Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

I lisätalousarvioesitys 2013, Ministeriön ehdotus SALASSA PIDETTÄVÄ kunnes VM:n kanta on hyväksytty Suojaustaso III JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 205 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 250 000 euroa äkillisten rakennemuutosten hoitoon ja vähennyksenä 45 000 euroa siirtona momentille 24.01.01 erityisasiantuntijan palkkaamista varten. 2013 I lisätalousarvio 205 000 2013 talousarvio 54 632 000 2012 tilinpäätös 54 675 000 2011 tilinpäätös 52 201 000 02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 6 727 000 euroa. Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 50 000 euroa kaupunkiseutujen joukkoliikenteen yhteisen lippu- ja maksujärjestelmää hoitavan yhtiön osakkeiden merkitsemiseen. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta 6 677 000 euroa aiheutuu 170 henkilötyövuoden siirrosta momentilta 32.30.01. Siirto johtuu TE-toimistojen talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien keskittämisestä ELY-keskusten yhteyteen. Lisäyksestä 50 000 euroa aiheutuu siirrosta momentilta 31.10.01 kaupunkiseutujen joukkoliikenteen yhteisen lippu- ja maksujärjestelmää hoitavan yhtiön osakkeiden merkitsemiseen. 2013 I lisätalousarvio 6 727 000 2013 talousarvio 209 156 000 2012 tilinpäätös 212 670 000 2011 tilinpäätös 210 563 000 20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Tekesin pääomasijoitustoimintaan tarvittavien hallinnointiyhtiön sekä tarvittaessa perustettavien rahastoyhtiöiden osakepääomaan ja muihin perustamisesta aiheutuviin kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt, että Tekes käynnistää alkavan vaiheen yritysten pääomasijoitustoiminnan vuoden 2014 alusta edellyttäen, että eduskunta hyväksyy tarvittavat lainsäädännön muutokset. Lainsäädännöstä johtuen pääomasijoitustoiminta on eriytettävä erilliseen hallinnointiyhtiöön sekä tarvittaessa perustettaviin rahastoyhtiöihin, joiden sijoituspäätökset tehdään itsenäisesti. Tekes ohjaa hallinnointiyhtiön toimintaa valtion omistajaohjauslain puitteissa ja rahoittaa sijoitustoimintaa pääomalainoilla joko hallinnointiyhtiölle tai rahastoyhtiölle. Jotta toiminta voidaan käynnistää heti vuoden 2014 alusta, on perustettava pääomasijoitustoiminnan vaatimat yhtiöt ja laadittava toiminnan ohjeistukset ja prosessit ennakollisesti jo loppuvuoden 2013 aikana. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. 2013 I lisätalousarvio 2013 talousarvio 40 704 000 2012 tilinpäätös 42 680 000 2011 tilinpäätös 47 967 000 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 600 000 euroa. Valtuus. Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2013 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 422 140 000 euron arvosta. S e l v i t y s o s a : Valtuuden vähennys 5 000 000 euroa aiheutuu hallituksen menosäästöstä. Myöntämisvaltuuden vähenemisestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menojen vähennystä 600 000 euroa 3.5.2013 9:31 Sivu 1

I lisätalousarvioesitys 2013, Ministeriön ehdotus SALASSA PIDETTÄVÄ kunnes VM:n kanta on hyväksytty Suojaustaso III JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k vuonna 2013, 2 300 000 euroa vuonna 2014, 1 300 000 euroa vuonna 2015, 600 000 euroa vuonna 2016 ja 200 000 euroa vuonna 2017. 2013 I lisätalousarvio -600 000 2013 talousarvio 431 270 000 2012 tilinpäätös 431 513 978 2011 tilinpäätös 450 569 838 42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 euroa. Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämiseen valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Meriteollisuuden toimintaympäristöä kehitetään osana työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämää meriteollisuuden kokonaisvaltaista kehittämisohjelmaa. Toimintaympäristön kehittäminen sisältää arktisen toiminnan, offshore-toimialan, laivanrakennuksen ja varustamotoiminnan kehittämistä tai erilaisten osaamisten ja teknologioiden edistämistä osana meriteollisuutta. Tuen väliaikainen käyttöönotto liittyy meriteollisuuden rakennemuutostilanteen parantamiseen. 2013 I lisätalousarvio 4 000 000 2013 talousarvio 3 600 000 2012 tilinpäätös 5 100 000 2011 tilinpäätös 5 100 000 43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 800 000 euroa. Valtuus. Momentin perusteluja muutetaan siten, että uusia avustuksia saa vuonna 2013 myöntää 16 664 000 eurolla. S e l v i t y s o s a : Määrärahan 800 000 euron ja myöntämisvaltuuden 1 000 000 euron lisäys käytetään Ranskassa vuonna 2013 käynnistettävän telakkateollisuuden alihankintayritysten kansainvälistymispyrkimyksiä tukevan projektitoimiston toiminnan käynnistämiseen ja toiminnan menoihin sekä Norjan offshore-alan investointisuunnitelmien selvittämiseksi ja suomalaisten yritysten toimintojen edistämiseksi offshore-alalla Norjassa. Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 800 000 euroa vuonna 2013 ja 200 000 euroa vuonna 2014.. 2013 I lisätalousarvio 800 000 2013 talousarvio 21 985 000 2012 tilinpäätös 19 496 626 2011 tilinpäätös 20 848 284 46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 26 700 000 euroa. Lisämäärärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävistä valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (502/2012) mukaisiin avustuksiin. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahaa saa käyttää valtioneuvoston asetuksen (502/2012) mukaan avustuksia koskevien sitoumusten myöntämiseen Suomessa rekisteröidylle laivanrakennusyritykselle, laivankorjausyritykselle tai laivakonversioyritykselle uuden alustyypin kehittämiseen ja suunnitteluun, aluksen innovatiivisiin osiin, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osina sekä innovatiivisten tuotanto-, suunnittelu- ja logistiikkamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. EU:n piirissä laivanrakennuksen innovaatiotuen myöntäminen perustuu komission tiedonantoon laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskeviksi puitteiksi. Avustuksen on täytettävä tiedonannossa ja Euroopan yhteisöjen komission innovaatiotuen hyväksymistä koskevassa päätöksessä (25.7.2012) tarkoitetut edellytykset. Tuen väliaikainen käyttöönotto liittyy laivanrakennusteollisuuden vaikeaan rakennemuutostilanteeseen. 2013 I lisätalousarvio 26 700 000 2013 talousarvio 2 900 000 2012 tilinpäätös 17 100 000 2011 tilinpäätös 16 000 000 87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää korottoman osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 :ssä tarkoitetun pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Mikäli pääomitettavan yhtiön rahoitustoiminnasta syntyy tappioita, laina voidaan jättää takaisinperimättä. S e l v i t y s o s a : Tarkoituksena on, että pääomalainan takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta. Aloitusrahasto Vera Oy toimii rahoitusmarkkinoita täydentävänä pääomasijoittajana. Rahaston toiminnalla täydennetään rahoitusmarkkinoita tuotekehitystoiminnan rahoittamisen ja 3.5.2013 9:31 Sivu 2

