YMPÄRIS TÖTIEDOT 2003 www.finnair.fi/konserni
LENTOLIIKENNE YMPÄRIS TÖASIOISSA MAINETTAAN PAREMPI Lentoliikenne on muodostunut tärkeäksi jokapäiväiseksi toiminnaksi yhteiskunnassamme, ja se on kasvava toimiala. Lentoliikenteen ja ympäristön välinen vuorovaikutus on tässä kehityksessä olennaisessa asemassa. Keskeiset ratkaisut tehdään pitkän tähtäyksen näkökulmasta. Kasvihuonekaasupäästöt, lentoasemien lähistön ilmanlaatu ja lentomelu ovat haasteista suurimmat, kun Finnair uudistaa toimintaansa kestävän kehityksen hengessä. Vastuuntuntoinen toiminta ympäristöasioissa perustuu Finnairin arvoihin. Otamme ympäristönäkökohdat huomioon kaikessa päätöksenteossa. Keräämme ja arvioimme järjestelmällisesti tietoa tuottamiemme palvelujen ympäristövaikutuksista. Näin saadun tiedon avulla sitoudumme jatkuvaan työhön ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja ympäristönsuojelun tason parantamiseksi. Toimintaympäristönä koko maailma Finnair haluaa olla Euroopan johtavia lentoyhtiöitä ympäristöasioissa. Luonteva tausta tälle pyrkimykselle ovat moottoripäästöjen ja melun kannalta onnistuneet laivastoratkaisut ja paikalliset, varsin tiukat, ympäristövaatimukset. Myös pohjoisen herkkä luonto on meille merkittävä ympäristönäkökohta. Noudatamme kaikessa toiminnassamme voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä ja kansainvälisen siviili-ilmailuorganisaation, ICAO:n, ympäristönsuojelullisia periaatteita. Olemme myös sitoutuneet kansainvälisen lentoyhtiöjärjestön IATA:n jäsenenä vähentämään toiminnastamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia taloudellisesti järkevällä tavalla lentoturvallisuutta vaarantamatta. parantanut lentoliikenteen ympäristökilpailukykyä. Esimerkiksi täydellä Airbus 321 -koneella voidaan lentää Helsingistä Keski- Eurooppaan siten, että polttoaineen kulutus matkustajaa kohti on alle kolme ja puoli litraa sadalla kilometrillä! Pidämme kestävänä periaatteena eri liikennemuotojen yhteensopivuuden kehittämistä ja liikenneverkon suunnittelua siten, että liikennemuodosta toiseen siirtyminen käy helposti. Raideyhteyden rakentaminen Helsinki-Vantaan lentoasemalle on toivottava kehitystavoite. Tehokkaampaa lajittelua ja kierrätystä Matkustamopalvelun ja catering-toiminnan osalta Finnair on kehittänyt jätteiden lajittelua ja kierrätystä. Juomapikareiden kierrätysmateriaalista voidaan ottaa talteen kartonki. Finnair Cateringin ISO 14001 järjestelmä luo edellytykset tehokkaalle ohjaukselle matkustamomuonitukseen liittyvissä ympäristökysymyksissä. Tavoitteena on lajittelemattoman jätteen määrän jatkuva vähentäminen. Meluhaitat pienemmiksi Haluamme olla hyvä naapuri Helsinki-Vantaan lentoaseman lähistön asukkaille. Kolmannen kiitotien käyttöönotto vuoden 2002 lopussa vähensi monen lähiympäristössä asuvan meluhaittaa. Erityisen suuri muutos parempaan tapahtui kesällä 2003, jolloin Finnair lopetti lentämisen laivastonsa meluisimmilla DC-9 -koneilla. Finnair Tekniikka uusii ympäristölupansa vuoden 2004 aikana. Keskeisiä tavoitteita ovat liuotin- ja raskasmetallipäästöjen vähentäminen. Kilpailukyky mitataan myös ympäristövaikutuksilla Yksittäisen matkan liikennemuodon valinnassa Finnair haluaa olla kilpailukykyinen silloin, kun matkan tekeminen lentäen on tarkoituksenmukaista. Kilpailukyky muodostuu silloin myös ympäristötekijöistä. Lentoliikenne on ympäristönäkökohdiltaan mainettaan parempi ja uusien teknologioiden käyttöönotto on Jarmo Vilenius Teknillinen johtaja Ympäristöasioista vastaava johtaja Finnair Oyj 2
