RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Kiinteistön rakennetekninen kuntotutkimus TILAAJA Helsingin Kaupungin rakennusvirasto KOHDE Puistolan ala-aste (yläkoulu),, 00760 Helsinki

2(40) SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO... 5 1.1 Johtopäätökset... 5 1.2 Koonti jatkotoimenpide-ehdotuksista... 5 2. YHTEYSTIEDOT... 7 2.1 Kohde... 7 2.2 Tilaaja... 7 2.3 Tutkimuksen suorittajat... 7 2.3.1 Rakennetekniikka... 7 3. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 7 3.1 Toimeksiannon tausta, tavoitteet... 7 3.2 Lähtötiedot... 8 3.3 Kohteen yleistietoja... 8 3.3.1 Aikaisemmin suoritetut tutkimukset ja korjaukset... 8 4. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 8 4.1 Tutkimusten laajuus... 8 4.2 Suoritettavat tutkimukset ja mittaukset... 9 4.2.1 Riskirakennetarkastelu... 9 4.2.2 Kosteuskartoitus... 9 4.2.3 Rakennekosteusmittaus... 9 4.2.4 Rakennetyyppien tarkennukset ja rakenneavaukset... 9 4.2.5 Mikrobitutkimus... 10 4.2.6 Merkkiainekokeet... 10 4.2.7 Lämpökuvaus... 10 4.2.8 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet... 10 4.2.9 Maanäyteanalyysi... 11 4.2.10 Sisäilmasto-olosuhteiden seurantamittaus... 11 4.3 Käytetyt mittaus- ja tutkimuslaitteet... 11 4.4 Rakenteiden elinkaari... 11 5. ALAPOHJARAKENTEET... 12 5.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 12 5.2 Riskirakennetarkastelu... 13 5.3 Rakennetyyppi... 13 5.4 Rakenteesta tehdyt havainnot... 15 5.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 15 5.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 17

3(40) 5.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 19 5.5.1 Kosteuskartoitus... 19 5.5.2 Kosteusmittaus... 19 5.5.3 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset... 21 5.5.4 Merkkiainekokeet... 22 5.5.5 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet... 22 5.5.6 Maanäyteanalyysi... 23 5.6 Johtopäätökset... 23 5.7 Toimenpide-ehdotukset... 24 5.7.1 Turvallisuus- ja terveysriskit... 24 5.7.2 Esiselvitykset ja jatkotutkimustarpeet... 24 5.7.3 Korjaustoimenpidesuositus, alapohjarakenteiden peruskorjaus... 24 5.7.4 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat... 24 6. ULKOVAIPPARAKENTEET... 24 6.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 24 6.2 Riskirakennetarkastelu... 25 6.3 Rakennetyyppi... 25 6.4 Rakenteesta tehdyt havainnot... 25 6.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 25 6.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 26 6.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 27 6.5.1 Lämpökuvaus... 27 6.6 Johtopäätökset... 28 6.7 Toimenpide-ehdotukset... 29 6.7.1 Korjaustoimenpidesuositus, julkisivun paikkakorjaukset... 29 7. VÄLIPOHJARAKENTEET... 29 7.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 29 7.2 Riskirakennetarkastelu... 29 7.3 Rakennetyyppi... 29 7.4 Rakenteesta tehdyt havainnot... 31 7.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 31 7.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 31 7.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 32 7.5.1 Kosteusmittaus... 32 7.5.2 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset... 33 7.5.3 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet... 33

4(40) 7.6 Johtopäätökset... 34 7.7 Toimenpide-ehdotukset... 34 7.7.1 Turvallisuus- ja terveysriskit... 34 7.7.2 Kiireelliset korjaustarpeet... 34 7.7.3 Esiselvitykset... 34 7.7.4 Korjaustoimenpidesuositus... 34 8. VESIKATTO- JA YLÄPOHJARAKENTEET... 35 8.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 35 8.2 Riskirakennetarkastelu... 35 8.3 Rakennetyyppi... 36 8.4 Rakenteesta tehdyt havainnot... 36 8.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 36 8.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 38 8.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 38 8.5.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset... 38 8.6 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 39 8.6.1 Lämpökuvaus... 39 8.7 Johtopäätökset... 39 8.8 Toimenpide-ehdotukset... 40 8.8.1 Kiireelliset korjaustarpeet... 40 8.8.2 Korjaustoimenpidesuositus, vesikaton peruskorjaus... 40 9. RAKENNUSOSAAN LIITTYMÄTTÖMÄT ASIAT... 40 9.1 Sisäilma ja olosuhteet... 40 10. LIITTEET... 40

5(40) 1. YHTEENVETO 1.1 Johtopäätökset Toimeksiannon tarkoituksena oli rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten suoritus ala-, väli-, yläpohja- sekä ulkovaipparakenteille. Tutkimuksen tavoitteena oli sisäilmaongelmien aiheuttajien paikantaminen, vaurioiden laajuuden toteaminen ja jatko- sekä korjaustoimenpiteiden määrittäminen. Rakennuksen alapohja on osittain maanvarainen teräsbetonilaatta sekä osittain (länsisiipi) ryömintätilallinen. Alapohjarakenteiden merkittävimmäksi puutteeksi todettiin kuivatusrakenteiden osittainen puuttuminen sekä salaojajärjestelmän puutteellinen toiminta. Rakennuksen salaojajärjestelmä on osittain uusittu vuonna 2004. Tutkimuksessa tehdyistä havainnoista kuten maanvastaisen alapohjan sekä ulkoseinän kosteusvaurioista johtuen, arvioitiin uusitun salaojajärjestelmän toiminta edelleen puutteelliseksi. Lisäksi alustatilallisessa alapohjassa todettiin kallion ja maan pinnassa kosteusjälkiä. Rakennuksen ulkovaipparakenteille on suoritettu korjaustoimenpiteitä vuoden 2007 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä. Rakennuksen julkisivurappauspinta on peruskorjattu kauttaaltaan. Myös ikkunoille on suoritettu korjaustoimenpiteitä peruskorjauksen yhteydessä. Ulkoseinärakenteille ei näistä syistä suoritettu laajempia kuntotutkimuksia. Ulkoseinärakenteiden rakenneavauksissa sekä suoritetussa lämpökuvauksessa ei todettu merkittäviä puutteita ulkoseinän rakenteissa. Rakennuksen kantavana välipohjarakenteena toimii tutkimusten perusteella alalaattapalkisto. Rakenneuksen välipohjarakenteita on paikoittain uusittu vuonna 2004 tehdyn LVIsaneerauksen yhteydessä. Välipohjissa todettiin kerroskohtaisesti eroavaisuuksia erityisesti eristerakenteessa. Rakennuksen ryömintätilan yläpuoleisessa välipohjassa todettiin mikrobivaurioita, jotka viittaavat rakenteen kosteusvaurioihin. Rakenteessa ei havaittu höyrynsulkurakennetta. Todennäköisesti vauriot aiheutuvat höyrynsulkurakenteen puutteista. Rakennuksen 4. kerroksen välipohjassa havaittiin vanhana vedeneristeenä käytettyä bitumikermieristettä. Eristeen todettiin analyyseissa sisältävän PAH-yhdisteitä. Käyttäjät ovat havainneet pistävää hajua kyseisen välipohjarakenteen viereisissä tiloissa. Vesikatteena on sinkitty ja maalattu rivipeltikate. Rakennuksen peltisen vesikatteen tekninen käyttöikä on loppunut. Vesikaton maalipinta todettiin pahasti kuluneeksi eikä peltikatteen alapuolella havaittu aluskatetta. Peltikatteen alapuolelle havaittiin tiivistyvän kosteutta aluskatteen sekä yläpohjan heikon tuuletuksen vuoksi. Rakennuksen yläpohjarakenteen todettiin olevan vanha palopermantorakenne. 1.2 Koonti jatkotoimenpide-ehdotuksista Kiireelliset korjaustarpeet Ilmanvaihdon säätötyöt erillisen IVA-tutkimusraportin mukaisesti Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Kiinteistön haitta-ainekartoitus Salaojien ja sadevesiverkoston kuntotutkimus Korjaustoimenpidesuositus, ala-, väli- sekä yläpohjarakenteiden peruskorjaus Suositeltavana toimenpiteenä on ala-, väli- ja yläpohjarakenteiden peruskorjaus. Tehtävässä peruskorjauksessa korjataan rakenteet ja varmistetaan sisäilman laadun parantaminen sekä varmistetaan rakenteiden rakennusfysikaalinen toiminta.

