3/2004 kesäkuu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2005 Valtionosuus vuonna 2004 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita
Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen 14 00530 Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) 771 2570 www.kunnat.net www.kommunerna.net Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) 771 2077 tai fax. (09) 771 2570 raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) 771 25 70 Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor www.kunnat.net >Kauppapaikka> Ilmaiset verkkojulkaisut> Kuntatiedottet www.kommunerna.net >Handelsplats>Gratis e-publikationer Informationsblad Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 3 Kuntien verotulojen kehityksestä Verotus 4 Vuoden 2005 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen Yritys- ja pääomaverouudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen (HE 92/2004 vp) Vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotuksen uudistaminen (HE 80/2004 vp) Sukupolvenvaihdosten verotus kevenee (HE 84/2004 vp) Määräaikainen varustamotuki (HE 94/2004 vp) Kiinteistöveron korottaminen ja veropohjan laajentaminen Lääkärien vuokraus työvoiman vuokrausta eikä arvonlisäverotonta yksityistä terveydenhuoltoa Uutta oikeuskäytäntöä Valtionosuudet vuonna 2005 9 Valtionosuusuudistus lykkääntyy vuodella Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Valtionosuus vuonna 2004 17 Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus vuonna 2004 Valtion talousarvion 2005 valmistelu 18 Valtion alustava aikataulu on seuraava Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto 18 Kuntakohtaiset verotulojen ennustekehikot ja maksuunpanotilastot 19 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 20 Kuntajaoston yleisohjeiden tarkistaminen, muuttuneet liittymismaksujen kirjaamisohjeet Liitteet: Kuntien verotulot 2002-2005, mrd. (liite 1) Esimerkki perusopetuksen tunnusluvun määräytymisestä (liite 2) Perusopetuksen vuoden 2004 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 3) Lukion vuoden 2004 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 4) Kirjaston ja kansalaisopiston yksikköhinnat vuosina 2003 ja 2004 (liite 5) Valtionosuus vuonna 2005 (liite 6) Kuntien talouden tunnuslukutiedoston tietosisältö (liite 7) Kuntien palvelutoiminnan kustannuksia kuvaavan tiedoston tietosisältö (liite 8) Tilauslomake (liite 9) Kuntatalouden Kuntamarkkinat ohjelmasta Kuntapalveluiden rahoitus ja verokilpailu Sivu Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Kuntien verotulojen kehityksestä Kuntien verotulojen tilitykset supistuivat neljä prosenttia vuonna 2003. Kunnallisveron tilityksiä kasvattivat veropohjan lisäys ja tuloveroprosenttien korotukset. Kunnallisveron tilityksiä pienensivät verovähennysten muutokset sekä verojen tilityksiin liittyvät ajoitustekijät. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta supistui edelleen voimakkaasti. Tähän vaikuttivat sekä kuntien jako-osuuden alentuminen että ajoitustekijät. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan edelleen vähenevän. Kunnallisveron veropohja eli ansiotulot kasvavat 3,5-4 % lähinnä loppuvuoden työllisyyskehityksestä riippuen. Veropohjaa pienentävät kuitenkin verovähennysten muutokset huomattavasti. Tilitysten ajoitustekijät eivät vaikuta kunnallisverokertymiin siinä määrin kuin muutamana viime vuonna. Kunnallisveron tilitykset ovat tänä vuonna arvion mukaan noin 11,7 mrd. euroa. Vuonna 2005 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kohoavan 4-5 prosenttia. Veropohja kohoaa kansantalouden palkkasumman nopeutuvan kasvun myötä. Verotulojen kehityksen kannalta uhkana on, että verovähennyksiä lisätään osana mahdollista tulopoliittista kokonaisratkaisua. Hallitus on luvannut kompensoida kuntien verotulomenetykset täysimääräisesti. Vuoden 2005 kunnallisveron tilitysten kertymää arvioitaessa lähtökohtana on ollut, ettei verovähennysten mahdollisia muutoksia vuodelle 2005 ole otettu huomioon. Niin ikään kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on pidetty tämän vuoden tasolla, vaikka useat kunnat ovat ilmaisseet valmistelevansa tuloveroprosentin korottamista. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan ensi vuonna runsaat 12 miljardia euroa. Kuntien yhteisöveron tuotto kasvanee tänä vuonna hieman aiemmin arvioitua nopeammin. Yritysten tulokset ovat olleet odotettua parempia. Tulosten odotetaan paranevan ensi vuonna jonkin verran, mutta yhteisöjen tuloveroprosentin alentaminen vähentää yhteisöverotuloja. Epävarmuutta liittyy myös siihen, millä tavoin yritykset ja muut yhteisöt reagoivat yritysverouudistukseen. Yhteisöjen tuloveroprosentin alentaminen korvataan kunnille nostamalla jako-osuutta nykyisestä 19,75 prosentista 22,03 prosenttiin. Kiinteistöveron tilitykset kasvavat edelleen sekä tänä, että ensi vuonna muun muassa verotusarvojen nousun myötä. Valtionosuusuudistukseen liittyen valmistellaan kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen nostamista. Kuntien verotulojen kehittyminen on edellä esitettyjen seikkojen lisäksi riippuvainen siitä, millä tavoin ennustettu kansainvälisen talouden nousu toteutuessaan vaikuttaa yritysten tuloskehitykseen ja yleiseen työllisyystilanteeseen Suomessa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004 3
Liitteessä 1 on esitetty kuntien verotulojen kehitys tulolajeittain vuosina 2002-2005. Luvut perustuvat Kuntaliiton veroennustekehikon kesäkuussa päivitettyyn versioon, joka lähetetään kaikkiin kuntiin. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) 771 2095, 050 667 47 Verotus Vuoden 2005 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen Verotusmenettelylain 91a :n mukaan kuntien tulee ilmoittaa tulovero- ja kiinteistöveroprosenttinsa Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Näin ollen veroprosentit tulee ilmoittaa Verohallitukselle viimeistään marraskuun 17. päivänä 2004. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella ja kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kuntaliitto lähettää veroprosenttien ilmoittamisesta myöhemmin syksyllä yleiskirjeen, jossa selvitetään tarkemmin ilmoittamismenettelyä. Yritys- ja pääomaverouudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen (HE 92/2004 vp) Yhteisö- ja pääomaverokannan muutokset Osana vuonna 2005 toteutettavaa yritys- ja pääomaverouudistusta hallitus esittää, että yhteisöverokantaa alennetaan 29 prosentista 26 prosenttiin ja pääomaverokantaa 29 prosentista 28 prosenttiin. Yhteisöverokannan alentamisen vaikutus, noin 100 miljoonaa euroa, kuntien verotuloihin ehdotetaan korvattavaksi kunnille siten, että kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta kohoaa 19,75 prosentista 22,03 prosenttiin vuodesta 2005 lukien. Valtion osuutta alennettaisiin vastaavasti. Tämän muutoksen johdosta yhteisöverokannan alentaminen ei pienennä kuntien yhteisöverotuottoja. Osinkoverotuksen muutokset Hallituksen esityksen mukaan osinkoverotusta uudistetaan luopumalla kokonaan yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä. Järjestelmää sovelletaan viimeisen kerran vuonna 2004 jaettaviin osinkoihin. Samalla verontilityslakiin ehdotetaan tehtäväksi yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopumisesta johtuvat tekniset tarkistukset siten, että maksettavan veron käsite korvataan maksuunpannulla verolla ja säännökset, joissa viitataan yhtiöveron hyvitykseen, kumottaisiin. Lisäksi hallitus esittää, että luonnollisen henkilön saamien osinkojen verotus riippuisi jatkossa siitä, onko osingot saatu julkisesti noteeratusta vai muusta yhtiöstä. Julkisesti noteerattuina pidettäisiin kaikkia julkisen kaupankäynnin kohteena ole 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
via yhtiöitä. Tällaiselta yhtiöltä saadusta osingosta 70 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Erityisen siirtymäsäännöksen perusteella vuonna 2005 osingoista veronalaista olisi kuitenkin vain 57 prosenttia. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadut osingot olisivat luonnolliselle henkilölle verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeiden varallisuusverolaissa tarkoitetulle matemaattiselle arvolle laskettua yhdeksän prosentin vuotuista tuottoa. Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 90 000 euroa, osingoista 70 prosenttia olisi pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Tuottorajan ylittävältä osalta osingoista 70 prosenttia olisi ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Erityisen siirtymäsäännöksen perusteella vuonna 2005 osingoista veronalaista olisi vain 57 prosenttia. Ansiotulo-osinkojen perusteella ei nykyisin myönnetä tuloverolain 105a :ssä tarkoitettua kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä. Esityksessä ehdotetaan, että vähennys myönnetään jatkossa myös ansiotulona verotettavan osinkotulon perusteella. Osinkoverotukseen liittyvä yhtiöveron hyvityksen poistuminen lisää kunnallisverotuloja noin 100 miljoonaa euroa. Listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verotuksen muutokset kasvattaisivat henkilöosakkaiden maksaman kunnallisveron tuottoa noin 12 miljoonaa euroa. Kun listaamattomista yhtiöistä saadut ansiotulo-osingot saatetaan kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen piiriin, tämä vähentää verotuottoja arviolta 2,5 miljoonaa euroa. Arvio osinkoverotuksen muutoksen tuottovaikutuksista on suuntaaantava. Käyttäytymismuutokset saattavat vaikuttaa erityisesti muista kuin listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen. Muut yritysmuodot Elinkeinonharjoittajan (ml. maatalous) ja henkilöyhtiön verotuksessa pääomatuloosuuden kertymäprosenttia ehdotetaan hallituksen esityksessä nostettavaksi nykyisestä 18 prosentista 20 prosenttiin. Pääomatulona verotettavan yritystulo-osuuden kasvu syö pois ansiotulona verotettavaa tuloa ja vaikuttaa täten kielteisesti kuntien asemaan veronsaajina. Käytännössä tällä lienee kuitenkin pieni vaikutus yksittäisen kunnan verotuloihin. Vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotuksen uudistaminen (HE 80/2004 vp) Itse otettujen vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten verotuksessa siirrytään ansiotuloverotuksesta pääomatuloverotukseen. Jatkossa vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut vähennetään pääomaverokannan suuruisena ja eläketulo verotetaan aikanaan pääomatulona. Vanhoihin vakuutuksiin sovelletaan vanhoja periaatteita vielä vuoden 2005 aikana maksettuihin vakuutusmaksuihin. Eläke, joka maksetaan tällaisen eläkevakuutuksen perusteella ennen lain voimaantuloa tai verovuonna 2005 tehdyistä maksuista kertyneestä säästöstä verotettaisiin ansiotulona. Lyhyen aikavälin vaikutusarvioissa on keskeistä maksujen vähentämisestä saatavan verohyödyn pieneneminen pääomatuloverotukseen siirtymisen seurauksena. Tämä lisäisi kuntien verotuloja noin 8,4 miljoonaa euroa vuonna 2005, jolloin Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004 5
hallituksen esityksen antamisajankohdan jälkeen otettujen vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten osalta siirryttäisiin pääomatuloverotukseen. Ehdotettu siirtymäaika, joka mahdollistaa vanhoista vakuutuksista maksettavien vakuutusmaksujen vähentämisen vielä vuonna 2005 lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti ansiotulosta, lisäisi toisaalta vähennyskelpoisten maksujen määrää. Tämän seurauksena kuntien verotulot alenisivat vuonna 2005 28,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 kuntien verotulot alenisivat näin ollen 20 miljoonalla eurolla. Vuonna 2006, jolloin vanhoja sopimuksia koskeva siirtymäaika päättyisi, kuntien verotulojen lisäykseksi arvioidaan 102 miljoonaa euroa. Pääomatuloverotukseen siirtymisestä johtuvat vaikutusarviot perustuvat nykyjärjestelmän ja ehdotuksen mukaisen järjestelmän vähennysvaiheessa tuottaman välittömän verohyödyn vertaamiseen. Huomioon ei ole otettu vaikeasti arvioitavia käyttäytymisvaikutuksia. Sukupolvenvaihdosten verotus kevenee (HE 84/2004 vp) Eduskunta on hyväksynyt 8.6.2004 hallituksen esityksen perintö- ja lahjaverolain muuttamiseksi siten, että maatilojen ja perheyritysten sukupolvenvaihdosten verotusta huojennetaan nykyistä suuremmassa määrin. Maatilaan ja muuhun yritykseen kuuluvan varallisuuden arvo huojennusta laskettaessa alennetaan 40 prosenttiin varallisuusverotuksessa sovellettavasta verotusarvosta. Aikaisemmin huojennuksen laskennan perusteena on täysi verotusarvo. Esitys ei vaikuta kuntien asemaan veronsaajana, koska perintö- ja lahjavero kannetaan yksin valtiolle. Määräaikainen varustamotuki (HE 94/2004 vp) Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetussa laissa tarkoitettu työnantaja vapautettaisiin velvollisuudesta maksaa verohallinnolle aluksella työskentelevälle merimiehelle maksetusta palkasta toimitetut ennakonpidätykset. Kun