FINNAIRIN LAIVASTON MELUARVOT Meluntorjunnan perustana tasapainoinen kehitys Suomessa Ilmailulaitos on vastuussa lentoasemien melunhallinnasta. Finnair kantaa vastuunsa melun vaikutusten vähentämiseksi uudistamalla laivastoaan ja optimoimalla lentoonlähtöjä ja lähestymisiä melunäkökulmasta. Tavoitteena on, että melulle altistuisi mahdollisimman vähän ihmisiä. Keskeinen keino tavoitteen saavuttamiseksi on lentoasemien lähialueiden kaavoittaminen siten, ettei nousu- ja laskureittien alueella olisi paljon asutusta. Lentokoneiden melusertifiointivaatimukset määrittelee kansainvälinen siviili-ilmailuorganisaatio ICAO. Melumittauspisteet ovat lentoonlähtölinjan ja lähestymislinjan alapuolella sekä kiitoradan sivussa tarkkaan määrätyissä kohdissa. Kunkin mittauspisteen melurajat määräytyvät lentokoneen maksimilentoonlähtöpainon perusteella. Koneen tyyppi Moottorityyppi Melukategoria Lentoonlähtömelu/ Sivulinjamelu/ Lähestymismelu/ ICAO:n meluraja ICAO:n meluraja ICAO:n meluraja MD-11 GE CF6-80C2D1F luku 3 94,7 / 102,3 96,2/101,8 104,1 / 105,0 B757-200 P&W 2040 luku 3 87,3 / 93,7 94,4 / 98,2 98,1 / 101,8 B757-200 P&W 2040 luku 3 89,7 / 94,1 94,2 / 98,4 98,1 / 102,0 A319-112 CFM56-5B6/2P luku 3 83,4 / 90,9 93,0 / 96,4 94,7 / 100,2 A320-214 CFM56-5B4/2P luku 3 83,6 / 91,3 94,1 / 96,7 96,0 / 100,4 A320-214 CFM56-5B4/2P luku 3 84,9 / 91,6 93,9 / 96,9 96,0 / 100,6 A321-211 CFM56-5B3/2P luku 3 86,4 / 92,2 97,9 / 97,2 97,0 / 100,9 A321-211 CFM56-5B3/2P luku 3 88,3 / 92,6 97,6 / 97,5 97,0 / 101,1 MD-82 P&W JT8D-219 luku 3 87,7 / 90,8 97,2 / 96,3 92,9 / 100,1 MD-82 P&W JT8D-219 luku 3 88,6 / 91,0 97,1 / 96,5 92,9 / 100,2 MD-82/83 P&W JT8D-219 luku 3 90,8 / 91,4 97,2 / 96,7 93,7 / 100,5 ATR 72 P&W124B luku 3 86,5 / 89,0 84,7 / 94,0 94,1 / 98,0 Taulukko 1. Finnairin lentokoneet, moottorityypit, melusertifiointiluokat, melusertifiointiarvot ja ICAO:n melurajat eri mittauspisteissä yksiköissä EPNdB *. Saman konetyypin toisistaan poikkeavat meluarvot johtuvat eri lentoonlähtöpainoista. *) EPN db = Havaittu vaikuttava melu. 3
LENTOLIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄS TÖT ILMAKEHÄÄN Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Lentokoneiden moottoripäästöistä raportoidaan typpioksidit, palamattomat hiilivedyt, hiilimonoksidi ja hiilidioksidi. Myös polttoaineen kulutus, operaatioiden lukumäärä sekä suorite henkilökilometreinä ja tonnikilometreinä raportoidaan. Tonnikilometreissä on mukana matkustajien, matkatavaroiden ja rahdin massa sekä kuljetettu matka. Taulukon tunnuslukua 133 grammaa hiilidioksidia kuljetettua henkilökilometriä kohti voidaan pitää erinomaisena. Operaatioiden Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen Lentoaika lukumäärä hiilivedyt kulutus tonnia tonnia tonnia tonnia tonnia tuntia 2001 109 000 7 