6(40) Toimenpiteet pääkohdittain: Ilmanvaihdon säätötyöt erillisen IVA-kuntotutkimuksen perusteella Vanhan kattilahuonetilojen kosteusvaurioituneiden lattioiden purku sekä korjaus Alustatilan A017 ja yläpuoleisten huonetilojen (A110) välisen välipohjarakenteen lämmöneristeiden uusiminen sekä toimivan höyrynsulkurakenteen asentaminen, rakenteen tiivistyskorjaukset 4. kerroksen (B404) PAH-yhdisteitä sisältävien välipohjarakenteiden peruskorjaus Vesikaton peruskorjaus, vesikatteen uusiminen sekä aluskatteen asentaminen, yläpohjatilan tuuletuksen parantaminen

7(40) 2. YHTEYSTIEDOT 2.1 Kohde 2.2 Tilaaja Puistolan ala-aste, yläkoulu 00760 HELSINKI Helsingin Kaupungin Rakennusvirasto Kasarminkatu 21 00099 HELSINKI Riitta Harju puh 09 310 39713 email riitta.harju@hel.fi 2.3 Tutkimuksen suorittajat 2.3.1 Rakennetekniikka Wise Group Finland Oy puh 020 743 5250 Sinikalliontie 5 faksi 020 743 5251 02360 Espoo Timo Mäkelä, ins. AMK puh 044 427 9265 email timo.makela@wisegroup.fi Timo Palonkoski, ins. AMK puh 040 833 0265 email timo.palonkoski@wisegroup.fi 3. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT 3.1 Toimeksiannon tausta, tavoitteet Kiinteistön käyttäjä on havainnut sisäilmaongelmia ja käyttäjillä on esiintynyt oireilua heti koulun alkaessa syyskaudella 2013. Sisäilmaongelmia on havaittu aiemminkin, mutta nyt oireilut ovat olleet huomattavasti voimakkaampia. Tutkijoiden käyttöön on luovutettu vuonna 2013 laadittu listaus käyttäjien oireiluista. Käyttäjät ovat havainneet puutteita sisäilman laadussa etenkin seuraavissa tiloissa: 1.krs: Kuntosali, varastossa A015 vesivuotojälki, varastossa ja eteistilassa kivihiilitervan tuoksu 2. Luokissa A108 ja A110 esiintynyt jonkin verran oireilua, A108 luokassa ollut viemärivuoto aiemmin 3. krs: Luokissa A202 ja A207 esiintynyt jonkin verran oireilua 4. krs: Portaikossa hajuviitteitä, luokissa B407, B401 useammilla opettajilla esiintynyt oireilua ja ilman on ilmoitettu olevan tunkkainen ja raskas

8(40) Toimeksiannon tarkoituksena on rakenne-, kosteus- ja mikrobiteknisten tutkimusten suoritus alapohja-, ulkovaippa- sekä yläpohjarakenteille. Tavoitteena on sisäilmaongelmien aiheuttajien paikantaminen, vaurioiden laajuuden todentaminen ja jatko- sekä korjaustoimenpiteiden määrittäminen. 3.2 Lähtötiedot Tilaaja on toimittanut lähtötiedoiksi kiinteistön perustiedot, piirustukset ja aikaisempien tutkimusten raportit. Käytössä olleet piirustukset ja asiakirjat: 1964 Muutostöiden piirustuksia (IV, tilamuutoksia) 1985 Muutostöiden piirustuksia (tilamuutoksia) 1996 LVI-muutospiirustuksia 1998 Julkisivun muutospiirustuksia (aidat, katokset) 2004 Arkkitehti- ja LVI-saneerauspiirustuksia 2004 Saneerausten rak-piirustuksia (IV-konehuone, salaojat) 2007 Julkisivun peruskorjaussuunnitelmat 2007 Kiinteistön kuntoarvio ja PTS 3.3 Kohteen yleistietoja Kiinteistöllä sijaitsee kaksi koulurakennusta. Tässä kuntotutkimusraportissa käsitellään vanhempaa vuonna 1932 rakennettua 4 kerroksista ns. yläkoulua. Käyttökohteet: koulu Rakennuksia: 1 Kerrosmäärä: 2-3 Tilavuus: 6.762 m 3 Kerrosala: 1.790 brm 2 Ilmanvaihto: Koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä Lämmitys: Kaukolämpö 3.3.1 Aikaisemmin suoritetut tutkimukset ja korjaukset 1964, 1985 ja 1996 Rakennuksen muutostöitä / tilamuutoksia 2004-2005 Rakennuksen peruskorjaus: LVI, salaojat osittain 2007 Julkisivun peruskorjaus 2007 Kiinteistön kuntoarvio ja PTS 2014 IVA-järjestelmien kuntotutkimus 4. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA 4.1 Tutkimusten laajuus Rakennetekninen kuntotutkimus suoritettiin koko rakennuksen kattavana kuntotutkimuksena. Rakenneteknisiä tutkimuksia suoritettiin kauttaaltaan rakennuksen alapohja-, välipohja-, ulkovaippa- sekä yläpohjarakenteille. Rakennuksen julkisivulle on suoritettu vuonna 2007 julkisivujen peruskorjaus. Julkisivuille ei lähtökohtaisesti suoritettu toimenpiteitä tässä tutkimuksessa. Julkisivulle suoritettiin kuitenkin aistinvaraisia ja pistokoeluontoisia tarkasteluja.

9(40) 4.2 Suoritettavat tutkimukset ja mittaukset 4.2.1 Riskirakennetarkastelu Riskirakennekartoitus suoritettiin kiinteistökierroksen, rakennusajankohdan piirustusten ja lähtötietojen. Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat lähinnä tutkittavat rakenneosat ja niihin liittyvät rakenneosat. Riskirakennetarkastelussa arvioitiin rakennetyyppien, rakenneratkaisujen ja liittymärakenteiden toimintaa sekä verrataan nykyään tiedossa olevan hyvän rakennustavan tasoon. Riskirakennetarkastelun suoritusta vaikeutti mm. detaljipiirustusten puute. Rakenneavausten yhteydessä tarkennettiin rakennetyypit. 4.2.2 Kosteuskartoitus Kartoituksessa rakenteiden kosteuspitoisuutta arvioitiin pintakosteusilmaisimella Gann Hydromete Compact B. Kartoitus suoritettiin maanvastaisille alapohjarakenteille. Gann Hydromete Compact B pintakosteudentunnistimen mittaus perustuu suurtaajuudella tapahtuvaan materiaalin dielektrisyysvakion mittaukseen. Laite mittaa materiaalin kosteuden 25...50 mm syvyydestä. Mittalaite antaa virheellisen tuloksen, mikäli mittaussyvyydellä on metallia (putket, sähkövastuskaapeloinnit, peltiverhoukset, jne.) Pintakosteudenilmaisimella tehtyjen havaintojen tarkastelussa ja tulosten arvioinnissa tulee huomioida, ettei kyseisellä menetelmällä kyetä mittaamaan rakenteen kosteuspitoisuutta vaan ainoastaan arvioimaan materiaalien kosteuspitoisuutta. Saatujen arviointituloksien luotettavuutta on tarkasteltava huomioimalla mm. rakennetyyppi, pintamateriaali, vedeneristyskerroksen sijainti ja tyyppi sekä rakenteiden kuivana oloaika (aikaväli, jolloin ei ole suoritettu rakenteita kastelevaa käyttöä). 4.2.3 Rakennekosteusmittaus Kosteusmittaus suoritettiin soveltaen RT 14 10984 ohjekorttia (Betonin suhteellisen kosteuden mittaus). Rakenteista tehtävistä kosteuden ja lämpötilan mittauksissa käytettiin Vaisala Oy:n mittalaitetta varustettuna kuhunkin mittaukseen tarkoitettua mittapäätä. Kiviainesrakenteiden kosteusmittauksissa poratut mittausreiät puhdistettiin ja tulpattiin porauksen jälkeen. Tulpatuissa mittausrei'issä kosteuden annettiin tasaantua vähintään 3 vuorokautta ennen mittausta. On huomioitava, että mittaustulokset kyseisillä mittausmenetelmillä ovat hetkellisiä ja ne kuvastavat vain rakenteen mittausajankohtana ollutta kosteustilaa. Mikäli rakenteen kosteusteknistä toimintaa halutaan tarkastella tarkemmin, mittaukset tulee suorittaa pitempiaikaisina seurantamittauksina eri vuodenaikoina. Rakennekosteusmittausten sijaintien määrittelyssä jouduttiin huomioimaan kiinteistön käyttö ja sen asettamat rajoitteet. 4.2.4 Rakennetyyppien tarkennukset ja rakenneavaukset Suoritettujen rakenneavauksien sijainnit määritettiin riskirakennekartoituksen ja rakenteiden kosteuskartoituksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella. Rakenneavauksien päätarkoituksena oli määrittää rakennetyypit ja rakenneratkaisut sekä verrata rakenteiden alkuperäisien suunnitelmien mukaisuutta ja rakenteellista toimivuutta. Rakenneavauksien yhteydessä tarkasteltiin rakenteiden vaurioitumisasteita ja vaurioiden laajuutta.

