Sipti Oy UUSIKAUPUNKI UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KAUPUNGINLAHDEN RANTALAITURI KORJAUS JA KUNNOSTUSTYÖ RAKENNUSSELOSTUS
Sipti Oy Rakennusselostus 1 (21) SISÄLLYSLUETTELO 1 MAA- JA POHJARAKENNUS... 4 10 YLEISTÄ... 4 1010 Työn laajuus ja noudatettavat asiakirjat... 4 1020 Pohjatutkimukset ja pohjasuhteet... 5 1040 Työjärjestys... 5 11 RAIVAUS JA PURKU... 6 1100 Yleistä... 6 1110 Puuston ja kasvillisuuden suojaus... 6 1120 Rakenteiden suojaus... 6 1170 Vanhojen rakennusten ja rakenteiden purku... 7 1180 Purku- ja raivausjätteen poiskuljetus... 7 12 MAANKAIVU... 7 1200 Yleistä... 7 1280 Kaivumaiden kuljetus... 8 13 LOUHINTA... 8 14 POHJARAKENTEET JA POHJANVAHVISTUS... 8 1400 Yleistä... 8 1430 Lyöntipaalutus, teräsbetonipaalut... 8 1431 Lyöntipaalutus, puupaalut... 9 1440 Kallio- ja maa-ankkurit... 10 1460 Erityiset pohjarakenteet ja menetelmät... 11 1461 Teräsponttiseinät... 11 1462 Lankkuseinät, puuponttiseinät... 11 1470 Paalutuksesta ja pontituksesta aiheutuva tärinä... 12 15 SALAOJAT, SADEVESIPUTKET, VIEMÄRIT JA MUUT PUTKIJOHDOT... 12 1530 Kaivot... 13 16 TÄYTTÖ JA TIIVISTYS... 13 1600 Yleistä... 13 1610 Perustusten alustäyttö... 15 1620 Perustusten vierustäyttö... 15 1650 Täyttö rakennusalueella... 15 17 RAKENNUSALUEEN PINTARAKENTEET... 15 1710 Nurmikot ja viheralueet... 15 1720 Liikennealueiden rakennekerrokset ja päällysrakenteet... 16 1732 Laiturialueen päällystys... 16 1780 Luonnonvaraisten alueiden kunnostus... 16 2 PERUSTUKSET JA ULKOPUOLISET RAKENTEET... 17 2000 Puurunkotyöt... 17 2011 Muottityöt... 17 20112 Vedenalainen muotti... 17 20113 Laiturin reunarakenteen ja passiiviankkureiden laattojen muotti... 18 2012 Raudoitus... 18 2020 Betonointi, yleistä... 18 2021 Betonointisuunnitelma... 19 2022 Betonoiminen... 19 2023 Betonoinnin jälkihoito... 20 2034 Liikuntasaumat... 20 2035 Työsaumat... 20 2037 Paikkaukset... 20 3060 Metallirunkotyöt, yleistä... 20 3061 Metalliset laiturirakenteet... 21
Sipti Oy Rakennusselostus 2 (21) Rakennushanke Rakennuskohde ja sen sijainti Yleistä Rakennuttaja Rakennuskohde on Uudenkaupungin kaupungin keskustassa sijaitseva kaupunginlahden rantalaituri, joka sijaitsee Sorvakon sillan itä- ja länsipuolella käsittäen osan pohjoispuolen rantaa ja kokonaisuudessaan eteläpuolen rannan. Tämä rakennusselostus kattaa rantalaiturin alueella tehtävät laiturin kunnostukseen liittyvät suunnitelmissa esitetyt työt. Laiturin korjaus tehdään useassa osassa eripituisina jaksoina vaiheittain tilaajan esittämissä osissa. Lähtökohtana on tehdä korjaus ja kunnostustyö nykyisen laiturin ulkopuolelle siten, että laiturirakenteita puretaan mahdollisimman vähän. Laiturilinjan koilliskulmassa junaradan läheisyydessä olevaa laiturin reunalinjaa oikaistaan uuden reunarakenteen ankkuroinnin helpottamiseksi ja stabiliteetin parantamiseksi. Työn aikana laiturin taustalla on käytössä kevyen liikenteen väylät, kadut, junarata ja ranta-alueen kiinteistöt. Junaradan ja katujen liikennettä sekä kiinteistöjen liiketoimintaa ei saa missään korjausja kunnostustyön vaiheessa keskeyttää. Jalkakäytävien, kevyen liikenteen väylien ja venepaikkojen käyttö voidaan tilaajan suostumuksella keskeyttää lyhyiksi ajoiksi töiden vaatimusten mukaan. Kaikista rakentamiseen käytettävistä materiaaleista ja tuotteista on urakoitsijan esitettävä rakennuttajalle CE-merkintätodistukset. Todistukset kootaan urakoitsijan toimesta kansioon vastaanottotilaisuudessa rakennuttajalle luovutettavaksi. Uudenkaupungin kaupunki Tekninen ja ympäristökeskus Rakennustöiden yleiskuvaus Kaupunginlahden rantalaituri, eli lahden reunarakenne korjataan ja uusitaan nykyisen laiturilinjan meren puolelle tehtävällä uudella reunarakenteella. Rakenne tehdään pääosin teräsbetoni- ja puupaalurakenteisena käyttäen teräksistä tukipalkkia reunan yläosassa. Reunarakenne ankkuroidaan betonisilla tai muilla massiivisilla ankkurilaatoilla taustan penkereisiin. Osa ankkuroinnista tehdään pysyvillä maa- ja kallioankkureilla. Kaupunginlahden pohjoisreunalla itäpäässä lahden koillispohjukassa junaradan läheisyydessä laiturin reunalinjan