HELIA TIKO 4.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O. Virkki. Tieto tietojärjestelmässä



Samankaltaiset tiedostot
Haaga-Helia HeTi-09 1 (20) Outi Virkki, Tiina Mikkola ICT05 Tiedonhallinta ja tietokannat Johdanto

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

QL Excellence -käsikirja

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Tietokannan suunnittelu

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus

Haaga-Helia / TIKO-05 1 (12) Tietokannan suunnittelu ja Toteutus Outi Virkki

UNA PoC-yhteenveto Atostek Sami Konttinen

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet

GroupDesk Toiminnallinen määrittely

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen Tietovuokaaviot Harri Laine 1

Uudelleenkäytön jako kahteen

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

M U U TO S TA L A A D U N E H D O I L L A W W W. A R T E R. F I

Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää?

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Basware Supplier Portal

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct ! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Parametronnin perusteet

pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille Pandia Oy Sinikalliontie Espoo

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Integrated Management System. Ossi Ritola

HELIA 1 (13) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Luku 6 Projektisuunnitteluvaihe

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Tietokiri on alkanut tule mukaan!

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Digitaalisen kehittämisen kärkihankkeet. Petri Pekkala, Tuomas Otala

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Ohjelmistotekniikan menetelmät Luokkamallit ohjelmiston mallintamisessa Harri Laine 1

Henkilöstöhallinto haltuun

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

UNA PoC-yhteenveto DIGIA Ari-Pekka Paananen

Web-seminaari

Lomalista-sovelluksen määrittely

Luokka- ja oliokaaviot

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet

Tuotanto- ja palveluverkostot

Tietovaraston ja SuperTietovaraston kehittäminen ja hyödyntäminen. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola ja suunnittelija Mikko Jänis

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.

Future Smart City. Tulevaisuuden kunta ekosysteemin ja alustatalouden keskiössä. Juha Ruokari. Huhtikuu 2018

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS Marko Varpunen

Laatu tietojärjestelmähankkeissa. Tietohallinnon kokemuksia Juha-Pekka Leskinen Atk-päällikkö Eduskunnan kanslia

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Yhteinen opintohallinnon järjestelmä

SALPAUS-DW. Oppilastyöstä lisäarvoa tietovarastolle? CSC-tietovarastofoorumi , Espoo

HELIA TIKO ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suunnitteluvaihe prosessissa

ERP järjestelmät. Mitä, miksi ja kuinka? Parhaita käytäntöjä. Kevät 2017 Lauri Tapola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Tällä viikolla. Kotitehtävien läpikäynti Aloitetaan Pelifirman tietovaraston suunnittelu Jatketaan SQL-harjoituksia

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä erikoistumiskoulutus (30 op) OPINTOJAKSOKUVAUKSET. Kaikille yhteiset opinnot (yhteensä 10 op)

MILLAINEN ON HYVÄ STRATEGIA? Helsingin kaupunginvaltuuston seminaari Arto Hiltunen

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)

Health Intelligence - Parempaa informaatiota terveydenhuollon päätöksentekoon. Terveydenhuollon ATK päivät Sibelius Talo, Lahti

NÄYTÖT JA TYÖSSÄOPPIMINEN -pikaohje

Kiertotalouden kyvykkyysvaatimukset 1/2. Strateginen näkökulma ja kyvykkyyksien arviointimenetelmä

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Interfacing Product Data Management System

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

Ohjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1

Mittaaminen Riskienhallinnassa, Case Metso

Data Warehouse kuulumisia

Johdatus markkinointiin

ÄLYKÄS VESI Osahankkeiden esittely. Aloitusseminaari Pentti Janhunen

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus

Tieto Yrityksessä. Tämä moduli liittyy laajaan opintokokonaisuuteen Tieto ja tiedon varastointi (ICT03).

Organisaation tietojärjestelmät

Tapahtuipa Testaajalle...