270 550 2 730 1 760 000 564 000 184 000 2002 99 000 6 950 510 3 070 1 690 000 540 000 175 000 2003 94 000 7 100 510 3 620 1 710 000 547 000 176 000 Muutos 02/03-5,4 % 2,1 % 1,3 % 17,8 % 1,3 % 1,3 % 0,6 % Taulukko 2. Lentojen lukumäärä, moottoripäästöt ilmakehään, polttoaineen kulutus ja kokonaislentoaika vuosina 2001, 2002 ja 2003. Lisäksi on ilmoitettu vuoden 2003 tunnuslukujen suhteellinen muutos edellisestä vuodesta. Miljoonaa Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen henkilö- hiilivedyt kulutus kilometriä g/hkm g/hkm g/hkm g/hkm g/hkm 2001 13 000 0,56 0,042 0,21 136 44 2002 11 500 0,61 0,044 0,27 147 47 2003 12 900 0,55 0,040 0,28 133 43 Muutos 02/03 12,3 % -9,1 % -9,9 % 4,9 % -9,9 % -9,9 % Miljoonaa Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen tonni- hiilivedyt kulutus kilometriä g/tkm g/tkm g/tkm g/tkm g/tkm 2001 1 460 5,4 0,41 2,0 1 310 417 2002 1 410 5,0 0,36 2,2 1 200 383 2003 1 420 5,0 0,36 2,5 1 200 384 Muutos 02/03 1,0 % 1,1 % 0,2 % 16,6 % 0,2 % 0,2 % Taulukko 3. Lentoliikenteen aiheuttamat päästöt suhteutettuna maksettuihin henkilökilometreihin (hkm) ja maksettuihin tonnikilometreihin (tkm). Airbus 320 -koneperheen koneiden käyttöönotto on laskenut hiilidioksidi- ja typpioksidipäästöjä henkilökilometriä kohti. Toisaalta moottorityyppi nostaa hiilimonoksidipäästöjä, mutta niiden taso on edelleen alhainen. 4
HAIHTUVIEN LIUOTTIMIEN PÄÄS TÖT ILMAKEHÄÄN Liuotinpäästöihin liittyy ympäristöviranomaisen lupavelvoite. Finnair on pystynyt puolittamaan lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnasta aiheutuvat liuotinpäästöt vuosien saatossa siitä huolimatta, että toiminta on kasvanut. Päästöjä on vähennetty ottamalla käyttöön vähäliuottimisia maaleja, suosimalla vesiperustaisia puhdistusprosesseja sekä kierrättämällä liuottimia ja käyttämällä niitä uudelleen. Suurin haaste on kloorattujen hiilivetyjen käytön vähentäminen. Vuoden 2003 VOC-päästöjen, eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen, määrä lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnassa oli 21 000 kg. Tarkempi erittely ilmakehään tapahtuneista haihtuvien orgaanisten liuottimien päästöistä on esitetty taulukossa 4. Alifaat- Aromaat- Ketonit Alkoholit Haloge- Sekalaiset Yhteensä Yhteensä Yhteensä tiset tiset noidut liuottimet vuonna vuonna vuonna hiilivedyt hiilivedyt hiilivedyt 2003 2002 2001 kg kg kg kg kg kg kg kg kg Maalit 3 800 3 800 4 600 3 700 Maalinpoistoaineet 5 000 5 000 7 800 6 200 Liimat 700 700 800 900 Liuottimet 600 200 800 1 800 2 100 5 500 6 600 7 200 Ruosteenestoaineet 500 500 1 900 1 000 Puhdistusaineet 100 300 400 900 1 700 Pesubensiini 4000 4000 4 500 4 000 Trikloorietyleeni 1 100 1 100 2 200 2 000 Yhteensä 5100 200 800 1 900 6 100 6 900 21000 29 300 26 700 Taulukko 4. Liuotinpäästöt ilmakehään Finnairin teknisellä alueella vuonna 2003 ja vertailuluvut vuosilta 2002 ja 2001. Taulukossa on ilmoitettu lisäksi liuottimen laatu sekä päästölähde. VEDENKULUTUS JA JÄTEVEDET Vedenkulutukseen on pyritty vaikuttamaan henkilökunnan koulutuksella ja ohjeistuksella. Lisäksi oikeanlaisten vesikalusteiden valinnalla on pystytty vähentämään jätevesien määrää. Vesitaseen