Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla



Samankaltaiset tiedostot
SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

KaiHali. Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Kipsi vähentää peltomaan

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset

BioTar-hankkeen yleisesittely

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu Tarkkailutulosten mukaan

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

Rauta ja fosfori turvemaissa. Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Kosteikot vesienhoidossa

MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Vesiensuojelukosteikot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Biohiili ja ravinteet

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

merkitys kosteikkojen toimivuudelle

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Ravinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Tutkimustodistus Projekti: /10

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Jaksollinen järjestelmä

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Kasvuohjelmaseminaari

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Tavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita.

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

BIOSUODATUSRAKENTEILLA PUHTAAMPAA HULEVETTÄ?

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Alustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

HIIDENVESI-ILTA Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA,

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesisammalmenetelmän käyttö turvevaltaisissa latvavesissä

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Transkriptio:

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa i ojitetuissa t i metsäkosteikoissa ongelmia fosforin pidättymisessä Pintavesissä, erityisesti järvissä, fosfori usein minimiravinne, joten sen poisto tarpeellista veden laadun turvaamiseksi Tarve tehostaa fosforin pidättymistä esim. sorptiomateriaaleilla

Sisältö Fosforin pidättymiseen vaikuttavat ympäristötekijät turvemailla Kosteikkokohteiden fosforin sitoutuneisuudesta turpeeseen Sorptiomateriaalit Materiaalitestaus Soveltuvuus ojitetuille kosteikoille Fosforin pidättymiseen vaikuttavat ympäristötekijät ph Vaikuttaa sorptiopinnan varaukseen ja siten metallien kykyyn sitoa fosforia (esim. Ca korkeassa ph:ssa ja Fe matalassa ph:ssa) Redokspotentiaali (hapen esiintyminen) Hapen kuluminen mikrobien hajotustoiminnassa aiheuttaa raudan pelkistymisen Fe 3+ Fe 2+ muotoon -> Rautaoksideja liukenee, jolloin niihin sitoutunutta fosforia voi vapautua -> Osa raudasta voi saostua sulfidin kanssa, osa kulkeutua hapellisiin olosuhteisiin ja jälleen sitoa fosforia Maaveden suolapitoisuus Korkea maaveden suolapitoisuus työntää fosforia lähemmäs sorptiopintaa -> mitä korkeampi P-pitoisuus, sitä helpommin P löytää sorptiopinnan, p,johon kiinnittyä Anionien kilpailu Kilpailevat anionit varaavat vapaana olevat sorptiopinnat Fosfaatin kanssa kilpailevat mm. humuksen orgaaniset anionit ja sulfaatti (SO 4- )

Fosforin pidättymiseen vaikuttavat ympäristötekijät turvemailla ph on matala -> Fe tärkeämpi fosforin sitojana kuin Ca Märässä ja hapettomassa maassa fosfori voi liueta maaveteen Fe-oksidien pinnoilta: ferriraudan (Fe 3+ ) pelkistyminen ferroraudaksi (Fe 2+ ) Fosfaattia voi huuhtoutua Vapaana oleville Al-oksidien pinnoille voi sitoutua osa fosforista, sillä Al säilyttää fosforinsitomiskykynsä huonoissakin happioloissa Raudan ja alumiinin i oksidipintojen i täyttyessä tt ä fosforista f fosfaatin sitoutumislujuus heikkenee uusien anionien (esim. fosfaatin) pidättyminen vaikeutuu Fosfaattia voi huuhtoutua Humuksen orgaaniset anionit ja sulfaatti-ionit kilpailevat vapaista sorptiopinnoista p fosfaatin kanssa Mitä fosforille tapahtuu turvekosteikolla? Kiintoaineeseen ja hiukkasiin sitoutunut fosfori poistuu vedestä laskeutumalla ja suodattumalla Kosteikolle tulee vettä, jossa fosforia -> tasapainotila turpeen ja maaveden välille Kosteikolle tulevan veden fosforipitoisuus korkea Tällöin maaveden fosforipitoisuus kasvaa -> fosfaatti kiinnittyy vapaaseen sorptiopintaan entistä tehokkaammin Jos sorptiopinnoille jo kiinnittyneenä fosfaatteja (tai muita anioneja esim. SO 4- ) -> sorptiopintojen saturaatio kasvaa ja sidokset heikkenevät -> fosfaattia voi huuhtoutua Kosteikolle tulevan veden fosforipitoisuus matala Jos turpeessa on vähän fosforia, fosfaatti voi kiinnittyä vapaisiin sorptiopintoihin Jos turpeessa on paljon fosforia, sitä siirtyy maaveteen ja on altis huuhtoutumiselle