10(40) Rakenteiden avauskohdista suoritetaan: rakenteiden ja rakennemittojen kirjaus sekä vertaus vanhoihin suunnitelmiin aistinvaraisesti havaittavien vaurioiden kirjaus avauskohdan valokuvaus analyysinäytteenotto ja kosteusmittaus, mikäli näin on määritetty Rakenneavausten sijaintien määrittelyssä jouduttiin huomioimaan kiinteistön käyttö ja sen asettamat rajoitteet. 4.2.5 Mikrobitutkimus Rakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja mahdollisia kosteusvaurioita voidaan tutkia normaalien kosteusmittausten lisäksi mikrobitutkimuksella. Tietyt mikrobilajikkeet indikoivat rakenteen kosteusvaurioista, johtuen eri mikrobilajikkeiden vaatimista erilaisista kosteusolosuhteista. Huomioitavaa on, että mahdolliset mikrobivauriot rakenteen eristekerroksessa saattavat vaikuttaa myös huoneistojen sisäilmaan heikentävästi. Mikrobitutkimuksen tekemiseen on olemassa useita erilaisia tapoja. Tämän kuntotutkimuksen yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä ulkoseinärakenteiden lämmöneristeestä ja analyysitapa on viljelymenetelmä kolmella maljasarjalla. Viljelymenetelmällä tehty analyysi täyttää Sosiaali- ja Terveysministeriön laatiman Asumisterveysohjeen asettamat vaatimukset. Analyysi kertoo mikrobien määrän lisäksi mikrobilajikkeet. 4.2.6 Merkkiainekokeet Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään erityisesti alapohjan liittymärakenteiden ilmavuotoja ja epätiiveyksiä. Riittävällä otannalla pyritään selvittämään mitkä epätiiveyksistä ovat systemaattisia ja mitkä satunnaisia. Lisäksi merkkiainekokeella voidaan arvioida rakenteissa mahdollisesti esiintyvien epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. Merkkiainekokeiden suorituksen osalta on huomioitava, että suuria huonetiloja ei välttämättä tarkasteta kauttaaltaan vaan merkkiainekokeella pyritään ensisijaisesti tarkastamaan eri rakennetyypeissä esiintyvien liittymärakenteiden tiiveys. 4.2.7 Lämpökuvaus Lämpökuvauksessa havainnoidaan kuvattavasta kohteesta säteilevää infrapuna- eli lämpösäteilyä, jota kaikki esineet ja rakenteet säteilevät. Kylmä rakenneosa lähettää vähemmän lämpösäteilyä kuin lämmin, ja tämä ero havaitaan lämpökameralla. Kuvauksella kyetään havainnoimaan mm. ilma- ja lämpövuotoja, eristevikoja sekä joissain tapauksissa kosteusvaurioita. Lämpökuvauksessa sekä merkkiainekokeissa havaitut tiiveyden puutteet täydentävät ja varmentavat toisiaan. Rakennuksen lämpökuvaus suoritettiin sisäpuoleisesti ja kuvausetäisyys pyrittiin pitämään 2 4 metrissä. Kuvaus suoritettiin pääosin pistokokein. Havaituista puutteista ja poikkeamista tallennettiin lämpökuvat sekä niitä vastaavat normaalit digitaaliset valokuvat. Lämpökuvauksen yhteydessä mitattiin lisäksi sisäilman lämpötiloja kuvattavista tiloista sekä mitattiin hetkelliset paine-erot ulkovaipan yli. 4.2.8 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet Rakenteista otettiin rakenneavausten yhteydessä tarpeiden mukaan mahdollisia haitta-aineita sisältävät materiaalinäytteet sekä lähetettiin laboratorioon tutkittavaksi. Materiaalit lähetettiin tutkittavaksi erityisesti PAH-sekä asbesti-pitoisuuksien osalta.

11(40) 4.2.9 Maanäyteanalyysi Rakenneavausten ja tutkimusten yhteydessä otettiin materiaalinäytteet laboratorioanalyysejä varten. Maanäytteet toimitettiin VTT:n tutkimuslaboratorioon kapillaarisen kosteuden nousukorkeuden ja maanäytteen rakeisuusasteen määritystä varten. 4.2.10 Sisäilmasto-olosuhteiden seurantamittaus Sisäilmaston terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset epäpuhtaudet että fysikaaliset olot. Fysikaalisiin oloihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus ja ilmanvaihto (ilman laatu). Lisäksi mittaamalla eri tilojen paineroa suhteessa ulkoilmaan voidaan arvioida seinärakenteissa mahdollisesti olevien mikrobikasvustojen haitallisten aineenvaihduntatuotteiden tai hiukkasten siirtymistä sisäilmaan. Mittaukset suoritettiin Testo 435-4 mittalaitteella ja siihen liitetyllä yhdistelmäanturilla. Mittausväli 5 minuuttia ja mitattavat suureet ovat huoneilman lämpötila ( C), suhteellinen kosteus (RH%), hiilidioksidipitoisuus (ppm), paine-ero (Pa). Paine-eromittauksissa (+) -merkki (plusmerkki) on ylipaine (ilmavirta poispäin mitatusta huonetilasta), (-) -merkki (miinusmerkki) alipaine (ilmavirta mitattuun huonetilaan päin). 4.3 Käytetyt mittaus- ja tutkimuslaitteet Pintakosteusilmaisimet: Gann hydromette Compact B ja LB Rakennekosteusmittaus: Kosteusmittauslaitteet, Vaisala Oyj Lämpökamera: Flir Systems BCAM Merkkiainekoe, Trotec Merkkisavukoe, Tiny Porauskalusto, Milwaukee, Hilti Digitaalikamera Paine-eromittaus, Testo Timanttipora + käsityökalut Sisäilmasto-olosuhteiden mittaus: Monitoimimittauslaite, Testo 435-4 + yhdistelmäanturi 4.4 Rakenteiden elinkaari Rakennuksen ikä on 50 vuotta. Oheisessa taulukossa on arvioitu rakenteiden jäljellä olevaa käyttöikää yleiseen käyttöikään verrattuna. Käyttöiät ovat yksilöllisiä ja riippuvat olennaisesti myös huolto- ja ylläpitotoimenpiteistä, joten poikkeamia suosituksellisiin elinkaariin voi esiintyä. Tutkittavien rakennusosien jäljellä olevaa käyttöikää on käsitelty tarkemmin tutkimustuloksissa.