I lisätalousarvioesitys 2013, Ministeriön ehdotus SALASSA PIDETTÄVÄ kunnes VM:n kanta on hyväksytty Suojaustaso III JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k yksityisen pääomasijoitustoiminnan välillä erityisesti yritysten siemen- ja käynnistysvaiheessa. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin. Kohdeyrityksillä tulee olla potentiaalia kehittyä kasvuyrityksiksi ja kansainvälistyä. Rahaston hallinnoinnista vastaa Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy. Määrärahan tarkoituksena on ehkäistä riskipääomasijoitusmarkkinoiden puutteita, jotka vaikeuttavat erityisesti nopeasti kasvavien, aloittavien ja laajenevien yritysten riskipääoman saamista. 2013 I lisätalousarvio 10 000 000 30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 677 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan vähennys aiheutuu 170 henkilötyövuoden siirrosta momentille 32.01.02. Siirto johtuu TE-toimistojen talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien keskittämisestä ELY-keskusten yhteyteen. 2013 I lisätalousarvio -6 677 000 2013 talousarvio 168 055 000 2012 tilinpäätös 158 692 000 2011 tilinpäätös 164 102 000 51. Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 7 790 000 euroa. Momentin perusteluja muutetaan siten, että siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu Nokia Oyj:n sekä Nokian alihankkijoiden tai Nokiaan kytköksissä olevien yritysten irtisanomisten perusteella Euroopan globalisaatiorahastosta haetun rahoituksen vuoden 2013 maksuosuuksista ja vuodelle 2014 jatkuvien palkkatukien ja valmennusten maksuosuuksista. Lisämäärärahasta arvioidaan käytettävän työvoimakoulutuksen hankintaan 4 277 000 euroa, palkkatukeen 2 743 000 euroa ja valmennusten hankintaan 770 000 euroa. Suomi on jättänyt alkuvuonna 2013 irtisanomisien johdosta rahoitushakemuksen Euroopan globalisaatiorahastolle. Rahoitussuunnitelma koskee vuosia 2012 2015. EU:n rahoitusosuus on puolet rahoitussuunnitelmasta. Saatavat tulot kirjataan momentille 12.32.99. Siirtomenoista työllisyyspoliittisen avustuksen budjetointiperuste on muutettu maksuperusteiseksi, mikä soveltuu parhaiten toteutuman mukaiseen maksatukseen. 2013 I lisätalousarvio 7 790 000 2013 talousarvio 546 464 000 2012 tilinpäätös 513 863 000 2011 tilinpäätös 563 338 000 64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1 2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käyttöperusteita on täydennetty vuoden 2013 alusta voimaan tulleella lailla ja asetuksella sekä poistettu 2)-kohta tarpeettomana. Momentille ei edellä olevan johdosta esitetä lisämäärärahaa. 2013 I lisätalousarvio 2013 talousarvio 10 486 000 2012 tilinpäätös 18 529 169 2011 tilinpäätös 12 803 117 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 3.5.2013 9:31 Sivu 3

I lisätalousarvioesitys 2013, Ministeriön ehdotus SALASSA PIDETTÄVÄ kunnes VM:n kanta on hyväksytty Suojaustaso III JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k 01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 100 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävien lisääntymisestä kilpailulakia (948/2011) koskevan muutoksen johdosta. Viraston toimivalta laajenee koskemaan kuntien, kuntayhtymien, valtion taikka niiden määräysvaltaan kuuluvan yksikön harjoittaman elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteetin valvontaa. 2013 I lisätalousarvio 100 000 2013 talousarvio 10 959 000 2012 tilinpäätös 11 190 000 2011 tilinpäätös 10 404 000 60. Energiapolitiikka 40. Energiatuki (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 13 000 000 euroa. Valtuus. Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2013 saa sitoumuksia tehdä enintään 39 850 000 eurolla. Vuoden 2012 käyttämättä jääneestä myöntämisvaltuudesta saa tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2013 enintään 87 500 000 eurolla. S e l v i t y s o s a : Määrärahan 13 000 000 euron vähennyksestä 500 000 euroa ja valtuuden 5 000 000 euron vähennys aiheutuu hallituksen menosäästöstä. Lisäksi määrärahan vähennyksestä 5 000 000 euroa aiheutuu siirrosta momentille 23.10.88 ja 7 500 000 euroa siirrosta momentille 27.10.18. Vuoden 2012 käyttämättä jäänyttä valtuutta vähennetään 12 500 000 euroa. Myöntämisvaltuuden 5 000 000 euron vähennyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menojen vähennystä 500 000 euroa vuonna 2013, 2 000 000 euroa vuonna 2014, 1 250 000 euroa vuonna 2015, 750 000 euroa vuonna 2016 ja 500 000 euroa vuonna 2017. 2013 I lisätalousarvio -13 000 000 2013 talousarvio 121 355 000 2012 tilinpäätös 49 791 343 2011 tilinpäätös 60 633 741 Valtuus. Vuonna 2013 saa sitoumuksia tehdä enintään 33 000 000 eurolla. Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella ( / 2013) tarkemmin säädettävin perustein. Päätökset tehdään ehdollisina, ja tuki voidaan maksaa vasta, kun Euroopan komissio on hyväksynyt tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. S e l v i t y s o s a : Vuoden 2015 alussa voimaan astuva EU:n rikkidirektiivi lisää erityisesti energiaintensiivisen perusteollisuuden viennin vuotuisia kustannuksia. EU:n rikkidirektiivin kansallisella yritysten kustannuksia alentavalla toimenpideohjelmalla kompensoidaan rikkidirektiivin negatiivisia vaikutuksia Suomen kilpailukyvylle ja elinkeinoelämälle. Toimenpideohjelmaan liittyen tuetaan nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien rakentamista, millä turvataan LNG:n saanti ja jakelu. Myöntämisvaltuudesta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 5 000 000 euroa vuonna 2013, 12 000 000 euroa vuonna 2014, 10 000 000 euroa vuonna 2015, 5 000 000 euroa vuonna 2016 ja 1 000 000 euroa vuonna 2017. 2013 I lisätalousarvio 5 000 000 41. Tuki LNG-terminaalien rakentamiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. 3.5.2013 9:31 Sivu 4

32.01.01 Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v.) Momentin määrärahaan ehdotetaan 250 000 euron lisäystä äkillisten rakennemuutosten hoitoon. Lisäksi momentin määrärahasta ehdotetaan siirrettäväksi 45 000 euroa momentille 24.01.01. Lisäysehdotus perustuu telakkateollisuuden ajankohtaisen rakennemuutostilanteen edellyttämiin ulkopuolisiin asiantuntija- ja neuvonantopalveluihin, erityisesti Stx Finland Oy:n rahoitusneuvottelujen ja siihen liittyvien juridisten kysymysten neuvonantopalveluihin tarvittavaan lisärahoitustarpeeseen. Telakkateollisuuden ajankohtainen tilanne on tuonut TEM:n hallinnonalalle mittavia selvitystarpeita, joissa on hyödynnetty ulkopuolisia asiantuntijoita. Erityisesti valtion rooli mahdollisena rahoittajana ja rahoitusneuvotteluihin osallistuminen on vaatinut sellaista juridista ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan liittyvää erityisosaamista, jota ei ole ollut ministeriössä tai muualla valtionhallinnossa. Määrärahaa voidaan käyttää myös seurannan myötä syntyviin kuluihin. Määrärahan siirto liittyy IAEA-asiantuntijan (Wien) kustannuksiin, jotka sovittu katettavaksi 50 % /TEM ja 50 % /UM.