Fosforin sitoutuminen kosteikoilla Fosforin huuhtoutuminen kosteikoilla

Sorptiomateriaalit Turvemaalla olevalla kosteikolla käytettäväksi testattavat sorptiomateriaalit Teräskuona (3-10 mm) Teräskuona (10-20 mm) Filtralite P (0-4 mm) CFH 12 (Ferrihydroksidi) idi)(12 (1-2 mm) Kalkkikivi (1-2 mm) Phoslock (95% Bentoniitti+5% La 3+ )(1-2 mm) Rautakipsi (Fe(OH) 3 +kipsi) (5-10 mm) Sachtofer PR (ferrihydroksidi) Sorptiomateriaalit (1/3) Teräskuona Filtralite P

Sorptiomateriaalit (2/3) CFH 12 Rautakipsi/Sachtofer PR Sorptiomateriaalit (3/3) Phoslock Kalkkikivi

Sorptiomateriaalit: tutkimukset (1/2) Fosforin pidättyminen sorptiomateriaaliin Sorptiomateriaalista huuhtoutuvia aineita (Fe, Al, Ca, Mg, Mn, S, K, Na, Sr, Ba, Ti, Zn) Sorptiomateriaalin vaikutus liuoksen ph-arvoon Ravistelukoe Kiinteä:Neste-suhde 1:2 Turvevesi 40 µg PO 4 -P/l, ph 5.6 250 µg PO 4 -P/l, ph 6.0 Sorptiomateriaalit: ravistelukoetulokset PO 4 -P Kalsium Alumiini Rauta Magnesium Mangaani Rikki ph poistuma (%) mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l Teräskuona KA 98 12.1 620 120 18 <0.1 4 1200 (3 10 mm) MIN 98 12.1 580 98 <5 <0.1 2 1100 MAKS 99 12.22 660 150 23 <0.1 6 1500 Filtralite P KA 98 12.3 670 590 6 <0.1 1 9400 MIN 93 12.2 660 530 <5 <0.1 1 8200 MAKS 100 12.3 690 640 13 <0.1 1 12000 CFH 12 KA 99 4.6 280 17 59 1800 360 2700000 MIN 98 4.4 260 13 41 1800 290 2600000 MAKS 100 5.5 300 21 87 1900 520 2700000 Kalkkikivi KA 82 7.9 38 120 2100 3 25 810 MIN 70 7.6 28 29 1800 3 15 590 MAKS 93 8.0 80 50 210 2500 4 33 1000 Phoslock KA 93 6.4 170 2 <5 20 37 16000 MIN 88 5.6 57 1 <5 7 13 15000 MAKS 99 6.7 350 3 11 40 73 17000 Rautakipsi KA 98 7.7 530 30 17 63 14 610000 MIN 98 7.5 520 26 7 56 12 550000 MAKS 99 7.8 550 34 30 76 25 640000