12(40) Taulukko 1. Keskimääräiset käyttöiät (RT 18-10922, Kiinteistön tekniset käyttöiät) Tunnus Tila/rakenne/järjestelmä Keskimääräinen tekninen käyttöikä Rasitusluokka: normaali (tai erikseen mainittu) Tilan/rakenteen/ /järjestelmän ikä (aikaväli edelliseen kokonaisvaltaiseen korjaukseen) 113 Kuivatusrakenteet 1131 Salaojajärjestelmä (1950-2000) 122 Perustukset ja alapohjat 40 vuotta tarkastusväli 2 vuotta huuhteluväli 5 vuotta 10 vuotta, osittain uusittu todennäköisesti ei ole rakennuksen kaikilla sivuilla 1221 1222 Perusmuurin vedeneristys, kuumabitumisively 20 vuotta 10 vuotta, osittain uusittu todennäköisesti uusimattomilla rakennuksen sivuilla käyttöikä loppunut 124 Julkisivut 1241 Rappaus (kolmikerrosrappaus, ohutrappaus, kuultorappaus) 50 vuotta 7 vuotta 124 Julkisivut 1242 Ikkunat, puuikkuna 50 vuotta 7 vuotta, ikkunat peruskorjattu (kittaus, pellitykset, maalaus) 126 Vesikatot 1263 Vesikatteet, sinkitty ja maalattu rivisaumakate 60 vuotta 84 vuotta 10 15 vuotta huoltomaalaus Märkätilarakenteet 1332 1332 Märkätilan lattia, laatta + bitumieriste (1950 ) Märkätilan lattia, laatta ja massamainen vedeneriste 30 vuotta 30 vuotta 10 vuotta 1334 Märkätilan sisäkattopinnat 20 vuotta 10 vuotta Erillis-wc:t joihin käynti rakennuksen ulko-osista, käyttöikä loppunut 1336 Märkätilan seinä, laatoitus ja massamainen vedeneriste 30 vuotta 10 vuotta 5. ALAPOHJARAKENTEET 5.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Alapohjarakenteille aikaisemmin suoritetuista korjaustoimenpiteistä ei ole merkittäviä tietoja lähtötiedoissa. Alapohjarakenteille on kuitenkin varmuudella suoritettu korjaustoimenpiteitä vuonna 2004 tehdyn LVI-saneerauksen yhteydessä.

13(40) Lähtötietojen, havaintojen ja rakenneavausten perusteella alapohjan pintarakenteita on uusittu tiloissa, joihin on kohdistunut vesi- ja viemärikorjauksia. 5.2 Riskirakennetarkastelu Saaduista rakennepiirustuksista ei pystytä varmuudella todentamaan rakennuksen alapohjatyyppiä. Lähtötietojen sekä alustavan kiinteistökierroksen perusteella rakennuksessa on useita eri alapohjatyyppejä. Alapohjatyypeistä ei ollut saatavilla erillisiä rakennepiirustuksia. Lähtötietojen perusteella rakennus on perustettu osittain maanvaraisesti ja osittain rakennuksen alapohja on ryömintätilallinen. Ryömintätilallisen ja maanvaraisen alapohjan esiintymispaikat ovat esitetty liitteenä olevassa tutkimus- ja vauriokartassa. 5.3 Rakennetyyppi AP01 (putkikanaalin kohta), rakenneavauksella RA.01-AP-B101 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Pintamateriaali (muovimatto) ~25 mm Vanerilevy ~50 mm Puukoolaus + mineraalivilla ~80 mm Kantava kiviaineslaatta (todennäköisesti masuunikuonabetoni) - Tuulettuva putkikanaali Kuva rakenteesta AP02, rakenneavauksella RA.02-AP-B101 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Pintamateriaali (muovimatto) ~50 mm Pintabetonilaatta ~60 mm Lämmöneriste, Korkkilevy ~80 mm Maanvarainen teräsbetonilaatta - Maatäyte, hieno hiekka Kuva rakenteesta

14(40) AP03, rakenneavauksella RA.03-AP-A004 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Pintamateriaali (maalaus) ~120 mm Pintabetonilaatta ~23 mm Umpinainen muottilaudoitus ~190 mm Puukoolaus + kivilohkareita ~30 mm Pohjabetonilaatta ~40 mm Hieno hiekkakerros ~50 mm Pohjabetonilaatta Kuva rakenteesta ~3 mm Vedeneriste pikisively ~135 mm Pohjabetonilaatta - Kallio AP04, rakenneavauksella RA.04-AP-A003 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Pintamateriaali (keraaminen laatta) ~135 mm Pintabetonilaatta ~10 mm Vedeneriste, bitumikermi ~65 mm Maanvarainen teräsbetonilaatta - Maatäyte, Sepelikerros Kuva rakenteesta

15(40) AP05, rakenneavauksella RA.05-AP-A009 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Pintamateriaali (keraaminen laatta) ~100 mm Pintabetonilaatta ~5 mm Vedeneriste, bitumikermi ~55 mm Teräsbetonilaatta ~100 mm Lämmöneriste, lecabetoni - Maatäyte, hieno hiekka-aines Kuva rakenteesta AP06, rakenneavauksilla RA.07a-AP-B106 ja RA.07b-AP-B106 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali ~15 mm Pintamateriaali, Lattialaudoitus ~30 mm umpilaudoitus ristiin ~320 mm ns. Pukkikoolaus + eristekerros (puru) ~95 mm Maanvarainen teräsbetonilaatta - Maatäyte, ei pystytty todentamaan koostumusta Kuva rakenteesta 5.4 Rakenteesta tehdyt havainnot 5.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Lattioiden pintamateriaalina toimii pääosin muovimatto sekä osittain lautalattia. Märkätilojen pintamateriaalina toimii pääosin keraaminen laatta. Rakennuksessa havaittiin kulkevan kaksi putkikanaalia B-osan pohjakerroksen alapuolella. Putkikanaaleihin on käynti vanhan kattilahuoneen kautta. Rakennuksen ulkoseinällä kulkeva kanaali on havaintojen mukaan tuuletettu. Putkikanaalien sijainnit ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan. Kanaaleissa havaittiin purkamattomia vanhoja muottilautoja. Lattian pintamateriaaleissa ei aistinvaraisesti tehtyjen havaintojen perusteella todettu oleskelutiloissa kosteusvauriojälkiä. Pahoja kosteusvauriojälkiä todettiin erityisesti maanpintaa

16(40) huomattavasti alempana olevissa vanhoissa kattilahuonetiloissa (nykyisin varastoina) sekä sähköpääkeskuksessa. Kosteusvauriojälkiä todettiin erityisesti maanvastaisissa seinärakenteissa. Huoltohenkilökunnan tietojen perusteella vanhaan kattilahuoneeseen on kulkeutunut aikoinaan huomattavia määriä vettä. Kattilahuoneen seinässä havaittiin tuuletusaukko, josta sadevesi pääsee suoraan sisätiloihin. Lisäksi kattilahuoneen lattiassa oleva viemäri todettiin olevan tukossa. Rakennuksen B-osan luokkahuoneessa B101 todettiin lattian olevan osittain puurakenteinen sekä osittain betonirakenteinen. Pintojen raja kulkee piirustuksissa esitetyn muutosalueen rajakohdassa. Rakennuksen A-osan 1. kerroksen alapuolella on alustatila A017. Alustatilan pohja on havaintojen perusteella kalliota. Tilassa ei havaittu lammikoitunutta vettä. Tilassa havaittiin kuitenkin ryömintätilan pohjalla kosteusjälkiä. Piirustusten perusteella rakennuksen salaojajärjestelmät ovat uusittu vuonna 2004 vain osittain rakennuksen itä- ja eteläpuolelta. Salaojajärjestelmästä ja sen toimivuudesta ei saatu varmuutta sillä tutkimukset suoritettiin lumi- ja jääkerroksen ollessa maassa. Valokuvat Muovimattolattia Lautalattia B-osan putkikanaali Putkikanaalissa vanhoja muottilautoja