oikaisu tehdään teräsponttiseinällä ja matalaa puurakenteista reunarakennetta käyttäen. Reunarakenne ankkuroidaan betonisilla tai muilla massiivisilla ankkurilaatoilla taustan penkereisiin. Koillispohjukan oikaisuosuus tehdään vesialueelle käyttäen paalutettua työpetiä, työlauttaa tai paalutustyö tehdään mahdollisesti pakkaskautena jäädytetyn vesialueen päältä. Makasiinien edustalla laiturin reunarakenne tehdään teräsponttiseinällä ja ankkurointi pysyvillä maa- tai kallioankkureilla tai betonisilla tai muilla massiivisilla ankkurilaatoilla taustan penkereisiin mahdollisuuksien mukaan. Reunarakenne verhoillaan matalalla puuverhouksella, joka kiinnitetään teräspontti- ja teräspalkkirakenteeseen. Tilaajan päätöksellä reunarakenteena voidaan käyttää myös muunlaista puurakenteista reunaa.
Sipti Oy Rakennusselostus 3 (21) Pohjoisrannalla Sorvakon sillan reunaan liittyvän laiturin reunan kivirakenteen ja taustatäytön korjaus tehdään betonirakenteisella seinämällä, jonka taustalle rakennetaan kiviaineksesta kuivatuskerros. Kuivatuskerroksesta vajovedet ohjataan PEH110- muoviputkella kaupunginlahteen korjattavan muuriosuuden kummastakin päästä. Kaikki kaupunginlahteen laskevat sadevesiviemärit jatketaan uuden reunarakenteen läpi käyttäen PEH-muoviputkia, jotka liitetään mekaanisesti ja tiiviisti olemassa olevien putkien päihin. Putkien jatko-osuudet ovat vähintään jatkettavan putken kokoisia. Koillispohjukassa laiturilinjan oikaisuosuudella jatkettavat sadevesiviemärit perustetaan teräksisten kaivantolankkujen murskearinan varaan. Kaivantolankkujen ainepaksuus vähintään 5mm ja lankkupedin leveys vähintään 600mm, murskearinan raekoko #0-16 ja paksuus 150mm. Rantalaiturin korjaustöiden yhteydessä kaivetut ja puretut laiturialueisiin liittyvät jalankulkualueet, kevyen liikenteen alueet ja katualueet sekä viheralueet korjataan vastaamaan ennen työn alkua vallinnutta laatutasoa. Sirkuskentän osalla pinnan tasaus korotetaan noin 0,5 m nykyistä korkeusasemaa ylemmäksi. Korotuksen yhteydessä kentän laidoille rakennetaan kaksi ritiläkennellista sadevesikaivoa, jotka viemäröidään rantalaiturin läpi lahteen. Teihin, katuihin, kevyen liikenteen väyliin, kenttiin ja viheralueisiin ei saa tehdä muita sijainti-, linjaus- eikä korkeusasemamuutoksia kuin suunnitelmissa on esitetty. Rakennustyössä noudatettavat asiakirjat Rakennusvälineet RT 14-10283, RYL Yleiset laatuvaatimukset, 01.151-152 Maankaivu-, paalutus-, pontitus-, nosto-, kuljetus-, tasaus- ja tiivistyskaluston on oltava työn laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävän tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia huomioiden työturvallisuusnäkökohdat. Paalutuksessa ja pontituksessa käytettävien koneiden on oltava ulottuvuudeltaan ja toiminnoiltaan sellaisia, jotka soveltuvat tarkkaan työskentelyyn. Urakoitsijan on esitettävä rakennuttajalle hyväksyttäväksi konetyypit, käytettävät laitteet ja varustukset ennen työhön ryhtymistä. Mittaukset ja toleranssit Suunnitelmien koordinaattijärjestelmä ja korkeusjärjestelmä on esitetty UKIjärjestelmässä. Työmaalla tehtävät mittaukset esitetään UKI-järjestelmässä. Kaikki mittaukset on tarkistettava ja sovitettava yhteen suunnitelmissa esitetyn koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän mukaisiksi. Urakoitsijan on tarkistettava UKI -koordinaattijärjestelmän ja -korkeusjärjestelmän muunnokset ETRS-GK21 koordinaatti- ja N2000 -korkeusjärjestelmiin. Uudet käytössä ja voimassa olevat järjestelmät ovat ETRS-GK21 ja N2000. Kaivun toleranssit vedenpinnan yläpuolella +100mm -0mm. (+) =vaaditun tason ylittävä mitta, eli ylikaivua, (-) =vaaditun tason alittava mitta, eli kaivu jää vajaaksi. Uusien puureunaisten laiturirakenteiden ulkoreunalle ei aseteta tarkkaa sijaintimittaa. Laiturin reunalinja saa tulla nykyisen linjan ulkopuolelle. Uusi reunarakenne sijoitetaan kuitenkin välittömästi vanhan rakenteen väylän puolelle siten, että paalutuksessa ja pontituksessa tarvittavat ohjausrakenteet voidaan kiinnittää vanhaan reunarakenteen puupaalutukseen kiinni, poikkeuksena koillispohjukan laiturin oikaisulinja.
