FINNAIRIN YMPÄRISTÖTOIMINNAN PÄÄKOHTIA YMPÄRISTÖRAPORTTI sivu SISÄLLYS

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖRAPORTTI

2 YMPÄRISTÖRAPORTTI 1997 SISÄLLYS sivu Finnairin ympäristötoiminnan pääkohtia 2 Esipuhe 3 Finnairin ympäristötoiminnan periaatteet 4 Taustaa 4 Määräykset ja sitoutumiset 4 Tiedostaminen ja tiedotus 4 Erityisongelmat 4 Toiminta 4 Tulevaisuus 4 Finnairin ympäristöorganisaatio 5 Yleistä 6 Finnairin toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset 6 Lentomelu 8 Päästöt ilmakehään 10 Lentokoneiden moottoripäästöt 10 Haihtuvat liuottimet 11 Jätevedet 12 Jätehuolto 14 Matkustamopalvelun jäte 14 Lentokoneiden huoltotoiminnasta syntyvä jäte 15 Maakalusto ja ympäristö 16 Energia 17 Lentokoneiden polttoainetalous 17 Kiinteistöjen lämmitys 17 Sähkönkulutus 18 Tulevat materiaalivirrat 19 Ympäristöriskien hallinta 19 Ympäristöasioista tiedottaminen 19 Lyhenteet ja selitykset 19 FINNAIRIN YMPÄRISTÖTOIMINNAN PÄÄKOHTIA Melu Finnair luopuu ns. luvun 2 koneilla operoimisesta mennessä. Finnair kehittää jatkuvasti lentomenetelmiä mm. vähentääkseen lentoasemien lähialueiden meluhaittaa operatiivisin keinoin. Moottoripäästöt Finnair ottaa kalustovalinnoissaan huomioon lentokonetyyppien polttoaineenkulutuksen ja päästöt ilmakehään. Jätteet Finnair vähentää edelleen jätteen määrää erityisesti kertakäyttöpakkausten osalta ja lisää jätteen uusio- ja hyötykäyttöä. Catering-osastolla lajitellaan erikseen kierrätystä varten lasi, alumiinitölkit, biojäte, pahvi, paperi ja sanomalehdet. Tutkimustyö Finnair osallistuu jätevesien raskasmetallikuormituksen vähentämiseen tähtäävään kansainväliseen tutkimukseen. Liuotinpäästöt Finnair jatkaa liuotinpäästöjen vähentämisohjelmaa käyttämällä yhä laajemmassa määrin vähäliuottimisia maaleja sekä korvaamalla liuotinpesu vesiperustaisilla menetelmillä. Kiinteistöt Finnairilla on kiinteistöjen energiankulutuksen vähentämisen viisivuotisohjelma. Tietotie 11 A Helsinki-Vantaan lentoasema PL 15, Finnair Puhelin (09) Fax (09) YMPÄRISTÖMERKKI MILJÖMÄRKT Painotuote Kierrätykseen sopiva tuote. Alhaiset päästöt valmistuksessa. Painatus: Oy Edita Ab , Helsinki Ympäristöasiat Ympäristöorganisaation sihteeri, ympäristöinsinööri Pertti Pitkänen Puhelin (09) , fax (09) Ympäristöasioiden tiedotus, tiedotussihteeri Leena Kuparinen Puhelin (09) , fax (09)

3 ESIPUHE Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökohdat ovat kiinteästi sidoksissa Finnairin toimintaan ja koskettavat jokaista Finnairin työntekijää päivittäin. Finnair tietää vastuunsa toimintaympäristönsä suojelemisesta ja kunnioittaa siihen liittyviä lakeja ja säädöksiä toiminnassaan. Kansainvälisen lentoyhtiöjärjestön IATA:n jäsenenä Finnair noudattaa voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä sekä tunnustaa ICAO:n eli kansainvälisen siviili-ilmailuorganisaation johtavan roolin ilmailun ympäristösäännösten maailmanlaajuisena kehittäjänä ja asettajana. 1) Finnairin energiankulutus, veden ja muiden luonnonvarojen käyttö pyritään optimoimaan niin, että kiinnitetään erityistä huomiota luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön. Toiminnasta aiheutuvia päästöjä, energiankulutusta ja jätteen määrää pyritään vähentämään. Ympäristön kannalta kaikkein haitallisimmat materiaalit korvataan toisilla silloin, kun se on mahdollista ja taloudellisesti järkevää. Sen lisäksi materiaalien käytön tehokkuutta ja kierrätystä jatkuvasti lisätään. Materiaalien, prosessien, laitteiden ja kaluston valinnassa Finnair huolehtii siitä, että asiakkaille, työntekijöille ja ympäristölle koituva riski on mahdollisimman pieni. Finnair ottaa toiminnoissaan huomioon ympäristönäkökohdat ja pyrkii ympäristönsuojelun tason jatkuvaan parantamiseen. Uuden tiedon myötä tarvittaessa muutetaan toimintatapoja. Kalustoon ja laitteisiin kohdistuvien muutospaineiden osalta Finnair ottaa ympäristönsuojelussa huomioon seuraavat tekijät: muutos ei saa heikentää lento- tai työturvallisuutta muutoksen on oltava teknisesti mahdollinen muutoksen on oltava toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevä muutoksen aiheuttama hyöty ympäristön kannalta on oltava selkeä Finnair Oyj elää tulevaisuuden kannalta tärkeää muutosvaihetta. Siihen liittyvät lentoliikenteen suuret kasvuennusteet ja toisaalta kiristyvä kilpailu. Tässä muutospaineessa on myös otettava huomioon ympäristönäkökohdat, ja niistä eritoten lentoliikenteen maailmanlaajuiset ympäristövaikutukset. Tehdyt ilmastosopimukset, kuten Rion sopimus, Montrealin protokolla ja Kioton sopimus, asettavat Finnairille ja koko toimialalle haasteellisia ympäristönsuojelullisia tavoitteita. Teknillinen johtaja Ympäristöasioista vastaava johtaja Jouko Malén Ympäristöinsinööri Pertti Pitkänen 1) Viite: IATA Environmental Policy ENTAF/3,WP/7, Attachment D, Appendix 1 3