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000

UML- mallinnus: Tilakaavio

Transkriptio:

HELIA TIKO 4.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O. Virkki Tieto tietojärjestelmässä 1

Sisällysluettelo Organisaatiot tarvitsevat tietojärjestelmiä Tietoresurssi Tietovarat Tiedolla oltava omistaja Tiedon tyyppi Tiedon rakenne Tietojärjestelmä Eri tyyppisiä tietojärjestelmiä Operatiivinen tj Analyyttinen tj Atk-järjestelmä Sovellusarkkitehtuuri Tietovarasto Ohjelmalogiikka Käyttöliittymä Tietojärjestelmän kehittäminen Tietojärjestelmän hankintavaihtoehdot Atk-järjestelmän rakentaminen Atk-järjestelmän kuvaaminen 2

Organisaatiot tarvitsevat tietojärjestelmiä Tuotteiden ja palveluiden laadun parantamiseen Työntekijöiden tuottavuuden parantamiseen Yrityksen strategian tukemiseen Mahdollisuuksien havaitsemiseen ja hyväksikäyttöön markkinoilla Globaalien haasteiden voittamiseen 3

Strategisilla tietojärjestelmillä saavutetaan kilpailuetua mm. muuttamalla kilpailun luonnetta uusilla tuotteilla tai palveluilla muuttamalla organisaation toimintatapoja tehostamalla liiketoimintaprosesseja luomalla lisäarvoa liiketoimintaprosesseihin korvaamalla ihmistyövoimaa 4

Tietoresurssi Kaikkia liiketoiminnassa tarvittavat tiedot ovat yrityksen arvokasta pääomaa, tietoresursseja Yritys, joka hallitsee ja pystyy hyödyntämään tietonsa, on edullisemmassa asemassa kuin kilpailijansa Tietoresurssit voidaan jakaa tilannekohtaisiin tietoihin ja säilytettäviin tietoihin eli tietovaroihin 5

Tilannekohtainen tieto Tilannekohtainen tieto muodostuu eisäilytettävistä teksteistä, eri muodossa olevista viesteistä, puheesta ja muusta ei-säilyvässä muodossa olevasta tiedosta Esim. puhelinkeskustelu, jossa sovitaan jostakin asiasta 6

Tietovarat Tietovaroille eli säilytettäville tiedoille on ominaista tietty säilytystapa Esim. atk-pohjainen tietokanta tai manuaalinen kortisto Tietovaroja päivitetään ja niillä on pysyväisluonteisia käyttötapoja Esim. postimyyntiliikkeen asiakastiedot tai tuotetiedot 7

Tiedolla oltava omistaja Tiedolla on oltava omistaja, joka vastaa tiedon oikeellisuudesta valtuusasioista eli siitä, kuka saa nähdä mitkäkin tiedot Tiedon omistaja on yrityksen liiketoiminnan puolella, ei koskaan IT-osastolla 8

Tietovarojen säilytys Tietovarat voidaan jakaa säilytystapansa perusteella a) tietokoneella hoidettaviin ja käytettäviin atk-tietovarastoihin (esim. tiedostot, tietokannat) ja esim. asiakastietokanta on atk-tietovarasto; se sisältää tietoja asiakkaista b) ihmisen tietojenkäsittelykeinoin käsiteltäviin käsitietovarastoihin (manuaalisiin tietovarastoihin) (esim. kortistot, lomakemapit, luettelot, listat) 9

Tiedon tyyppi Tietovarastot sisältävät erityyppistä tietoa ja useimpia tyyppejä voidaan säilyttää sekä atk-pohjaisissa että manuaalisissa tietovarastossa Tärkeimpiä tyyppejä ovat määrämuotoiset tietoalkiot yleensä asiakirjoina tallettuva teksti graafiset esitykset eli kuvat (esim. still-kuvat, animaatiot, elokuvat) äänenä tulostuvat äänitteet 10

Tiedon rakenne Rakenteinen data Perinteisissä usean käyttäjän tietojärjestelmissä Esim. laskun tiedot, tilitapahtuman tiedot, Tietovarastoratkaisuna esim. relaatiotietokanta Osittain rakenteinen data (semi-structured) Määrämuotoiset dokumentit Esim. manuaalit, sopimukset, Tietovarastoratkaisuna esim. SGML, XML, asiakirjanhallintajärjestelmät Rakenteeton data Ei toistuvaa rakennetta Esim. Sähköpostiviestit, kuvat, Tietovarastoratkaisuna ohjelma-spesifi tiedosto 11

