Valtuutettu Hannu Kärpäsen ja usean muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite palvelukiinteistöinvestointien vauhdittamisesta n. kolmella miljoonalla eurolla KV 9.2.2015 30 Valtuutettu Hannu Kärpänen jätti valtuustolle, siitä ennen kokousta puheenjohtajalle ilmoitettuaan, seuraavan kirjallisen valtuustoaloitteen, jonka olivat hänen lisäkseen allekirjoittaneet valtuutetut Pekka Pohjalainen, Marjatta Rahkio, Leena Pietilä, Lulu Ranne, Tauno Lahtinen, Heidi Sulander, Jani Koivusaari, Irmeli Lehtonen, Marko Palm, Jukka Sorvari, Antti Leinikka, Antero Niemelä, Kari Ilkkala, Kimmo Savolainen, Ritva Oinonen, Tiina Mustiala, Irma Taavela, Kylli Kylliäinen ja Jukka Pekka Hämäläinen: Hämeenlinnan kaupungilla on edessään mittavat palvelukiinteistöjen (esim. koulut ja päiväkodit) peruskorjaus- ja uusinvestointitarpeet. Valtuusto on v 2015 budjettia laatiessaan listannut tulevien vuosien hankkeet. Nyt kun Linnan Kehitys Oy on onnistuneesti päässyt eroon riskialttiista korkojohdannaisista, sille on kotiutunut n. 3 milj. (rahastoidut 1,1 ja myyntivoitto n. 2 milj.) euroa aiemmin budjetoimatonta tai rahastoon sidottua pääomaa. Me allekirjoittaneet edellytämme pikaisesti ohjausta ja päätöksiä valtuustolta, kaupunginhallitukselta ja konsernijaostolta mainittujen n. kolmen miljoonan euron ohjaamiseen palvelukiinteistöjen rakentamiseen yhteistyössä Linnan Kehitys Oy:n ja/tai muiden kaupungin yhtiöiden kanssa. Tämä toiminta helpottaisi suuresti tulevia investointitarpeita. Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. KH 23.2.2015 93 Valmistelija hallintopäällikkö Katri Kaukosalo, p. 03 621 2007 Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön 3. luvun VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 5 :n mukaan: Kokouksessa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei heti oteta käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Aloite on tuotava valtuuston käsittelyyn 6 kuukauden kuluessa sen jättämisestä. Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa aloitteen talousja hallintopalvelujen ja omistajaohjauksen valmisteltavaksi. Valmistelu tulee tehdä 1.6.2015 mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.
KHKOJA 11.5.2015 40 Valmistelijat vs. controller Saija Palosaari, p. 03 621 2002, liiketoimintajohtaja Kari Suokas, p. 03 621 2398 ja talous- ja hallintojohtaja Jussi oksa, p. 03 621 2323 Linnan Kiinteistökehitys Oy sai alkuvuodesta 2015 noin 2 miljoonaa euroa myyntituottoa strukturoitujen korkojohdannaisten myynnistä. Aiempaa korkojohdannaisista saatua myyntituottoa yhtiöllä on rahastoituna noin 1,1 miljoonaa euroa. Yhtiö on vuonna 2009 ottanut lainan Kuntarahoitukselta alkuperäiseltä pääomaltaan 21 300 000 euroa Teknologiakeskus Innoparkin rakennusten rahoittamiseksi. Lainalla on kaupungin takaus. Kyseisen lainan lyhennykset kasvavat voimakkaan takapainotteisesti niin, että vuosittaiset lainanlyhennysmäärät ovat lyhennysohjelman mukaan seuraavat: 2015 2018: 532 500 2025 2027: 1 597 500 2019: 798 750 2028: 1 863 750 2020 2023: 1 065 000 2029: 2 662 500 2024: 1 331 250 Yhtiön on toiminnassaan varauduttava tulevina vuosina kasvaviin lainanlyhennyksiin. Yhtiön hallitus on käsitellyt korkojohdannaisista saadun tuoton käyttöä ja tuotto tulisi yhtiön näkökulmasta käyttää tuottavien kiinteistö- ja aluekehityskohteiden toteutukseen sekä lainajärjestelyihin siten, että tulevina vuosina kohoavista lainanhoitokuluista selvitään. Muussa tapauksessa jokaiseen kehittämiskohteeseen on erikseen haettava rahoituksen takausta kaupungilta. Toisaalta kaupungin konserniyhtiöiden jokainen merkittävä kehittämiskohde ja siihen liittyvä rahoitus tuleekin konserniohjeiden mukaisesti käsitellä erikseen konsernijaoston, kaupunginhallituksen tai valtuuston toimesta. Talous- ja hallintojohtaja 7.5.2015: Hämeenlinnan kaupunkikonsernin investoinneista on tarkoituksenmukaisinta päättää tilausbudjetin yhteydessä syksyisin. Kaikki investoinnit tulee huolellisesti valmistella ennen niistä päättämistä. Linnan Kiinteistökehityksen strukturoitujen korkojohdannaisten myynnistä saatujen satunnaisten tulojen hyödyntäminen kaupungin hankalan taloustilanteen eduksi on ensiarvoisen tärkeää. Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt vuonna 2011 arvonalentumiskirjauksen pääomalainasaamisestaan Linnan Kiinteistökehitys Oy:ltä arvoltaan 4 125 824 euroa. Saamisen arvo on nolla kaupungin taseessa. Linnan Kiinteistökehitys Oy:llä on mainittu pääomalainavelka edelleen taseessaan, koska velkaa ei ole annettu anteeksi. Yhtiön talousjohtajalta saadun tiedon mukaan yhtiön hallitus on esittänyt, että yhtiö käyttäisi osan saaduista rahoista lyhentääkseen kaupungin yhtiölle myöntämiä muita kuin edellä mainittuja pääomalainoja. Yhtiö olisi siis halukas maksamaan pois kaupungin myöntämät normaalit velkakirjalainat (kolme kappaletta) yhteensä 1 267 000. Perusteluna ky-
seessä olevien lainojen takaisinmaksulle on käytetty niiden korkeita korkokustannuksia. Koska yhtiö on itse esittänyt lainojen lyhennystä yhtenä rahojen käytön vaihtoehtona, tulisi lainojen lyhentämiseen suostua. Tältä osin lainojen lyhentäminen tulee kuitenkin kohdistaa kaupungilla alaskirjattuun pääomalainaan, eikä yhtiön esittämiin normaaleihin velkakirjalainoihin, joiden korkokustannukset tulevat alenemaan, kun korot määräytyvät uudelleen tarkistuspäivinä, lukuun ottamatta yhtä kiinteäkorkoista lainaa. Alaskirjatun lainan lyhennyksen vastaanottaminen lisää kaupungin tulosta. Pääomalainaa tulisi lyhentää johdannaisten myynnistä saadun satunnaisen tuoton verran, eli 2 milj. euroa. Tästä saatu tulo voidaan käyttää osana kaupungin talouden tasapainottamista, esimerkiksi kattamaan vuodelle 2015 mahdollisesti osuvat satunnaiset kertaluonteiset ja budjetoimattomat kiinteistön purkukustannukset (esim. Kaurialan yläaste n. 2,1 milj. euroa). Tällöin kaupungin tulos ei ko. kertaluontoisista kulueristä johtuen heikentyisi. Edellä kuvattu kaupungin talouden tasapainottaminen on varsin perusteltua, koska kaupunki on kaupunkikonsernin yksittäisistä toimijoista taloudellisesti kaikkein ahtaimmassa tilanteessa. Pääomalaina on lyhennettävissä osittain tai kokonaan, kun lainan antaja sitä vaatii. Lyhennys ei ole sidoksissa velallisen muiden velkojen kuten rahoituslaitoslainojen määrään tai lyhennyksiin, ellei rahoituslaitoslainojen ehdoissa ole asetettu rajoituksia pääomalainan takaisinmaksulle. Osakeyhtiölaki ei aseta muita rajoituksia kun että pääomalainan pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain silta osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääomalainan lyhennystä puoltavia seikkoja ovat mm BDO Oy 18.4.2015: Linnan Kiinteistökehitys Oy:n vapaa oma pääoma oli 31.12.2014 noin 4,9 miljoonaa euroa plussalla, joten vapaa oma pääoma ei ole rajoitteena pääomalainan lyhentämiselle tai jopa kokonaan pois maksamiselle. Pääomalainan lyhentäminen ei vähennä Linnan Kiinteistökehitys Oy:n omaa pääomaa. Linnan Kiinteistökehityksen rahavarat olivat 31.12.2014 noin 5,2 miljoonaa euroa*. Rahavarat ovat kaupungin konsernitilillä. Rahavaroja ovat kasvattaneet joulukuussa Hätäkeskuslaitokselta saatu 1,4 miljoonan euron kertakorvaus ja tammikuussa saatu noin 2 miljoonan euron suuruinen koronvaihtosopimusten myyntihinta. Tämän hetken rahavarat mahdollistavat pääomalainan merkittävän lyhennyksen. *kaupungin talouspalvelut: 7.5.29015 rahavarat olivat 7,3 milj. euroa.