32.01.02 Ely-keskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v.) Momentin määrärahaan ehdotetaan 6 727 000 euron lisäystä, josta 6 677 000 siirtona momentilta 32.30.01 ja 50 000 euroa siirtona momentilta 31.10.01. Siirto momentilta 32.30.01 Momentille 32.01.02 ehdotetaan siirrettäväksi momentilta 32.30.01 (TE-toimistojen toimintamenot) 6 677 000 euroa 170 henkilötyövuoden palkkausmenoina. Virkasiirrot jakautuvat henkilötyövuosittain seuraavasti: TE-toimistojen talous- ja henkilöstöhallinto 72 URA-maksatustehtävät 89 TE-ASPAn ja TAHEn vahvistaminen (8+1) 9 Siirretyt htv:t yhteensä 170 Määrärahan ja henkilöstön siirto johtuvat TE-toimistojen talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien sekä URA-maksatustehtävien keskittämisestä ELY-keskusten hallintoyksikköjen yhteyteen. Keskittäminen mahdollistui vuodenvaihteessa ELY-keskusten asetuksella (906/2012), jonka 2 :n mukaan hallintoyksikkö voi hoitaa myös TE-toimistojen hallinnollisia tehtäviä. Uudistuksen tavoitteena on ollut ELY-keskusten ja TEtoimistojen hallinnollisten tehtävien päällekkäisyyksien purkaminen. Virkasiirtoja TE-toimistojen talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviin tehtiin yhteensä 72 htv. TE-toimistojen URA-maksatukset ja niiden takaisinperinnät keskitettiin asetuksella (906/2012) kuuteen ELYkeskukseen, joita ovat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset. Ehdotus valmisteltiin osana ELY-keskusten hallinnollisten asioiden kehittämishanketta (HALLIS) ja sen tarkoituksena oli koota suhteellisen harvalukuisia tehtäviä em. kuuteen ELY-keskukseen ja samalla ammatillistaa ja tehostaa näitä tehtäviä hoitavan henkilöstön työtä. Tehtävät olivat sisäisessä haussa loka-marraskuussa 2012. Virkasiirtoja URA-maksatustehtäviin tehtiin yhteensä 89 htv. Lisäksi virkasiirtoja tehtiin TE-toimistoista TE-hallinnon asiakaspalvelukeskukseen (8 htv) ja ELY-keskusten yhteiseen talous- ja henkilöstöhallintoyksikköön (1 htv). Vuoden 2013 alussa siirrettiin käytännössä virkasiirtoina 170 henkilötyövuotta momentille 32.01.02. Siirrot tehtiin vasta joulu-tammikuussa, jolloin määrärahasiirrot eivät ehtineet enää varsinaiseen talousarvioon. Poikkeuksellisesti virkasiirtoihin liittyvät määräraha esitetään kuitenkin siirrettävän jo kesken vuoden momenttien kesken, koska henkilöstön palkkaukset on jo siirretty alkuvuodesta oikealle momentille 32.01.02. Siirto momentilta 31.10.01 Momentille 32.01.02 ehdotetaan siirrettäväksi momentilta 31.10.01 (Liikenneviraston toimintamenot) 50 000 euroa kaupunkiseutujen joukkoliikenteen yhteisen lippu- ja maksujärjestelmää (PILETTI) hoitavan yhtiön osakkeiden merkitsemiseen. Siirto edellyttää samalla momentin 32.01.02 päätösosan muuttamista siten, että määrärahan käyttö osakkeiden merkitsemiseen on mahdollista.

32.20.06 Tekes teknologian ja innvoaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentin päätösosaan esitetään lisäystä, joka mahdollistaa Tekesin pääomasijoitustoiminnan käynnistymisen. Alkavan vaiheen kasvuyrityksille tarjottavat rahastosijoitukset on päätetty siirtää Finnverasta Tekesiin. Kyse on Tekesille uudenlaisesta vastuusta ja osaamistarpeesta. Pääomasijoitustoimintaa varten luodaan osakeyhtiömuotoinen hallintoyhtiö sekä tarpeen mukaan erillisiä rahastoyhtiöitä. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tarvittavien hallinnointiyhtiön sekä tarvittaessa perustettavien rahastoyhtiöiden osakepääomaan ja muihin perustamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Jotta toiminta voidaan käynnistää heti vuoden 2014 alusta, on perustettava pääomasijoitustoiminnan vaatimat yhtiöt ja laadittava toiminnan ohjeistukset ja prosessit ennakollisesti jo loppuvuoden 2013 aikana. Kokonaisuus organisoidaan tavalla, joka ei aiheuta eturistiriitoja Tekesin innovaatiorahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan välillä. Hallinnointiyhtiössä voi työskennellä yksittäisiä henkilöitä tai ne voidaan ostaa palveluina. Yhtiön toimintamenoista osa pystytään kattamaan sijoituksiin liittyvillä hallinnointipalkkioilla, mutta varsinkaan alkuvaiheessa pääomasijoitustoiminnasta ei ole odotettavissa tuottoja. Myös Tekesissä tarvitaan hallinto- ja rahastoyhtiöiden omistajahallintoon noin 1-2 henkilötyövuotta. Kustannuksia tästä aiheutuu toimintamenomomentille vuositasolla 300 000 euroa vuodesta 2014 alkaen ja loppuvuodesta 2013 toiminnan käynnistämisestä 100 000 euroa.