Tietojärjestelmä Tiettyä toiminnan osaa palvelevaa tietojenkäsittelykokonaisuutta kutsutaan tietosysteemiksi eli tietojärjestelmäksi (Information System) Tietojärjestelmässä on aina mukana automatisoimaton osuus: ihmisten suorittama tietojenkäsittely Tietojärjestelmässä voi olla mukana atk-järjestelmiä (ei välttämättä aina) 12

Eri tyyppisiä tietojärjestelmiä 1. Tapahtumien käsittelyjärjestelmät (Transaction Processing Systems; TPS, OLTP) Palvelee operatiivista toimintaa (käytännön taso) Lyhyitä pistemäisiä tapahtumia paljon Päivityskäyttöä käyttöliittymän kautta paljon Tiedot elävät ja muuttuvat jatkuvasti Ajantasaisuus usein tärkeää Päivitysten tehokkuus tärkeää Tietojen toisto minimoitu Kuvaa nykytilaa harvemmin historiaa 13

2. Raportoinnin- ja analysoinnin tietojärjestelmät (OLAP; Online Analytical Processing) Johdon informaatiojärjestelmät (Management Information Systems; MIS) Päätöksenteon tukijärjestelmät (Decision Support Systems; DSS) o o o o o o Apuna seurannassa ja päätöksenteossa Vain lukukäyttöä: raportointia & analysointia Tiedonhaun nopeus tärkeää Suuria datamäääriä; myös historiatietoja Tietoja summattu ja toistettu Tiedot ladataan määräajoin operatiivisista kannoista (ei reaaliaikaisesti ajan tasalla) 14

Operatiivinen vrs. analyyttinen 15

3. Toimistoautomaatiojärjestelmät parantavat toimistotyöntekijöiden työn tuottavuutta esim. tekstinkäsittely, sähköposti, taulukkolaskenta, 4. Tietotyön tukijärjestelmät avustavat tietotyön tekijöitä uuden tiedon luomisessa ja integroimisessa Esim. CAD, CASE, taittojärjestelmät, Erityyppisiä tietojärjestelmiä voidaan myös integroida toisiinsa 16

Atk-järjestelmä Atk-järjestelmä muodostuu 1. ohjelmistosta (software) 2. tietovarastoista (datastore) 3. laitteistosta (hardware) Atk-systeemi on kokonaisuus, joka palvelee jotain toimintayksikön osaa esim. postimyynnin tilaussysteemi tai Helian Winha-systeemi 17

Sovellusarkkitehtuuri Sovelluksen 3-taso -arkkitehtuuri Datataso eli tietovarastotaso Ohjelmalogiikan taso Käyttöliittymätaso 18

Datataso Datataso kuvaa varastoitavat tiedot ja niiden väliset yhteydet loogisella tasolla Järjestelmän perusta on datatasossa ja sen toimivuudessa Se myös mallinnetaan usein ensin Tiedot voidaan kuvata esim. olioajattelun mukaisesti luokkakaaviossa Opiskelija opi_id opi_sukunimi opi_etunimi opi_katuosoite opi_postino opi_puhno 0..* 0..* Kurssi kurssi_id krs_nimi krs_laajuus krs_alku_pvm krs_loppu_pvm 0..* 0..* Opettaja ope_id ope_sukunimi ope_etunimi ope_huone ope_puh 19

Ohjelmalogiikka kuvaa nimensä mukaisesti palvelujen logiikan Ohjelmalogiikka Se kuvaa, miten tietoja käsitellään, jotta järjestelmä pystyy tuottamaan siltä vaaditut palvelut Opiskelija. ilmoittautuminen Eri käyttäjäryhmille tarjottavia palveluja voidaan mallintaa esim. UML:n mukaisina käyttötapauskaavioina (use case diagrams) Opettaja. hyväksyminen arviointi 20

Käyttöliittymätaso Käyttöliittymätaso kuvaa järjestelmän käyttöliittymän Kyse on siis siitä, miten käyttäjä näkee järjestelmän ja sinne talletetun tiedon 21

Tietojenkäsittelytoiminnan kehittäminen Lähtökohta: Tietojärjestelmät palvelevat liiketoimintaa Tietojärjestelmillä on strategista merkitystä organisaatioille 22

