6 Hyprtkstin raknn ja navigointi Hyprtkstin prusraknn on vrkko li graafi Laajnntaan näkökulmaa WWW:stä ylisn hyprtkstin suuntaan. Hyprmiasta ja hyprtkstistä puhuttassa on hyvä huomata, ttä samoja trmjä käyttään ritasoisista asioista puhuttassa - tksti, hyprtksti, hyprmia, hyprmiaohjlma, hyprmiasovllus, Hyprtkstin ja -mian prusia on vrkkomuotoisn tion sittäminn titokonlla - prusraknn: solmut ja linkit (pistt ja viivat [nuolt]) - huomaa, ttä linkit voivat olla aiosti yhn-, kahn- tai monnsuuntaisia! - lukutapa: navigointi (linkin suraaminn ja pruuttaminn) Yksinkrtaisn hyprtkstin linkit ovat assosiatiivisia, ts. yhistlvät asioita (kirjoittajan) millyhtymin kautta - hyvä (monimutkainn) hyprtksti jäsnntään käytännössä kuitnkin aina tätä monipuolismpin solmujn ja linkkin luokittlun avulla Käsittllissti hyprtkstin vastaa its asiassa suunnattua vrkkoa Graafi on pistin ja niitä yhistävin viivojn muoostama kokonaisuus Graafin piirtäminn, Suunnattu graafi li igraafi (viivoill määritllään suunta nuolt), Graafin pruskäsittt, Graafin mrkitsminn & tion mallintaminn, Graafit & smanttist vrkot Graafia voiaan pitää kartan abstraktiona: jos pistt ja viivat tulkitaan kaupunkin ja tin abstraktioiksi, igraafi krtoo mistä kaupungista pääs mihinkin ottamatta kantaa kaupunkin maantitllisiin sijaintihin yms. ominaisuuksiin Hyprtkstin ja vrkkotorian välillä on slvä yhtys; käytännössä painopist on ylnsä kuitnkin vain trmin, käsittistön (kilnkäyttö) ja prustulostn käytöllä ikä abstraktin graafitorian khittämisllä Mrkattujn graafin kskist sovllukst: 1) hyprtkstin suunnittlu käsitkarttojn avulla & 2) suurtn hyprokumnttin analysointi (thään poikkukstta abstrahoimalla hyprtksti graafiksi) 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 147 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 148 Graafin pruskäsittitä Graafi G = (V,E), V={a,b,c,,} pistin tai solmujn joukko, E = { (a,b), (b,a), (c,), (c,) } viivojn tai kaarin multijoukko, sim. päyhtnäinn graafi G: G: a b c G 1 G 2 G:n aligraafja ovat sn (pistin) osajoukkojn muoostamat graafit (kaikilla E:n viivoilla) G:llä kaksi komponnttia: G 1 ja G 2 Kulku on jokin pistin ja viivojn jono piststä toisn Polku on jokin pistin ja viivojn jono piststä toisn (pistt ivät toistu, paitsi päätpistt piirissä) Suunnattu graafi (igraafi) D=(V,E), V={a,b,c,,} pistin joukko, E = { (a,b), (b,a), (c,), (c,) } suunnattujn viivojn tai nuolin multijoukko, sim. D: a b c Tärkä graafin rikoistapaus: juurllinn puu Puu on piiritön graafi. Juurllisssa puussa jokin pist on valittu juuripistksi (tai juurisolmuksi) (joskus juurllist puut sittään suunnattuina). Esim. b a i c f g h j Puun rivimuotoinn sitystapa on rityisn kätvä titokonin yhtyssä (lutaan ylhäältä alas ja vasmmalta oikall): a on T:n juuri. T:n lht ovat,, i, j, h T.n sisäpistt ovat b,c,f,g f,g,h ovat c:n lapsia, c on näin vanhmpi f,g,h,i,j ovat c:n jälkläisiä, j:n ltäjiä ovat g,c,a f, g, h ovat sisaruksia, f on g:n ltävä sisar ja h on g:n suraava sisar T:llä on viisi haaraa, polut a-, a-, a-i, a-j ja a-h T:n syvyys on 4 ja sn lvys on 5 a b c f 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 149 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 150
