimarit), voimanosto: Ilkka Team), pesäpallo: Eetu Huovinen (Puurtipojat: Tuomas Luukinen (Varkauden Uima- Launonen (Savon Voima Veikot). lan Kisa-Pojat), suunnistus: Samuli Naturit) ja tytöt: Noora Malkki (Yama-Arashi). nen (Savon Suunta), uinti: Roope KorhoVeteraanit, naiset: nen (Varkauden Uimarit), voimanosto: 2014 ohjaaja- ja valmentajagolf: Tuija Silvast (Kartano Golf), keilailu: Ville Kinnunen (Savon Voima Veikot), tunnustus: Liisa Makkonen (Keski-Savon Keilailuliit- yleisurheilu: Tatu Rundelin (Varkauden Jouko Reinikainen (Warkis Varkaus). to / WBT), lentopallo: Catharina Svenlin Kenttä-Veikot). (Varkauden NMKY), suunnistus: Tarja 2014 liikunta- ja urheiluteko: Törmikoski (Savon Suunta), uinti: Elisa 13 16 v. tytöt: Varkauden Urheiluautoilijat. Vilhunen (Varkauden Uimarit), voimanos- jalkapallo: Emma Siitonen (WJK Juniorit), to: Piia Valkonen (Savon Voima Veikot). judo: Noora Malkki (Yama-Arashi), jääkiekko: Lea Jordan (Warkis Varkaus), jää2014 Varkauden 17 20 v. pojat: pallo: Minni Lappalainen (WP 35), lentourheiluseurat ry:n autourheilu: Jesse Kervinen (Varkauden pallo: Emma Kuusela (Varkauden NMKY), jäsenseurojen lajien parhaat Urheiluautoilijat), jalkapallo: Miro Pylk- pesäpallo: Milja Pessi (Puurtilan Kisa-Pokänen (WJK Juniorit), jääkiekko: Ville jat), ratsastus: Tuuli Torvinen (Varkauden Miehet: Tikkanen (Warkis Varkaus), jääpallo: Ville Urheiluratsastajat), suunnistus: Anu Pylkautourheilu: Juuso Häyrinen (Varkauden Koskinen (WP 35), kaukalopallo: Petri känen (Savon Suunta), taitoluistelu: Elli Urheiluautoilijat), frisbeegolf: Maco Moi- Auvinen (WP 35), keilailu: Topias Venäläi- Väliaho (Varkauden Tarmo), uinti: Anika lanen (Disc Golf Varkaus), golf: Jaakko Ko- nen (Keski-Savon Keilailuliitto / WBT), Hynönen (Varkauden Uimarit), yleisurponen (Kartanon Golf), jalkapallo: Ville moottoripyöräily: Jesse Mustonen (Varkaus heilu: Laura Ollikainen (Varkauden KentRautio (Warkauden Jalkapalloklubi War- Racing Team), pesäpallo: Nuutti Hyttinen tä-veikot). kaus JK), jääkiekko: Tommi Kärkkäinen (Puurtilan Kisa-Pojat), ratsastus: Teemu (Warkis Varkaus), jääpallo: Jukka-Pekka Tuominen (Ratsastusseura Hakkapeliitat Hoffren (WP 35), kaukalopallo: Mikko -71), salibandy: Niko Immonen (Varkauden Luovutetut Korhonen (WP 35), karate: Ville Juuti Tarmo), shakki: Leo Hentunen (Varkauden huomionosoitukset (Koshinkan), keilailu: Joonas Jehkinen Tarmo), suunnistus: Antti Järvenpää (Sa(Keski-Savon Keilailuliitto / Mainarit), von Suunta), uinti: Tuomas Luukinen Eskon pytty moottorikelkkailu: Kari Nykänen (Varkaus (Varkauden Uimarit), voimanosto: Niko (lahj. Esko Paukkonen) Racing Team), moottoripyöräily: Peter Pa- Pitkänen (Savon Voima Veikot), yleisur- Veli-Matti Koistinen (Varkauden Kenttäloranta (Varkaus Racing Team), pesäpallo: heilu: Riku Rundelin (Varkauden Kenttä- Veikot), (Joroisten Sporttiklubi) ja (PellosAntti Kilpeläinen (Puurtilan Kisa-Pojat), Veikot). salmen Nousu). Suomen Nyrkkeilyliiton kultainen ansiomerkki Antero Halonen Varkauden Voimailuseura. Pohjois-Savon Liikunta ry:n kunniakilpi Hannu Kiminkinen (Varkauden Urheiluseurat ry) ja Juhani Paasi (Warkauden Basket). Pohjois-Savon Liikunta ry:n kultainen ansiomerkki Raimo Ahokas (Savon Suunta), Pekka Hahl, (Varkauden Urheiluseurat ry), Pekka Koponen (WP 35), Lilli Korhonen (Varkauden Kuntoliikunta) ja Pekka Markkanen (WP 35). Pohjois-Savon Liikunta ry:n hopeinen ansiomerkki Pekka Toivanen (Warkis Varkaus) ja Kari Tyrväinen (Puurtilan Kisa-Pojat). TUL:n Savon piirin kultainen ansiomerkki Matti Semi (Varkauden Tarmo) Varkauden Urheiluseurat ry:n kultainen ansiomerkki Minna Heikkinen (Varkauden Urheiluratsastajat), Antti Immonen (Warkis Varkaus) ja (WJK Juniorit), Hannu Ilonen (Varkauden Invalidit), Väinö Kauhanen (Keski-Savon Keilailuliitto), Pauli Kinnunen (Warkauden Jalkapalloklubi Warkaus JK), Janne Kuronen (Puurtilan Kisa-Pojat), Anne Kosunen (Varkauden Naisvoimistelijat), Aarne Mustonen (Varkaus Racing Team), Kari Nieminen (Varkauden Jääkiekkotuomarit), Anna-Maija Piippo (TUL:n Savon piiri), Esko Ropponen (Harjurannan Kyläyhdistys), Jevgeni Shorohov (Venäjän Karjalan tasavallan urheilukomitea), Aivar Soop (Tarton kunta Viro), Timo Tenhunen (Keski-Savon Pateri) ja Pekka Turtiainen (Keski-Savon Keilailuliitto). Varkauden Urheiluseurat ry:n hopeinen ansiomerkki: Henrik Kosonen (WP 35), Mika Ojala (Yama Arashi) ja Arttu Lahtinen (Varkauden Tarmo).

16 Varkautelaisen palloilun tulevaisuus puhututtaa valtakunnallisesti Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Salibandyseura Hukka-Pallo ry jatkaa voimakasta kehitystään. Seura on hankkinut käyttöönsä pallotykin, jolla maalivahdit pystyvät harjoittelemaan ympäri vuoden vaikka kotonaan kavereiden kanssa. Pallotykin on seuralle toimittanut varkautelainen Newcontrol Oy, jonka toimitusjohtaja Erkki Männistön mukaan laite on erittäin käyttökelpoinen salibandymaalivahtien harjoitteissa. Palloja lähtee maksimissaan 3 4 sekunnin välein ja on säädettävissä, mitä harjoitusta halutaan, nopeaa refleksitoistoa, hitaampia laukauksia, sivulaukauksia, korkeita palloja hitaasti tai suoria palloja lattiaa pitkin ammuttuna. Pallon maksiminopeus on 140 kilometriä tunnissa, kertoo Männistö, jonka yritys on myynyt tennispallotykkejä ympäri Suomea. Newcontrol Oy myös huoltaa tennispallotykkejä, viimeksi huollossa on käynyt Jarkko Niemisen pallotykki. Hukka-Pallo ry:n puheenjohtaja Jaakko Ikonen kertoo, että seura alkaa pohtia tennisjaoston perustamista. Uutena lajina seuran toimintoihin on tulossa myös jalkapallo. Hukka-Pallo tarjoaa tulevaisuudessa