32.20.42 Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentin määrärahaan ehdotetaan lisäystä 4 000 000 euroa käytettäväksi meriteollisuuden kehittämisohjelmaan toimintaympäristön kehittämiseksi. Lisämääräraha olisi tarkoitus käyttää seuraaviin kokonaisuuksiin: Off shore toimialan kehittäminen: toimialan verkostojen osaamisen vahvistaminen ja osaamispohjan laajentaminen sekä osaamisen monipuolistaminen siten, että asiakaskunta laajenee. Yhteensä noin 1,5 milj. euroa. Laivanrakennus toimialan kehittäminen: alan moduulirakentamisen valmiuksien kehittäminen, uusien liiketoimintamallien jalkauttamine kuten pienten alihankkijoiden yhteisen tarjoaman kehittäminen kansainvälisiä markkinoita ajatellen sekä laivaliikenteen ympäristövaikutusten osaamispohjan vahvistaminen. Yhteensä noin 1 milj. euroa. Arktisen meriliiketoiminnan kehittäminen: potentiaalisten toimijoiden yhteen saattaminen ja yhteisten kyvykkyyksien kehittäminen ja siten edelleen arktisen meriklusterin vahvistaminen, tutkimus- ja yritysyhteistyön lisääminen, markkinatarpeiden analysointi erityisesti Venäjän ja Norjan alueella, arktinen kemikaali- ja öljyntorjunta osaaminen. Yhteensä noin 1,5 milj. euroa. Suomalaisessa meriteollisuudessa on käynnissä parhaillaan voimakas rakennemuutos. Ala kärsii yleisestä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn puutteesta. Sen lisäksi erityisesti laivanrakennustelakoita vaivaa maailmanlaajuinen ylikapasiteetti, mikä tekee kilpailusta erittäin kovaa ja osin epätervettä. Toisaalta Suomen muussa meriteollisuudessa, globaalisti toimivissa yrityksissä ja erityisesti offshore-alan yrityksissä ja arktista merenkulkua palvelevissa yrityksissä liiketoiminta on kannattavaa ja näköpiirissä on runsaasti kasvun mahdollisuuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön nimittämä Meriteollisuus 2020 työryhmän esitti kokonaisvaltaisen kehittämisohjelmakokonaisuuden käynnistämistä. Toimintaympäristön kehittämisohjelmien päätavoitteena tulee olla meriteollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen ja uusiutuminen terveellä taloudellisella pohjalla siten, että alan huippuosaaminen säilyy Suomessa. Tavoitteena tulee olla vientitoiminnassa aktiivisesti kehittyvä suomalainen meriteollisuus, jonka yrityksille syntyy nykyistä laajempi asiakaspohja ja joka siten on nykyistä vähemmän suhdanneherkkä. Toimintaympäristön kehittäminen tarkoittaa alan kilpailukyvyn ja kasvun edellytysten luomista; yritysten ja yritysten ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön edistämistä; suomalaisten verkostojen asemointia globaaleissa arvoketjuissa; uusien liiketoiminta- ja ansaintamallien kehittämistä meriteollisuuden toimijoille yhdessä verkostona; alan yhteisten toimintatapojen kehittämistä; osaamiskeskittyminen rakentamista; osaamistarjonnan vahvistamista ja osaamisen monipuolistamista; uusien tuotteiden ja palveluiden sekä markkinoiden tunnistamista; yritysten yhteisten tarjoamien edistämistä Kehittämisohjelmissa tarkastellaan meriteollisuutta laaja-alaisesti pitäen sisällään arktisen toiminnan, offshoreja laivanrakennustoimialat, ja näitä aloja kehitetään yli koko arvoketjun osavalmistuksesta alusten operointiin. Ohjelmien toimenpiteiden keskeisenä kohderyhmänä ovat meriteollisuudessa toimivat pk-yritykset. Perinteisesti osaamisverkostot ovat syntyneet yhden telakan varaan. Nyt käynnistettävillä toimilla pyritään edistämään sitä, että meriteollisuuden pk-yrityksillä olisi laajemmat markkinat sekä toimialoittain että maantieteellisesti. Vastaavasti telakoiden alihankintaverkostot laajenevat alueellisesti. Kun näitä verkostoja kehitetään, on toimenpiteiden kohdistuttava koko sille alueelle, missä verkosto toimii. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee rahoituspäätökset saatujen hakemusten perusteella, ja päätösten arviointiperusteena on vaikuttavuus kansallisella tasolla meriteollisuuteen. Hakijoina voivat olla esimerkiksi yritysryhmät tai niiden edustajat sekä alueelliset tai toimialan kehittämisyhtiöt.

32.20.43 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) Momentin määrärahaan ehdotetaan lisäystä 800 000 euroa ja valtuuteen 1 000 000 euroa. Valtuuden lisäys aiheutuu Ranskassa vuonna 2013 käynnistettävän telakkateollisuuden alihankintayritysten kansainvälistymispyrkimyksiä tukevan projektitoimiston toiminnan käynnistämiseen ja toiminnan menoihin sekä Norjan offshore-alan investointisuunnitelmien selvittämiseksi ja suomalaisten yritysten toimintojen edistämiseksi offshore-alalla Norjassa. Osana äkillisten rakennemuutosalueiden toimintaohjelmaa tehostetaan ja parannetaan suomalaisten pienten ja keskisuurten telakkateollisuuden alihankintayritysten toiminnan mahdollisuuksia ja kansainvälistymisen edellytyksiä Ranskassa. Alueelle avataan suomalaisyritysten käyttöön projektitoimisto. Lisäksi on myös selvitettävä Norjan offshore-alan investointisuunnitelmat sekä tehtävä arvio, missä suomalaiset yritykset voisivat olla kilpailukykyisiä. Näiden toimintojen käynnistämiseen ja toimintaan varataan valtuudesta vuodelle 2013 1 000 000 euroa. Kokonaiskustannukset vuosille 2013-2015 arvioidaan olevan 2 500 000 euroa (2014 1 milj., 2015 0,5 milj.).