Smanttist vrkot ja käsitkartat Mrkittyjn graafin kskinn sovllus hyprmiassa (suunnittlu) ovat rilaist käsitkartat Käsitkartalla tarkoittaan graafista tion sittämisn tkniikkaa, jonka avulla objktista, ilmiöstä tai prosssista poimitaan tarkastltavaksi osia ja suhtita Muita vastaavantyyppisiä trmjä: minmap, mill(yhtymä)kartta, Käsitkarttojn piirtämistapoja on lukuisia rilaisia. Tyypillisiä piirtitä: - pistt kuvaavat objktja tai ominaisuuksia, viivat näin välisiä suhtita - pyrkimyksnä on täsmällisyyn sijaan sityksn havainnollisuus - kartta on aina vain räs tion jäsnnys (voiaan thä prustllusti ri tavalla usista lähtökohista käsin) Erilaisia käsitkarttoja käyttään muistin ja oppimisn tukna, suunnittlu- ja iointimntlmänä, päätöksnton tukna ja intifioinnissa Smanttisn vrkon tai käsitkartan ia voiaan systmatisoia osaksi kokonaista suunnittlumntlmää (sim. OMT, UML) 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 151 Tyypillisiä käsitkarttoja ERIKOISKARTAT: tarkkaan sovitun notaation käyttö rikoissovlluksssa, sim. ERiagrammit (rlaatiotitokant. suunn.) nimi näyttlijät nimi stuiot osoit osoit tähtnä omistaa lokuvat YLEISKARTAT: käsikartan käyttö sim. titämyksn havainnollistamisssa nimi tyyppi ominaisuus tuoksu ohjaaja vuosi 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 152 kukka maljakko pöytä sisällä matto lattia osa jalka tuoli slkänoja osa Graafit & hyprtksti Hyprtkstiin liittyy oltuksna kartta- tai paikkamtafora; lukijan voiaan ajatlla sijaitsvan lukmassaan solmussa; navigoinnissa käyttäjä siirtyy solmusta toisn linkkjä suraamalla Hyprtkstin prusominaisuuksia: - yksinkrtainn assosiatiivinn raknn voiaan suoraan samaistaa suunnatun vrkon kanssa - hyprtkstin solmujn lukujärjstys i (kntis alkusolmua lukuun ottamatta) ol nnalta määrätty (jos vastaava vrkko i ol linaarinn) - hyprtkstiä lutaan rilaislla tkniikalla kuin sim. kirjaa (lukutapaa voisi kärjisttysti vrrata sim. nsyklopian, käsikirjan yms. hakutoksn lukmisn) - lukmisn sopivan loppukohan löytäminn saattaa olla hankalaa - lukminn vaatii suurmpaa kskittymistä kuin printisn tkstin - okumnttin rajat saattavat olla pämääräisiä (rityissti titovrkoissa) - lukijalla olmassa slkä ksymisn mahollisuus 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 153 - navigoinnin tuksi tarvitaan apuvälinitä (sim. karttoja ja kirjanmrkkjä) - hyprmiaan on liittty printissti myös vahva toistn käyttäjin rooli, ts. myös toist lukvat hyprokumnttia - ja saattavat thä siihn omia (julkisia) mrkintöjään Mornin hyprtkstin tyypillinn lukustratgia on ylnsä yhistlmä (titokantatyyppisiä asiasana)hakuja ja navigointia: - 1) navigoinnin alkukohan tsiminn hakukonn avulla (sim. Googl) 2) navigointi linkkjä suraamalla ("mitäköhän tuolta löytyy") ja 3) paluu kirjanmrkin avulla takaisin hakukonsn ("uusi yritys")? "nt - www" hakukon 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 154 haun tulos uun navigoinnin alkuna
Hyprlinkkin tyypit Hyprlinkit voiaan jakaa niin tyypin prustlla rakntllisiin, assosiatiivisiin ja viittaaviin linkkihin Sovlluksn raknn suunnitllaan käyttäjäll sopivaksi ja sittään rakntllisina linkkinä: - navigointi tapahtuu pääasiassa rakntllistn linkkin avulla - käyttäjä voi rakntllistn linkkin avulla arvioia sovlluksn laajuutta ja omaa sijaintiaan sovlluksssa Assosiatiivist linkit muoostavat mrkityksn prustuvia yhtyksiä hyprtkstin solmujn välill: - tarjoavat käyttäjäll vaihtohtoisn navigointitavan - assosiatiivist linkit vastaavat ihmisn tapaa jäsntää asioita (Vannvar Bush) Viittaavat linkit ovat assosiatiivistn linkkin rikoistapauksia - viittaavat simrkiksi lisätitoon tai tarkmpaan kuvauksn Esimrkki rityyppisistä linkistä: rakntllist (Nxt- ja Prv, murupolku), assosiatiivist ( Muita tsivä- ja poliisisarjoja ) ja viittaavat (Matsin ja Rauskin roolikuvaukst) linkit: <!