jalkapallossa matalan kynnyksen toimintaa, johon kaikki lapset ovat tervetulleita perheen sosioekonomisesta asemasta riippumatta, hän sanoo. Tämän asian tiimoilta Veikkausliigaan juuri valmistautuvan Tampereen Ilveksen jalkapallon edustusjoukkueen pitkäaikainen pelaaja ja kapteeni Olli Vakkala kävi tutustumassa Hukka-Pallon toimintaan ja jakamassa ajatuksia seuratoiminnasta, sekä yleisestä liikunnan edistämisestä. Hukka-Pallon ajatuksesta laajentaa tulevaisuudessa jalkapallon puolelle käytiin hedelmällistä ajatustenvaihtoa. Itselläni on kohta kolmen vuosikymmen historia jalkapallon parista monella tasolla ja monesta perspektiivistä. Kuluva vuosikymmen on vierähtänyt Ilveksen edustusjoukkueessa, jonka seuratoiminnasta olen juniorinakin oppini tai oppimattomuuteni saanut. Mielestäni seuroilla voi olla valtava merkitys kasvatuksen, kokemusten, sosiaalisten suhteiden ja elämänarvojen kannalta, Vakkala toteaa. Kannustusta liikuntaan Olli Vakkala toteaa Hukka-Pallon tehneen kansallisesti ansiokasta työtä, joka on palkittu liittotasolla. Harrastajamäärät ovat nousseet valtavasti, Hukka-Pallo on noussut Itä-Suomesta esiin ja seuran hyvästä työstä on kuultu myös muualla Suomessa. Hauskana yksityiskohtana salibandyssa on juuri tarkoitus muodostaa Hukka-Pallon ja Ilveksen tyttöjoukkueiden yhteisjoukkue tulevassa turnauksessa. Olen itsekin kiinnostunut, että mitä täällä tehdään ja millä tavalla, hän sanoo ja kertoo kantavansa huolta nuorten liikkumattomuudesta samalla peräänkuuluttaen aktiivista kannustamista liikuntaan niin koulumaailman kuin myös perhemaailman taholta. Mitä ylipäätään arvostamme elämässä, miten opetamme ja kasvatamme nuoria. Tämän lisäksi seuroilla on iso työ urheilu- ja liikuntapuolella, sanoo Vakkala ja vaatii, että päättäjien tasolta puututtaisiin asiaan laajasti ja kaukonäköisesti ennen kuin on liian myöhäistä. Meidän on samalla vaalittava suomalaista perintöä sekä ylpeyttä liikunnallisuudesta ja aktiivisesti edistettävä paikallista toimintaa ja mahdollisuuksia niin seuroina, perheinä, kasvattajina kuin päätöksentekijöinä, hän jatkaa. Vakkala toimii itse Tampereen kaupungilla liikuntasuunnittelutehtävissä, joten asia on hänelle monella tapaa ajankohtainen. Kun liikkumattomuus on vallitseva trendi, silloin yhteiskuntamme menot ovat jälkihoidollisesti suuret ja ihmisten henkinen sekä fyysinen hyvinvointi huonolla tolalla. Emme siis voi pysähtyä paikalleen yksilöinä tai päättäjinä, kuntina tai seuroina. On oltava aktiivinen, unohdettava oman edun tavoittelu ja keskityttävä luomaan mahdollisimman liikuntamyönteinen tulevaisuus seuraaville sukupolville. Tässä työssä myös seuroilla ja kunnilla on valtava rooli, Vakkala päättää. Newcontrol Oy:n Erkki Männistö esitteli pallotykin toimintaa Varkauden