maksuvapautettu ennakonpidätys jää tilitysvuonna kertymättä, sen vaikutus jakaantuu kaikkien veronsaajien kesken jako-osuuksien suhteessa. Maksuvapautuksen arvioidaan alentavan jaettavien ennakonpidätysten määrää vuoden 2005 helmikuusta vuoden 2006 tammikuuhun noin 25,4 miljoonalla eurolla, josta kuntien osuus on noin 13 miljoonaa euroa. Muutoksesta kunnille aiheutuvat verotulojen menetykset korvattaisiin kunnille vuosittain valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta ohjaamalla maksuvapautettua ennakonpidätystä vastaava tuki kunnille kutakin verovuotta seuraavan vuoden tilityksissä. Kuntien maksuunpanosuhteiden mukainen määrä lisättäisiin tilitettävään kertymään verotuksen päättymiskuukaudelta marraskuussa tehtävän kuukausitilityksen yhteydessä. Kun maksuvapautettuja ennakonpidätyksiä käsitellään merityötuloa saavan verovelvollisen verotuksessa kuin ne olisi maksettu, ne sisältyvät kunkin kunnan maksuunpanosuhteisiin, jolloin kukin kunta saa sille kuuluvan osuuden oikeamääräisenä. Koska yksittäisten kuntien jako-osuuksien laskentaperusteena käytetään viimeksi valmistuneen verotuksen kunnallisveroa ja 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
asukasluvun muutosta, maksuvapautus ei vaikuta myöhempinäkään vuosina ennakkoperintävaiheessa sovellettaviin yksittäisten kuntien jako-osuuksiin. Hallituksen esittämää lakia sovellettaisiin vuosina 2005-2009 maksettujen palkkojen perusteella toimittaviin ennakonpidätyksiin. Valtion talousarvioon otettaisiin ensimmäisen kerran määräraha vuodelle 2006 muille veronsaajille kuin valtiolle tulevan tukea vastaavan määrän rahoittamista varten. Muiden vuosien osalta meneteltäisiin vastaavasti. Kiinteistöveron korottaminen ja veropohjan laajentaminen Kiinteistövero on luonteeltaan yhteisö- ja ansiotulojen veroja vakaampi veromuoto. Kunnat ovat pääsääntöisesti vahvistaneet kiinteistöveroprosentit lähellä kiinteistöverolain mukaisia alarajoja. Hallitusohjelmassa todetaan, että osana kuntatalouden rahoituksen vahvistamista selvitetään kiinteistöverokannoissa tarvittavat muutokset ja mahdollistetaan kiinteistöveron tason korottaminen. Valtioneuvoston 10.3.2004 vuosille 2005-2008 hyväksymän valtiontalouden kehyspäätöksen mukaan peruspalvelujen rahoituksen vahvistamiseksi valmistellaan kiinteistöveron rajojen nostamista. Mahdollisten muutosten arvioidaan tulevan voimaan vuonna 2006. Lääkärien vuokraus työvoiman vuokrausta eikä arvonlisäverotonta yksityistä terveydenhuoltoa Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2003 antaman ratkaisun (KHO 7.2.2003 T 242) mukaisesti yksityisen harjoittama terveydenhuoltopalvelu ei ole arvonlisäverolain 34 ja 35 :ssä tarkoitettua verotonta terveyden- ja sairaanhoitoa, jos työvoiman vuokrausta harjoittavalla yrityksellä ei ole yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettua lupaa terveydenhuoltopalvelujen myymiseen. Arvonlisäverotuksessa tällainen toiminta on verollista työvoiman vuokrausta 22 %:n verokannan mukaan. KHO:n tämän vuoden huhtikuussa antama ratkaisu (KHO 26.4.2004 T 876) koski yhtiön lääninhallitukselta pyytämää lupaa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Yhtiön tarkoituksena oli hoitaa kuntien ja kuntayhtymien lääkäripäivystystä. Lääninhallitus oli hylännyt hakemuksen. KHO katsoi ratkaisussaan, että kyseessä olevaa työvoiman vuokraustoimintaa, jossa yhtiö ei anna palvelujaan suoraan potilaille, vaan julkisen terveydenhuollon yksikölle, ei voida pitää yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettuna yksityisen terveydenhuollon palveluiden antamisena väestölle, eikä yhtiötä sellaisena laissa tarkoitettuna palvelujen tuottajana, jolle voitaisiin myöntää lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. KHO:n aiemman ratkaisun mukaisesti myös terveydenhuoltolainsäädännön näkökulmasta tällainen toiminta on siis työvoiman vuokrausta. Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) 771 2086, 050 367 5861 Juha Mynttinen, p. (090) 771 2079, 050 667 46 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004 7
Uutta oikeuskäytäntöä Kiinteistöverotus KHO 16.4.2004/826 Kiinteistöverotus - Kiinteistöveroprosentti - Uskonnollisen yhdyskunnan seurakunta - Yleishyödyllinen yhteisö Uskonnollisen yhdyskunnan seurakunta oli rekisteröity uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin. Se oli tuloverolain 21 :n 2 momentissa tarkoitettu uskollinen yhdyskunta. Kiinteistöverolain 13 a :ssä tarkoitettua veronhuojennusta sovelletaan asianomaisen lainkohdan mukaan vain tuloverolain 22 :n mukaisiin yleishyödyllisiin yhteisöihin. Uskollinen yhdyskunta ei näin ollen voinut saada hyväkseen mainittua veronhuojennusta. Verovuosi 2001. Kiinteistöverolaki 13 a (476/1998) Tuloverolaki 21 2 mom. Tuloverolaki 22 Arvonlisäverotus KHO 19.4.2004/832 Arvonlisävero - Poikkeukset myynnin verollisuudesta - Terveyden- ja sairaanhoito - Sosiaalihuolto - Verollinen myynti - Palvelun oman käyttö - Kiinteistöhallintapalvelu - Siivous Yleishyödyllisen yhteisön ylläpitämän sairaalan vuodeosaston laitosapulainen osallistui potilastyöhön ja huolehti osaston siivouksesta. Siivouksesta, joka liittyi verosta vapautettuun terveyden- ja sairaanhoitopalveluun, ei ollut suoritettava kiinteistöhallintapalvelun oman käytön veroa. Henkilöt, joita hoidettiin pitkäaikaisosastoilla ja avohoitoyksikössä, olivat oikeutettuja sosiaalihuoltoon. Laitosapulaisen tehtävät, kuten siivous, kohdistuivat heidän hoitoonsa ja huolenpitoonsa. Siivouksesta, joka liittyi verosta vapautettuun sosiaalihuoltopalveluun, ei ollut suoritettava kiinteistöhallintapalvelun oman käytön veroa. Arvonlisäverolaki 34, 37 ja 38 sekä 32 KHO 7.6.2004/1368 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Palvelun oma käyttö - Ulkopuolisen hoitama henkilöstöruokala - Vastike - Luontoisetu - Ravintoedun arvo - Huomattavasti alempi vastike Kun ateriat luovutettiin verohallituksen luontoisetujen laskentaperusteista vuosittain vahvistamien päätösten mukaista ravintoedun raha-arvoa alempaa vastiketta vastaan, ateriat katsottiin luovutetun käypää arvoa huomattavasti alempaa vastiketta vastaan. Yhtiö otti ateriat näin ollen omaan käyttöön ja sen tuli suorittaa veroa aterioiden välittömien ja välillisten kustannusten mukaan. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
