Poistokalastushanke: Kokemuksia pilo5sta + järjestelmä ja rahoitus jatkossa KEHRÄ- projek5n 5edotus- ja koulutusristeily Viking Amorella 9.2.2011 Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1
Vedenlaatu Ekologinen luokitus Vedenlaatu Ekologinen luokitus Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono
Kuva: Klaus Berglund 3
Ravinteita sitoutuu kalaan Fosfori 0,8 % Typpi 2,8 % Fosfori 0,7 % Typpi 2,7 % 4
Poistokalastuksen vaikutus 5 000 tn särkikalaa = 40 tn P HELCOM: Suomen poiste?ava 150 tn P/v 5
PaikallisesH hyvinkin merki?ävää Kalastuksella voidaan poistaa Mynälahteen jokien kau?a tulevasta fosforista 70 % Taivassalo P 5,6 tn 6
Poistokalastus kustannustehokasta Maatalous: Yhdyskunnat: 50 000 /tn P Lähteet: Helcom 2009, Syke 2003 150 000 /tn P HELCOMIN SUOSITUS 1000 7
Poistokalastuksen hyödyt: win- win- win Ravinteiden poisto Amma^kalastuksen elvy_äminen Ko5maisen kalan saatavuuden paraneminen Poistokalastus Virkistyskäytön edistäminen Kalakantojen tervehdy_äminen Uusi luonnonvara hyötykäy_öön 8
Poistokalastus ympäristötoimeksi Vesiviljelyn kansallinen kehi?ämisstrategia = ValHoneuvoston periaatepäätös (Kesäkuu 2009) ValHoneuvoston Itämeriselonteko (Kesäkuu 2009) Pääministerin sitoumus (BSAG) (Helmikuu 2010) AmmaWkalastuksen kansallinen kehi?ämisstrategia (Helmikuu 2010) PiloWhanke maatalousrahastosta (HuhHkuu 2010) Eduskunnan rahoituspäätös poistokalastukselle (Joulukuu 2010) 9
Pilo^hanke 2010-2011 Yleistavoite: Tietoa kestävälle laajami?aiselle ravinteiden poistokalastukselle rannikolla (ja sisävesillä) Pilo5n tavoite: Selvi?ää särkikalojen laajami?aisen kaupallisen hyödyntämisen mahdollisuuksia Pilotoidaan kaksi poten5aalista hyödyntämislinjaa: 1: Saaristomerestä elintarvike?a ja rehua 2: Suomenlahdesta bioenergiaa 10
Elintarvike ja rehu Länsi-Rannikon Kala Oy (lahnamassa) Kalaset Oy (särkimassa) Naantalin Ruokamestarit Oy K A L A S T U S Särkikalasaalis L A J I T T E L U Isot lahnat ja särjet Muut särkikalat Massaus P A K A S T U S Kalapihvit Vienti Muut särki kalat VK, SK RE- HU- KES- KUK- SET Pohjoisen Saaristomeren kalastajat Länsi-Rannikon Kala Oy Kalarannan Vihannes Oy
Bioenergia Aura-Mare Oy / Biota Tech Oy K A L A S T U S Särkikalasaalis H A P O T U S Hapotettu särkikalamassa B I O Ö L J Y Biodiesel Jäännösmassa B I O K A A S U Mädätysjäännös M A A N P A R A N N E Suomenlahden kalastajat Sybimar Oy:n hapotusyksikkö Inkoossa Sybimar Oy Uusikaupunki BIOvakka Suomi Oy Vehmaa
Mitä halutaan 5etää? 1. Miten paljon kalaa on ja paljonko saadaan pyyde?yä? 2. Miten vastaano?o, säilöntä ja logishikka saadaan toimimaan? 3. Voiko syntyä liiketoimintaa? 4. Mitä asioita jatkossa tulee kehi?ää?