liikuntatalolla. Hukka-Pallon maalivahdit saivat kokeilla, miltä torjunta tuntuu pallosateessa. Tampereen Ilveksen Olli Vakkala (kuvassa vas.) ja HukkaPallon Jaakko Ikonen vaihtoivat ajatuksia seuratoiminnasta ja tulevaisuuden näkymistä. Hukka-Pallon junnujoukkue hopealle Hukka-Pallon 2001 syntyneet D1-juniorit selvittivät tiensä Savo-Karjalan ja KaakkoisSuomen aluejatkosarjojen salibandyn haastajafinaaliturnaukseen voittamalla SavoKarjalan lohkon. Turnaukseen pääsivät molempien lohkojen kaksi parasta joukkuetta. Haastajafinaaliturnaus pelattiin Lahden Salpausselkähallissa sunnuntaina 12.4.2015. Välieräottelu Välierässä HuPaa vastaan asettui Joutsenon Kataja (JoKa), joka sijoittui toiseksi Kaakkois-Suomen lohkossa. Välieräottelu oli oikea trilleri alusta loppuun. JoKa siirtyi seitsemän minuutin kohdalla 0 1 johtoon, mutta kuuden minuutin kuluttua HuPa oli tullut tasoihin ja mennyt ohikin, lukemien ollessa 2 1. Toisessa erässä molemmat maalasivat yhden kerran, joten kolmanteen erään mentiin lukemissa 3 2. Kolmatta erää oli pelattu vain 16 sekuntia, kun JoKa tuli tasoihin ja loppuerä olikin sitten maaliton Joutsenolaisten ylivoimasta huolimatta. Niinpä virallinen peliaika päättyi lukemiin 3 3 ja mentiin 10 minuutin jatkoajalle. Jatkoajalla JoKa painos- Kyllä kelpaa poseerata hopeamitalit kaulassa. (Kuva: Lotta Vänskä.) ti kovaa HuPan alueella laukoen pallon jopa kerran ylähirteen. Hukka-Pallon sankariksi nousi Leevi Pekonen tehden ratkaisevan maalin jatkoajan seitsemännellä minuutilla ja näin ollen HuPa selviytyi loppuotteluun taistelemaan kultaisista mitaleista. HuPan tehot: Leevi Pekonen 2+0, Miika Pulliainen 1+0, Joona Pulliainen 1+0, Josua Ikonen 0+1. Welhot Diamondsin Kuopiosta lukemin 9 3. PHSB:n joukkue vilisee taitavia yksilöitä, joista osa on pelannut jopa ikäluokkansa SM-sarjaa. Tämän huomasi myös HuPa, kun PHSB takoi ensimmäisessä erässä taululle lukemat 1 8. Toisessa erässä tahti hieman rauhoittui ja erä PHSB:lle 1 4. Kolmatta erää oli pelattu 6 minuuttia ja 43 sekuntia, kun PHSB sai 12 maalin eron HuPaan tehtyä ja ottelu voitiin Loppuottelu keskeyttää lukemiin 2 14. Loppuottelun vastustajaksi selviytyi PHSB Hukka-Pallon pojille siis hopeiset mitaoranssi Nastolasta voittaen välierässä SB lit kaulaan hienon kauden päätteeksi. HuPan tehot: Leevi Pekonen 1+0, Valtteri Laukkanen 1+0, Arsi Rosenberg 0+1, Konsta Hannelin 0+1. Hopeajoukkueessa pelasivat: Leo Kirjavainen, Levi Launo, Aleksi Rissanen, Aleksi Honkanen, Joona Pulliainen, Kalle Hartikainen, Konsta Hannelin, Jesse Pehkonen, Jesse Hukkanen, Josua Ikonen, Miska Pulliainen, Valtteri Laukkanen, Leevi Pekonen, Arsi Rosenberg, Miika Pulliainen, Kaapo Lappalainen ja Topi Leppänen. Valmennus: Jari Hukkanen, Jukka Päätalo ja Antti Rosenberg. Huoltaja: Jarmo Pulliainen.