32.20.46 Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v.) Momentin määrärahaan ehdotetaan 26 700 000 euron lisäystä. Suomalaisessa meriteollisuudessa on käynnissä parhaillaan voimakas rakennemuutos. Ala kärsii yleisestä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn puutteesta. Sen lisäksi erityisesti laivanrakennustelakoita vaivaa maailmanlaajuinen ylikapasiteetti, mikä tekee kilpailusta erittäin kovaa ja osin epätervettä. Toisaalta Suomen muussa meriteollisuudessa, globaalisti toimivissa yrityksissä ja erityisesti offshore-alan yrityksissä ja arktista merenkulkua palvelevissa yrityksissä liiketoiminta on kannattavaa ja näköpiirissä on runsaasti kasvun mahdollisuuksia. Laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuki on EU:n ainoa ns. suora valtiontukimuoto, joka on ollut mahdollista ottaa kansallisesti käyttöön vuoden 2004 alusta alkaen. Nykyiset EU:n laivanrakennusalan valtiontukipuitteet ovat voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Suomi on notifioinut Euroopan komissiolle oman tukiohjelmansa, jonka mukaan Suomi saa myöntää tukea yhteensä 60 miljoonaa euroa ajalla 1.8.2012 31.12.2013. Komission laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevia puitteita sovelletaan vuoden 2013 loppuun saakka. Tämän jälkeen komissio aikoo sisällyttää laivanrakennuksen innovaatiotukea koskevat säännöt tutkimus- ja kehitystyötä sekä innovaatiotoimintaa myönnettävästä valtiontuesta annettuihin yhteisöjen puitteisiin. Vaikka yksittäisten telakoiden tilanne onkin nyt vaikea, voidaan meriteollisuuden tulevaisuuden näkymiä pitää kohtuullisen hyvinä erityisesti arktisten alueiden alusten sekä offshore-alusten ja -rakenteiden puolella. Myös rikkidirektiivi ja muut kiristyvät ympäristömääräykset sekä LNG:n yleistyminen laivojen polttoaineena luo mahdollisuuksia suomalaisille telakoille, sillä niiden myötä varustamoilta vaaditaan uudisalusinvestointeja. LNG-terminaalien rakentaminen Suomeen tuo mukanaan tarpeen sekä kotimaisille LNG-tankkereille (1 3 kpl) että satamien bunkrausaluksille (1/tankkaussatama). Molempia alustyyppejä on mahdollista rakentaa suomalaisilla telakoilla. Nykyisestä tukiohjelmasta on jo myönnetty innovaatiotukea 16 miljoonaa euroa TUI 1-alukselle. Tuen 26,7 milj. euron lisäehdotuksen perusteena ovat seuraavat hankkeet: TUI 2 alus 15 milj. euroa Technip Offshore Finland (Pori) 6 milj. euroa Uusikaupunki (4 hanketta mm. Saariston 2,2 milj. euroa yhteyslautta/satamajäämurtaja) Helsingin telakka (2 jäänmurtajaa) 3,5 milj. euroa Innovaatiotuen merkitys Suomen laivanrakennusteollisuudelle on merkittävä, koska tärkeimmät eurooppalaiset kilpailijatelakat saavat myös omissa maissaan kyseistä suoraa tukea. Telakkayhtiöiden katteet ovat kovan kilpailun takia usein varsin pienet, jolloin suuruusluokaltaan noin 2 5 prosentin määräinen innovaatiotuki suhteessa aluksen kauppahintaan voi olla tilauksen saamisen kannalta ratkaiseva. Tällä hetkellä valtion talousarviossa ei ole lainkaan valtuutta tai määrärahaa uusille alushankkeille myönnettäväksi innovaatiotueksi. Innovaatiotuen myötä on myös mahdollista, että Suomessa toimivat telakkayhtiöt lisäävät suunnittelutoiminnoissa olevaa henkilöstöään Suomessa.

30.20.87 Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v). Momentin määrärahaan ehdotetaan 10 000 000 euron lisäystä. Määrärahan lisäyksellä turvataan Aloitusrahasto Vera Oy:ssa olemassa olevien sijoitusten pääomahuolto ja uusien sijoitusten tekeminen. Rahaston toiminta käynnistyi vuonna 2005 osana toimenpiteitä, joilla kauppa- ja teollisuusministeriö uudisti aloittavien innovaatioyritysten siemenrahoitusta ja palvelujärjestelmää. Rahaston perustajaosakkaita ovat Finnvera Oyj, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA sekä Tekniikan Akateemiset ry. Myöhemmin mukaan osakkaaksi tuli myös Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sekä vuonna 2008 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia. Finnvera Oyj omistaa rahastosta 92,61 %. Rahastoon sijoitetut pääomat ovat kaikkiaan noin 113 milj. euroa. Valtio on sijoittanut Finnvera Oyj:hin pääomalainoja vuosina 2005-2009 pääomaltaan yhteensä 39 miljoonaa euroa, jotka on käytetty Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Lisäksi Finnvera Oyj:lle on maksettu Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettua avustusta Aloitusrahaston pääomittamiseen vuonna 2011 17.5 miljoonaa euroa. Aloitusrahasto Vera Oy:n toiminta on ollut tappiollista toiminnan käynnistämisestä vuodesta 2005 lukien. Viimeiseltä 2011 päättyneeltä tilikaudelta tappion määrä on ollut noin 3,7 miljoonaa euroa. Aloitusrahasto Veran toiminnalla täydennetään rahoitusmarkkinoita tuotekehitystoiminnan rahoittamisen ja yksityisen pääomasijoitustoiminnan välillä. Pääomasijoitusmarkkinoilla vallitsee rahoituspuutteita erityistesti yritysten siemen- ja käynnistysvaiheessa. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin. Kohdeyrityksillä tulee olla potentiaalia kehittyä kasvuyrityksiksi ja kansainvälistyä. Rahaston hallinnoinnista vastaa Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy. Rahaston tekemien oman ja vieraan pääoman ehtoisten sijoitusten osalta noudatetaan Euroopan yhteisön valtiontukisääntöjä. Euroopan unionin komissio on 28.1.2009 hyväksynyt Aloitusrahasto Vera Oy:n tukiohjelman, joka määrittelee sijoitustoiminnan ehdot. Tukijärjestelmä on voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Tarkoituksena on jatkaa tukijärjestelmän voimassa oloa tekemällä sitä koskeva notifiointi komissioon syksyllä 2013. Valtioneuvoston vuosien 2014 2017 kehyspäätöksessä hyväksyttiin pääomasijoitusmarkkinoiden kehittämiseen tähtäävän kasvurahoitusohjelman toteuttaminen. Osana kasvurahoitusohjelmaa Tekesiin keskitetään vähitellen kaikki yritysten varhaisen vaiheen julkiset tukimuodot mukaan lukien pääomasijoitukset. Finnvera Oyj jatkaisi suoraan sijoitustoimintaansa kansallisin varoin 10 milj. euron volyymilla v. 2013 ja siirtymäkauden aikana vuosina 2014 2016, jonka ajan kuluessa Tekesin rahastomuotoinen toiminta vakiintuu. Finnvera Oyj käyttäisi Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettuja varoja sijoitustoimintaansa uudella vuosien 2014 2020 rakennerahastojen ohjelmakaudella. Muutoksen yhteydessä Finnvera luopuu suunnitelmansa mukaisesti omistuksistaan alueellisissa rahastoissa ja Matkailunkehitys Nordian Oy:ssä. Vigo-yrityskiihdyttämöohjelmaan liittyviin rahastoihin tehdyt Finnveran sijoitukset on tarkoitus siirtää Tekesin omistukseen vuoden 2014 aikana.