Paljonko kalaa on? Biomassa-arviointi: Viisto- ja Didsonkaikuluotaukset keväällä ja syksyllä
Paljonko kalaa pyyde_ävissä? VajaasH hyödynnetyn kalan vastaano?omäärät yhteistyöyrityksissä 120 + 40 tn Pohjoinen Saaristomeri: Sivusaaliin talteenotto Pikkalanlahti: Kohdistettu pyynti 70 tn 28.10.2010
Alustavia johtopäätöksiä Jos kalastaja saa raaka- aineesta 40 snt/kg (sis. alv): 1. Sivusaaliita saadaan keräilyn avulla talteen Saaristomereltä 2. Kohdistetulla pyynnillä voi saada hyvin suuria saaliita 3. Investoinnit eivät käynnisty ilman varmuu?a jatkosta 4. Ylimääräisestä käsi?elystä pitää maksaa enemmän (esim. särki verestyksen kanssa vähintään 60 snt/kg) 5. Ostajan mohvaaho (kanna?avuus) tärkeä 6. Silakkarysän sivusaaliin hyödyntämisessä ongelmia 16
Silakkarysät Mynämäki Silakkarysäpyynnin poten5aali: Vehmaa Masku - Saalis n. 5 000 tn v. 2010 - Särkikalaa 1-5 %: 50-200 tn - Sivusaaliin määrä lisääntymässä Iniö Jari Setälä 17 18.
Alustavia tuloksia keräilyn, laji_elun ja jatkokäsi_elyn kanna_avuudesta Jos ostaja saa raaka- aineen: Kalan keräily, laji?elu ja jatkokäsi?ely Saaristomerellä kanna?aa, jos vajaash hyödynne?y kala kerätään muun kalan yhteydessä ja merki?ävä osa vajaash hyödynnetyn kalan saaliista menee vienhin 19
Alustavia tuloksia Jos ostaja saa raaka- aineen: Kalalle on vienh- ja rehumarkkinoita (>700 gr) Särkeä vientiin (>15 cm) Rehukalan Kuva: pakastus Mika Remes 20
Entäs ko5maan elintarvikemarkkinat? KalapihviprojekH Aikaisemmat hankkeet: - Eineksillä parhaat edellytykset - Hyvä maku, mu?a MITEN LUODAAN KYSYNTÄÄ? Miten pihvit pitäisi markkinoida? Karvinen 2003, 2005: - Erityistuote vähi?äismarkkinoille 21
Kolme erikoistuote_a vk- markkinoille Rapukalapihvi Omenalahnapihvi Särkipihvi Naantalin Ruokamestarit Oy 22
4 markkinoin5teemaa 10.11. 17.11. 9.11. 16.11. 23
Maistatukset CM: Länsi-Keskus Ravattula 18.11.2010
Kulu_ajien spontaanit reak5ot talteen 25
Mikä menekki ja säilyykö myyn55skissä? Tietoa kestäviin valintoihin 26
Ketkä kieltäytyivät maistamasta: Asiakkaiden ennakkoasenteet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Maistoi Ei maistanut 20 % 10 % 0 % Nainen Mies Nainen mies Nainen Mies Nainen Mies Uutuuspihvi Ympäristökala Lähikala Särki ja lahna
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Maistaneiden mieltymys makuun Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Yllättyi Piti Ei pitänyt Uutuus Ympäristö Lähikala Lahna Särki
Asiakkaiden suosikkipihvit 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Uutuus Ympäristö Lähikala Lahna Särki Omena- lahna Rapukala Särki
Myynnit 30 Kg 25 20 15 10 Viikko 45 viikko 46 5 0 Omena- lahna Särki Rapukala
Vähi_äishinta (15-20 /kg) Korkea hinta edellyttää aktiivista markkinointia! Tietoa kestäviin valintoihin 31
TEHTÄVÄ SUOMELLA Miten Suomi ratkaisee maailman viheliäisimpiä ongelmia? Consider it solved Maabrändiraportti 25.11.2010 TEHTÄVÄ RAVINTOLOILLE JA ELINTARVIKETEOLLISUUDELLE: Särkikaloista Gourmetherkkuja Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta 21.1.2011: Vähän hyödynnettyjen kalojen käyttöä ihmisravinnoksi tehostettava! Tarvitaan ruokakulttuurin muutosta sekä oikeaa tuotteistamista ja markkinointia, jotta mielikuvia voidaan muuttaa.