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01//EN" "http://www.w3.org/tr/html4/strict.t"> <HTML><HEAD> <TITLE>Z-Salamapartio</TITLE> <LINK rl="inx" hrf="sarjat.html"> <LINK rl="nxt" hrf="muksuluuri.html"> <LINK rl="prv" hrf="pimyn-tyyny.html"> </HEAD> <BODY> <DIV class="navi"> <A hrf="sarjat.html">sarjat</a>: Z-Salamapartio</DIV> <H1>Z-Salamapartio</H1> <P>Etsivät <A hrf="roolikuvaus-mats.html">mats</a> ja <A hrf="roolikuvaus-rauski.html">rauski</a> sikkailvan 70-luvun Hlsingissä.</P> <DIV class="katsomyos">muita tsivä- ja poliisisarjoja: <A hrf="ratkaisijat.html">di Küh - Ratkaisijat</A> ja <A hrf="pimyn-tyyny.html">pimyn tyyny</a> </DIV> </BODY> 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 155 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 156 Hyprtkstin rakntsta Prusrakntt Yksinkrtaisimmassa muoossaan hyprtksti on siis assosiatiivinn vrkko, jossa linkit yhistävät vrkon solmut toisiinsa (huomaa, ttä linkkin suunnat ovat mrkitsviä) puuraknn präkkäisraknn präkkäisraknn vaihtohoilla (räs raknn) Hyprtkstirakntita voiaan kuitnkin luokitlla, sim. suraavin ääripäin avulla: - puuraknn - präkkäisraknn (linaarinn raknn) - präkkäisraknn vaihtohoilla - präkkäisraknn sivupoluilla yhisttty raknn (sim. puu vaihtoholla) hila präkkäisraknn sivupoluilla - hila - yhisttty raknn vrkko ("ylinn raknn") - vrkko (kaikki llist ovat siis tämän rikoistapauksia) Ilmisstikin sama sisältö voiaan jäsntää ri tavoin, näkökulmasta riippun 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 157 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 158
Huomautuksia On syytä huomata, ttä käytännössä hyprtksti muoostaa m. ääripäitä huomattavasti monimutkaismman rakntn Monimutkainn linkitys johtaa hlposti varsin sotkuisn näköisn graafiin Hyprtkstin raknntta suunnitltassa (ja sitttässä) on kuitnkin hyvä pyrkiä sityksn havainnollisuutn Havainnollisn sityksn prusia on sivntää käytttyjä mrkintöjä sityksn asiasisällön pysyssä samana Kaksi suoraviivaista lähstymistapaa joilla sityksn piirrttävin linkkin määrää voiaan supistaa ovat - linkin printä ja - linkkin yhistäminn Tällöin hyprtkstin tiivisttty sitystapa on suraava: - linkin prinnässä n solmut {A 1,A 2,,A N }, joista pääs (mah. muin solmujn kautta) linkkjä suraamalla tittyyn solmuun B, ympäröiään suorakaitlla (solmuryhmä), ikä linkkjä (A k,b), k=1,..,n mrkitä kuvioon näkyviin. Sn sijaan ko. suorakai yhisttään nuollla solmuun B - linkkin yhistämisssä n solmut {A 1,A 2,,A N }, joista suoraan johtaa linkki tittyyn solmuun B, ympäröiään ovaalilla (solmuryhmä), ikä linkkjä (A k,b), k=1,..,n mrkitä kuvioon näkyviin. Sn sijaan ko. ovaali yhisttään nuollla solmuun B Ellä viittaus voiaan siis yksittäisn solmun B sijasta thä myös toisn solmuryhmään ja päinvastoin Skä linkin prinnässä ttä ylitilojn mrkitsmisssä hyprtkstirakntn sityksn luttavuus paran kun solmuja ryhmitllään ja tarpttomat nuolt jättään piirtämättä ~ ~ 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 159 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 160 On titnkin myös mahollista, ttä hyprtkstin rakntn titään nouattavan jotain ylisiä sääntöjä, mikä tarjoaa mahollisuun tapauskohtaistn sivnnystapojn käyttöön Jos linkkin titään sim. nouattavan järjstysrlaatiota, voiaan hyprtksti sittää kompaktissa muoossa ns. viivaiagrammin avulla (Hass-iagrammi) Tyypillisssä hyprtkstissä rilaist hyprtkstirakntt siintyvät päällkkäin, sim. - määritlmin assosiatiivinn vrkko - johanto-osan slkä