Pitää syödä, että jaksaa Teksti: Ari-Pekka Lindberg/Varkauden Fysiokeskus Oy, kuva: Vesa Moilanen Ravinto on edelleen päivän puheenaiheena kuuma peruna. Televisio ja media ovat täynnä laihduttamiseen ja painonhallintaan liittyviä ohjelmia ja julkaisuja. Ihmiset vaikuttavat olevan todella hukassa syömisensä kanssa. Erilaisista vippaskonsteista ja ihmepillereistä haetaan epätoivoisesti apua. On superfoodeja ja muita erityisravintoaineita, joiden toivotaan poistavan ongelmat. Teollisuus ja media vielä ruokkivat näitä ajatuksia, koska ne lisäävät myyntiä. On helppoa valmistaa muutamaa ainesosaa sisältäviä ravintolisiä, joilla tiedetään olevan kehossa tietty vaikutus. Ongelmana on, etteivät ihmetuotteetkaan vaikuta kehossa yksin, vaan ne tarvitsevat kokonaisravitsemukselta tukea toimiakseen! Oikotietä onneen ei ole Vasta sitten ravintolisillä ja muilla erityistuotteilla on suurempaa merkitystä, kun ravitsemuksen kokonaisuus on kunnossa. Muuten niiden vaikutus on kuin pisara valtameressä. Tämä olisi ymmärrettävä myös valtakunnallisessa ravitsemuskeskustelussa kaikkien tahojen. Nyt keskustelu pyörii säälittävissä lillukanvarsissa itse asian jäädessä sivurooliin. Kun halutaan muutosta ravitsemukseen esimerkiksi painonhallinnan näkökulmasta (unohtakaa yksipuolinen painonpudotus), on ratkaisun keskiössä muutoksen hallinta. Minkä takia vuodenvaihteessa aloitetuista 17 painonpudotusprojekteista suurin osa on jo loppunut? Koska hommaan ei ole lähdetty valmistautuneena, eikä ole asetettu projektille sopivaa aikamäärettä. Kun Painonhallintaprojektin aloittaa, ei se ole muutaman kuukauden, vaan loppuelämän mittainen. Siihen on lähdetty myös erittäin heppoisin eväin, syön vain tätä ja vältän tuota. Erittäin harva jaksaa vetää kanaa, raejuustoa ja rahkaa muutamaa kuukautta pidempään. Mitä sitten kun ihmedieetti loppuu? Palataan entiseen, jolloin painokin palaa entiseen! Jotta projektilla olisi onnellinen loppu, on sitouduttava muutokseen. Projekti ei ole mitään ihmeellistä, erillistä aikaa elämässämme, se on elämäämme. Siksi muutosten joita tehdään, on oltava mahdollisia arjessamme. On huomioitava että on muutakin elämää kuin projekti. Tulokset ihmedieettien kestävyydestä suurimmalla osalla on nähtävissä TV-sarjojen seurantajaksoista entisiin tapoihin ja painoihin on palattu vuoden puolentoista sisään. Yksi suurimpia ongelmia tänä päivänä on ruokarytmi. Syödään aivan liian harvoin ja silloin kun syödään, syödään liikaa. Harvoin syödessä tulee myös tehtyä surkeita valintoja laadullisesti, koska verensokeri on niin alhaalla, että aivot hädissään käskevät ottamaan mitä tahansa sokerista, jotta energia riittää. Aloitetaan homma yksinkertaisesti. Laita säälimättömästi ylös seuraavan viikon ajan kuinka monesti syöt päivän aikana. Jatketaan sitten siitä mitä syöt, kunhan ensin tuo aivan perusasia ruokarytmi on selvitetty. Aurinkoista ja kevyttä kevättä! Asiakas paras oman kipunsa ja oireidensa asiantuntija Teksti ja kuva: Irene Laitinen Tuki- ja liikuntaelinongelmien ratkaiseminen vaatii asiakkaan omaa sitoutumista kuntoutukseen ja aktiivista harjoittelua, mutta usein myös manuaalisia hoitoja. Erilaisia manuaalisen fysioterapian hoitomuotoja on useita. Manuaalinen terapia on kä- sillä tehtävää tutkimista ja annettavaa hoitoa; hierontaa, pehmytkudoskäsittelyä, manipulaatiota, mobilisaatiota jne. Yksi manuaalisen fysioterapian hoitomuodoista on Maitland-fysioterapia. Konsepti on kotoisin Australiasta ja kehittäjä on ollut fysioterapeutti Geoffrey D. Maitland. Fysioterapeutti Jussi Tyrväinen käsittelee kalvoja instrumentin avulla. Maitland-konsepti on laajimmalle maailmassa levinnyt ortopedisen manuaalisen fysioterapian menetelmä, kertoo fysioterapeutti Jussi Tyrväinen Varkauden Medifysiltä. Maitland -konseptissa asiakkaan haastattelu ja tutkimisen merkitys korostuu. Asiakkaan tuntemukset ja oireet ovat keskeisessä asemassa. Asiakas tuntee itse ongelmansa parhaiten