Sipti Oy Rakennusselostus 4 (21) Urakoitsija suorittaa heti työn alkamisen jälkeen ennen purku- ja kaivutöitä seuraavat mittaukset UKI- korkeus- ja koordinaattijärjestelmässä: 1. Laiturin edessä pohjan mittaus kolmesta mittalinjasta viiden metrin ruutuun. 2. Laiturin reunan kivi- ja betonirakenteisten osien reunan ja maan puoleisten pintojen mittaus 5m välein. 3. Laiturin vanhasta reunalinjasta 3 m etäisyydelle maalle päin maanpinnan mittaus 10m välein. 4. Laiturin reunalinjaa lähimmän liikenneväylän (ajoneuvo tai kevytliikenne) keskilinjan mittaus 10m välein. 5. Sirkuskentän vanhan pinnan mittaus 10m ruutuun puolisuunnikkaan alueella 60/100m x 60m siten, että ruutuun mittauksen lisäksi sirkuskentän reunalinjalta, reunan ulkopuolisen painanteen pohjalta ja nurmialueen puolelta painanteen reunalta tehdään mittaus 10m välein. 6. Laiturin läheisyydessä olevien portaiden, muurien, valaisinpylväiden, vesipisteiden, puutasojen ja muiden kiinteiden rakenteiden rannan puoleisen reunan ja taitteiden mittaus 10m etäisyydellä vanhasta laiturilinjasta. Mittaus tarvitaan maahan upotettavien ankkurilaattojen sijainnin määrittämistä varten. Mittaustulokset luovutetaan heti mittauksien jälkeen suunnittelijalle suunnitelmien täydentämistä varten. 1 MAA- JA POHJARAKENNUS 10 YLEISTÄ 1010 Työn laajuus ja noudatettavat asiakirjat Maa- ja pohjarakennustöiden laajuus ja laatu käyvät selville pohjatutkimus-, rakenne- ja tasauspiirustuksista ja tästä rakennusselityksestä. Rakennustyön perusvaatimukset on esitetty Rakennustöiden yleisissä laatuvaatimuksissa (RYL-90). Rakennusselostuksessa on viitattu seuraaviin ohjeisiin ja normeihin, jotka tulee pitää työmaalla: - RYL-90, Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset 1990, - KT02, Kunnallisteknisten töiden yleinen työselostus - InfraRYL 2000 - Suomen rakentamismääräyskokoelma B3, Pohjarakennus - RIL 121, Pohjarakennusohjeet 1988 - RIL 132, Talonrakennuksen maatöiden työselitys, 1987, - RIL 131, Betoninormit 1991 - Lyöntipaalutusohjeet LPO-87, Paalutusohje-2011, Paalutustuotelehti RT-2011 - Asfalttinormit 1995, PANK ry, - Rakennusselityksessä ilmoitetut normit ja ohjeet. - Kallion tiivistäminen injektoimalla; VTT:n geotekniikan laboratorio, Tiedonanto 31 - Ankkurien jännitystyössä noudatetaan valitun jännemenetelmän käyttöselostetta - Pohjarakennustöiden valvontaohjeet, PRV -84, SGY
Sipti Oy Rakennusselostus 5 (21) - rakennustyön suorittamiseksi tarpeellisia urakoitsijoiden, erikoisliikkeiden ja tarvikkeiden valmistajien toimittamia piirustuksia, selityksiä ja ohjeita. Lisäksi rakennustöissä noudatetaan soveltuvin osin seuraavia normeja ja ohjeita: - Voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä hyvää rakennustapaa. - Tarkastavien viranomaisten rakennusaikaisia määräyksiä ja ohjeita Urakoitsijan tulee ilmoittaa välittömästi rakennuttajalle sellaisista töiden yhteydessä ilmenevistä havainnoista, jotka voivat vaikuttaa suunnitelmiin. Kaikki tätä työtä koskevat määräykset, ohjeet ja normit on tarvittaessa hankittava urakoitsijan toimesta työmaalle ja pidettävä siellä myös valvojan käytettävissä. 