32.30.01 TE-toimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2v.) Momentin määrärahaan ehdotetaan 6 677 000 euron vähennystä. Vähennys johtuu 170 henkilötyövuoden palkkausmenojen siirrosta momentille 32.01.02 (ELY-keskusten toimintamenot). Määrärahan siirto johtuu TE-toimistojen URA-maksatustehtävien sekä muiden talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien keskittämisestä ELY-keskusten hallintoyksikköjen yhteyteen. Keskittäminen mahdollistui vuodenvaihteessa ELY-keskusten asetuksella (906/2012), jonka 2 :n mukaan hallintoyksikkö voi hoitaa myös TE-toimistojen hallinnollisia tehtäviä. Vuoden 2013 alussa siirrettiin virkasiirtoina 170 henkilötyövuotta momentille 32.01.02. Siirrot tehtiin vasta joulu-tammikuussa, jolloin määrärahasiirrot eivät ehtineet enää varsinaiseen talousarvioon. Poikkeuksellisesti virkasiirtoihin liittyvät määräraha esitetään kuitenkin siirrettävän jo kesken vuoden momenttien kesken, koska henkilöstön palkkaukset on jo siirretty alkuvuodesta oikealle momentille 32.01.02. Virkasiirrot jakautuvat henkilötyövuosittain seuraavasti: URA-maksatustehtävät 89 Muu TE-toimistojen talous- ja henkilöstöhallinto 72 TE-ASPAn ja TAHEn vahvistaminen (8+1) 9 Siirretyt htv:t yhteensä 170

32.30.51 Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2v) Momentin määrärahaan ehdotetaan 7 790 000 euron lisäystä johtuen Nokia Oyj:n ja sen alihankkijoiden tai Nokiaan muutoin kytköksissä olevien yritysten irtisanomisista. Rahoitusta on haettu myös Euroopan globalisaatiorahastosta. Euroopan globalisaatiorahasto on EU:n rahoitusinstrumentti suurissa rakennemuutostilanteissa. Se tukee maailmankaupan rakenteellisten muutosten seurauksena työnsä menettäneitä ihmisiä uudelleenkoulutuksessa ja -sijoittumisessa sekä työllistymisessä. Rahastosta myönnetään tukea aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin, jotka kohdistetaan työttömäksi jääville työntekijöille. Näitä toimia ovat mm. erilaiset valmentavat toimenpiteet, koulutustoimenpiteet, palkkatuki ja yrittäjyyden edistämistoimet. Suomi on jättänyt komissiolle kaksi eri EGR-hakemusta ICT-alan rakennemuutoksista johtuvien irtisanomisten tueksi. EU:n rahoitusosuus EGR- tukihakemuksissa on 50 %. Ensimmäinen työ- ja elinkeinoministeriön jättämä (4.7.2012) Nokian Salon EGR-tukihakemus koski 1 000 irtisanottua Varsinais-Suomessa ja oli suuruudeltaan 10 692 000 euroa. Komissio hyväksyi 27.2.2013 rahoituspäätöksessään Suomen hakeman rahoituksen kokonaisuudessaan. Toiseen, 1.2.2013 komissiolle toimitettuun EGR-tukihakemukseen sisältyy Nokian ja sen alihankkijoiden tai kytköksissä olevien yritysten irtisanomisten tukitoimia Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Suomen EGR-hakemus on suuruudeltaan 19 705 000 euroa. Tukihakemukseen sisältyy työllistymistä tukevia toimia kaikkiaan noin 3 700 irtisanotulle. Haettu Päätös Budjetoitu EGR I 10 692 000 10 692 000 4 426 000 LTAII2012 EGR II 19 705 000 Käsittelyssä 5 847 000 TA2013 7 790 000 LTAEI2013 Yhteensä 30 397 000 18 063 000 8 594 000 TA2014/LTAE2014 EGR II-hakemukseen sisältyvät ja vuoden 2013 ensimmäiseen lisätalousarvioon momentille 32.30.51 ehdotettava määrärahatarve on yhteensä 8 607 000 euroa. Vuoden 2013 talousarvion määrärahasta voidaan käyttää EGR II hakemusta vastaaviin menoihin 817 000 euroa, jolloin määrärahatarve vuoden 2013 ensimmäiseen lisätalousarvioon on 7 790 000 euroa (100-prosenttinen rahoitus). EGR II -lisämäärärahan (8 607 000 euroa) jakautuminen: - valmennukset 1 066 000 euroa, - työvoimakoulutus 4 277 000 euroa, - palkkatuki 2 743 000 euroa, - starttiraha 415 000 euroa, - matka- ja yöpymiskustannusten korvaus (ent. liikkuvuusavustus) 60 000 euroa, - asiantuntija-arvioinnit 46 000 euroa. Vuoden 2014 talousarvioon/lisätalousarvioon jää vielä budjetoitavaksi EGR I:n ja EGR II:n vuoden 2014 työvoimakoulutuksen maksatukset sekä EGR II:n vuonna 2014 alkavat palvelut ja niiden vuodelle 2015 jatkuvat maksatukset (pl. työvoimakoulutus). Lisämäärärahatarve on 8 594 000 euroa. 1 Koska Euroopan komission lopullinen rahoituspäätös EGR II-hakemukseen saadaan todennäköisesti aikaisintaan lokakuussa 2013, on EGR-toimenpiteitä koskevat kustannukset budjetoitava ensin kansalliseen talousarvioon irtisanottujen tukitoimenpiteiden ripeän käynnistämisen mahdollistamiseksi. Saatavat tulot kirjataan momentille 12.32.99. Siirtomenoista työllisyyspoliittisen avustuksen budjetointiperuste ehdotetaan muutettavaksi suoriteperusteisesta maksuperusteiseksi, mikä soveltuu parhaiten toteutuman mukaiseen maksatukseen. 1 Lisäksi EGR-hakemuksiin liittyy menoja ELY-keskusten, TE-toimistojen ja työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenoihin.