4 FINNAIRIN YMPÄRISTÖTOIMINNAN PERIAATTEET Finnairissa toimii vuonna 1991 perustettu ympäristöorganisaatio, joka seuraa kaikkea yhtiötä koskevaa ympäristöasioiden sääntelyä, lupamenettelyjä ja asioiden konkreettista toimeenpanoa ja onnistumista. Ympäristöorganisaatio julkaisee säännöllisesti niin omalle henkilöstölle kuin yhtiön sidosryhmille tarkoitetun ympäristöraportin. TAUSTAA Finnairin päätoimiala on lentoliikennepalveluiden tuottaminen sekä kotimaassa että ulkomailla. Kansainvälinen siviili-ilmailu on jo vuosikymmenten ajan pyrkinyt vähentämään lentotoiminnan ympäristövaikutuksia. Ensimmäiset melumääräykset suihkumoottoreille asetettiin 60-luvulla ja päästörajoitukset 70-luvun alussa. Eurooppalaiset lentoyhtiöt ovat olleet ympäristöasioissa eturintamassa. Finnair haluaa olla Euroopan johtavia lentoyhtiöitä ympäristöasioissa. MÄÄRÄYKSET JA SITOUTUMISET Finnair noudattaa ympäristöasioissa kansainvälisen siviili-ilmailuorganisaation eli ICAO:n maailmanlaajuisesti sitovia määräyksiä ja suomalaista ympäristölainsäädäntöä. Finnair on myös kansainvälisen lentoyhtiöjärjestön IATA:n jäsenenä sitoutunut vähentämään toiminnastaan johtuvia ympäristöhaittoja em. järjestöjen tavoitteiden mukaisesti taloudellisesti järkevällä tavalla, lentoturvallisuudesta ja työsuojelunäkökohdista tinkimättä. Finnair vastustaa paikallisia, veroluonteisia ympäristömaksuja. TIEDOSTAMINEN JA TIEDOTUS Finnair kerää ja arvioi järjestelmällisesti tietoa toimintojensa vaikutuksista ympäristöön sekä seuraa alan kehitystä osallistumalla ilmailun ympäristövaikutuksia käsittelevien asiantuntijaryhmien työhön. ERITYISONGELMAT Lentoliikenteen tämän päivän ominaisimmat ympäristöhaasteet ovat: lentomoottoreiden päästöt ilmakehään lentotoiminnan aiheuttama melu huoltotoiminnan päästöt ilmakehään jätevesikuormitus lentokenttäalueella catering-toiminnan jätteet huoltotoiminnan jätteet lentokoneiden energiankulutus kiinteistöjen energiankulutus Edellä mainittuja ympäristöhaittoja on jatkuvasti vähennetty ja pyritään edelleen vähentämään. TOIMINTA Finnair ottaa huomioon ympäristötekijät investointien ja toimintatapamuutosten päätöksenteossa taloudellisten, teknologisten, työsuojeluja lentoturvallisuustekijöiden rinnalla. Finnair hakee kohteita, joissa sen toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia voidaan pienentää. Finnair investoi ja kehittää toimintatapoja ympäristöhaittojen vähentämiseksi aina, kun se on kokonaisuuden kannalta mielekästä. Finnair hankkii ISO ympäristösertifioinnin soveltuville toiminta-alueille, ensimmäisenä catering-osastolle. Haasteena on saada koko henkilöstö tiedostamaan enenevästi ympäristöasiat omassa toiminnassaan. Henkilökunnalle annetaan ympäristökoulutusta. TULEVAISUUS Helsinki-Vantaan lentokenttäalue on aina pidetty siistinä, luonto on voinut hyvin, kasvisto on monimuotoinen, ja syötäväksi kelpaavia sieniä löytyy edelleen. Kenttäalueen alla on yksi Etelä-Suomen suurimpia pohjavesiesiintymiä, jonka vesi on edelleen juomakelpoista. Finnair yhdessä Ilmailulaitoksen kanssa pyrkii siihen, että lentoasemaympäristön luonto vielä seuraavienkin sukupolvien aikana on vähintäänkin yhtä hyvässä tilassa kuin tänään. 4