ja on paras asiantuntija, joka tietää myös itse oireidensa vaikutuksesta toimintakykyynsä. Maitland-konseptissa asiakas haastatellaan perusteellisesti. Haastattelun perusteella edetään fyysiseen tutkimukseen, jossa pyritään löytämään oireita aiheuttavat liikkeet ja asennot. Haastattelun ja tutkimuksen jälkeen luodaan hypoteesi ja näiden jälkeen tehdään hoitopäätökset. Hoidon edistymistä arvioidaan haastattelun ja fyysisen tutkimuksen löydöksiin nähden toistuvasti jokaisella fysioterapiakäynnillä. Toistuva uudelleenarviointi edistää kuntoutusjakson etenemistä. Asiakkaan aktiivisuuden harjoittaminen on olennainen osa Maitland-konseptin mukaista toimintaa. Jussi Tyrväinen on valmistunut alkujaan urheiluhierojaksi 2008 Vuokatin urheiluopistolta ja fysioterapeutiksi 2011 Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Tällä hetkellä Jus- si opiskelee työnsä ohella Maitland-fysioterapiaa ja koulutus on noin kolmevuotinen. Varkauden Medifysille Jussi tuli työhön 2014 vuoden loppupuolella, mutta talo on hänelle tuttu jo opiskeluajoilta, jolloin Jussi suoritti harjoitusjakson talossa. Muita fysioterapiankoulutuksia Jussilla on mm. selkärangan manuaalisen ja hoidon peruskurssi, Mulligan-konsepti (mobilisaatiohoitomuoto, jossa asiakas on aina aktiivisena osapuolena), instrumenteillä tapahtuva kalvojenkäsittely ja lyhyempiä viikonlopun tai useamman viikonlopun kursseja. Olen saanut soveltaa koulutuksiani Medifysillä laaja-alaisesti ja tällöin myös näppituntuma pysyy koulutuksista saamillani opeilla. Lisäksi olen saanut jo uutta oppiakin työkavereiltani Medifysillä fysioterapeuteilta, joilla on takanaan toisenlaisia koulutuksia. Tarvittaessa voin ohjata asiakkaan kollegalle kuntoutukseen, koska talossa on osaamista laidasta laitaan. Tieto kulkee myös toisin päin. Työkokemusta minulla on ennen Medifysille tuloa muutamia vuosia sekä yksityiseltä että kunnalliselta saralta. Hyvin olen tämän lyhyen ajan viihtynyt talossa ja työyhteisö on sopeutunut hyvin minuun tai toisin päin, toteaa Jussi savolaisittain.

18 SavonSampo-palkinto Soisalo-opistolle Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Perinteiseen tapaan Warkauden Nuorkauppakamari ry järjesti 11. 12.4. SavonSampomessut nyt jo 21. kertaa. Messujen teemana oli Hyvää elämää Keski-Savossa ja kahden päivän messuvieraiden määrä oli n. 3.500. Messujen yhteydessä on luovutettu SavonSampo-palkinto sellaiselle taholle, joka on vienyt Varkauden talousaluetta eteenpäin. Tänä vuonna Warkauden Nuorkauppakamari ry:n hallitus oli valinnut palkinnon saajaksi Soisalo-opiston. Perusteluina valinnalle oli, että Soisaloopistossa on toimintaa vauvasta vaariin toiminta liikuttaa, koskettaa ja opettaa. Soisalo-opisto on monitieteellinen ja räätälöi kursseja kuntalaisten toivomusten mukaan. Se on hyvä esimerkki kuntayhteistyöstä ja Varkauden teollisuuden juhlavuoden merkeissä sopi mainiosti tämänvuotisten messujen piipun takana oli useiden yritysten yhteisosasto. teemaan. SavonSampo-messujen parhaaksi osastoksi valittiin Teittilän talli (Horse show). Toisena messupäivänä yleisöä veti paikalle Parhaan messuosaston valinnan tekivät aijukka Poika. kaisempien SavonSampo-messujen projekti-/messupäälliköt, yhdessä virkaatekevän messupäällikön kanssa. Soisalo-opiston rehtori Jorma Pesonen otti SaLisää kuvia messuilta osoitteessa vonsampo-palkinnon vastaan. Warkauden Nuorkauppakarin puolesta palkintoa olivat luo- www.sykkeessa.fi vuttamassa yhdistyksen puheenjohtaja Anne Mykrä ja varapuheenjohtaja Ari Saavalainen. Soisalo-opiston messuosastolla kerrottiin, että hakuaika on meneillään taiteen perusopetukseen. Kaupunkiaarteen Metsästys Tunnistatko tämän paikan? Lähetä arvauksesi: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus. Tai sähköpostitse: toimitus@sykkeessa.fi Vastanneiden kesken arvomme ulkoilutakin Sykkeessä-painatuksella! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu. Onnea aarteenmetsästykseen!