1020 Pohjatutkimukset ja pohjasuhteet 1040 Työjärjestys RYL 90, 1.1 Rakennuspaikalla on suoritettu rakenteen kunnon arviointia tilaajan ja Satamatekninen Oy toimesta 1991. Arvioinnista on saatavissa asiakirjat pyynnöstä. Rakennuttaja on teettänyt alueella painokairauksia ja siipikairauksia. Maalajirajat ja arvioidut kallion pinnan korkeusasemat on esitetty pohjatutkimuspiirustuksissa. Rakennusalueen kaivumassat laiturilinjan taustalla ovat pääasiassa vanhoja täyttömaita liejua, savea, silttiä, moreenia, soraa, hiekkaa ja lohkareita. Alkuperäinen maa on liejua, savea ja silttiä. Laiturilinjan edessä väylän puolella saattaa myös olla laiturin rakennusaikaisia täyttömaita. Mikäli maarakennustöiden yhteydessä havaitaan tutkimuksiin nähden sellaisia poikkeamia, jotka voivat vaikuttaa tehtyihin ratkaisuihin, tulee urakoitsijan ilmoittaa niistä välittömästi rakennuttajalle. Urakoitsijalla on oikeus omalla kustannuksellaan tehdä lisää pohjatutkimuksia laiturin reunalinjasta paalu-, pontti- ja ankkurimenekkien täsmentämiseksi sekä kallion pinnan ja maalajitietojen varmistamiseksi. Rakennustoimenpiteen työjärjestys on pääpiirteissään seuraava: - Alkutilanteen mittaukset, kaapeli- ja putkilinjojen sijaintien varmistamiset ja tarvittavat siirrot ja suojaustoimenpiteet - työmaa-alueiden varaus- ja vuokraus sekä aitaaminen - mahdolliset esirakennustoimenpiteet kuten paalutetut työpedit, työpohjan jäädyttäminen yms. - paalu- ja ponttijohteen asennus sekä paalutus ja pontitus - vanhan laiturin reunarakenteen taustan alkukaivu ja taustan ponttilankutus - tukipalkkien asennus ja ankkurien poraus tai ankkurilaattojen kaivantojen kaivu ja ankkurilaattojen ja -tankojen asennus - putkilinjojen jatkaminen ja reunarakenteen läpiviennit - taustan täyttö, taustan kevennysrakenteet - ankkurien esijännitys ja lukitseminen tai ankkuritankojen kiinnitys - reunan ja kannen pintarakenteet, varusteet ja laitteet - kivimuuri-reunarakenteen korjaus, raudoitus ja taustavalut, täytöt
Sipti Oy Rakennusselostus 6 (21) 11 RAIVAUS JA PURKU 1100 Yleistä - tie- ja katualueiden päällysteiden kunnostus ja työmaa-alueen siivous ja purkaminen. RYL 2, Yleiset vaatimukset Purkutöitä tehdään vain työn edellyttämässä laajuudessa kaikkea liiallista purkutyötä välttäen. Asfalttialueet puretaan ankkurointien vaatimassa laajuudessa. Asfaltin leikkaus tehdään teräskiekolla tai laikkaleikkurilla leikkaamalla suoraviivaisesti ja teräväreunaisesti poikki. Vanhan laiturin reunarakenteen osia puretaan vain työn tekemisen ja uusien rakenteiden vaatimassa laajuudessa. Kaivun yhteydessä paljastuvat ja käytöstä poistetut betoniperustukset ja muut rakenteet puretaan tilaajan antaman ohjeen mukaisesti. Kaikki purkumassat toimitetaan hyötykäyttöön kuten puu, metallit ja betonikappaleet ja kaivumassat maankaatopaikalle. 1110 Puuston ja kasvillisuuden suojaus RYL 2.1, Kasvillisuuden suojaus. Pääsääntönä on, että kaikki puut säilytetään. Ennen rakennustöihin ryhtymistä tilaajan kanssa on pidettävä rakentamisalueen katselmus. Katselmuksessa merkitään säilytettävät puut ja muu kasvillisuus ja niiden suojaustapa, mahdollisesti poistettavat puut ja muu kasvillisuus. Urakoitsijalla ei ole oikeutta hävittää mitään säilytettäviksi määrättyjä puita tai pensaita, ellei hän ole saanut siihen tilaajan hyväksyntää. 1120 Rakenteiden suojaus RYL 2.2, Säilytettävät rakenteet Laiturin reunan uusimisen ja korjauksen alueella sijaitsee nykyinen yleistä liikennettä palveleva lahden ylittävä Sorvakon silta. Sillan molemmissa päissä on teräsbetonirakenteiset paalujen varassa olevat graniittiverhoillut maatuet, joiden päät ulottuvat sillan kannen ohi. Maatuet on ankkuroitu pysyvillä vinosti alaspäin suuntautuvilla jännitetyillä ankkureilla kallioon. Sillan etelärannalla kannen alta kulkee kevyen liikenteen väylä, josta nousee kannen molemmin puolin maapenkereen varassa olevat portaat ylös. Kaivu-, paalutus- ja pontitustyö on tehtävä sillan rakenteita vaurioittamatta. Pohjoisrannalla on Valtion rautateiden käytössä