Pääomalainan lyhennyksessä huomioitavia muita seikkoja BDO Oy 18.4.2015: Pääomalainan lyhennys vähentää Linnan Kiinteistökehitys Oy rahavaroja. Linnan Kiinteistökehitys Oy:n laina Kuntarahoitukselta, 17,4 miljoonaa euroa, on lyhennysohjelmaltaan takapainoinen ja lainan lyhennykset tuplaantuvat kesäkuussa 2019. Yhtiöllä on rahalaitoslainoja kaikkiaan noin 29 miljoonaa euroa ja kassassa tarvitaan puskuria lainojen hoitamiseen sekä investointitarpeisiin. Linnan Kiinteistökehityksen rahoituslaitoslainasopimukset eivät tiettävästi estä pääomalainan takaisinmaksamista, mutta ainakin Handelsbankenin lainassa on seuraavan sisältöinen ehto: Velka erääntyy pankin vaatiessa sitä kirjallisesti heti maksettavaksi, jos -velallisen tai velalliseen olennaisessa taloudellisessa tai liiketoiminnallisessa etuyhteydessä olevan yhteisön tai henkilön taloudellinen asema heikkenee huomattavasti Todennäköisesti suurikin lyhennys pääomalainaan on pankeille selitettävissä, eikä aiheuta rahoituslaitos-lainojen heti erääntymistä. Johdannaisten myynnistä saatujen satunnaisten tuottojen yhteydessä on myös keskusteltu vuonna 2011 alaskirjatun mainitun n. 4,125 milj. euron pääomalainan alaskirjausten peruuttamisesta ilman, että järjestelyyn liittyisi kyseisen pääomalainan todellista takaisinmaksua tai lyhentämistä. Talouspalvelut ovat pyytäneet kaupungin tilintarkastajan näkemystä asiaan. Tilintarkastaja toteaa: Varovaisuuden periaatteella selvintä olisi, että yhtiö maksaa kaupungille rahana omistajan osana konserniohjausta määrittelemän osuuden pääomalainasta, jonka kaupunki kirjaa aiemmin tehtyjen arvonalennuskirjausten peruutuksena. Mikäli raha ei liiku, mutta kaupunki päätyy alaskirjausten peruuttamiseen, tulee pysyvien vastaavien sijoitusten arvostamiseen ja arvostusten perusteisiin vähintään osana tilinpäätösdokumentaatiota kiinnittää erityistä huomiota. Tällöin kirjallisina perusteina tulee käyttää kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnossa nro 106 todettuja käyvän arvon perusteita. Näkemykseni mukaan arvostamisen tulisi tällöin perustua ulkopuolisen asiantuntijan luotettavaan arvioon. Yhtiön rahalaitoksilta ottamien lainojen takaisinmaksuohjelma on takapainotteinen. Tästä syystä johtuen yhtiö joutunee joka tapauksessa järjestelemään lainojaan uusiksi tulevaisuudessa. Tässä yhteydessä kaupungin lainoihin myöntämät takaukset tulevat myös uudelleen käsiteltäviksi.
Yhtiön tulevaisuuden taloudelliset haasteet huomioiden en näe perusteita mainitun pääomalainan alaskirjauksen peruuttamiselle ilman, että yhtiö oikeasti lyhentää mainittua pääomalainaa. Edellä esitetyn perusteella katson, että kaupungin tulisi edellyttää yhtiötä lyhentämään kaupungilla alaskirjattua n. 4,125 milj. euron pääomalainaa 2 milj. eurolla. Saatu raha voidaan tarvittaessa tulevaisuudessa käyttää kaupungin tilausbudjetissa erikseen niin päätettäessä esimerkiksi kaupungin investointien mahdollistajana tai yhtiöiden pääomitukseen. Kenakkalan ehdotus: Konsernijaosto päättää 1. esittää kaupunginhallitukselle, että Linnan Kiinteistökehitys Oy:n edellytetään lyhentävän kaupungin yhtiölle myöntämää ja vuonna 2011 kaupungin taseessa alaskirjattua 4 125 824 euron pääomalainaa 2 milj. eurolla, 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuustoaloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja että aloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Merkittiin, että Sari Rautio ja Iisakki Kiemunki ilmoittivat olevansa asiassa esteellisiä. Esteellisyyden peruste: yhteisöjäävi. Asian käsittelyn alussa heitä kuultiin asiantuntijoina ja he poistuivat kokoushuoneesta kuulemisensa jälkeen. Päätös: Konsernijaosto hyväksyi ehdotuksen. KH 18.5.2015 228 Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää 1. että, Linnan Kiinteistökehitys Oy:n edellytetään lyhentävän kaupungin yhtiölle myöntämää ja vuonna 2011 kaupungin taseessa alaskirjattua 4 125 824 euron pääomalainaa 2 milj. eurolla, 2. ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuustoaloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja että aloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Merkittiin pöytäkirjaan, että Juha Kallioinen ja Iisakki Kiemunki ilmoittivat olevansa esteellisiä (yhteisöjäävit) ja he poistuivat kokoushuoneesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Muutoksenhaku: Liite 1 (kohta 1) Liite 2 (kohta 2) Lisätietoja antavat vs. controller Saija Palosaari, p. 03 621 2002, liiketoimintajohtaja Kari Suokas, p. 03 621 2398 ja talous- ja hallintojohtaja Jussi oksa, p. 03 621 2323.