präkkäisraknn - yksityiskohtin ja huomautustn linaarist sivupolut - jn. Näin rityyppistn rakntin rottaminn toisistaan hlpottaa lukijan työtä suursti Suoraviivaisin apu lukijall on rityyppistn solmujn ja linkkin (kuvallinn) kooaus joka hyöyntää jotain hlposti hahmotttavaa prusraknntta WWW-hyprtksti Prusraknn on okumntti- ja lmnttirakntin varaan rakntuva (sim. assosiatiivinn) linkitysraknn jonka ytimnä ovat WWW-rsurssit Linkkin kohtina ovat WWW-rsurssit (okumntit tai okumnttin osat) 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 161 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 162
Suraavassa hyprtkstin prusominaisuuksia pilataan suraavassa kolmn rilaisn hyprtkstijärjstlmän näkökulmasta: HTML:n, Dxtrin ja XLinkin. Vain HTML-linkitys käsitllään kurssilla täsmällissti - on kuitnkin hyvä titää muustakin. Kiinnostunill löytyy vrkosta lisätitoa, ks. - HTML (ks. http://www.w3.org/tr/html4/ ) - Dxtr Hyprtxt Rfrnc Mol (ks. http://www.acm.org/pubs/citations/journals/cacm/1994-37-2/p30-halasz/ ) - XLink (ks. http://www.w3.org/tr/xlink/ ) Hyprtkstin vrkkomainn raknn totuttaan hyprlinkkin avulla - yksisuuntaist linkit (sim. HTML A-lmntti) - kaksisuuntaist linkit (Dxtr & XLink) - monnsuuntaist linkit (Dxtr & XLink) Linkin alkupistttä kutsutaan linkin lähankkuriksi ja loppupistttä linkin kohankkuriksi (joskus molmpia kutsutaan lyhysti vain ankkuriksi tai lähtiksi ja kohtiksi, vastaavasti) Hyprlinkkin mkanismista Totutukssta riippun hyprtkstin linkit sittään ri tavoin - Dxtr mallintaa linkit omina komponnttinaan, joihin viittaukst kooataan lähja kohokumnttihin (monnsuuntaisia linkkjä) - HTML-kooaa linkit kiintästi lähokumnttiin (vain yhnsuuntaisia linkkjä) - XML-stanariprhn linkitys tarjoaa m. mahollisuut, skä lisäksi mahollisuun assosioia okumnttiin linkkjä (skä läh- ttä kohankkurita) ilman ttä linkit näkyvät ko. okumnttin kooauksssa millään tavalla (!) Hyprlinkin avulla voiaan (rakntisssa okumntissa) priaattssa viitata - okumnttiin kokonaisuussaan, - okumntissa löytyvään lmnttiin - okumntista löytyvään pistmäisn tunnistsn (sim. nimttyyn ankkuriin tai tkstisolmuun) 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 163 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 164 Viittaaminn lmnttiin voiaan suorittaa - lmntin nimn prustlla - lmntin sijainnin prustlla (asma okumntin jäsnnyspuussa) - lmntin attribuuttin prustlla - lmntin sisältämän mrkkiatan (tkstin) prustlla - lmntin muun sisällön prustlla (sim. lapsilmnttin) Hyprlinkkiviittaustn kskisiä onglmia ovat: - rsurssin löytyminn ja saatavuus (mitn kohsolmut nimtään & mitn saaaan tito näin olmassaolosta) - viittaamiskäytännön raskaus (sim. viittaukst tkstisisällön prustlla saattavat olla lasknnallissti raskaita) - linkkin ylläpito (rikkoutuvatko linkit jos rsurssja liikutllaan tai uullnjärjstllään?) Linkkin saatavuutn liittyvin pulmin ratkaisumntlmä vaihtl vastaavasti: - HTML- ja XML-linkkin kohankkurit pitää jostain vain titää (sim. arvata & kokilla) - Dxtr-sovlluksn kaikki mahollist linkit voiaan täsmällissti tsiä & luttloia univrsaalin hakufunktion avulla (koska linkit ovat komponnttja) Linkkiviittaustn raskautn liittyviä ratkaisuja: - HTML-linkit ivät sisällä hakumahollisuutta, jotn HTML-linkit ovat tknissti kvyt totuttaa (hakujn tknisiä totutusmahollisuuksia käsitllään tuonnmpana formaalin kiltn sittlyn yhtyssä) - Dxtr-linkit voivat sisältää koko hypravaruun kaikkin komponnttin sisäisiä hakuja, mikä saattaa tarkoittaa rittäin raskasta prosssointia linkin kohtn slvittämisksi - XML-linkit sisältävät hakumahollisuun, mutta vain yhn (XML-) rsurssin sisällä; linkin kohtn slvittämisn raskaus riippuu okumnttin koosta 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 165 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 166