oleva ratalinja, etelärannalla on makasiinit ja puurakennus, joissa on toiminnassa olevia ravintoloita. Etelä- ja pohjoisrannalla on yleistä liikennettä palvelevat kevyen liikenteen raitit. Toiminnassa olevien rakennusten pölylle alttiina olevat ilmanottoaukot on peitettävä tarvittaessa pölyä keräävillä suodattimilla rakennusvaiheissa, joissa on mahdollista työmaalta leviävän pölyn kulkeutuminen rakennuksiin sisälle. Yleistä liikennettä palvelevien alueiden läheisyydessä pölyävien rakennustöiden aikana on käytettävä vesisumuhuuhtelua pölyn leviämisen rajoittamiseksi. Nykyisen rantalaiturin reunarakenteen läpi menee jätevesiviemäri-, sadevesiviemäri-, vesijohto-, sähkö- ja tiedonsiirtolinjoja. Linjojen sijainti on tarkistettava ennen töiden aloittamista ja ne on merkittävä ja tarvittaessa suojattava paalutus-, pontitus- ja kaivu-
Sipti Oy Rakennusselostus 7 (21) töiden ajaksi siten, että ne eivät vaurioidu eikä niihin pääse syntymään haitallisia painumia tai siirtymiä. Urakoitsija vastaa alueella sijaitsevien putkien, johtojen, kaapelien ym. vanhojen rakenteiden merkitsemisestä ja tarvittavasta suojaamisesta. 1170 Vanhojen rakennusten ja rakenteiden purku Vanha laiturilinja on yläreunastaan paikoin siirtynyt väylälle päin nykyisen reunan puurakenteen lahovaurioista johtuvan heikentymisen vuoksi. Vanhan laiturilinjan reunaa puretaan suunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Tarpeetonta purkamista on vältettävä. Nykyisen laiturin reunalinjan ankkurointi puretaan ja ankkurointiteräkset katkaistaan, mikäli sille on tarvetta, vasta uusien ankkurointien valmistuttua. Mikäli nykyisen ankkuroinnin purkaminen tarvitsee tehdä ennen uuden ankkuroinnin valmistumista, on sille saatava tilaajan ja suunnittelijan hyväksyntä jokaisen ankkurin osalta ennen purkamisen aloittamista. Ankkurointeja ei saa kuitenkaan purkaa eikä niitä saa olla purettuna kahta ankkuria enempää kutakin laiturin reunan 50m kohti. Pääsääntöisesti putki- ja johtolinjoja ei pureta. Vain lahteen laskevien sadevesiviemärilinjojen putkien päitä voidaan vähäisessä määrin purkaa töiden edellyttämässä laajuudessa, tilaajalta on hankittava hyväksyntä jokaiseen purettavaan putki- ja johtolinjaan. Puretut putki- ja johtolinjat rakennetaan vastaamaan laadultaan vähintään ennen purkutöitä vallinnutta tilannetta. Etelärannalla olevaa veneiden laskuramppia ei pureta. Puurakenteiset laiturin ja reunanrakenteen osat puretaan ja kuljetetaan pois, puuta tai muita maatuvia materiaaleja ei saa käyttää täyttöihin. 1180 Purku- ja raivausjätteen poiskuljetus 12 MAANKAIVU 1200 Yleistä RYL 90, 2.6, Purettavat rakenteet Purkumassat kuljetetaan rakennuttajan osoittamalle yleiselle kaatopaikalle. Kaikki kivet, louhe ja kitkamaalajit käytetään mahdollisuuksien mukaan rakennettaviin täyttöihin. RYL 3, Yleiset vaatimukset Maankaivu tehdään koko rakennusalueella suunnitelmien mukaisesti rakenteiden edellyttämään syvyyteen. Liiallista kaivamista on vältettävä. Maapohja kaivutason alapuolella ei saa häiriintyä. Kaivu laiturilinjan rakenteita varten on tehtävä välittömästi ennen kyseisten rakenteiden tekemistä kaivantojen sortumisen estämiseksi. Vanhaa laiturilinjaa sivuavien ja laiturilinjan läpi menevien viemäri- ja vesijohtolinjojen sekä sähkö- ja tiedonsiirtolinjojen läheisyydessä kaivu on tehtävä eritystä varovaisuutta noudattaen niin, ettei johtolinjoja katkaista eikä niihin pääse syntymään painumia tai siirtymiä. Kaivut laiturin taustalla, sillan maatukien ja rata-alueen läheisyydessä on tehtävä siten, että niiden stabiliteettia vaaranneta.