32.40.01 Kilpailu- ja kuluttajavirasto (siirtomääräraha 2 v) Momentin määrärahaan ehdotetaan 100 000 euron lisäystä. Lisämäärärahan tarve aiheutuu Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävien lisääntymisestä kilpailulakia (948/2011) koskevan muutoksen johdosta. Viraston toimivalta laajenee koskemaan kuntien, kuntayhtymien, valtion taikka niiden määräysvaltaan kuuluvan yksikön harjoittaman elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteetin valvontaa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoisi myös tuleviin kuntalain muutoksiin sisältyvän yhtiöittämisvelvollisuuden poikkeuksiin liittyvän markkinaperusteisen hinnoittelun toteutumista. Muutos toteutettaisiin lisäämällä kilpailulakiin (948/2011) uusi 4 a luku, jonka mukaisesti KKV voisi neuvottelumenettelyn jälkeen kieltää kuntaa, kuntayhtymää tai valtiota harjoittamasta määrättyä toimintaa tai määrätä toiminnassa käytetty menettely muutettavaksi. KKV voisi tehostaa kieltoa uhkasakolla. KKV:n päätöksestä voitaisiin valittaa markkinaoikeuteen. Ehdotettujen säännösten soveltamista olisi rajoitettu tilanteissa, joissa toiminta perustuu lakiin tai kuuluu kunnan toimialaan. Valvontatehtävä keskitettäisiin merkittäviin tapauksiin. Hallituksen esitys kilpailulain muuttamiseksi annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa 2013. Muutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun laki on hyväksytty ja vahvistettu. Valvontamekanismin luomisella on yhteys valtiovarainministeriön valmistelemaan hallituksen esitykseen kuntalain muuttamiseksi. Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus myös antaa eduskunnalle huhtikuussa 2013. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman nopeasti. Valtiontukiasioita koskevan valvonnan järjestämistä koskevassa lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle 8.5.2012 valtiovarainministeriö oli aloitteellinen ja totesi seuraavaa: Valtiovarainministeriö esittää, että työ- ja elinkeinoministeriö ryhtyisi selvittämään mahdollisuutta säätää valtiontukia koskeva valvontatehtävä Kilpailuviraston tehtäväksi. Selvityksessä tulisi varmistaa, että valvonnan järjestämisessä kiinnitetään riittävästi huomiota myös tehtävän hoidon resursointiin. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyssä 5.2.2013 olleessa muistiossa todetaan, että KKV:lle turvataan valtion talousarviossa riittävät resurssit uuden valvontatehtävän suorittamiseksi. Alustavasti tarpeeksi arvioitiin viiden henkilötyövuoden (5 htv) lisäresurssit eli 350 000 euroa vuodessa. Vaikka henkilöstöresurssien tarpeeseen vaikuttaa osaltaan kuntalakiin tulevan yhtiöittämisvelvollisuuden siirtymäajan pituus, henkilöstön rekrytointi ja koulutus on aloitettava mahdollisimman pikaisesti alkusyksystä 2013. TEM ehdottaa, että se kattaa vuositason lisäresurssitarpeesta 150 000 euroa kehyksen sisältä a) lyhyellä tähtäimellä KKV:n siirtyvää määrärahaa käyttämällä ja b) pidemmällä tähtäyksellä KKV:n fuusiohyötyjä käyttämällä. Kilpailuneutraliteettiasioiden hoitaminen pysyvällä tavalla edellyttää kuitenkin vuositasolla vähintään 200 000 euron lisärahoitusta. Vuonna 2013 lisärahoitustarve on 100 000 euroa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta kannatti 5.2.2013 hallituksen esityksen antamista ja totesi sen yhteyden valtiovarainministeriön kuntalakiesitykseen. Ministerivaliokunta totesi, että lisämäärärahan tarve tulee normaalisti arvioitavaksi tulevissa kehysneuvotteluissa eikä ministerivaliokunta ottanut asiaan lähemmin kantaa. On myös huomioitava, että eduskunnan käsittelyssä on kilpailulain muutos päivittäistavarakaupan keskittyneestä rakenteesta aiheutuvien epäkohtien lieventämiseksi. Vaikka esityksen ei olennaisesti ole arvioitu lisäävän KKV:n työmäärää pidemmällä aikavälillä, lain soveltamisen alkuvaiheessa kilpailuviranomaisen työmäärä lisääntyy lain soveltamista koskevan neuvonnan muodossa sekä oletettavasti myös toimenpidepyyntöjen käsittelyssä.

KKV:n resursseista Uuden viraston siirtyvät toimintamenot vuodelle 2013 olivat hieman alle 2,3 milj. euroa (21 % talousarviomäärärahasta). Vuoden 2012 htv-toteuma oli yhteensä 142,8 htv (Kilpailuvirasto: 72,2 htv; Kuluttajavirast: 70,6 htv). Kuluttajavirasto on pitänyt henkilötyövuodet alle kehyksen, jotta rahoitustilanne on saatu tasapainoon. Kilpailuviraston siirtyvät määrärahat (1,8 M ) ovat syntyneet usean vuoden poikkeuksellisen suuresta lähtövaihtuvuudesta. Käytännössä tämä on tarkoittanut, että vapaita virkoja ei ole pystytty täyttämään samassa tahdissa ja tämän vuoksi virastoa on pyöritetty vajaaresursseilla. Kivin lähtövaihtuvuus 2008 2012: 4,8% - 8,7% - 9% - 10% - 8,8%. KK hankkeen kustannussäästöt alkavat realisoitua vasta 2014, toimitilahankkeen jälkeen. Alustavan arvion mukaan pysyviä säästöjä saadaan ainakin seuraavista: toimitilavuokrat, ICT -menot (tietoliikenne, lisenssit, laitekanta), palvelukeskusmaksut ja muu tehostuminen. Varovaisen arvioin mukaan jo vuonna 2014 säästöjä voi kertyä 0,2 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna. Jos uusien toimitilojen kalustehankinta rahoitetaan KKV:n toimintamenoista, niin vuoden 2014 nettomenojen arvioidaan olevan 11,5 M. KKV:lle on vuosille 2015-2016 tulossa yhteensä n. 1 milj. euron määrärahavähennys, josta keskeisin muutos on hallituskauden mittaiseksi osoitetun harmaan talouden 0,6 milj.euron lisämäärärahan loppuminen. Vuoden 2013 tuotot ja menot KKV muu vaik. (5 htv) Tuotot 1 035 000 - Menot Palkat (147,5 htv+ 5 htv) -9 000 000-310 000 Toimitilavuokrat -974 000 - Palveluiden osto -1 650 000 - Muut kulut -480 000 - Investoinnit + KKV hankkeen kertakustannus -350 000 - Menot yhteensä -12 454 000-310 000 Yhteensä netto -11 419 000-310 000-11 729 000 Arvio määrärahan kehityksestä 2013-2016: 2013 2014 2015 2016 KKV kehykset 10 965 10 944 10 499 9 999 Muutos -21-445 -500 Arvioidut nettomenot 11 700 11 400 11 100 Arvioidut siirtomäärärahat 1 565 1 109 508 Em. johtuen: a) KKV-muutoksen kertaluonteiset kustannukset syövät vuosina 2013-2014 siirtyviä määrärahoja, b) vakituisen toiminnan rahoittaminen siirtyviä määrärahoja syömällä, voi olla vain väliaikainen ratkaisu, koska siirtyvä määräraha on syöty v. 2016, c) viraston toimintamenomäärärahan runsas siirtyvä erä (v. 2012) selittyy suurella lähtövaihtuvuudella ja tästä johtuvalla vajaaresurssoinnilla.