ArvonlisäveroL 22 1 mom. 2 kohta KHO 10.06.2004/1408 Arvonlisävero - Palvelun myynti - Poikkeukset myynnin verollisuudesta - Terveyden- ja sairaanhoito - Lymfaterapiahoito A:lla oli oikeus harjoittaa sairaanhoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä ja hänet oli merkitty sairaanhoitajana Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. A oli lisäksi hankkinut lymfaterapeutin pätevyyden erään säätiön järjestämällä lymfaterapiakoulutuksella. A:n asiakkaat tulivat lymfaterapiahoitoon joko lääkärin lähetteellä, ostopalvelusopimuksella paikallisesta keskussairaalasta tai lähikuntien terveyskeskuksista lääkinnällisen kuntoutuksen lähetteellä. Lisäksi hänen hoidettavanaan oli avokuntoutuksessa valtion varoin olevia sotaveteraaneja. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sen arvioinnissa, mitä arvonlisäverolain 35 :n 2 kohdassa tarkoitetulla terveydenhuollon ammattihenkilön antamalla hoidolla tarkoitettiin tilanteissa, joissa kyseinen hoitomuoto ei kuulunut ammattihenkilön normaaliin peruskoulutukseen, oli keskeistä, oliko hoidon tarve lääketieteellisesti perusteltua. Hoitoa voitiin tällöin pitää terveyden- ja sairaanhoitoon kuuluvana ja sen antaminen edellytti terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta. Lymfaterapiaa voitiin näin ollen pitää terveyden- ja sairaanhoitoon kuuluvana rajatuissa käyttötarkoituksissa ja ammattitaitoisen henkilön antamana. Sairaanhoitajan antaman lymfaterapian kohdalla hoito täytti edellä mainitut edellytykset, jos potilaat tulivat lymfaterapiaan esimerkiksi lääkärin lääketieteellisin perustein antaman määräyksen/lähetteen perusteella. Kun A antoi ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitettua, hoidon saajalle lääketieteellisin perustein määrättyä, lymfaterapiahoitoa terveydenhuollon ammattihenkilönä, hoito rahoitettiin julkisin varoin ja se kuului yhteiskunnan valvonnan piiriin, A:n sairaanhoitajana harjoittama lymfaterapiatoiminta oli arvonlisäverolain 35 :ssä tarkoitettua terveyden- ja sairaanhoitopalvelua, jonka myynnistä ei lain 34 :n mukaan ollut suoritettava arvonlisäveroa. Ennakkoratkaisu ajaksi 1.1.- 31.12.2003. Arvonlisäverolaki 34 1 mom. ja 35 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) 771 2086, 050 367 5861 Juha Mynttinen, p. (090) 771 2079, 050 667 46 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004 9
Valtionosuudet vuonna 2005 (Tiedotteen 2/2004 teksti päivitettynä) Valtionosuusuudistus lykkääntyy vuodella Hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on 30.3.2004 sovittu valtionosuusjärjestelmän uudistamisen lykkäämisestä vuoteen 2006. Samalla uudistukseen sisällytetään esitys nykymuotoisesta kustannustenjaon tarkistamisesta luopumisesta. Vuoden 2005 valtionosuudet määräytyvät nyt voimassa olevan järjestelmän mukaan. Valtionosuudet perustuvat hallitusohjelman lisäksi seuraaviin asiakirjoihin: - Valtiontalouden kehykset vuosille 2005-2008 (Valtioneuvosto 11.3.2003) - Peruspalveluohjelma 2005-2008 (Valtioneuvosto 18.3.2004) - Kunnallistalous vuosina 2004-2008 (Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunta 23.3.2004). Kuntien kirjanpitokäytännön mukaiset valtionosuudet lisääntyvät 272 milj. euroa vuoteen 2004 verrattuna. Tällöin on otettu huomioon: - neljäsosa kustannustenjaon tarkistuksesta 74 milj. euroa - 2,3 prosenttia indeksitarkistuksena (75 % täydestä) 130 milj. euroa - muuta valtionosuuden lisäystä nettomääräisesti 68 milj. euroa Vuoden 2005 valtionosuuksista on vielä niukasti tietoja. Keskimäärin valtionosuudet nousisivat noin 5,7 prosenttia. Tämä tarkoittaisi valtionosuuden lisäystä nettomääräisesti noin 52 euroa asukasta kohti. Kuntakohtaiset valtionosuudet on arvioitu kesäkuussa 2004 käytössä olleiden tietojen pohjalta. Erityisiä uusia tehtäviä vuodelle 2005 ei ole tiedossa. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja sosiaalihuollon hankkeen toimeenpanoa ja toteutusta jatketaan. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä esiopetuksen kuljetusetuuden valtionosuudet lisääntyvät 30 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna, kun toiminta tulee kokovuotiseksi. Muutoksia on selostettu jäljempänä hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhteydessä. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Martti Kallio, p. (09) 771 2082, 050 3699 704 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2005 verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus määräytyy verovuodelta 2003 valmistuvan verotuksen perusteella. Verotus valmistuu 31.10.2004, jolloin maksettavan kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron määrä on sel 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
villä. Verovuoden 2003 yksittäisen kunnan yhteisöveron jako-osuus perustuu vuosien 2000 ja 2001 jako-osuuksien keskiarvoon (kunnalle toimitetun yhteisöveron tilityserittelyn veronsaajan osuus vuonna 2003). Päätös verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta tehdään joulukuussa, joten kuntakohtaiset laskelmat ovat ennakkotietoja. Laskelma perustuu Kuntaliiton ennusteeseen, joka on kuntakohtainen. Suuriin kuntakohtaisiin muutoksiin kuluvaan vuoteen verrattuna on syytä kiinnittää huomiota ja tarvittaessa selvittää muutoksen syy ja oikeellisuus. Kuntaliiton laskelmassa kuntaliitokset on otettu huomioon. Tästä syystä laskelma poikkeaa Sisäasiainministeriön laskelmasta. Ennakkolaskelma löytyy Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta kunnat.net kohdasta Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna 2005. Ennakkolaskelman pohjana ovat seuraavat tiedot: - laskennallisen kunnallisveron määrä 11 599 867 594 euroa (+ 2,8 %) - yhteisöveron määrä 1 052 000 000 euroa (-11,9 %) - laskennallisen kiinteistöveron määrä 674 632 757 euroa (+ 4,9 %) Vuoden 2005 tasauslaskelmassa käytetyt perusteet ovat: - vuoden 2003 alun asukasluku (Manner-Suomi 5 180 038) - keskimääräinen tuloveroprosentti 18,04 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,70 - vakituinen asunto 0,27 - muu asunto 0,82 - voimalaitos 1,39 - ydinvoimalaitos 2,20 - yleishyödylliset yhteisöt 0,39 - rakentamaton rakennuspaikka 2,19 - laskennallinen verotulo 2 573 euroa/asukas - tasausraja (90 %) 2 315,40 euroa/asukas Valtionosuuksien maksatuksessa verotulotasaus jaetaan niin, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 prosenttia, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 prosenttia sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Kuntakohtaisissa laskelmissa kohdistusta ei ole tehty, vaikka valtionosuus maksetaan tasaus huomioon ottaen. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) 771 2540, 0500 508 831 Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Tarja Tarkiainen, p. (09) 771 2086, 050 3675 861 Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä kuluvana vuonna on 27,64 /asukas. Vuoden 2005 yleisen valtionosuuden perusosa 2,3 prosentin indeksitarkistuksella on 27,33 euroa/asukas (indeksitarkistus 75 prosenttia täydestä määrästä). Valtionosuuden vähennyksenä perusosassa on otettu huomioon 6,15 milj. euroa aluehä Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004 11