Kalan vastaano_omahdollisuuksien parantaminen kalan hapotuksella Alueilla, joissa 1) Vastaano?o- ja/tai pakastuskapasiteewa ei ole 2) Kalaa keräileviä tukkuja ei ole 3) Kalan kertasaaliit liian vähäiset, jo?a kuljetus kanna?aisi 4) Kala ei laadultaan kelpaa ihmisravinnoksi tai rehuksi (esim. hoitokalastus) Kalaa voidaan säilöä hapolla 33
Kalan hapotusyksikön testaus Kuva: Sybimar Oy
Hapotusyksikön asennus Kuvat: Klaus Berglund
Kuvat: Klaus Berglund
Kuvat: Klaus Eeva Berglund
Hapotusyksikkö sisältä Kuvat: Klaus Berglund
Saadut kokemukset Yksikkö toimii parannusten jälkeen tehokkaash
Parannukset: 1) Murskain vaihdettiin 2) Sekoitin lisättiin varastokonttiin
Sybimar Oy, Uusikaupunki Jatkohyödyntäminen Biodiesel Kuvat: Esko Pettay
Aura-Mare Oy, Turku Kuvat: Esko Pettay
Biovakka Finland Oy, Vehmaa Kuva: Petteri Kitti Sähköä Ravinteita pelloille Kuva: Roni Lehti
Biodiesel Biokaasutus Alustavia arvioita hapotetun kalan jatkohyödyntämisestä - Ei kanna?avaa - bioöljyn saanto noin 5 % - Ei (vielä) kanna?avaa - porwmaksut nykyisin 50-80 /tn - tuotetun sähkön osuus alhainen (tariffi ei ehkä ratkaiseva) - kalan katalyywvaikutus tuo lisäarvoa kalalle - bioravinne ei ole vielä business Turkiseläinten rehu - TodennäköisesH kanna?ava
Lisäarvotuo_eet? 45
Tiivistäen 1. Kalastus on kustannustehokas tapa poistaa ravinteita 2. Särkikalaa on rannikolla paljon 3. PyynH kiinnostaa ammawkalastajia 4. Talteeno?o onnistuu 5. Saaliille löytyy markkinoita Kuva: Guy Svanbäck 46
Poistokalastusjärjestelmästä alustavas5 - - - - - - - Eduskunta: 1 Milj. Suomenlahdelle ja Saaristomerelle ja 400 000 sisävesille + MMM: 200 000 PohjanlahH Ministeriö suunni?elee järjestelmän sisältöä Ilmoitus EU- komissiolle AmmaWkalastajat tekevät ympäristönhoitosopimuksen osallistumisesta - - - Ympäristöpalkkio kalastajalle Saalistavoite, särkikalasaalis mentävä hyötykäy?öön Velvoite ilmoi?aa saaliita ja havainnoida veden laadun muutoksia Kannustaa kohdiste?uun pyynhin ja elintarvikekäy?öä Tuetaan logishikan järjestämistä Tavoite käynnistää keväällä 47
Meri 1600-3200 tn Sisävesi 500-1500 tn Yhteensä 2100-4700 tn 1 M = 2 500 tn 0,4 M = 1 000 tn 0,2 M = 500 tn H 200 500 tn 100 200 tn 200 500 tn P P P P H P 100 200 tn P P 200 tn H P 500 1000 tn 100 tn H H 100 tn H 100 tn H H 1 000 1 800 tn P = Pakastuskapasitee^a H = Hapotuksen tarve
Kiitos! Jari Setälä 13.10.2010 49
RKTL ja särkikalojen hyödyntäminen Vajaakäy?öisen järvikalan jalostuksen ongelmat ja kehi?äminen. 1997. Kalatutkimuksia 131. - Yhteenveto ennen 1995 toteutetuista kehi?ämishankkeista - Jalostajien haasta?elu Esiselvitys vajaash hyödynnetyn kalan kaupallisista käy?ömahdollisuuksista. Hanke 2009-2010. - Yhteenveto vuoden 1995 jälkeen toteutetuista hankkeista - Ýrityshaasta?elut - Kokeellista bioenergiaan lii?yvää selvitystä Raaka- aineen saatavuus: - Särkikalojen biomassan arvioinh 50