Sipti Oy Rakennusselostus 8 (21) Tie- ja liikennealueilla kaivu tehdään suunnitelmien mukaan siten, että yleiselle liikenteelle aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa. Kaivu tehdään rakennekerrosten edellyttämään syvyyteen asti. 1280 Kaivumaiden kuljetus 13 LOUHINTA Pengerryksiä ja täyttöjä vaativilla alueella tulee käyttää maankaivussa syntyviä kitkamassoja, kuten kiviä, louhetta, soraa ja muita tiivistyskelpoisia kitkamaalajeja. Kaivumassojen käytölle on kuitenkin saatava erillinen rakennuttajan antama hyväksyntä. Kaivumassoja ei saa läjittää laiturirakenteen tai tehtyjen kaivantojen viereen. Läjityksen reunan etäisyys vähintään 10 m kaivannon reunaan tai vanhaan laiturin reunalinjaan. Kaivumassat, jota ei pystytä käyttämään täyttöihin, kuljetetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan tai yleiselle kaatopaikalle. Louhintatyötä ei ole. Mahdollisista louhintatöistä on aina tehtävä työselostus ympäristön katselmus-, seuranta- ja tiedotusohjelmineen sekä turvallisuusohjelmineen, ja ne on hyväksytettävä tilaajalla ennen töihin ryhtymistä. 14 POHJARAKENTEET JA POHJANVAHVISTUS 1400 Yleistä Kaupunginlahden reunarakenteen kantava rakenne tehdään teräsbetonipaaluista, puupaaluista ja teräsponteista, jotka ankkuroidaan porattavin jännitetyin pysyvin ankkurein kallioon, pohjamoreeniin tai jännittämättömien terästankojen ja ankkurilaattojen välityksellä taustarakenteeseen. Teräsbetonipaalu- ja puupaaluseinään sekä puuponttiseinään jätetään riittävät välit putkien ja johtojen läpivienneille. Paalutus tehdään eritystä varovaisuutta noudattaen putkien ja johtojen läheisyydessä painumien ja siirtymien välttämiseksi. Läpivientikohta tiivistetään betonisella kehyksellä suunnitelmapiirustuksen mukaan. Tiivistämisen periaate on hyväksytettävä putken tai johtolinjan haltijalta ennen sen tekemistä. 1430 Lyöntipaalutus, teräsbetonipaalut Paalutusohje-2011 (RIL 254-2011), Tuotelehti RT-2011. Paalujen arvioidut alapäiden korkeusasemat on esitetty pohjatutkimuspiirustuksissa ja laiturin etureunan pituusleikkauksessa. Paalujen tunkeutumistaso määritellään tarkemmin rakennustöiden aloituksen jälkeen tehtävillä koepaalutuksilla. Jos pohjaolosuhteet poikkeavat suunnitelmien mukaisista, tulee pääurakoitsijan olla välittömästi yhteydessä pohjarakennussuunnittelijaan. Teräsbetonipaaluina käytetään PO-2011 ja RT-2011 mukaisia TB350a paaluja. Paalutustyöluokka on 1. Paalut varustetaan maakärjellä. Paalut lyödään tukipaaluina ja ulotetaan vähintään 1 m tiiviiseen moreenikerrokseen ts. kovaan pohjaan. Paalujen tulee olla vähintään 14 vrk vanhoja, jolloin nimellislujuuden voidaan olettaa kehittyneen, ennen työmaalle kuljetusta ja varastointia. Paalutus aloitetaan koepaalutuksin. Koepaaluja lyödään vähintään 3 kappaletta jokaista täyttä 50 laiturin reunan pituusmetriä kohti. Koepaalujen tunkeutumisesta pidetään PO- 2011 mukaista paalukohtaista pöytäkirjaa lyötävän paalun osalta koko lyöntityön ajan. Lyöntimäärät merkitään tällöin kultakin paaluvarren 200 mm matkalta pöytäkirjoihin.
Sipti Oy Rakennusselostus 9 (21) Paalutustyö laiturin pohjoisrannalla reunalinjan oikaisun kohdalla tehdään työlautalta tai erikseen rakennettavan työpedin päältä suunnitelmien mukaisesti. Paalutuksesta pidetään paalutuspöytäkirjaa joka toimitetaan pohjarakennus- ja rakennesuunnittelijalle. Paalutuspöytäkirjassa esitettävät tiedot PO-2011 taulukoiden 7.1, 7.2 ja 7.3 mukaisesti, ellei tilaajan kanssa sovita muuta käytettäväksi pöytäkirjaa. Paalutustyössä tulee noudattaa RT-2011 tuotelehden taulukon 5 mukaisia sallittuja pudotuskorkeuksia lyötäessä paalua savessa tai läpäistäessä tiiviitä kerroksia. Erityistä huolellisuutta tulee noudattaa tilanteessa, kun paalu lyödään pohjaolosuhteissa vallitsevan silttikerroksen lävitse. Paalujen lopetuslyöntiehdot RT-2011 tuotelehden taulukon 11 mukaisesti. Paalutustyön valmistuttua paalut tarkemitataan ja näistä laaditaan erillinen tarkepiirustus PO-2011 kappaleen 7.4 mukaisesti joka toimitetaan pohjarakennus- ja rakennesuunnittelijalle. Paalut tasakatkaistaan suunnitelmien esittämään katkaisutasoon. Paalujen katkaisua varten hankitaan lupa rakennuttajalta. Ennen katkaisua paalun kannot mitataan ja merkitään paalutuspöytäkirjaan. Paalutuksen aikana olemassa olevien ympäristön rakenteita tulee tarkkailla mahdollisesti syntyvien siirtymien ja painumien vuoksi. Tarkkailupisteet rakennetaan vähintään jokaisen reunarakenteen lävistävän putkilinjan kohdalle sekä makasiinirannan kohdalla 5m välein sekä Sorvakon sillan maatukien ja penkereiden tukirakenteisiin. Sorvakon sillan kumpaankin päähän rakennetaan vähintään 