17(40) SPK:n maanvastainen seinä, kosteusvauriojälkiä Vanhan kattilahuoneen maanvastainen seinä, kosteusvauriojälkiä Kattilahuoneen seinän tuuletusaukko, vesi valuu sisätiloihin Purunpoistohuoneen ikkuna vuotanut vettä, kosteusvauriojälkiä 5.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Betonisista alapohjarakenteista rakenneavaukset suoritettiin 200 mm halkaisijaltaan timanttiporauksina sekä osin 50 mm timanttiporauksina. Puurakenteisista alapohjarakenteista avaukset suoritettiin poistamalla pintalaudoitusta n. kolmen laudan leveydeltä sekä poistettiin lämmöneristeet kantavaan rakenteeseen asti. Rakenneavausten yhteydessä todettiin rakennuksessa olevan monia eri alapohjatyyppejä. Rakenneavausten RA.02-AP-B101, RA.03-AP-A004, RA.04-AP-A003, RA.05-AP-A009 ja RA.07-AP-B106 perusteella todettiin tilojen olevan kyseisten avausten kohdalla maanvaraisesti perustettuja. Osa maanvastaisista alapohjarakenteista on perustettu kallion ja osa maatäytön varaan. Maatäytön havaittiin vaihtelevan hienojakoisen maa-aineksen sekä sepelin välillä avauskohdasta riippuen. Rakenneavauksen RA.02-AP-B101 yhteydessä otettiin maanäyte laboratorioanalyysia varten. Maanvastaisten alapohjien lämmöneristeenä havaittiin RA.02-AP-B101 yhteydessä korkkilevy. Tilan A009 alapohjan lämmöneristeenä sekä maanvastaisena rakenteena toimii lecabetoni. Luokan B106 alapohjan lämmöneriste on sahanpuru. Lisäksi putkikanaalin vastaisessa alapohjassa havaittiin lämmöneristeenä mineraalivilla. Rakennuksen erillis-wc-tiloista, joihin on käynti vain ulkotiloista, todettiin alapohjan vedeneristeenä bitumikermi. Lisäksi kattilahuoneen A004 avauksen yhteydessä todettiin alapohjassa bitumikermivedeneriste. Rakenneavausten yhteydessä ei todettu puu- sekä betonirakenteiden välissä kosteuden nousun katkaisevaa rakennetta. Rakenneavauksen RA.01-AP-B101 yhteydessä todettiin

18(40) kantavan kiviaineslaatan raudoituksien olevan putkikanaalissa esillä sekä teräkset ruostuneet. Kattilahuoneen A004 avauksen yhteydessä havaittiin pintabetonilaatan alla puinen koolaus- ja muottilautarakenne. Puurakenteet todettiin osittain laho- ja kosteusvaurioituneiksi. Koolausrakenteen sisällä todettiin suuria kivilohkareita. Valokuvat erillis-wc-tilojen alapohjarakenne, Tila A009 Putkikanaalin rakenneavaus, Tila B101 teräksissä havaittiin ruostetta Putkikanaalissa teräkset näkyvissä RA.02-AP-B101 alapohjan hienojakoinen maa-aines RA.07-AP-B106, ei kosteuden katkaisevaa rakennetta puun ja betonin välissä Kattilahuoneen lattian rakenneavaus, muottilaudoitus

19(40) Kattilahuoneen lattian RA.03-AP-A004 rakenneavaus, muottilaudoituksen alapuolinen rakenne (puukoolaus + kivilohkareita) Kattilahuoneen lattian RA.03-AP-A004 rakenneavaus, alapohjan täyttöainesta 5.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 5.5.1 Kosteuskartoitus Kosteuskartoitus käsitti alapohjan sekä maanvastaisten seinien alapintojen pintakosteuden kartoituksen kokonaisuudessaan. Kosteuskartoitus suoritettiin rakenteen pinnoilta pistokoeluontoisesti, n. 1 m² välein. Poikkeavan kosteuden alueet ovat merkitty tutkimus- ja vauriokarttaan, ks. liite 1. 5.5.2 Kosteusmittaus Kosteusmittaus käsitti alapohjan rakennekosteusmittaukset. Kosteusmittaus suoritettiin porareikämittauksina. Rakennekosteudet mitattiin paikoittain lisäksi maanvastaisen ulkoseinän ja väliseinien alaosista. Rakennekosteusmittausten paikat määritettiin kosteuskartoituksen sekä rakenneavauksissa todettujen riskirakenteiden perusteella. Mittausten sijainnit ovat ilmoitettu liitteenä olevassa tutkimus- ja vauriokartassa. Rakennekosteusmittausten perusteella on pyritty arvioimaan kosteuslähteen aiheuttajaa, rakenteen kosteusteknistä toimintaa ja pintamateriaalin vaikutusta rakenteen kosteustekniseen toimintaan.

20(40) Mittauspiste Tunnus Rakennekosteuden enimmäisarvot ovat pintamateriaaleittain seuraavat: Pintamateriaali Betonin RH (%) Muovimatot, linoleum, kumimatot 85 % 75 % Tekstiilimatot (tiivis alusta esim. pvc, kumi) tai luonnonmateriaalista tehty 85 % 75 % Muovi-, kumi- ja linoleumlaatat 90 % 75 % Täyssynteettiset tekstiilimatot ilman alusrakenteita 90 % 75 % Kelluva lautaparketti ja alustamateriaali 85 % 75 % Alustaan liimattava lautaparketti 85 % 75 % Mosaiikkiparketti 85 % 75 % Polyuretaanipinnoite 90 % Akryylipinnoite/-massa 97 % Sertifioidut vedeneristejärjestelmät (järjestelmästä/tuotteesta riippuen) 85 % 75 % 85-90 % Parketti- ja mattoliimat, vesiliukoiset 85 % (90 %) Betonin ja/tai tasoitteen RH (%) pinnassa ja 1-3 cm syvyydellä Lähde: Suomen Betonitieto Oy, Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen Sisäilmasta 18.2. mitattu kosteus oli 35,6 % ja lämpötila 17,6 ºC. Ulkoilmasta 18.2. mitattu kosteus oli 83,9 % RH ja lämpötila 2,4 ºC. Rakenne materiaali) (mittauskohteen Mittausetäisyys [mm] Mittaussyvyys [mm] Suhteellinen kosteus [RH%] Laminaatti + vesihöyrytiivis alustamateriaali Lämpötila [ºC] Huokosilman kosteuspitoisuus g/m 3 AP-1.1-A004 AP03, pintabetonilaatta - 25 mm 65,8 13,7 7,82 AP-1.2-A004 AP03, pintabetonilaatta - 70 mm 86,6 13,7 10,29 AP-1.3-A004 AP03, muottilaudoitus/ilmatila - 121 mm 90,7 13,5 10,64 VS-2.1-A015 Väliseinä, tiilimuuraus 100 28 mm 40,0 17,6 6,02 VS-2.2-A015 Väliseinä, tiilimuuraus 500 25 mm 34,2 18,0 5,27 VS-3.1-A004 Väliseinä, betoni 100 35 mm 92,8 12,8 10,43 VS-3.2-A004 Väliseinä, betoni 100 78 mm 91,2 12,2 9,88 VS-3.3-A004 Väliseinä, betoni 100 165 mm 87,7 11,8 9,26 VS-3.4-A004 Väliseinä, betoni 500 32 mm 50,7 13,2 5,84 VS-3.5-A004 Väliseinä, betoni 500 83 mm 60,3 12,9 6,82 VS-3.6-A004 Väliseinä, betoni 500 163 mm 76,8 12,5 8,47 US-4.1-A001 Ulkoseinä, tasoite/tiili 100 37 mm 86,1 10,8 8,54