Sorptiomateriaalit: tutkimukset (2/2) Turvetuotannon valumavesien puhdistamiseen mahdollisesti sopivia sorptiomateriaaleja valittiin jatkotutkimuksiin kolonneilla Teräskuona (raekoot 0-3 mm ja 10-20 mm) CFH 12 Rautakipsi (Sachtofer PR) Kolonnikokeet (3 kk) Sorptiomateriaalin tukkeutuminen ja aineiden (Al, Fe, Ca, S/SO 4, Mg, Mn, K, Na, Sr, Ba, Ti, Zn) huuhtoutuminen Suuri raekokoiset isommassa kolonnissa (halkaisija 10 cm) kuin pienirakeiset (halkaisija 5 cm) 1 kolonni/sorptiomateriaali Sorptiomateriaalit: kolonnikoetulokset PO 4 -P reduktio ja kolonnin tukkeutuminen Pieni raekoko -> vedenjohtavuus 0.1% kahden viikon kuluttua 1. vrk verrattuna Suuri raekoko -> vedenjohtavuus 35-113% kolonnikokeen aikana 1. vrk verrattuna Oikovirtaus?

Kolonneista lähtevän veden laatu (1/2) Kolonneista lähtevän veden laatu (2/2)

Sorptiomateriaalit: kolonnikoetulokset Aineiden pidättyminen/huuhtoutuminen PO 4 -P pidättynyt parhaiten pieniraekokoisiin kolonneihin Kokeen alussa olleet erot ph:ssa (emäksinen teräskuonissa, neutraali Sachtofer PR:ssä ja hapan CFH12:ssa) tasoittuneet kokeen aikana Sachtofer PR:stä ja CFH12:sta huuhtoutunut alussa rikkiä, myöhemmin vähentynyt Kokeen lopussa Sachtofer PR:stä huuhtoutunut metalleja, samalla fosforinpidätys loppunut -> syy ei tiedossa Kaikista materiaaleista alussa huuhtoutunut kalsiumia, eniten teräskuonasta (3-10 mm) sekä Sachtofer PR:stä Johtopäätökset t (1/2) Vesiliukoista/heikosti i ik ti sitoutunutta t tt fosforia f ojitetussa t turvekosteikossa t ennen käyttöönottoa -> voi huuhtoutua otettaessa kosteikko käyttöön Sorptiomateriaaleista pienirakeiset sitovat fosforia tehokkaasti suuren sorptiopinta-alan takia, mutta pato/suodinrakenteena tukkeutuvat nopeasti veden virtausnopeus hidastuu tällöin rakenteessa ja vesi voi kulkeutua pääasiassa sorptiomateriaalista tehdyn suotimen yli/ohi ilman kontaktia materiaaliin

Johtopäätökset t (2/2) Tutkituista sorptiomateriaaleista kaikki pidättivät hyvin fosforia ravistelukokeissa, lisätutkimukset kuitenkin tarpeen pitkäaikaisen pidättymisen selvittämiseksi esim. kolonnikokein ja kenttäolosuhteissa osasta huuhtoutui metalleja erityisesti alussa osalla veden ph muuttui voimakkaasti alussa, mutta tasaantui myöhemmin Phoslock sopii levittäväksi pinnoille (esim. turpeen päälle), muut materiaalit mahdollisesti myös pato/suodinrakenteisiin Sorptiomateriaalit kosteikolla: kenttäkoe Vapo Oy:n Äijönnevalla testataan maasto-olosuhteissa sorptiomateriaalien käyttöä (asennus elo-syyskuussa) TuKos-projektin laboratoriotulosten perusteella testattavaksi ehdotettu teräskuona 10-20 mm sorptiosuotimina ojissa (10-80 mm) teräskuona 3-10 mm levitettynä yhden reikäputken ympärille (7-15 mm) Phoslock levitettynä laajalti yhdelle sarkaojavälille reikäputken ympärille Kosteikolla seurataan tehostetusti vedenlaatua, sähkönjohtavuutta ja ph:ta Seuranta ja tulosten analysointi VAPO Oy:n rahoittamassa SulKa-hankkeessa

Kiitos!