kannalta merkitystä on ollut vastavirtahuuhteluiden käytöllä pinnoitusprosessien yhteydessä. Jätevesien laatuun on voitu vaikuttaa kolmella Finnair Oyj:n teknillisen alueen jätevedenpuhdistuslaitoksella, jotka toimivat ympärivuorokautisesti. Jätevesien laatuun liittyy säännöllinen valvonta ja ympäristöviranomaisen asettamat lupaehdot. Vedenkulutus (m3/a) 2003 113000 2002 116000 2001 127000 Taulukko 5. Finnairin käytössä olevien Helsinki-Vantaan lentoaseman kiinteistöjen vedenkulutus vuosina 2001-2003. Taulukon 5 luvuista tekniikan osuus on noin 50 % ja Finnair Cateringin osuus noin 30 %. Vedenkulutukseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja kulutus on saatu laskemaan. Lentokoneiden jäänpoistonesteet aiheuttavat valtaosan Finnairin jätevesikuormasta. Niiden kulutus selviää tulevien materiaalivirtojen määriä esittävässä taulukossa 14. Jätevesien laatua tarkkaillaan kolmesta pisteestä otettavien kokoomanäytteiden avulla. Lisäksi kadmiumpitoisten vesien käsittelytulosta tarkkaillaan erikseen. 5
FINNAIR C ATERING JA MATKUS TAMOPALVELU Catering- ja matkustamopalvelutoiminnasta syntyvät jätteet kulkevat Finnair Cateringin kautta. Matkustamossa voidaan lajitella erikseen alumiini ja lasi sekä osa muovijätteestä. Finnair Cateringillä on standardin ISO 14001 mukainen ympäristöjärjestelmä. Yhteensä Yhteensä Yhteensä vuonna 2003 vuonna 2002 vuonna 2001 tonnia tonnia tonnia Biojäte 51,1 75,0 56,3 Energiajäte 186 81,4 70,8 Lasi 229 219 193 Pahvi 155 159 268 Paperi 372 404 381 Muovi (kierrätys) 5,8 11,4 15,3 Alumiini (yhteensä) 19,9 10,8 48,4 Metalli 12,2 19,6 2,7 Hyödynnettävä yhteensä 845 987 1 040 Kaikki 2 760 2 780 2 800 Hyöty-% 30,6 35,5 37,1 Taulukko 6. Finnairin matkustamopalvelusta ja Finnair Cateringista tulleet jätemäärät jakeittain vuosina 2001-2003. LENTOKONEIDEN HUOLTOTOIMINNAN JÄTE Finnairin tekniikassa huolletaan Finnairin lentokoneiden lisäksi useiden muiden lentoyhtiöiden koneita. Jätteiden lajittelu- ja kierrätysaste pyritään pitämään korkeana. Lentokoneiden huoltotoiminnasta syntyy suuri määrä ongelmajätteitä, joiden keräily ja hävittäminen tehdään vastuullisesti. Siitä huolehtii Tekniikan varasto-organisaatio. Myös tähän toimintaan liittyy ympäristöviranomaisen asettamat tiukat lupaehdot. Jäte Jätteen määrä Jätteen määrä Jätteen määrä Vuonna 2003 Vuonna 2002 vuonna 2001 tonnia tonnia tonnia Ultrasuodatinkonsentraatti 13 19 37 Metallihydroksidisakka 1,4 2,0 2,5 Pesuliuotin 32 46 43 Öljyjäte 64 57 70 Liima- ja maalijäte 34 21 18 Maaliohenne 10 10 10 Muu jäteliuotin 15 3,0 16 Raskasmetalleja sisältävät erät, kuten akut ja paristot 1,0 18 5,4 Muoviraepuhaltimien pöly 5,8 4,1 5,0 SER (sähkö- ja elektroniikkaromu) 0,8 3,4 Metalliromu 58,7 130 160 Renkaat 11 21 17 Pahvi 30 33 35 Paperi 70 72 70 Biojäte henkilöstöravintoloista 38 37 12 Yhdyskuntajäte 260 870 800 Taulukko 7. Lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnasta syntyneen jätteen määrät vuosina 2001-2003. 6