21(40) US-4.2-A001 Ulkoseinä, tiili 100 89 mm 90,4 9,7 8,36 US-4.3-A001 Ulkoseinä, betoni 100 181 mm 94,1 8,3 7,96 US-4.4-A001 Ulkoseinä, tasoite/tiili 500 38 mm 53,2 14,5 6,64 US-4.5-A001 Ulkoseinä, tiili 500 74 mm 70,7 10,5 6,88 US-4.6-A001 Ulkoseinä, betoni 500 186 mm 97,2 7,6 7,86 AP+US-5.1-A007 Ulkoseinä, betoni 100 32 mm 72,2 14,0 8,74 AP+US-5.2-A007 Ulkoseinä, betoni 100 70 mm 82,7 13,6 9,77 AP+US-5.3-A007 Ulkoseinä, betoni 500 31 mm 67,7 14,5 8,45 AP+US-5.4-A007 Ulkoseinä, betoni 500 82 mm 80,4 14,1 9,79 AP+US-5.5-A007 Alapohja, betoni - 28 mm 67,2 14,5 8,39 AP+US-5.6-A007 Alapohja, betoni - 57 mm 76,3 14,2 9,35 AP+US-5.7-A007 Alapohja, maatäyte - läpi 74,2 14,4 9,20 Rakenteissa esiintyi kohonneita kosteuspitoisuuksia mitatuissa paikoissa. Mittaustulosten perusteella maanvaraiset alapohjarakenteet altistuvat maaperästä kapillaarisesti nousevalle kosteudelle. Lisäksi maanvastaisista seinärakenteista suoritettujen mittaustulosten perusteella rakennuksen ulkopuoliset kuivatusrakenteet ovat puutteelliset ja kosteus pääsee siirtymään maanvastaisiin seinärakenteisiin. Todennäköisesti kuivatusrakenteiden puutteista johtuen kosteus pääsee lisäksi kulkeutumaan alapohjan alapuolisiin osiin, kuten kallion painanteisiin ja kuoppiin, josta edelleen alapohjarakenteeseen. Kohonneita kosteusmittaustuloksia mitattiin erityisesti rakennuksen sivuilla, joissa salaojat ovat uusittu. Rakenteessa arvioidaan olevan olemassa kosteusvaurioriski, mikäli rakennekosteuspitoisuudet rakenteissa ovat pitkäaikaisesti yli 75 % ja lämpötila + 10 55 C. Vaurioiden muodostuminen tarkasteltavaan alapohjarakenteeseen on mahdollista. Pinta- ja kiinnitysmateriaalin kosteuden kestävyys vaikuttaa olennaisesti aiheutuuko korkeasta kosteuspitoisuudesta vaurioita, haitallisia päästöjä tai epäpuhtauksia huoneilmaan. 5.5.3 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Alapohjarakenteesta otettiin yhteensä 4 materiaalinäytettä mikrobitutkimuksia varten. Tunnus Rakenne Materiaalinäyte RA.01-AP-B101 AP01 Alapohja (putkikanaali), mineraalivilla RA.02-AP-B101 AP02 Alapohja, Korkkilevy RA.03-AP-A004 AP03 Alapohja, muottilauta RA.07-AP-B106 AP06 Alapohja, sahanpuru Työterveyslaitoksen analyysivastaukset löytyvät liitteenä. Rakenneavauksen RA.03-AP-A004 yhteydessä otetusta materiaalinäytteestä löydettiin vahvoja viitteitä mikrobikasvustoista, jotka viittaavat materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen. Näytteistä löytyi yleisesti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja, joiden sieni-itiöpitoisuuden osuus materiaalinäytteestä tavallisesti löytyviin mikrobeihin oli normaalia suurempi.

22(40) 5.5.4 Merkkiainekokeet Merkkiainekoe käsitti alapohjan liittymä- ja läpivientirakenteiden tiiveyden puutteiden selvittämisen. Merkkiainekokeet suoritettiin pääosin ryömintätilan A017 ja yläpuoleisten tilojen välillä. Merkkiainekokeiden suorituspaikat ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan. Alla on esitetty merkkiainekokeissa havaitut poikkeamat sekä vuotokohdat. MAK.01-A110, paine-ero välipohjan ylitse: 8 Pa Alapohjan ja tilan A110 väliset läpiviennit: Huomattava vuoto Alustatilan ja yläpuoleisten huonetilojen välillä havaittiin merkkiainekokeissa erityisesti puutteita läpivientien (vesi- ja viemäri) tiivistyksissä. Puutteelliset tiivistykset mahdollistavat alustatilassa olevien mahdollisten haitallisten aineiden siirtymisen huoneilmaan. 5.5.5 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet Rakenneavausten yhteydessä otettiin haitta-ainenäytteet materiaalien PAH-sekä asbestipitoisuuksien analysoimiseksi. Näytteet otettiin haitta-aineita todennäköisesti sisältävistä materiaaleista. Haitta-aineanalyysin tutkimuspöytäkirjat ovat liitteenä. Haitta-ainenäytteet otettiin rakenneavauksien RA.03-AP-A004, RA.04-AP-A003 ja RA.05- AP-A009 yhteydessä. Näytteet otettiin rakenneavauksissa havaitusta alapohjan vedeneristyskermistä tai sivelystä. Rakenneavauksen RA.03-AP-A004 yhteydessä havaitussa pikisively-vedeneristeessä todettiin sisältävän asbestia, antofylliittia. Kyseisen materiaalin todettiin lisäksi sisältävän PAH-yhdisteitä. Muiden rakenneavausten yhteydessä ei todettu materiaalien sisältävän haitta-aineita.

23(40) Asbestipitoisten rakennusosien purkutyössä on noudatettava Valtioneuvoston päätöksessä asbestityöstä (1380/1994) annettuja määräyksiä sekä käytettävä Työsuojeluhallituksen päätöksessä (231/1990) esitettyjä hyväksyttäviä asbestityön työmenetelmiä. Asbestipurkutyöstä tulee toimittaa erillinen työsuunnitelma työsuojeluviranomaiselle. 5.5.6 Maanäyteanalyysi Rakenneavauksen RA.02-AP-B101 yhteydessä otettiin maanäyte laboratorioanalyyseja varten. Maanäytteestä määritettiin veden kapillaarinen nousukorkeus sekä maanäytteen raemääritys. VTT:n analyysitulokset ovat kuntotutkimusraportin liitteenä. Raemäärityksen mukaan maanäyte koostuu pääosin hienosta hiekka-aineksesta (n. 82 %, seulakoko pienempi kuin 2 mm). Näytteen osalta vedenimeytyskorkeus on suuri. Kyseisessä maa-aineksessa vesi pääsee nousemaan kapillaarisesti 325 mm korkeuteen. Alapohjan maa-aineskerroksen kokonaispaksuutta ei pystytty kuntoarvion yhteydessä todentamaan. 5.6 Johtopäätökset Alapohjarakenteissa esiintyy kosteusteknisiä puutteita ja paikoittaisia rakenteiden vaurioita. Alapohjarakenteiden merkittävin puute on rakennuksen kuivatusosien puutteet sekä täyttökerroksen vääränlainen maa-aines, joka ei toimi kapillaarikatko- tai salaojakerroksena. Lähtötietojen perusteella rakennuksen etelä- ja itäpuolella on suoritettu salaojakorjauksia. Myös rakennuksen salaojakorjatuilla sivuilla todettiin kohonneita kosteuspitoisuuksia maanvastaisissa seinä- ja lattiarakenteissa. Alapohjatyyppejä todettiin rakennuksessa olevan useita. Alapohjarakenteissa todettiin kohonneita rakennekosteuspitoisuuksia. Alapohjarakenteiden pintamateriaalit vaihtelevat ja osassa tiloista on kosteusrasitusta heikosti kestäviä materiaaleja (puurakenteiset lattiat betonilaatan päällä). Erityisesti kohonneita kosteuspitoisuuksia todettiin rakennuksen osissa, joissa lattian pinta on huomattavasti maanpintaa alempana (vanhat kattilahuonetilat). Tiloissa todettiin kosteusvaurioita sekä maanvastaisissa lattia- että seinärakenteissa. Huoltohenkilökunnan mukaan vesi on aiemmin lammikoitunut kattilahuoneen lattialle. Kattilahuoneen alapohjarakenteen vanhassa muottilaudoituksessa todettiin vahvoja viitteitä kosteuden aiheuttamista mikrobivaurioista. Muiden rakenneavauskohtien näytteissä ei todettu mikrobikasvustoa. Todennäköisesti nykyinen uusittu salaojitusjärjestelmä ei edelleenkään kuivaa alapohjarakenteita riittävästi. Vesi pääsee edelleen mm. kallion pintaa pitkin alapohjarakenteiden alapuolisiin osiin sekä täyttökerrokseen. Lisäksi maanvastaisten seinien vedeneristeet ovat korjausten jälkeenkin puutteelliset. Rakennuksen länsisiiven tuulettuvassa alapohjatilassa havaittiin maan pinnassa kosteusjälkiä. Todennäköisesti salaojien puutteet aiheuttavat pohjavesien pääsyn myös alustatilaan. Tilassa todettiin lievää mikrobiperäistä hajua. Alustatilan ja yläpuoleisen luokkatilan välillä suoritettiin merkkiainekokeet välipohjan tiiveyden puutteiden havaitsemiseksi. Merkkiainekokeissa todettiin puutteita erityisesti viemäri- ja vesijohtoläpivientien tiiveydessä. Tiiveyden puutteet mahdollistavat alapohjan mahdollisten sisäilmaa heikentävien epäpuhtauksien kulkeutumisen huonetiloihin.