Linkkin hytn liittyviin onglmiin ri järjstlmät ottavat kantaa ri tavoin: - HTML-linkit voivat mnnä rilusti rikki, kun taas Dxtr-linkit ovat aina hjiä - XML-linkit voivat mnnä rikki (samaan tapaan kuin HTML-linkitkin), mutta linkkin hyn ylläpitoa voiaan hlpottaa ns. ulkoistn linkkin ylläpion suunnittlulla (näin toimivat rityissti ns. linkkikannat ([linkbas])) - WWW:hn tosin puuhataan mkanismia, joka nimäisi linkkjä (vähän Dxtrin tapaan, ks. URN / http://www.itf.org/rfc/rfc2141.txt) WWW-hyprtkstissä on hyvä huomata sim. linkkin hytn liittyvä suhtllisuus WWW:n mkanismin ja yksittäistn slainohjlmin toiminnan välillä; voitaisiinhan hyvin sim. määritllä (!), ttä kaikki A-lmntillä mrkatut WWW-linkit ovat aina hjiä ja ttä slaintn toimintaan kuulu olla näyttämättä rikkoutunita linkkjä (tällöin slaimn sim. valioisi kaikki okumntin linkit juuri nnn niin näyttämistä - tavallaan kuvat käsitllään juuri näin!) Oltuksn mukaissti hyprtkstin linkit ovat assosiatiivisia. Linkkjä voiaan kuitnkin tarkastlla ylisinä (muinakin kuin binäärisinä) rlaatioina ja tarkastlla sn mukaissti (tällöin onglman saattaa muoostaa sopivan käyttöliittymämtaforan suunnittlu & totuttaminn) - sitito, osa-, ryhmä-, jn. rlaatiot Hyprlinkkin toiminnallisuus On syytä huomata, ttä hyprlinkill voiaan priaattssa asttaa myös toiminnallisn smantiikkaan liittyviä pästanarja määrityksiä Esimrkki: XLink-spsifikaation hyprlinkiltä löytyy attribuutti actuat, arvot: - onloa (linkki laataan välittömästi - toiminnan järkvyys slviää kohta) - onrqust (printinn oottaan kunns käyttäjä klikkaa, tms.) - othr (slain päättää käyttäytymisn) Linkin suraamistapahtuma voiaan priaattssa valita milivaltaissti Esimrkki: XLink-spsifikaation määrittlmillä hyprlinkillä voi olla attribuutti show, joka voi saaa arvot - nw (linkin koh-lmntti(!) avataan uussa käyttöliittymätason ikkunassa) - rplac (slain korvaa koko nykyisn okumntin linkin osoittamalla kohlmntillä) 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 167 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 168 - mb (s lmntti, johon linkki viittaa, upottaan linkkiviittauksn kohtaan sitn, ttä s lmntti, joka toimii linkkinä(!), korvataan linkin koh-lmntillä) - othr (slain päättää käyttäytymisn) Huomaa, ttä osa llisistä voiaan osin totuttaa HTML-linkkin avulla (ainakin skriptikilllä trästttynä). Elln on syytä huomata, ttä slain voisi priaattssa thä mitä tahansa muutakin (tosin mikä tahansa i käyttäjän ootuksin näkökulmasta ol sovlluksissa järkvää) Vastaavasti voiaan luokitlla myös solmuja (luokittlusta voi lln surata sim. prittävyytn liittyviä piirtitä hyprtkstin tulkintaan, vrt. hyprtkstin visualisointia käsittlvä prujun osa) Rakntisiin okumnttihin liittyväll (mornill) hyprtkstill voiaan siis sittää (jo llä sitlty) luonnhinta - rakntisn hyprmian prustan muoostaa nimtyistä okumntista koostuva hypravaruus; jokaisn hypravaruun okumntin sisäinn raknn on hirarkkinn, mikä tarjoaa prustan lmnttihin viittaamisn - hyprlinkit ovat tämän okumnttiprhn ja okumnttin lmnttinvälisiä rlaatioita (tknissti itskin okumnttja tai näin lmnttjä) Navigoinnin apuvälinitä Kun hyprmian lukmisn pulmat tiosttaan, löytään joihinkin niistä lääkkitä, paitsi hyvän suunnittlun, myös rilaistn navigoinnin apuvälinin avulla Tyypillistn navigoinnin apuvälinin pruspriaat on vähntää muistin kuormitusta (vrt. HCI: rcall rcognition) Kartta Historialista, kirjanmrkki ja jälki Maamrkki Visuaalinn polku Kalansilmänäyttö Hämähäkki Mntlmin yhtiskäyttö on usin toimivin ratkaisu (vrt. WWW-slaimt) 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 169 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 170
