PALUKSEN MAKU Esiselvitys vanhan maaainesottoalueen maisemoinnista ja käyttömuotojen yhteensovittamisesta Hankealueen sijainti
Hankkeen taustat Ennen maa-aineslakia ei ottotoiminnalta vaadittu maisemointia tai alueen jälkihoitoa. Suomessa on tuhansia vanhoja maa-aineksen ottoalueita, joiden kunnostamiseen kenelläkään ei ole velvollisuutta. n läpi kulkevalla (Kokemäki Pori) harjumuodostelmalla on ollut koko matkallaan intensiivistä maa-ainestenottoa. Harjumuodostelmalla on useita vedenottamoita. Hoitamattomat ja jyrkkiä rintauksia sillään pitävät kuopat rumentavat maisemaa, ovat turvattomia ja aiheuttavat riskin pohjavedelle. Hankkeen taustat Alueen kunnostaminen on kirjattu Paluksen kyläsuunnitelmaan vuonna 2004. Vanhaa soranottoaluetta pidetään kylän häpeäpilkkuna ja kuoppia haavoina maisemakuvassa. Kuoppien paikalla sijaitsi ennen 19 metriä korkea harju, jonka päällä oli mm. kansakoulu. Satakunnassa toteutettiin 2006 2007 SEMOPOSU-hanke, jonka yhteydessä suoritettiin SOKKA-kartoitus. Kartoituksen mukaan Paluksen sorakuopat arvioitiin jälkihoitoluokkaan 4. ja kunnostustarveluokkaan 1. Hankkeessa etsittiin pilottikohdetta vanhojen ottoalueiden kunnostamiseksi. Palus ilmoittautui mukaan ja sille laadittiin alustava hankesuunnitelma ja kustannusarvio. Alueelle on laadittu ensimmäiset kunnostussuunnitelmat jo ottotoiminnan aikana, mutta niitä ei koskaan pantu täytäntöön.
Hankkeen taustat Alueelle on tullut voimaan vuonna 2009 ranta-asemakaava, jossa lähes koko hankealue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Paluksen alueella yhdistyvät erilaiset ongelmat: Alue sijaitsee maisemallisesti merkittävällä alueella Palusjärven rannalla, jossa on myös kaupungin uimaranta. Alueella on pohjavedenottamo ja maa-ainestenotto on ulotettu pohjaveden pinnan alapuolelle. Aluetta ei ole jälkihoidettu ja luiskaukset ovat paikoin todella jyrkkiä. Puuston muodostuminen alueelle on ollut hidasta. Aluetta käytetään luvatta moottoriajoneuvoilla ajamiseen ja se on paikoin roskaantunut. Läheinen Harjulantie aiheuttaa myös liikenneonnettomuusriskin Hankealue
Hankealue Sijaitsee Palusjärven ja Harjulantien (maantie 2550) välissä. Alueen kokonaispinta-ala on noin 36 ha, josta vanhat sorakuopat käsittävät noin 23 ha alueen. Hankealueen pituus 1,8 km ja maksimi leveys 300 m. I luokan pohjavesialue: Paluksen Vesiosuuskunnan vedenottamo Kalliopohjavettä 140 taloutta, 215 henkilöä Esiintymän antoisuus noin 450 m 3 Talvisin 35-39 m 2 ja kesäisin noin 50 m 3 Las Palus uimaranta: Rakennettu v. 2005 Alueella grilli, uimaranta, ekowc, tapahtumakatos, venelaituri ja veneenlaskupaikka sekä erillisenä alueena koirien uittoranta Maa-aineksenotto 60-80-luvuilla Hankealue ottotoiminnan aikana 1970-80-luvulla Kuva: Satakunnan seutukaavaliitto 1990
Paluksen MAKU Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Leader-rahoitus Rahoituksessa mukana Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, Karhuseutu ry, n kaupunki ja Paluksen Vesiosuuskunta Esiselvitysvaiheen budjetti 39 000 (tuki 50%) Hanketta hallinnoi n kaupunki Tavoitteena maiseman parantaminen ja pohjaveden suojelu sekä alueen viihtyisyyden ja turvallisuuden lisääminen Hankeen 1. vaiheessa Toteutettiin hankesuunnitelmassa määritellyt tutkimukset Maisemointi- ja jälkihoitosuunnitelman laatiminen Lupaprosessin käynnistäminen Maisematyölupa Toimenpidelupa ulkoilureitille ja sen rakenteille Hankkeen 2.vaiheeseen osallistuvien maanomistajien selvittäminen Naapurien kuuleminen Toisen vaiheen valmistelu Yhteistyökumppanien etsiminen Alustavan kustannusarvion laatiminen Rahoituksen miettiminen Toimintatapojen suunnittelu
Suunnittelun lähtökohdat Pohjaveden suojelu Hankealueen ongelmat Osallistuva suunnittelu eli kyläläisten ja maanomistajien toiveiden ja mielipiteiden huomioiminen suunnittelussa Hankealueen ongelmia Rajakannakset, jyrkät rinteet