Tietojärjestelmien hankintavaihtoehdot Räätälöidään oma tietojärjestelmä Tehdään itse Teetetään ohjelmistotoimittajalla Ostetaan valmisohjelmisto (paketti), jota käytetään sellaisenaan sovitetaan, muutetaan Ostetaan palveluna 23

Atk-systeemin rakentaminen eli sen suunnittelu ja toteutus Atk-systeemin rakentamista voidaan verrata talon rakentamiseen Vaikka atk-systeemin rakentaminen ei olekaan samalla tavoin konkreettista, se vaatii aivan yhtä paljon suunnittelua ja suunnitelmien dokumentointia 24

Miten talo rakennetaan? Tehdään malli talosta eli joukko piirustuksia ja hankitaan piirustusten mukaiset rakennustarvikkeet Millaisia piirustuksia tarvitaan? Asemakaavapiirros Pohjapiirros Julkisivupiirroksia Rakennepiirroksia LVIS-piirroksia Talopiirustuksissa käytettävät merkit ovat vakiintuneita eli tietyt asiat kuvataan aina samalla tavalla 25

Miten atk-systeemi rakennetaan? Tehdään malli atk-systeemistä eli joukko kuvauksia sekä hankitaan tarvittavat tietojenkäsittelylaitteet ja -välineet Millaisia osia mallissa on? Atk-systeemi osana organisaation toimintaa o vastaa asemakaavaa talon rakentamisessa o organisaation näkökulma Atk-systeemin tietosisältö, toiminnot ja käyttöliittymä o vastaa kuvausta pohjasta ja julkisivusta talon rakentamisesta o käyttäjän näkökulma Atk-systeemin tekninen rakenne o vastaa rakenne- ja LVIS-kuvausta o tekninen näkökulma 26

Atk-systeemin kuvaaminen Atk-systeemin ja sen kehittämisvaiheitten kuvaamisen tavoitteena on antaa kokonaiskuva kehittämisen kohteesta tarjota mahdollisuus tarkistaa suunnitelmia olla lähtökohtana seuraavalle kehittämistehtävälle Kuvaamistarpeeseen vaikuttavat lait ja asetukset tehdyt sopimukset toimintayksikön toimintatavat ja toiminnan tavoitteet (esim. laatujärjestelmän käyttö) 27

Miksi kuvauksia tarvitaan? Kehittämistyön aikana kuvauksia tarvitaan asioiden ja päätösten muistiinmerkitsemiseksi ajatusten välittämiseen, viestintään ja tiedottamiseen ajatusten testaamiseen ja laadunvarmistukseen Koulutukseen Käyttöönoton jälkeen kuvauksia tarvitaan uusia käyttäjiä opastettaessa työskentelyn ohjeina kunnossapidossa edelleen kehittämisessä 28

Atk-systeemin kuvaamisen menetelmiä Atk-systeemin kuvaamiseen on monia erilaisia menetelmiä, joissa jokaisessa on oma merkistönsä kuvauksissa käytettäväksi Heliassa käytetään oliomallinnusta, jolloin merkinnät ovat UML:n (Unified Modeling Language) mukaisia: Opiskelija opi_id opi_sukunimi opi_etunimi opi_katuosoite opi_postino opi_puhno 0..* 0..* Kurssi kurssi_id krs_nimi krs_laajuus krs_alku_pvm krs_loppu_pvm 0..* 0..* Opettaja ope_id ope_sukunimi ope_etunimi ope_huone ope_puh 29

Kuvausten laatiminen Tarkoituksena on, että kuvaukset syntyvät työvaiheiden ohessa Dokumentoinnin ei ole tarkoitus olla jälkikäteen tehtävä erillinen työvaihe (historiankirjoitusta) Kuvaukset ovat osa tietojärjestelmien rakentamisessa välttämätöntä systemaattista työskentelytapaa 30

Hyvän dokumentaation ominaisuudet Täydellisyys mukana on kaikki tarvittavat asiat mutta vain ne Tarkkuus dokumentti ei jätä tulkinnan varaa Virheettömyys, johon pyritään iteroiden dokumentteja muuttamalla ja täydentämällä Ymmärrettävyys - eri osapuolilla on sama tulkinta sisällöstä Testattavuus - voidaan testata, vastaako toteutettu systeemi määrityksiään Jäljitettävyys - edellisten tulosten käytettävyys seuraavan vaiheen tarpeisiin 31