Lukijakilpailu 19 Äänestä paras artikkeli tässä lehdessä! Lähetä vastaus osoitteeseen: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus. Tai sähköpostiin: toimitus@sykkeessa.fi Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme ulkoilutakin Sykkeessä-painatuksella! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu. Tutustu Sykkeessäblogiin: sykkeessa.fi Sykkeessä-lehden menovinkkejä Taivas kattona hengellisyys kansantaiteessa Soisalo-opiston Kevätruppeema Kiertotalous ja sen uudet Leppävirralla mahdollisuudet -seminaari Saija Tuupanen & Exmiehet -naistentanssit Lokki Höpelöhumujen kylägaala Lukkosulaa ja lumpeenkukkia -musiikkikomedia Philomela goes Savo Valamon luostari 14.2. 31.8.2015 Rauhalahti, Kuopio 15.4.2015 klo 21 Ihmemaa Oz Kuopion kaupunginteatteri 15.4. 23.5.2015 kaupunkilehti Sykkeessä-lehti on visuaalinen ja dynaaminen paikallismedia Keski-Savon alueella. Y: 2206498 Osoite: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus Internet: www.sykkeessa.fi Julkaisija: VM-lehdet Oy Päätoimittaja: Jaakko Ikonen Toimitus: Vesa Moilanen toimitus@sykkeessa.fi Myynti: Arja Lehtosalmi, 050 341 5339 Ilmoitus- ja sivunvalmistus: Mikkolehtinen.net aineisto@sykkeessa.fi Painatus: Savon Paino Oy Sykkeessä 4/2015 ilmestyy la 23.5. Maalauksia, Maisu Aho ja Tuula Taskinen Kuopion kaupunginkirjaston ala-aula 15.4. 25.4.2015 Leppävirran Kunnantalo ja muita paikkoja Savonia-ammattikk, Varkauden kampus 15.4. 22.4.2015 21.4.2015 klo 12 16 Kuopion kaupunginteatteri 16.4. 16.5.2015 Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki 17.4.2015 klo 19 Maisema/Hetkiä ja muistoja, Nina Venäläisen näyttely G12, Kuopio 18.4. 7.5.2015 Rauhalahden Jätkänkämppä 23.4.2015 klo 19 Warkaus-sali 24.4.2015 klo 19 Urban City Blues Festival Hotelli Rauhalahti, Kuopio 24.4. 25.4.2015 Soisalo-opiston Kevätruppeema Heinävedellä Kansakoululaulujen Varjentiini ja Pitäjäntupa yhteislaulutilaisuus Myyttien maailmasta musiikkia huilulle ja pianolle Soisalo-opiston Kevätruppeema Varkaudessa Sihr El Qahira Kairon taikaa Philomela esittää: Suden aika 15. 22.4.2015 Kaupunginkirjaston kokoussali, Kuopio 18.4.2015 klo 13 Varkaus, useita paikkoja 15. 22.4.2015 Warkaus-sali 18.4.2015 klo 19 Viimeinen Näytös -valokuvanäyttely Peltolan avajaiset Varkauden Teatteri 15.4. 2.5.2015 Varkaus, Ahlströminkatu 37 20.4.2015 klo 18 Soisalo-opiston Kevätruppeema Ekkös sää Juice oo? Joroisissa Kuopion kaupungin kirjasto, kokoussali Joroisten vanha virastotalo ja muita 15.4. 22.4.2015 21.4.2015 klo 17 Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki 24.4.2015 klo 19 Soisalo-opistotalo, Varkaus 25.4.2015 klo 11:30 Semmarit 25 v juhlakonsertti Varkaus, Liikuntatalo 25.4.2015 klo 18 Siltojen Safari Kaks Ruusua, Varkaus 3.5.2015 klo 9 13

20