...Ongelmia......Ongelmia... Kulunut maapohja, suojaavan kasvillisuuden puuttuminen
...Ongelmia... Kivet ja lohkareet...ongelmia... Moottoriajoneuvoilla ajelu
...Ongelmia... Auton romut, roskaaminen Muut...Ongelmia... Pohjavesilammikoissa uiminen ja koirien uitto Paikoin hyvin tiheä ja risukkoinen puusto
Maanomistajien ja kyläläisten, toiveet Mitä tulee huomioida suunnittelussa Maanomistajat Ympäristönsuojelu Luonnonmukaisuuden/al kuperäisten luontoarvojen säilyttäminen Tiet, huviajelu alueella Kustannukset Kunnostuksen vaikutus pohjaveteen Mitä kasveja/puita alueelle tulee Jne. Ideat Caravan-alue, mökkialue Luontopolku Säilyisi jokamiehen käyttöalueena, mutta ei olisi ihan kaikkien saavutettavissa Ei muuttuisi paljon nykyisestä Raivausta pusikoissa/reittiraivausta Havupuuvaltainen puusto Puistomainen ulkoilualue Tehdyt selvitykset ja tutkimukset Määritetty hankesuunnitelmassa Maisemainventointi Luontoselvitys Kasvillisuus- ja lintuselvitys Täydennys v. 2010 Maastotutkimukset Hydrogeologisten olosuhteiden ja harjun rakenteen selvittäminen Muut Pohjavesilammikoid en syvyydet Vanhat valokuvat Alueen historia Pohjaveden pintojen korkeudet pvputkista
Tutkimusten tulokset Maastotutkimukset: Ei selkeää pohjaveden virtaussuuntaa Maaperä hiekkaa, soraa ja lohkareita Kasvillisuusselvitys: Joutomaita, rantametsiä ja pohjavesilammikoita Yksi säilytettävä alue Ei muita maankäyttöä rajoittavia tekijöitä Maisemainventointi: Ei maankäyttöä rajoittavia tekijöitä Rakennushistoriallisesti arvokas vanha muuntaja Muutama mahdollisesti kedoksi kunnostettavissa oleva alue Pohjavesilammikot Hankealueella on 13 kpl pohjavesilammikkoa Pinta-alat 0,05 2,1 hehtaaria Lammikoiden yhteispinta-ala noin 9 hehtaaria ¼ koko hankealueesta Lammikot ovat syviä Mitattu maksimi syvyys 8 metriä Osa lammikoista on hyvin karuja, osa taas lähes umpeen kasvaneita Lammikoissa on kaloja ja rapuja Niitä käytetään uimiseen, kalastukseen ja koirien uittamiseen Suurin osa lammikoista on yksityisten omistuksessa
Suunnitelma Kunnostustyöt kohdistuvat maa-alueille alueen puustoa harvennetaan/poistetaan tarpeen mukaan maansiirtotyöt: kuoppien ja kasojen tasoittaminen, luiskien ja rinteiden loiventaminen jne. alueen kasvillisuuden lisääminen Pohjavesilammikot jätetään ennalleen Alueen roskaisuutta pyritään vähentämään Alueelle kuulumaton käyttö pyritään estämään uinti ja koirien uitto pohjavesilammikoissa moottoriajoneuvoilla ajo muualla kuin ajoteillä roskaaminen Hankealueelle rakennetaan ulkoilureitti, jonka varrelle sijoitetaan nuotiopaikka penkkeineen Alueen monimuotoisuuden lisääminen Toiminta hankkeessa Hankeryhmä ELY-keskus, n kaupunki, Satakuntaliitto, Turun yliopisto/kulttuuri- ja maisematutkimuksenlaitos, WinNova, Paluksen Kyläyhdistys, Kylä n Kylät ry, Paluksen Vesiosuuskunta Kokoontui 3 kertaa Tiedotus Maanomistajat ja rajanaapurit Mediatiedotteet Kylätiedotteet, sähköpostit Kyläillat Budjetti Riittävä Tutkimukset ja selvitykset osoittautuivat huomattavasti kalliimmiksi kuin kustannusarviossa oli huomioitu Talkoot Kyläläiset osallistuivat odotettua huonommin Hankkeen eteneminen Hankepäällikkö 1.7.2009-28.2.2010 Lintuselvitys ja kasvillisuusselvityksen täydentäminen kevät/kesä 2010 Raportin painatus syksy 2010
Hankkeen toinen- eli toteutusvaihe Kokonaan erillinen hanke Toteutuminen epävarmaa Rahoitus haetaan myöhemmin 1. vaiheessa laadittuja suunnitelmia noudatetaan ohjeellisena kunnostettavasta kohteesta ja olosuhteista riippuen Maaperän tilan selvittäminen Pohjaveden tilan selvittäminen ja seuraaminen KIITOS Esityksen kuvat: Irina Leppäkorpi, Reijo Pitkäranta Sito Oy ja Santtu Ahlman Ahlman Suunnittelu & konsultointi.