32.60.40 Energiatuki (arviomääräraha) Momentin määrärahaa ehdotetaan vähennettäväksi 13 000 000 euroa ja myöntämisvaltuutta 5 000 000 euroa. Lisäksi vuoden 2012 käyttämättömästä valtuudesta ehdotetaan vähennettäväksi 12 500 000 euroa. Momentille kohdennetut säästöt Vuosien 20114 2017 kehyspäätöksessä kohdennettiin energiatuen myöntämisvaltuuteen 5 000 000 euron vuotuinen säästö vuodesta 2013 alkaen. Vuonna 2013 valtuuden vähennyksestä aiheutuva arviomäärärahan säästön on 500 000 euroa (maksatusten jakautumisprosentit 10-40-25-15-10). Määrärahasiirrot 1) Momentille on varattu valtuus ja määräraha liikenteen biopolttoaineiden demonstraatiolaitoksille, joiden toteuttaminen on viivästynyt. Uusiutuvan energian tavoitteiden toteuttamiseksi ja tuulivoimarakentamisen vauhdittamiseksi määrärahasta ehdotetaan siirrettäväksi 7 500 000 euroa (ja myöntämisvaltuutta vähennettäväksi vastaava summa) puolustusministeriön pääluokkaan momentille 27. 10.18 tutkainvestointien nopeuttamiseksi. Siirto on kirjattu vuosien 2014 2017 kehysneuvotteluiden pöytäkirjaan. 2) Valtion enemmistöomistuksessa oleva Vapo Oy on yhdessä Metsä Groupin kanssa kehittänyt puupohjaisen biodieselin tuotantoteknologiaa sekä valmistellut sitä hyödyntävän tuotantolaitoksen rakentamista Kemin Ajokseen. Hankkeelle haettiin rahoitusta EU:n NER300 -tukiohjelmasta ja hanke sai ainoana Suomeen sijoittuvana hankkeena myönteisen tukipäätöksen. Päätöksen perusteella hankkeelle maksettava tuki olisi noin 88 milj. euroa. Metsä Group kuitenkin vetäytyi hankkeesta jo ennen tukipäätöstä, joten hankkeen omistus on nyt yksin Vapolla ja Vapolla on myös oikeus lunastaa kokonaan itselleen hankkeeseen liittyvät teollisoikeudet. Valtion on tarkoitus sijoittaa Vapon enemmistöomistuksessa olevaan Forest BTL -osakeyhtiöön yhteensä 10 milj. euroa. Sijoituksellaan valtio varmistaisi Feed -vaiheen kehitystyön toteuttamisen. Biodiesel -hankkeen toteutumiseen on selkeä kansallinen intressi ja vahvat energiapoliittiset perusteet. Hanke on korkeasta riskitasosta huolimatta myös taloudellisesti perusteltu riskiä vastaavan tuotto-odotuksen vuoksi. Hankkeen energiapoliittisen merkityksen sekä positiivisten alueellisten ja työllisyysvaikutusten ja tuotto-odotuksen yhdistelmä antaa osakepääomasijoitukselle selkeät omistajapoliittiset perusteet. Osakehankintaa varten määrärahasta ehdotetaan siirrettäväksi 5 000 000 euroa (ja myöntämisvaltuutta vähennettäväksi vastaava summa) momentille 23.10.88. Asiaa on käsitelty talouspolittiisen ministerivaliokunnan kokouksessa 11.12.2012. Säästöjen ja vähennysten jälkeen momentin vuoden 2013 valtuus on 39 850 000 euroa ja aiemmilta vuosilta siirtynyt valtuus 87 500 000 euroa.

32.60.41 Tuki LNG-terminaalien rakentamiseen (arviomääräraha) Momentti on uusi. Momentille ehdotetaan myöntämisvaltuutta 33 000 000 euroa ja arviomäärärahaa 5 000 000 euroa. Vuosien 2014 2017 kehyspäätöksessä sovittiin laajasta rikkidirektiivin sopeuttamisohjelmasta, johon kuuluvat LNG-terminaalien tukeminen. Yhteensä LNG-terminaalien tukemiseen varattiin kehyspäätöksessä myöntämisvaltuutta 123 milj. euroa, josta 33 milj. euroa vuoden 2013 lisätalousarvioon. Kehyspäätöksen mukaan vuoden 2013 lisävaltuudet jakautuvat momenteille yritysten investointi- ja kehittämishankkeet (+15 milj. euroa) ja energiatuki (+18 milj. euroa). Lisätalousarvioon ehdotetaan alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen uutta momenttia, joka olisi tarkoitettu LNG-terminaalien tukemiseen. Perusteena tälle on hakemusten yhdenmukainen käsittely ja työekonomiset syyt. Jos kuitenkin myöhemmin ilmenee, että momenttiin 32.30.45 sovellettavan lainsäädännön perusteella tuki LNG-terminaalille olisi mahdollista myöntää ilman EU:n valtiontukikäsittelyyn liittyvää ilmoitusmenettelyä, osa uuden momentin 32.60.41 valtuusmäärärahasta voitaisiin kohdistaa momentille 32.30.45. Käytännössä rahoitus olisi tällöin enimmillään 11,25 milj. euroa, koska tätä suurempi tukimäärä on notifioitava komissiolle. Notifioinnin lisäksi olisi tämän yhden hankkeen johdosta muutettava yritystukiasetusta, koska hanke ei nykytiedon valossa täytä suuren yrityksen tukemiselle määriteltyjä tukikriteereitä. Inkoon LNG-terminaalia varten pyritään saamaan tukea EU:lta. Vuoden 2014 kehykseen on kuitenkin varattu Inkoon tukea varten myös kansallista rahoitusta 30 milj. euron myöntämisvaltuus. EU-tuesta tehdään päätös mahdollisesti kesällä 2013. Lainsäädäntö LNG-terminaalien tuki myönnettäisiin valtionavustuslain (688/2001) ja lain nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee valtioneuvoston asetuksen LNG-terminaalien tuen myöntämisen yleisistä ehdoista. Keskeisiltä osin asetus vastaisi valtioneuvoston asetusta energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista (1063/2012). Tavoitteena on, että uusi asetus tulisi voimaan syksyllä 2013. Terminaalihankkeet ja hankkeiden käsittely Tiedossa olevia LNG-terminaalihankkeita: Inkoo/Porvoo (mahdollisesti EU-tuki) Turku (kansallinen tuki) Pori (kansallinen tuki) Tornio (kansallinen tuki)

LNG-terminaalien tukea haettaisiin uudessa valtioneuvoston asetuksessa tarkemmin säädetyllä tavalla. Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto käsittelisi hakemukset ja tuen myöntämisestä päättää ministeriö. Ennen päätöksentekoa asia on käsiteltävä rahaasiainvaliokunnassa ja yritystukineuvottelukunnassa. Tavoitteena on tehdä ensimmäiset kansalliset tuen myöntämistä koskevat päätökset syksyllä 2013. Päätökset tehtäisiin ehdollisina, ja tuki voitaisiin maksaa vasta, kun Euroopan komissio on hyväksynyt tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. EU:n valtiontukisääntely Tuen myöntäminen ja maksatus edellyttävät Euroopan komission päätöstä tuen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuudesta. Ympäristötuen suuntaviivojen uudistaminen on vireillä. Uusien suuntaviivojen nojalla voidaan mahdollisesti tukea LNG-terminaaleja, ja Suomi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan asiaan. Jos tätä mahdollisuutta ei sisälly uusiin suuntaviivoihin, perustuisi EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden arviointi perustamissopimukseen. Arvioitavana on myös, tehdäänkö valtiontuki-ilmoitus jokaisesta tukipäätöksestä erikseen vai tukiohjelmana, joka sisältää kaikki hankkeet. Aikataulu LTAE 2013 4 5/2013 TAE 2014 5 9/2013 VNA 5 9/2013 Ministeriön linjaukset ja ohjeistus hakijoille 7 9/2013 Tuen haku 10/2013 10/2014 Tukipäätökset 12/2013 ja 2014 EU:n valtiontukikäsittely 12/2013 12/2014