lytyskeskusten valtiollistamiseen liittyen. Lisäksi valtionosuutta vähentää vanha valtionosuusleikkaus 7,53 euroa/asukas, joten todellinen perusosa on 19,80 euroa asukasta kohti. Eräille kunnille maksetaan perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä ja kaksikielisyydestä sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää 40 000 asukasta. Lisien määrä ilmenee kuntakohtaisesta taulukosta ja perusteet kuntien yleisestä valtionosuudesta annetusta laista ja asetuksesta. Kuntakohtaiset tiedot ovat ennakollisia. Kuntaliitoksia ei ole otettu huomioon, koska mm. syrjäisyysperusteita ei ole vahvistettu. Liitostilanteisiin riittävän arvion saa yhdistämällä erillisten kuntien valtionosuuden. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei ole otettu huomioon yleisen valtionosuuden määrässä. Kuntakohtaiset laskelmat löytyvät Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta kunnat.net kohdasta Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna 2005. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Peruspalvelubudjettimenettelyn mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät kuluvaan vuoteen verrattuna noin 217 milj. euroa. Lisäys on keskimäärin asukasta kohti 42 euroa. Tällöin on otettu huomioon neljäsosa kustannustenjaon tarkistuksesta, 2,3 prosentin indeksitarkistus (75 prosenttia täydestä määrästä) ja muut valtionosuuden lisäykset seuraavasti: - indeksi- ja kustannustenjaon tarkistus 151 milj. euroa - terveydenhuollon hanke 75 milj. euroa - sosiaalihanke 35 milj. euroa - muut lisäykset 7 milj. euroa - vähennykset - 51 milj. euroa Valtionosuuksia vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollossa liikenne- ja tapaturmavakuutuksen täyskustannusvastuun pysyvän ratkaisun takia niillä vakuutuskorvauksilla, jotka tulevat maksettaviksi kunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomääräinen muu kuin indeksi- ja kustannustenjaon tarkistukseen perustuva valtionosuuden lisäys on 66 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntakohtaiset valtionosuudet on laskettu Kuntaliitossa tehtyjen arvioiden perusteella. Laskelmat löytyvät Kuntaliiton Internetsivulta osoitteesta kunnat net kohdasta Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna 2005. Arvioita tehtäessä on käytetty hyväksi vuosiksi 2005-2008 hyväksytyn kehyspäätöksen ja peruspalveluohjelman tietoja. Tällöin vuoden 2005 sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin on tehty 2,3 prosentin indeksitarkistus. Valtionosuusprosenttia on korotettu 1,2 prosenttiyksikköä kuluvan vuoden 31,82 prosentista noin 33 prosenttiin. Ikäryhmittäisiin laskennallisiin valtionosuusperusteisiin on tehty vuonna 2005 aloitettavia uusia tehtäviä koskevat kustannuslisäykset. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
Valtionosuusprosentin korotuksena on otettu huomioon: kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen takia noin 110 milj. euroa. korotusvaikutukseksi arvioitu 1,2 % -yksikköä. osa vaikutuksista on lisätty ikäryhmittäisiin perusteisiin. Vuoden 2005 valtionosuuslisäyksinä, uusien tehtävien osuutena ja velvoitteina ikäryhmittäisissä valtionosuuden määräytymisperusteissa on otettu huomioon: kustannustenjaon tarkistuksena vuoden 2005 osuutena noin 73 milj. euroa ikäryhmien laskennallisten kustannusten suhteessa (290 milj. euron tarkistuksen oletettu toteutuvan tasajakona neljälle vuodelle; vuosien 2001-2002 puolikkaat indeksitarkistukset on leikattu ensin kustannuspohjista). indeksitarkistuksena ikäryhmien laskennallisiin perusteisiin noin 83 milj. euroa. osittaisen hoitorahan korotuksena ja laajennuksena toteutetun lainmuutoksen perusteella 5 milj. euroa (vuodelle 2005 vaikutus kokovuotiseksi 1.8.2004 voimaan tulevasta muutoksesta). muiden tehtävien osalta lisäysarviona noin 60 milj. euroa. Kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi muodostuu noin 1 495 euroa/asukas, jota erikseen korottava osuus on 42 euroa asukasta kohti. Korottavaan osuuteen tullee sisältymään valtionosuusvähennys 51 milj. euroa liikenne- ja tapaturmavakuutusten ns. täyskustannusvastuun pysyvästä ratkaisusta sekä muut lisäykset voimassa olevan lain mukaan. Kuntakohtaisten arviolaskelmien (Kuntaliitto 10.6.2004) mukaiset laskennalliset kustannukset yhteensä ovat noin 11,591 mrd. euroa, josta valtionosuus on valtionosuusprosentilla 33 laskettuna 3,825 mrd. euroa. Asukaskohtaisen rahoitusosuuden korotukset huomioon otettuna valtionosuudeksi jää 3,610 mrd. euroa. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei ole otettu huomioon valtionosuuksissa. Kuntaliitokset on otettu huomioon. Päivähoidon työssäkäyntikerroin ja terveydenhuollon sairastavuuskerroin ovat vuoden 2004 valtionosuuspäätösten mukaiset. Väestömäärä ja työttömyysperusteet on tarkistettu vuoden 2005 valtionosuuslaskelmissa käytettävien perusteiden mukaisiksi. Vuotta 2005 koskevissa laskelmissa on käytetty perusteena seuraavia arvioita ikäryhmittäisistä ja muista laskennallisista perusteista seuraavasti: Ikäryhmä Sosiaalihuolto ( /asukas) Terveydenhuolto ( /asukas) v. 2004 v. 2005 v. 2004 v. 2005 0-6 -vuotiaat 4 290,02 4 533 538,40 555 7-64 -vuotiaat 307,91 320 612,39 632 65-74 -vuotiaat 571,75 592 1 451,12 1 497 75-84 -vuotiaat 3 492,29 3 618 2 798,77 2 887 yli 85 -vuotiaat 9 757,32 10 109 4 858,85 5 013 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004 13