24(40) 5.7 Toimenpide-ehdotukset 5.7.1 Turvallisuus- ja terveysriskit Kiinteistön alapohjarakenteissa havaittiin mikrobeja ja haitta-aineita, jotka sisäilmaan kulkeutuessaan heikentävät ilman laatua. Mikrobeja havaittiin erityisesti kattilahuoneen alapohjarakenteessa. Kattilahuone on ns. toissijainen tila, jossa ei oleskella säännöllisesti. Kuitenkin on mahdollista, että mikrobit kulkeutuvat esimerkiksi kattilahuoneen yläpuoleisiin huonetiloihin. 5.7.2 Esiselvitykset ja jatkotutkimustarpeet Salaojajärjestelmien kuntotutkimus sekä videokuvaus. 5.7.3 Korjaustoimenpidesuositus, alapohjarakenteiden peruskorjaus Rakennuksen länsisiiven ryömintätilan IV-korjaustyöt suositellaan suorittamaan erillisen IVA-kuntotutkimuksen mukaisesti. IVA-tutkimuksen mukaan ryömintätilan korvausilman saannissa on todettu puutteita. Ryömintätilan riittävä tuuletus vähentää rakennusosan kosteusteknisiä riskejä. Rakennuksen kuivatusjärjestelmät suositellaan peruskorjattavaksi salaojajärjestelmän tutkimuksen perusteella. Kohteen alapohjarakenteiden kuivatuskorjaus on haasteellinen johtuen maaperän monimuotoisuudesta (osittain kallio, osittain maatäyttö). Kuivatuskorjauksessa suositellaan erityisesti kiinnittämään huomiota eteläsivun kallion riittävään louhintaan sekä kalliota pitkin valuvien vesien pois johtamiseen. Vanhan kattilahuoneen (nykyinen varasto) lattiasta suositellaan purkamaan rakenteet kantavaan teräsbetoniseen pohjalaattaan asti sekä poistamaan vaurioituneet muottilaudat sekä puinen koolausrakenne. Kattilahuoneen lattian pintarakenteet suositellaan purkutöiden jälkeen uusittavaksi. Todennäköisesti rakenne on vastaava muissa alapohjan saman korkotason mukaisissa tiloissa (vanhat öljysäiliöhuoneet), joihin suositellaan kattilahuoneen vastaavia alapohjan peruskorjaustöitä. Kuivatuskorjauksen jälkeen suositellaan seurattavaksi maanvastaisten seinä- ja alapohjarakenteiden rakennekosteuspitoisuuksia laadunvarmistuksena kuivatuskorjauksen onnistumiselle. 5.7.4 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat Alapohjarakenteiden peruskorjauksen yhteydessä suositellaan suorittamaan välipohjarakenteiden korjaustyöt. 6. ULKOVAIPPARAKENTEET 6.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Ulkovaipparakenteille on suoritettu korjaustoimenpiteitä vuonna 2007 suoritetun peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjaussuunnitelmien perusteella rakennuksen julkisivurappausta on korjattu julkisivukohtaisesti. Osaan julkisivusta on suoritettu julkisivurappauksen uusiminen kauttaaltaan. Osaan julkisivurakenteista on suoritettu rappauspinnan paikkakorjauksia. Julkisivun peruskorjauksen yhteydessä on parvekkeet, sokkelirakenteet sekä ikkunat peruskorjattu kokonaisuudessaan. Julkisivukorjauksen yhteydessä ikkunat ovat peruskorjattu muun muassa vesipeltien, tiivistyksien sekä vaurioituneiden kittausten osalta.

25(40) 6.2 Riskirakennetarkastelu Vuonna 2007 laaditun kuntoarvion perusteella ulkoseinärakenteet ovat kantavia massiivitiilimuureja julkisivurappausverhouksella. Ulkoseinien paksuutta ei ole lähtötiedoissa esitetty. Saatujen lähtötietojen perusteella ulkoseinärakenne on seuraava: sisäpinnoite (maali, tapetti) sisäpinnan tasoite massiivitiilimuuraus julkisivun sileä rappaus + silikaattimaali 6.3 Rakennetyyppi US01, täystiilimuurattu ulkoseinärakenne, rakenneavauksella RA.08-US-B106 osittain todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Julkisivumaali, uusittu - Sileä rappaus, uusittu tod. näk. n. 600 mm Täystiilimuuraus, paksuutta ei todennettu, todennäköisesti 2-kiveä - sisäpinnan tasoite + pinnoite (maali, tapetti) Lämpöjohdot upotettuina rakenteisiin 6.4 Rakenteesta tehdyt havainnot 6.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Julkisivun rappauspinnassa havaittiin paikoittain tummentumia ja lieviä mekaanisia vaurioita. Yleisesti julkisivurappauksessa ei havaittu merkittäviä puutteita. Todennäköisesti ulkoseinän rakenne on aikakaudelle tyypillinen kantava kahden kiven täystiilimuuraus. Rakennuksen ikkunat ovat pääosin 2-lasisia ja puitteisia puuikkunoita. Havaintojen perusteella ikkunoiden tiivistykset, tiivisteet, kittaukset sekä pellitykset ovat korjattu kauttaaltaan. Ikkunoissa ei havaittu merkittäviä puutteita.

26(40) Valokuvat Yleiskuva julkisivusta Yleiskuva julkisivusta Rappauspinnan vaurioita Yleiskuva ikkunasta 6.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Rakenneavaukset suoritettiin kiinteistökierroksen perusteella 1. kerroksen luokkahuoneessa B106 ulkoseinän rakennelevyrakenteeseen sekä avattiin tutkimuksia varten ulkoseinässä oleva huoltoluukku. Rakenneavausten paikat ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan. B106 luokkahuoneessa havaittiin kiinteistökierroksella ulkoseinässä levykotelorakenne. Muualla vastaavaa rakennetta ei ole. Rakenneavauksessa RA.06-US-B106 tehtyjen havaintojen perustella kyseessä on todennäköisesti jälkikäteen rakennettu kipsilevykotelorakenne, jolla on suojattu ja peitetty pinnassa näkyvät lämmitysjohtoputket sekä venttiili (ks. kuva). Rakenneavaus peitettiin ruuvattavalla huoltoluukulla. Tilassa B106 avattiin lisäksi sisäseinässä sijaitseva huoltoluukku (RA.06-US-B106), jonka perusteella tarkasteltiin huoltoluukun taustarakenteita. Rakenneavauksessa havaittiin huoltoluukun takana kulkevat lämmitysverkoston nousujohdot.

27(40) Valokuvat Ulkoseinärakenteen avaus, kotelorakenne Ulkoseinärakenteen avaus, kotelorakenteen takana patterijohdot sekä säätöventtiili Vanhan huoltoluukun avaus Patteriverkoston nousujohdot koteloitu tiilimuurauksen sisään Patteriverkoston nousujohdot sekä ulkoseinän tiilimuuraus 6.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 6.5.1 Lämpökuvaus Ulkovaipparakenteille suoritettiin lämpökuvaus pistokoeluontoisesti ulkovaipan tiiveyden puutteiden arvioimiseksi. Lämpökuvat otettiin havaituista puutteista. Lämpökuvauskohdat ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan. Lämpökuvausten yhteydessä mitattiin lisäksi sisäilman lämpötila sekä hetkellinen paine-ero ulkovaipan ylitse.