6+6, eli yhteensä 12 tarkkailupistettä. Pohjoisrannan junaradan kaarteen kohdalla siirtymä- ja painumamittauspisteitä rakennetaan junaradan kummankin kiskon ratapölkkyihin n. 20m välein 7kpl, siirtymäpainumamittauspisteitä rakennetaan yhteensä 14kpl. Paalutusalueella pidetään tarvittavat katselmukset ympäristön katselmukset. Vaurioitusherkkiin rakennuksiin asennetaan tarvittavat tärinämittarit, ks. kohta 1470. Yksittäinen paalu saa poiketa teoreettisesta sijaintipaikastaan enintään 100 mm. Reunarakenteen paalulinjan sijaintipoikkeamat ovat samoja kuin teräsponttiseinän, ks. kohta Teräsponttiseinät 1461. Paalujen varastoinnissa ja käsittelyssä noudatettava RT-2011 tuotelehden mukaisia varastointi- ja käsittelyohjeita. 1431 Lyöntipaalutus, puupaalut Koko lahden reunalinja puupaalutetaan lukuun ottamatta pohjoisrannan reunalinjan oikaisua ja makasiinirannan kohtaa. Reunalinjan puupaalut lyödään nykyisen reunalinjan ulkopuolelle välittömästi nykyisten puupaalujen kylkeen asennetun paalujen ohjaus- ja tukipuun viereen. Laiturin etureunan paaluista osa lyödään kovaan pohjaan tukeutuviksi tukipaaluiksi ja osa lyödään savikerrosten välissä olevasta siltti-hiekkakerroksen läpi siten, että paalun kärki jää 0,3-0,5m ko. kerroksen alapuolelle. Paalutus tehdään paalutusohjeen 2011 mukaisesti. Paalujen arvioidut alapäiden korkeusasemat on esitetty pohjatutkimuspiirustuksissa ja laiturin etureunan pituusleikkauksessa. Paalujen tunkeutumistaso määritellään tarkemmin rakennustöiden aloituksen jälkeen tehtävillä koepaalutuksilla. - Paalujen sallittu pystykuorma enintään 150kN. - Paalut ovat painekyllästettyjä puupaaluja latvaläpimitaltaan vähintään 200mm.
Sipti Oy Rakennusselostus 10 (21) - Järkäleen painon tulee olla 40kN. Lyöntivasaran tulee olla vapaapudotusvasaraa. Järkäleen pudotuskorkeutta tulee säädellä siten, että paalun painuma lyöntiä kohti on enintään 150 mm. - Lyönti päätetään loppulyöntiehtojen mukaisesti. - Koepaalut. Koepaaluja lyödään vähintään 3 kappaletta jokaista täyttä 50 laiturin reunarakenteen pituusmetriä kohti. Koepaalujen tunkeutumisesta pidetään PO- 2011 mukaista paalukohtaista pöytäkirjaa lyötävän paalun osalta koko lyöntityön ajan. Lyöntimäärät merkitään tällöin kultakin 200 mm matkalta pöytäkirjoihin. - Paalutuspöytäkirjat toimitetaan pohjarakennussuunnittelijalle ja rakennesuunnittelijalle. - Paalujen sijainnin ja kaltevuuden mittauksista tehdään Pohjarakennusohjeiden RIL 121 kohdan 10.10 mukainen toteutumapiirustus, johon merkitään paalujen sijainti 50 mm tarkkuudella. - Paalujen katkaisua varten hankitaan lupa rakennuttajalta. 1440 Kallio- ja maa-ankkurit Uuden laiturin reunarakenteen ankkurointi tehdään osaksi pysyvien kallio- ja maaankkureiden avulla. Kallio- ja maa-ankkurit porataan suunnitelmissa esitetyn mukaisesti kallioon tai tiiviiseen pohjamoreeniin pohjarakennus- ja rakennesuunnitelmien tyyppipiirustuksen mukaisesti huomioiden ankkureiden valmistajan tyyppikohtaiset vaatimukset. Porauspituus kallioankkureilla on vähintään 3m ehjään kallioon ja maa-ankkureilla vähintään 6m tiiviiseen pohjamoreeniin. Ankkurit ovat jännepunosankkureita St 1550 / 1770, 15.7 mm, 3kpl/ankkuri tai Titan 52/26 tai Titan 40/16 jänneterästanko-ankkureita. Ankkureiden tyypit ja sijainnit on esitetty piirustuksissa. Jokaiseen jännitettyyn ankkuriin tehdään koeveto suunnitelmissa määrättyyn voimaan. Koeveto on tehtävä vasta kun betonirakenteet ja ankkurin juotos- ja injektointimassat ovat saavuttaneet lujuuden, joka riittää kestämään jännityksestä aiheutuvat rasitukset. Koevedon jälkeen ankkurit kiristetään suunnitelmissa määrättyyn voimaansa ja lukitaan tukipalkkiin. Ankkurien kiinnitys tukipalkkiin ja kiinnitysten suojaus tehdään piirustusten mukaan. Jännittämisen jälkeen ankkuriteräkset suojainjektoidaan sementtilaastilla (w=0,44) ja laastiin lisätään paisuttavaa lisäainetta (INDRUSIAN AID) 0.2% sementin painosta. Suojainjektointi tehdään ankkurilevyyn asennetun injektointiletkun kautta. Jännitystyön kulku pääpiirteittäin on seuraava (noudatettava tarkoin valitun jännemenetelmän selostusta): 1. Asennetaan jänteet ja ankkureiden tarvikkeet paikoilleen ja varmistetaan kontaktipintojen suoruus ja puhtaus. Terästen varastoinnissa on noudatettava TARKKAAN valmistajan antamia ohjeita (voimassaolevat käyttöohjeet ja muut käyttöä koskevat tiedot on hankittava työmaalle). 2. Jännitystyö voidaan tehdä, kun betonin puristuslujuus on 75% (25 MN/m2) loppulujuudesta. 3. Jännitetään 50 %:n voimaan suunnitelmien mukaisesta jännitysvoimasta ja lukitaan. 4. Jänteet kiristetään lopulliseen suunnitelmien mukaiseen voimaan ja lukitaan.