Kartta (map, ovrviw iagram) Kutn trmi navigointi jo itsssään vihjaa, navigointia hlpottaa kartta Piirtitä (abstraktja tai konkrttisia, tapaukssta riippun) - kartta on tollisuun plkisttty (ja supistttu!) sitystapa - yliskartta auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja luo milikuvan siitä kuinka laaja hyprtksti kokonaisuussaan on - (lähi)alukartta krtoo kontkstin ja sittää mitä milnkiintoista lähiympäristöstä löytyy Tyypillinn käyttötapa: roam & zoom (yliskartassa tsitään mistä karkasti ottan ollaan kiinnostunita ja sittn zoomataan tästä lähialukarttaan, sittn takaisin ylätasoll jn.) Kartta on yliskäsit; ynaaminn kartan voi käytännössä toimia sim. kalansilmänäytön tkniikalla Slkästi jäsnntty hyprtkstin pääkohat sittävä linkkisivu (tknissti plkkää tkstiä) voi hyvin toimia myös karttana Kartan trmistä Maamrkki on navigoinnin osa (sim. linkki) joka auttaa jäsntämään missä hyprtkstissä ollaan. Maamrkki voi sim. tarjota oikopolun tutull pääsivull, josta käsin tutkimusmatkailu voiaan taas aloittaa Etusivu, jonn pääs kaikilta muilta sivuilta (maamrkki) Navigointihistorian jälki (hnkilökohtainn) Muistiinpano Tässä kohtaa on virh! Historialista krtoo missä kaikkialla hyprtkstissä on virailtu, jälki on historialistan rikoistapaus joka krtoo mitä viim aikoina on thty. Eräs tapa jälkin jättämisn ovat muistiinpanojn tkminn ja milnkiintoistn solmujn myöhmpää lukmista vartn mrkkaaminn kirjanmrkillä 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 171 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 172 Kalansilmä ja hämähäkki Kalansilmänäyttö on (ynaaminn) karttanäkymä joka korostaa kartan lähialuita sim. krtomalla näistä nmmän; vrt. kalansilmälinssi valokuvaamisssa (myös kalansilmänäyttö voi olla täysin tkstipohjainn) Hämähäkiksi kutsutaan näyttöä joka sittää valitun hyprtkstisolmun linkitysraknntta suhtssa lähialun muihin solmuihin Esipuh Johanto Hyprtksti pruskäsittt navigointi linkin suraaminn pruuttaminn navigoinnin apuvälint ynaaminn kontrolli ylikuormitus sovlluksia Multimia Viittaukst Valitusta lähialusta "nmmän" krtova kalansilmänäyttö Lähialun linkistä krtova hämähäkki 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 173 Tkstisisällön osana kalansilmänäyttöä kutsutaan toisinaan nimllä strtch-txt Navigoinnin apuvälinin luokittlukritrjä: - linkin valitsmista hlpottavat toiminnot - rakntin hahmottamista hlpottavat toiminnot - työhistorian tai okumntin sisällön hahmottamista hlpottavat toiminnot Lisää mntlmin luokittluprustita: - tksti- tai grafiikkapohjaist mntlmät - ynaamist tai staattist mntlmiin - käsitavaruun raknntta vääristävät tai sn säilyttävät mntlmät Navigoinnin apuvälint prustuvat sitttävän informaation tarkoituksnmukaisn vähntämisn tai plkistämisn Vaikka tknissti i välttämättä olisikaan vaikaa sittää koko hypravaruun raknntta pikkuruisn kartan avulla, i tästä välttämättä ol sisällöllissti mitään hyötyä! Prusia on auttaa käyttäjää sittämällä suursta titomäärästä juuri s olnnainn 7307000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 174