MAAKALUS TON POLTTOAINEEN KULUTUS JA PÄÄS TÖT 2003/litraa 2002/litraa 2001/litraa Bensiini 95E 80 000 53 000 85 000 Diesel 537 000 413 000 596 000 Polttoöljy 1 290 000 784 000 1 155 000 Taulukko 8. Finnairin maakaluston nestemäisten polttoaineiden käyttömäärät vuosina 2001 2003. Maakaluston polttoaineenkulutuksen kasvu liittyy sekä lentokaluston että maakaluston muutokseen. 2003/tonnia 2002/tonnia 2001/tonnia Hiilidioksidi (CO2) 5 090 3 300 4 900 Hiilimonoksidi (CO) 29 32 34 Hiilivedyt (HC) 7,6 8,4 8,5 Typpioksidit (NOx) 23 27 27 Hiukkaset 3,7 3,9 3,8 Taulukko 9. Finnairin maakaluston päästöt ilmakehään Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuosina 2001-2003. Hiilidioksidipäästöt on laskettu suoraan polttoaineen kulutuksesta polttoaineen toimittajilta saaduilla kertoimilla. Muut päästöt on laskettu liikenteen päästöjä varten kehitetyllä LIPASTO-ohjelmalla. Finnairilla on noin 800 maakalustoajoneuvoa. Muilla kotimaan lentoasemilla maakaluston päästöt olivat noin 4 % Helsinki-Vantaan lentoaseman maakaluston päästöistä. KIINTEIS TÖJEN L ÄMPÖENERGIAN KULUTUS Lämpöenergian kulutukseen Finnair Oyj:n kiinteistöissä vaikuttaa erityisesti suurten lentokonehallien käyttö talvella. Ovien avaamisella on merkittävä vaikutus lämpöenergian kulutukseen. Mikäli talviaikaan yhdellä oven avaamisella voidaan siirtää useampi kuin yksi lentokone halliin tai hallista, energiansäästö on merkittävä. Kulutuslukemiin vaikuttaa paljon myös ulkolämpötila. Lämpöenergian kulutus Finnairin kiinteistöissä, MWh 2003 63 000 2002 57 300 2001 57 800 Normitettu lämpöenergian ominaiskulutus Finnairin kiinteistöissä, kwh/m3 2003 26,6 2002 24,0 2001 28,5 Taulukko 10. Lämpöenergian kulutus Finnairin kiinteistöissä 2001-2003. Taulukko 11. Astepäiväluvun perusteella normitettu lämpöenergian ominaiskulutus Finnairin kiinteistöissä vuosina 2001-2003. SÄHKÖNKULUTUS Nykyaikaisesta tekniikasta valtaosa perustuu sähkökäyttöiseen tekniikkaan. Siitä huolimatta, että sähkönkulutus uusilla tekniikoilla on vähäisempää kuin vanhoilla, toiminnan laajentuminen ja sähkökäyttöisten kojeiden ja laitteiden lisääntyminen lentokoneiden huoltotoiminnassa ja talotekniikassa näkyvät sähköenergian käyttöä kuvaavissa tunnusluvuissa. Sähköenergian kulutus Finnairissa, MWh 2003 55 300 2002 54 200 2001 51 300 Taulukko 12. Sähköenergian kulutus Finnairissa vuosina 2001-2003. Sähköenergian ominaiskulutus Finnairissa, kwh/m3 2003 22,9 2002 22,4 2001 21,6 Taulukko 13. Sähköenergian kulutus rakennuskuutiometriä kohti Finnairissa vuosina 2001-2003. 7
TULEVAT MATERIAALIVIRRAT Finnair Tekniikkaan tulleet raaka- ja tarveainemäärät tonneina 2003 2002 2001 Jäänpoistonesteet 2 870 2 190 2 460 Liimat ja tiivisteaineet 2,8 2,9 4,1 Maalit 7,1 12,0 9,3 Maalinpoistoaineet 14 14 14 Hitsaus- ja termisen ruiskutuksen apuaineet 0,9 0,9 0,7 Pintakäsittely- ja vedenkäsittelykemikaalit 21 16 20 Korroosionestoaineet 1,5 1,8 2,7 Puhdistusaineet 84 76 75 Öljyt ja hydraulinesteet 59 66 65 Taulukko 14. Finnair Tekniikkaan tulleet ympäristön kannalta keskeisten raaka- ja tarveaineiden määrät vuosina 2001-2003. Taulukossa ei ole huomioitu Finnair Cateringiin tulevia materiaalivirtoja eikä hankittujen laitteiden, varaosien eikä metallisten materiaalien määriä. Polttoaineiden kulutustiedot on esitetty lentokoneiden moottoripäästöjä käsittelevässä kappaleessa. 8