Muut laskennalliset perusteet ( /asukas): v. 2004 v. 2005 Työttömyyden mukainen euromäärä 391,28 404 Työttömyysasteen mukainen euromäärä 35,72 37 Sairastavuuden mukainen euromäärä 264,80 273 Kunnan rahoitusosuus ( /asukas): Kunnan rahoitusosuus (euroa/asukas) 1 461,50 1 495 Rahoitusosuuden korotukset (euroa/asukas) 29,92 42 Rahoitusosuus yhteensä (euroa/asukas) 1 491,42 1 537 Muut perusteet: Työttömyysprosentti 11,6 % 11,4 % Asukasluku 5 180 038 5 193 385 Valtionosuusprosentti 31,82 % 33 % Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisista kustannuksista vähennetään asukasta kohti laskettu omarahoitusosuus. Vuonna 2005 käytettävä asukasluku on vuodenvaihteen 2003/2004 asukasluku. Kuntakohtaiset laskelmat ovat arvioituja ennakkotietoja, jotka muuttuvat työssäkäynti- ja sairastavuuskertoimien laskemisen jälkeen ja muiden mahdollisten muutosten takia. Kuntakohtaiset tiedot tarkistetaan 14.9.2004 jälkeen, kun valtion talousarvioesitys on annettu. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Peruspalvelubudjettimenettelyn mukaiset opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet lisääntyvät noin 73 miljoonaa euroa, kun kuntayhtymien yksikköhintarahoitus lasketaan mukaan. Tällöin on laskettu mukaan neljäsosa kustannustenjaon tarkistuksesta, 2,3 prosentin indeksitarkistus (75 % täydestä määrästä) ja muut valtionosuuden lisäykset seuraavasti: - indeksi- ja kustannustenjaon tarkistus 50 milj. euroa - aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 25 milj. euroa - esiopetuksen kuljetuksen valtionosuus 5 milj. euroa - muut lisäykset 10 milj. euroa - vähennykset (mm. oppilasmäärien vähentyminen) - 17 milj. euroa Kuntien saamat valtionosuudet lisääntyvät nettomääräisesti noin 41 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän rahoitus määräytyy yksikköhinnan ja siihen lisätyn investointilisän perusteella (opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo). Kunnan saama valtionosuus määräytyy valtionosuusperusteiden (oppilas/opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo) ja kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden erotuksena. Tulos voi olla myös negatiivinen, jolloin kunnalle syntyy valtiolle tilitettävää (tilitys laskun mukaan kaksi kertaa vuodessa). 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
Koululaisten iltapäivätoiminta ja esiopetuksen kuljetusetuus laajenee kokovuotiseksi, joten valtionosuus lisääntyy näiden toimintojen osalta. Iltapäivätoiminnan valtionosuus vuodelle 2005 on oppilasta kohti noin 450 euroa. Esiopetuksen yksikköhinta lasketaan perusopetuksen kuntakohtaisesta yksikköhinnasta. Vuodelle 2005 peruste on 91 prosenttia. Muutoin yksikköhinnat määrätään nykyisellä tavalla. Vuodelle 2005 tehdään ns. kaksivuotistarkistus vuoden 2003 toteutuneiden kustannusten perusteella. Yksikköhintoihin vaikuttanee mahdollinen kustannustenjaon tarkistuksen jakaminen neljälle vuodelle ja vuosien 2001-2003 puolikkaiden indeksitarkistusten vaikutusten leikkaaminen kustannuspohjista. Kustannustenjaon koko tarkistus olisi noin neljä miljoonaa euroa. Esimerkiksi perusopetuksen yksikköhinnat lasketaan uudelleen vuoden 2003 kustannuspohjasta, jossa otetaan huomioon kustannustenjaon jaksotus (perusopetuksen kaavat muuttuvat). Yksikköhintojen, kunnan rahoitusosuuden ja valtionosuuden määrän arvioiminen on tehtävä vuoden 2004 perusteiden nojalla. Yksikköhintojen arvioimiseksi ennen yksikköhintapäätöksiä ja rahoitusosuuden vahvistamista voidaan menetellä seuraavasti, jolloin pohjana ovat vuoden 2004 yksikköhintapäätökset ja arvio vuoden 2005 rahoitusosuudesta: Jos yksikköhintojen pohjana oleva rakenne (esim. perusopetuksen kouluverkko, erityisopetuksen määrä, ja vammaisopetuksen määrä) pysyy suurin piirtein samana, voi nykyistä yksikköhintaa korottaa tässä vaiheessa indeksikorotuksella 2,3 %. Jos rakenteessa on olennaisia muutoksia, pitäisi yksikköhinnat laskea/arvioida uudelleen vuotta 2004 koskevilla perusteilla vuoden 2005 yksikköhinnan pohjaksi kertoimineen (esim. perusopetuksen yksikköhinnan laskenta vuoden 2004 kaavoilla). Tämän jälkeen saatua yksikköhintaa korotetaan vuoden 2005 arvion saamiseksi tässä vaiheessa indeksikorotuksella 2,3 %. Oppilasmäärät tulisi arvioida varainhoitovuoden keskiarvoon/painotettuun keskiarvoon mahdollisimman oikein. Varovaisuuden periaatetta tulee noudattaa, koska laskennan tuloksena on mahdollista saada vain likiarvo. Varainhoitovuoden rahoitus määräytyy esim. perusopetuksessa edeltävän vuoden ja varainhoitovuoden oppilasmäärien keskiarvon mukaan, muussa toiminnassa varainhoitovuoden tammikuun ja syyskuun opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Perusopetuksen ja lukion vuoden 2004 yksikköhintojen määräytymisperusteet ovat ohessa liitteinä 2, 3 ja 4. Vuoden 2005 kirjaston ja kansalaisopiston asutusrakenneryhmittäiset yksikköhinta-arviot saa lisäämällä nykyiseen asutusrakenteen mukaiseen yksikköhintaan 2,3 prosenttia. Nykyiset hinnat ovat ohessa liitteessä 5. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun ja muiden tehtävien yksikköhintoja koskevat arviot voi tehdä ottamalla huomioon 2,3 prosentin indeksitarkistuksen ja mainituissa tehtävissä tapahtuvat muutokset oppilasmäärämuutosten lisäksi. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004 15
Kunnan asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen vuodelle 2005 vaikuttavat 2,3 prosentin indeksitarkistus ja valtionosuuspohjan muutokset (vuosi 2003 on uusi kustannuspohjavuosi). Arvioitu rahoitusosuus muodostuu seuraavaksi: Rahoitusosuuslaskelma vuosi 2004 vuosi 2005 (ennakollinen) (arvio) Laskennalliset kustannukset (milj. ) 5 511 5 760 - kuntien osuus (n. 43 %) 2 376 2 477 - investointilisä 62 65 Yhteensä (milj. ) 2 438 2 542 Kustannukset asukasta kohti ( /asukas) 470,592 489 - kuljetus ja lisäkoulutus 6,389 6,536-90-luvun säästö 115,163 117,812 Yhteensä ( /asukas) 592,144 613,348 Kunnan rahoitusosuus ( /asukas) 592,14 614,00 Nousu edelliseen vuoteen (%) 1,99 3,7 Vuoden 2005 valtionosuuksien määräytymisessä käytettävä asukasluku on 5 193 385 asukasta (vuodenvaihde 2003/2004). Valtionosuuden kuntakohtaista arviointia voi tehdä esim. vuoden 2004 valtionosuuspäätöksen valtionosuusraporttia 6VOS apuna käyttäen, jolloin siinä otetaan huomioon ensi vuodeksi arvioidut oppilasmäärät, muuttuva asukasluku, yksikköhinnat ja vähennettävänä eränä asukaskohtainen rahoitusosuus. Valtionosuuslaskelman 6VOS rakennelma kuluvalle vuodelle on ohessa liitteessä 6. Rakenteesta poimitaan kunnan ylläpitämän toiminnan osat ja korjataan vuotta 2005 koskevilla suorite/asukasmäärillä, yksikköhinnoilla ja asukaskohtaisella rahoitusosuudella (esiopetuksen kerroin 0,91, aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 450 euroa, arvio rahoitusosuudesta 614 euroa on lisätty taulukkoon, muut euromäärät ovat vuoden 2004 lukuja). Indeksikorotusta ei tehdä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen, kulttuurin, liikunnan, nuorisotyön, teattereiden eikä oppisopimuksen lisäkoulutuksen perusteisiin. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Päivi Rajala, p. (09) 771 2034, 050 547 3786 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