28(40) Alla on esitetty lämpökuvat havaituista poikkeamista ja vuodoista. Lämpökuvan oikealla puolella on esitetty sitä vastaava normaali valokuva. Mittapisteissä on pistemäisiä lämpötiloja celcisius-asteina. Ulkoilmasta 28.2. mitattu lämpötila oli 3,2 ºC LK.02-A110, ikkunan yläosa, lämpötila: 22,2 C, paine-ero: 8 Pa ikkunan yläkulmassa lievää karmivuotoa LK.03-A111, ikkunan alaosa, lämpötila: 18,9 C, paine-ero: 8 Pa Ikkunan kulmissa lievää karmivuotoa Lämpökuvissa havaittiin yleisesti ikkunoiden liittymien tiiveydessä paikoittaisia lieviä puutteita. Ulkoseinässä ei havaittu lämpökuvatuissa kohdissa puutteita. 6.6 Johtopäätökset Rakennuksen ulkovaipparakenteet ovat peruskorjattu vuonna 2007. Julkisivun rakenteissa ei havaittu merkittäviä puutteita. Ulkovaipan rappauspinnassa havaittiin paikoittaisia vaurioita ja tummentumia. Rakennukselle suoritetussa lämpökuvauksessa ei havaittu ikkunoiden ja ulkoseinien liittymissä merkittäviä lämpövuotoja. Massiivinen tiilirakenne on tutkimuksissa todettu varaavan hyvin itseensä huonelämpöä sekä tasapainottavan nopeita lämpötilamuutoksia niin, ettei niillä ole vaikutusta sisälämpötiloihin. Tämän vuoksi lisälämmön eristämiseen ei ole tarvetta, vaikka seinän laskennallinen lämmöneristävyys (U-arvo) on selkeästi nykyisiä seinärakenteita heikompi.

29(40) 6.7 Toimenpide-ehdotukset 6.7.1 Korjaustoimenpidesuositus, julkisivun paikkakorjaukset Julkisivun rappauspinnan vauriot suositellaan paikkakorjaamaan. 7. VÄLIPOHJARAKENTEET 7.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Välipohjarakenteille aikaisemmin suoritetuista korjaustoimenpiteistä ei ole merkittäviä tietoja lähtötiedoissa. Välipohjarakenteille on kuitenkin varmuudella suoritettu korjaustoimenpiteitä vuonna 2004 tehdyn LVI-saneerauksen yhteydessä. Lähtötietojen, havaintojen ja rakenneavausten perusteella välipohjan pintarakenteita on uusittu tiloissa, joihin on kohdistunut vesi- ja viemärikorjauksia. 7.2 Riskirakennetarkastelu Saaduista rakennepiirustuksista ei pystytä varmuudella todentamaan rakennuksen välipohjatyyppiä. Välipohjatyypeistä ei ollut saatavilla erillisiä rakennepiirustuksia. 7.3 Rakennetyyppi VP01, vanha märkätila (4. krs), rakenneavauksella RA.12-VP-B404 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Pintamateriaali, keraaminen laatta ~45 mm Pintabetonilaatta ~7 mm Vedeneriste, bitumikermi ~60 mm Teräsbetonilaatta ~ Alalaattapalkisto + eristekerros (rakennusjätettä /puuhaketta) Kuva rakenteesta

30(40) VP02, liikuntasali (3. krs), rakenneavauksella RA.11-VP-A201 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali ~30 mm Pintamateriaali (lautalattia) ~380 mm Puinen pukkikoolausrakenne + eristekerros (kutterilastu) - alalaattapalkisto Kuva rakenteesta VP03, pukuhuone (3.krs), rakenneavauksella RA.10-VP-B303 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Pintamateriaali, muovimatto, uusittu rakenne ~155 mm Pintabetonilaatta, uusittu rakenne ~200 mm Eristekerros, lecasora, uusittu rakenne - Alalaattapalkisto Kuva rakenteesta VP04, rakenneavauksella RA.09-VP-A110 todennettu rakenne, suoritettu sisäilmastomittausten yhteydessä Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Pintamateriaali, muovimatto ~3 mm Rakennuslevy ~23 mm Puulaudoitus ~370 mm Puinen pukkikoolaus + lämmöneriste (sahanpuru) - Alalaattapalkisto Ei valokuvaa rakenteesta ~1500 mm Tuulettuva alustatila

31(40) 7.4 Rakenteesta tehdyt havainnot 7.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Lattioiden pintamateriaalina toimii pääosin muovimatto sekä osittain lautalattia. Märkätilojen pintamateriaalina toimii pääosin keraaminen laatta. Märkätilat ovat peruskorjattu todennäköisesti vuoden 2004 LVI-saneerauksen yhteydessä. Välipohjien pintamateriaaleissa ei aistinvaraisesti tehtyjen havaintojen perusteella todettu kosteusvauriojälkiä. 3. ja 4. kerroksen välissä todettiin pistävää hajua porrashuoneessa. Pistävä haju on todettu aiemmin myös käyttäjien toimesta. Valokuvat Muovimattolattia Erillis-wc:n lattian keraaminen laatta 7.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Betonisista välipohjarakenteista rakenneavaukset suoritettiin halkaisijaltaan 200 mm timanttiporauksina. Puurakenteisista alapohjarakenteista avaukset suoritettiin poistamalla pintalaudoitusta n. kolmen laudan leveydeltä sekä poistettiin lämmöneristeet kantavaan rakenteeseen asti. Rakenneavausten yhteydessä todettiin välipohjien olevan rakennuksessa aikakaudelle tyypillisiä alalaattapalkistoja. Välipohjien pinta- ja eristemateriaalit vaihtelivat kerroksittain. Rakenneavaus RA.12-VP-B404 suoritettiin rakennuksen B-osan 4. kerroksesta. Rakenteessa havaittiin pintabetonilaatan välissä vedeneristyksenä bitumikermikerros. Tilan lattiaan ei ole todennäköisesti suoritettu LVI-saneerauksen yhteydessä välipohjaan kohdistuvia korjauksia. Tila toimii nykyään välinevarastona. Rakenneavauksen yhteydessä havaittiin eristekerroksen koostuvan pääosin epämääräistä rakennusjätteestä sekä puuhakkeesta. Puuhakkeessa todettiin aistinvaraisesti mahdollisia kosteusjälkiä sekä mahdollista mikrobikasvustoa. Rakenneavauksen RA.11-VP-A201 yhteydessä todettiin liikuntasalin (3. kerros) puulattian kantavana rakenteena alalaattapalkiston päälle asennettu pukkikoolaus. Koolauksen ja lattialaudan välissä havaittiin askeläänieristeenä huopakaistale. Eristeenä kyseisessä välipohjassa todettiin kutterilastukerros. Rakenneavaus RA.10-VP-B303 suoritettiin uusitun puku- ja pesuhuonetilan pukuhuoneeseen (3. kerros). Rakenteessa on havaintojen perusteella uusittu pintabetonilaatta sekä välipohjan eristekerros. Eristekerroksena havaintojen perusteella rakenteessa toimii lecasorakerros.

32(40) Rakenneavaus RA.09-VP-A110 suoritettiin rakennuksen alustatilan paine-eromittausten yhteydessä. Lattian muovimaton alla todettiin puulaudoitus, jota kannattelee puinen pukkikoolausrakenne. Pukkikoolausrakennetta kannattelee alalaattapalkisto. Rakenteen lämmöneristeenä toimii sahanpuru. Rakenteessa ei todettu höyrynsulkuna toimivaa rakennetta. Valokuvat RA.12-VP-B404 yhteydessä havaittiin mahdollisia kosteusjälkiä eristekerroksessa Eristeenä epämääräistä rakennusjätettä ja kiviainesta RA.11-VP-A201 liikuntasalin lattia RA.10-VP-B303 pintalaatta ja lecasora, uusittu rakenne 7.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 7.5.1 Kosteusmittaus Kosteusmittaus käsitti välipohjan rakennekosteusmittaukset. Kosteusmittaus suoritettiin porareikämittauksina. Rakennekosteusmittausten paikat määritettiin rakenneavauksissa todettujen riskirakenteiden perusteella. Mittausten sijainnit ovat ilmoitettu liitteenä olevassa tutkimus- ja vauriokartassa. Rakennekosteusmittausten perusteella on pyritty arvioimaan kosteuslähteen aiheuttajaa, rakenteen kosteusteknistä toimintaa ja pintamateriaalin vaikutusta rakenteen kosteustekniseen toimintaan. Sisäilmasta 18.2. mitattu kosteus oli 35,6 % ja lämpötila 17,6 ºC. Ulkoilmasta 18.2. mitattu kosteus oli 83,9 % RH ja lämpötila 2,4 ºC.