Sipti Oy Rakennusselostus 11 (21) 1460 Erityiset pohjarakenteet ja menetelmät 1461 Teräsponttiseinät Rannan reunarakenteen korjauksessa käytetään teräponttiseinää pohjoisrannalla junaradan kaarteen kohdalla reunarakenteen oikaisun alueella ja etelärannalla makasiinien edustalla. Junaradan kaarteen kohdalla pontit lyödään kolmen pontin ryhmiä. Pitkät kolmen pontin ryhmät lyödään kärjestään 1m matkan moreenikerrokseen tai kallion pintaan. Lyhyet kolmen pontin ryhmät lyödään kärjestään määrämittaisina maakerroksissa olevan silttikerroksen läpi. Lyhyet teräspontit hitsataan toisiinsa ryhmäksi ja toiselta reunaltaan pitkiin pontteihin kiinni ponttiryhmän vajoamisen estämiseksi. Ponttien saumahitsaus vähintään a6mm L=100mm, ellei ponttien lyönti vaadi vahvempaa hitsausta. Makasiinirannassa laiturin etureunan teräsponteista joka toinen lyödään alapäästään pohjamoreeniin vähintään 1m matkan tai kallioon tukeutuviksi ja joka toinen lyödään pohjamoreenin pintaan. Teräsponttiseinäprofiilina käytetään Larssen 603 S355GP. teräspontteja ei pintakäsitellä. Ponttien alapäitä ei ankkuroida kallion pintaan muuten kuin tapauksissa, joissa pohjamoreenin paksuus jää alle 0,8m. Ankkurointi tehdään halkaisijaltaan 40mm ja pituudeltaan L=1,2m pituisella harjaterästapilla kallioon. Ankkuritapin porausreikä D=50mm ja pituus L=0,80m, ankkuritappi juotetaan kallioon sementtilaastijuotoksella. Pontin tunkeutumisen edessä olevat kivet ja lohkareet porataan tai räjäytetään rikki. Pontti voidaan poikkeustapauksissa ankkuroida pohjamoreenin päällä oleviin suuriin kiviin samalla tavalla kuin kallioon. Kiviin ankkuroinnille on jokaisen pontin osalta erikseen saatava rakennuttajan hyväksyntä. Ponttiseinän yläpää ankkuroidaan kallio- tai maa-ankkureilla tai taustatäytteeseen asennetuilla passiiviankkurilevyillä ja terästangoilla paikalleen. Ankkurien kiinnitys tukipalkkiin ja passiiviankkurilevyyn ja kiinnitysten suojaus tehdään piirustusten mukaan. Teräsponttiseinään jätetään yhden pontin levyinen väli putkille ja johdoille, joita ei voida katkaista työn ajaksi. Pontitus tehdään eritystä varovaisuutta noudattaen putkien ja johtojen läheisyydessä painumien ja siirtymien välttämiseksi. Ponttien väliin yläpäähän lyödään teräspontin pätkä siten, että sen alareuna jää vähintään 200mm putken tai johdon pinnan yläpuolelle. Läpivientikohta tiivistetään betonisella kehyksellä suunnitelmapiirustuksen mukaan. Tiivistämisen periaate on hyväksytettävä putken tai johtolinjan haltijalta ennen sen tekemistä. Teräsponttiseinään polttoleikataan aukot ankkuritangoille ja jänneteräksille sekä putkille ja johdoille, jotka voidaan työn aikana katkaista ja rakentaa uudelleen. Aukkojen reiät tiivistetään suunnitelmapiirustuksen mukaan. Teräsponttiseinä asennetaan suoraviivaisiin linjoihin, poikkeama suorasta linjasta 10m matkalla enintään 100mm ja/tai yli 20m pituisen seinämän matkalla suorasta linjasta enintään 150mm. Toleranssivaatimus on W+0.31 vesipinnassa ja ponttien katkaisutasossa. 1462 Lankkuseinät, puuponttiseinät Laiturin etureunan taustalle vasten vanhaa lankutusta lyödään yhtenäinen lankkuseinä 50mm paksuista kestopuisista reunaltaan pontatuista lankuista. Lankkuja ei saa jatkaa. Ennen lankkujen lyöntiä taustalle tehdään aloituskaivanto lyönnin helpottamiseksi ja vanhoja paaluja vasten asennetaan kestopuiset ohjaus- ja tukipuut siten, että ne tukevat lankkuseinän yläreunaa taustan maatäyttöjä tehtäessä.