Valtionosuus vuonna 2004 Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus vuonna 2004 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1.8.2004 lukien. Kunnat, jotka ovat ilmoittaneet aloittavansa aamu- ja iltapäivätoiminnan, saavat siihen myös valtionosuuden 1.8. lukien ilmoittamiensa oppilasmäärien perusteella. Opetusministeriö on kuntien omien ilmoitusten perusteella tehnyt valtionosuutta koskevat kuntakohtaiset päätökset ohjaustunneista ja valtionosuuksista 24.5.2004. Päätöksiin sisältyy oikaisuvaatimusosoitus, jonka mukaan mahdollista oikaisua olisi haettava kolmen kuukauden kuluessa tiedoksisaannista. Aamu- ja iltapäivätoiminnan oppilasmäärätiedot kysytään 20.9. tilanteen mukaan. Tarkoituksena on ollut, ettei ennakkoilmoituksen mukaisia oppilasmääriä muuteta eikä valtionosuuden määrää muuteta. Muutos otettaisiin huomioon vain vuoden 2005 aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Lähtökohtana aamu- ja iltapäivätoiminnassa oli, että kuntien ohjaustunnit vahvistetaan valtion talousarvion rajoissa, jolloin päätös olisi lopullinen. Yleensä ryhmiin on mahdollista sijoittaa yksittäisiä oppilaita ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Järjestelmää ei ole tarkoitettu oppilaskohtaiseksi. Kunnista on tiedusteltu, miten menetellään, jos ennakkoarvio oppilasmääristä poikkeaa todellisesta määrästä ja tarkistetaanko valtionosuutta mahdollisesti 20.9. oppilasmäärän mukaan. Lainsäädäntö ei anna aivan selkeää vastausta. Opetusministeriöstä ja opetushallituksesta saadun tiedon mukaan valtionosuutta mahdollisesti tarkistettaisiin vain, jos laskentapäivän oppilasmäärän muutos on huomattava ja selvästi virheellinen (kirjoitusvirhe tai muu virhe esim. niin, että jokin ryhmä, joka on pitänyt ilmoittaa, on jäänyt ilmoittamatta). Pieniä muutoksia ei kuitenkaan otettaisi huomioon. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kunnan on ratkaistava, haluaako se tässä yhteydessä käyttää oikaisuvaatimusmenettelyä. Oikaisuvaatimuksen tekemiseen voi olla aihetta, jos kunta pitää muutosta olennaisena ja/tai virheellisenä verrattuna aiemmin tekemäänsä ennakkoilmoitukseen. Tällöin on otettava huomioon, että oikaisuvaatimuksen tekemisen määräaika menee umpeen jo ennen syyskuun laskentapäivää. Lisätiedot Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004 17
Valtion talousarvion 2005 valmistelu Valtion alustava aikataulu on seuraava Ministeriöiden ehdotukset valtiovarainministeriölle 28.5. mennessä Valtiovarainministeriön budjettiosasto käsittelee ehdotuksia 17.6. Valtiovarainministeriö käsittelee esityksiä 28.7.-29.7. Valtiovarainministeriön kanta 30.7. Valtiovarainministeriö neuvottelee ministeriöiden kanssa 4.-6.8. Budjettiriihi 18.-19.8 (tarvittaessa myös 20.8.) Valtion budjettiesitys julkinen 14.9.2004. Budjettiesitykseen liittyviä ja kevään aikana annettavia hallituksen esityksiä käsiteltiin kuntapuolen ja valtion välillä Kunnallishallinnon ja talouden neuvottelukunnan kokouksessa 24.2.2004 Samassa tilaisuudessa on käsitelty peruspalveluohjelmaa sekä kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Tässä vaiheessa ei ole kovin perusteellista tietoa ministeriöiden tai valtiovarainministeriön esityksistä. Tulevia budjettiesityksiä voi osin hahmotella peruspalveluohjelman valmistelussa saatujen tietojen perusteella, sekä jo aiemmin tehtyjen päätösten perusteella. Kehyspäätökset ja peruspalveluohjelmatyön linjaukset tietysti vaikuttavat tuleviin budjettiesitysten sisältöön. Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) 771 2082, 050 369 9704 Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto Kuntatalouden yksikössä ylläpidettävää kuntien talouden tunnuslukuaikasarjaa päivitetään kesä-/heinäkuussa Tilastokeskuksen keräämillä vuoden 2003 tilinpäätöstiedoilla. Tiedosto sisältää kuntakohtaisia aikasarjoja vuosilta 1992-2003. Tiedot perustuvat pääosin kuntien tilinpäätöstietoihin. Tiedosto sisältää valmiita tulostusmalleja, joissa esitetään kunnan tiedot verrattuina koko maan, maakunnan sekä saman kokoluokan kuntien tietoihin. Vaihtoehtoisesti voidaan maakunta ja/tai kokoluokka korvata vertailukunnalla. Perustaulukoiden lisäksi tiedosto sisältää kuvioina kuntien toimintakatteet, käyttötalouden palkat, maksettavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, verotulot, käyttötalouden valtionosuudet (tilinpäätösten mukaan ja muokatut), vuosikatteet, vuosikatteet prosentteina poistoista, investointien omahankintamenot, kassan riittävyyden, kassavarat, lainakannan, konsernin lainakannan, omavaraisuusasteen, suhteellisen velkaisuuden, ra 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
hoitusvarallisuuden sekä taseen mukaisen yli- tai alijäämän. Sovelluksen tietosisältö on esitetty liitteessä 7. Palvelutoiminnan nettokustannuksia kuvaava sovellus toimii samalla periaatteella kuin kuntien talouden tunnuslukutiedosto. Tässä vaiheessa tiedosto sisältää kuntakohtaisia aikasarjoja vuosilta 1993-2002. Vuoden 2003 tiedot saadaan marraskuussa, kun Tilastokeskus julkistaa tehtäväkohtaisia menoja kuvaavat tiedot. Tiedosto sisältää kuvioina mm. seuraavat nettokäyttökustannukset: käyttökustannukset yhteensä (pl. liiketoiminta), sosiaali- ja terveystoimi, lasten päivähoito, vanhusten laitoshuolto, kotipalvelu, muut vanhusten ja vammaisten palvelut, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, opetus- ja kulttuuritoimi, omat peruskoulut, kulttuuritoimi yhteensä, urheilu ja ulkoilu, kirjasto, yhdyskuntapalvelut yhteensä, liikenneväylät sekä palo- ja pelastustoimi. Koko tietosisältö on esitetty liitteessä 8. Tiedostoja voi tilata sähköpostilla osoitteella Heikki.Pukki@Kuntaliitto.fi. Tilauksesta tulee ilmetä laskutusosoite. Tiedosto toimitetaan vastauslähetyksenä sähköpostin liitteenä. Yhden sovelluksen hinta on kunnille 150 + alv. Kunnille, jotka tilaavat molemmat sovellukset hinta on 250 + alv. Hintoihin sisältyvät myös vuoden 2004 lopussa tehtävät päivitykset. Lisätietoja: Heikki Pukki, p. (09) 771 2190, 050 3243621 Mikael Enberg, p. (09) 771 2540, 0500 508 831 Kuntakohtaiset verotulojen ennustekehikot ja maksuunpanotilastot Verovuoden 2002 verotuksen maksuunpanotietoja koskevat tilastot ovat saatavilla. Kunnittaiset tiedot saa joko paperitulosteena tai disketillä. Paperitulosteet toimitetaan suoraan Verohallituksesta. Disketit toimitetaan Kuntaliitosta. Maksuunpanotilastot ovat valtiovarainministeriön maksuperustelain nojalla verohallinnon maksullisista suoritteista antaman päätöksen perusteella maksullisia. Paperitulosteena maksuunpanotilastot maksavat 45 euroa + arvonlisävero/kunta. Lisäksi peritään lähetyskulut. Disketin, joka sisältää paitsi kuntakohtaisen maksuunpanotilaston taulukot myös verotulojen ennustekehikon, hinta on 100 euroa + arvonlisävero/kunta. Kuntakohtaiseen kehikon osaan on tulostettu kunnan maksuunpanotiedot verovuosilta 2001-2002. Tiedot on tallennettu Excel-tiedostona 3,5" HD-disketille. Diskettejä voi tilata Kuntaliitosta faksilla (09) 771 2570 tai sähköpostilla osoitteella: maija.ylonen@kuntaliitto.fi. Tilauslomake on liitteenä 9. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004 19
Paperitulosteena maksuunpanotilastot voi tilata Verohallituksesta Kim Ammondtilta, p. (09) 7311 4130. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) 771 2540, 0500 508 831 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntajaoston yleisohjeiden tarkistaminen, muuttuneet liittymismaksujen kirjaamisohjeet Kuntajaosto on kokouksessaan 25.5.2004 päättänyt tarkistuksista yleisohjeisiin lausunnon 65/2004 aiheuttamien liittymismaksujen muuttuneiden kirjaamisohjeiden osalta. Eniten tarkistuksia on liikelaitos- ja taseyleisohjeissa. Tarkistetut yleisohjeet tulevat internetiin sitä mukaa kuin teknisesti saadaan muutettua. Kunkin yleisohjeen sisällysluettelosivun alussa on merkintä tarkistuksesta Tarkistettu 25.5.2004 ja kunkin muuttuneen kappaleen lopussa on merkintä [25.5.2004]. Yksittäisistä yleisohjeista otetaan tarkistetut painokset, jotka valmistuvat kesän aikana. Valmistumisesta tiedotetaan vielä Kuntatalouden Internet-sivuilla tarkemmin tilausten tekemiseksi. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) 771 2168, 050 548 0036 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2004
Kuntatalous 3/2004, liite 1 Kuntien verotulot 2002-2005, mrd. Vuosi 2002 2003 2004** 2005** Tilitykset: Kunnallisvero 11,95 11,84 Osuus yhteisöveron tuotosta 1,48 1,00 Kiinteistövero 0,63 0,66 Tilitykset yhteensä 14,06 13,50 11,72 1,07 0,71 13,50 12,24 1,13 0,73 14,10 Muutos, % 0,2-4,0 0,0 4,4 ** Kuntaliiton ennuste 030604B J. Turkkila/my
Kuntatalous 3/2004, Liite 2 ESIMERKKI PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUVUN MÄÄRÄYTYMISESTÄ Vuosiluokat 1-6 Oppilaita Kaava Summa - peruspisteet Vuosiluokat 1-6 1015 1) 1 015*80 81 200 - korotuspisteet (vuosiluokkien 1-6 oppilasta kohti) Koulu A 452 0 Koulu B 50 (80-50)*1,2*50 1 800 Koulu C 27 (80-27)*1,2*27 1 717 Koulu D 180 0 Koulu E 250 0 Koulu F 17 (80-17)*1,2*(17-2) 1 134 Vuosiluokat 7-9 - peruspisteet Vuosiluokat 7-9 458 458*140 64 120 - korotuspisteet (vuosiluokkien 7-9 oppilasta kohti) Vuosiluokat 7-9 458 (180-458)*0,6 x 458 0 ERITYISOPETUS (korotuspisteet) Erityiskoulu (EMU) (23) 1) 23*106 2 438 Erityiskoulu (EHA) (16) 1) 16*106 1 696 Yleisopetukseen integroitu - koulu F (EMU) (2) 2*106 212 Oppilaita yhteensä 1 473 Summa yhteensä 154 317 Kunnan tunnusluku 154 317:1 473 104,8 1) Erityiskoulujen oppilaat laskettu tässä vuosiluokille 1-6, jolloin peruspisteet 80 oppilasta kohti.
Kuntatalous, 3/2004, Liite 3 PERUSOPETUKSEN VUODEN 2004 YKSIKKÖHINNAN LASKENTAPERUSTEET Tunnuslukuosa (Paino 40 %): Vuosiluokat 1-6 Vuosiluokat 7-9 Perusluku 80 140 Pienen koulun korotus (80 - opp.lkm) x 1,2 (180 - opp.lkm) x 0,6 - korotus enintään - 60 Erityisoppilaan korotus 106 - erityisoppilaista ei pienen koulun korotusta (koulun oppilaana koulun kokoa määrättäessä, mutta ei kertojaoppilasmäärässä. - erityiskoulun osalta ei pienen koulun korotusta Asukastiheys A = 1 + (5 - asukastiheys)/100 x 6 kun asukastiheys = < 5 asukasta/km2 Tunnuslukuosan laskentakaava: (43,141 x tunnusluku - 223,87) tai (43,141 x tunnusluku - 223,87) x A Asukastiheysosa (paino 60 %): Vakio - kerroin x asukastiheys Vakio Kerroin Muuttuja kun painotettu asukastiheys 7 581,48 1 083,240 <= 2 5 525,54 55,270 <= 5 5 762,70 102,700 <=10 4 930,00 19,430 <=30 4 347,10 - > 30 Tasauskerroin: 1,0125376 (vuoden 2004 kerroin) EHA1 korotus: 2 x keskimääräinen y-hinta x EHA1 oppilaat/koko oppilasmäärä EHA2 korotus: 3,5 x keskimääräinen y-hinta x EHA2 oppilaat/koko oppilasmäärä Vuoden 2004 keskimääräinen yksikköhinta 4 863,43
Kuntatalous 3/2004, Liite 4 LUKION VUODEN 2004 YKSIKKÖHINNAN LASKENTAPERUSTEET Tunnusluvun perusluku on 100, joka tulee kaikille kunnan lukioille, jos niiden oppilasmäärä yhteensä on 200 tai yli Tunnusluvun peruslukua korotetaan jokaista alle 200 jäävää oppilasta kohden 0,4:llä 60:een asti 2,1:llä 40:een asti Suurin korotus 106 Oppilaiden lukumäärä Kaava > = 200 100 60-199 100 + 0,4 x (200 - opp.lkm) 40-59 100 + 0,4 x (200 - opp.lkm) + 2,1 x (60 - opp.lkm) < 40 100 + 64 + 42 Painotettu tunnusluku kaksikielisessä kunnassa - esimerkki: suomenkielisiä 166, tunnusluku 113,600 ruotsinkielisiä 193, tunnusluku 102,800 - painotettu tunnusluku: 166 x 113,600 + 193 x 102,800/359 = 107,794 Tasapainokerroin x Yksikköhinta x Tunnusluku : 100 Tasauskerroin: 0,9234535 (vuoden 2004 kerroin) Vuoden 2004 keskimääräinen yksikköhinta on 4 288,10
Kunnallistalous 3/2004, liite 5 KIRJASTON JA KANSALAISOPISTON YKSIKKÖHINNAT 1) VUOSINA 2003 JA 2004 2003 2004 Muutos KIRJASTO /as. /as. v. 2003 (ilman alv) (ilman alv) verrattuna Keskimääräinen yksikköhinta 42,35 43,11 1,8 Asutusrakenneryhmä 1 50,82 51,74 1,8 Asutusrakenneryhmä 2 47,27 48,12 1,8 Asutusrakenneryhmä 3 41,49 42,23 1,8 Asutusrakenneryhmä 4 37,59 38,26 1,8 Asutusrakenneryhmä 5 43,68 44,46 1,8 KANSALAISOPISTO JA KESÄYLIOPISTO /tunti /tunti (ilman alv) (ilman alv) Keskimääräinen yksikköhinta 60,98 62,08 1,8 Asutusrakenneryhmä 1 55,81 56,81 1,8 Asutusrakenneryhmä 2 54,94 55,93 1,8 Asutusrakenneryhmä 3 53,98 54,95 1,8 Asutusrakenneryhmä 4 56,76 57,78 1,8 Asutusrakenneryhmä 5 68,83 70,07 1,8 ASUTUSRAKENNERYHMÄN MÄÄRÄYTYMINEN (rahoitusasetus 13 ) Asutusrakenneryhmä Asukastiheys/maaneliökilometri 1 enintään 2 2 yli 2 enintään 5 3 yli 5 enintään 15 4 yli 15 enintään 100 5 yli 100 Saaristokunnat kuuluvat 1. asutusrakenneryhmään Kunnat, joissa toimii maakuntakirjasto, luetaan 5. asutusrakenneryhmään 1) Yksityisten kansalaisopistojen osuuteen lisätään arvonlisäveron osuutena 3,25 %