5 FINNAIRIN YMPÄRISTÖORGANISAATIO Finnairissa teknillinen johtaja on ympäristöasioista vastaava johtaja ja samalla Finnairin ympäristöorganisaation puheenjohtaja. Hän on ympäristöasioissa suorassa yhteydessä yhtiön ylimpään johtoon. Ympäristöorganisaatio koostuu yhtiössä olevista ympäristöosaamisen asiantuntijoista, jotka omassa toimessaan joutuvat muutenkin ottamaan ympäristövastuuta oman alueensa tehtävistä. Ympäristöorganisaation jäsenet voivat tarpeen mukaan perustaa työryhmiä, joiden avulla kukin eteen tuleva tehtävä voidaan hoitaa projektiluontoisesti. FINNAIRIN YMPÄRISTÖORGANISAATION KOKOONPANO Ympäristöasioista vastaava johtaja Teknillinen johtaja Jouko Malén Ympäristöorganisaation sihteeri Ympäristöinsinööri Pertti Pitkänen Ilmansuojelu lentokoneet Moottori-insinööri, CFM56 Jari Valkama korjaamot Kemisti Auli Luostarinen Lentomelu Operatiivisen insinööritoimiston päällikkö Heikki Helander Jätevedet Pintakäsittelyosaston päällikkö Arto Yli-Pentti Jätehuolto matkustamopalvelu Lentomyynnin päällikkö Jukka Kolehmainen matkustamo Ympäristöasioista vastaava lentoemäntä Anne Pylkkänen teknillinen ryhmä Materiaalitoimiston päällikkö Taisto Lehtinen Energiansäästö rakennukset LVI-toimiston päällikkö Juhani Wennervirta lentokoneet Operatiivisen insinööritoimiston päällikkö Heikki Helander Maaliikennepäästöt Maakalustokorjaamon päällikkö Antti Kossila Ympäristöturvallisuus Suojelupäällikkö Timo Flinck Ympäristöasioiden tiedotus Tiedotussihteeri Leena Kuparinen teknillisen ryhmän ympäristöasioiden tiedotus Teknillisen kirjaston päällikkö Ulla Anttonen Palvelun laadun ympäristöasiat Elintarvikehygieenikko Kristiina Asplund 5

6 YLEISTÄ Finnair Oyj kiinnittää lentokonehankinnoissaan erityistä huomiota lentomeluun ja lentoliikenteen päästöihin. Lentomelu on merkittävä ympäristöhaitta lentokenttien läheisyydessä, minkä Finnair toivoo otettavan maankäytön suunnittelussa aiempaa paremmin huomioon. Vuonna 1997 Finnairin lomaliikenteeseen saatiin ensimmäiset Boeing 757 -koneet, jotka sekä melun että päästöjen osalta alittavat selvästi kansainvälisen siviili-ilmailuorganisaation ICAO:n 1) asettamat päästö- ja melurajat. Koneisiin on mm. hankittu järjestelmä, joka mahdollistaa aiempaa tehokkaamman lennoilla tapahtuvan jätteiden lajittelun. Ympäristövaikutuksiltaan vielä merkittävämpi päätös oli hankkia Airbus 320-koneperheen lentokoneita täydentämään Eurooppaan suuntautuvan matkustuksen kasvavia tarpeita. Finnair Cateringissä aloitettiin vuonna 1997 ympäristöprojekti, jonka tavoitteena on saada ISO ympäristösertifikaatti yhtenä ensimmäisistä lentokeittiöistä. Vuonna 1997 uudistettiin myös moottorikorjaamon pesulinja, jonka myötä ilmaan haihtuvien orgaanisten liuottimien määrä saatiin edelleen vähenemään. Investoinnista 1,6 miljoonaa markkaa kohdistui ilmansuojeluun ja 0,4 miljoonaa markkaa jäteveden puhdistuksen tehostamiseen. Näitä ympäristövaikutuksia, joissa lentoliikenne on osavastuullisena, ovat kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuva ilmakehän lämpeneminen sekä typenoksidipäästöistä aiheutuva otsonipitoisuuden kohoaminen alailmakehässä. Samankaltaisiin ympäristövaikutuksiin ovat osallisina myös lentoliikenteen tukitoimintoihin kuuluva maaliikenne ja muissa lentoliikenteen oheistoiminnoissa tarvittavan energian tuottaminen. Otsonikatoa pidetään erityisesti halogenoitujen yhdisteiden käytöstä johtuvana ympäristövaikutuksena. Lentoliikenteen paikallisia ympäristövaikutuksia ovat lentomelu, typenoksidipitoisuuden ja palamattomien hiilivetyjen pitoisuuksien kohoamat lentokenttien välittömässä läheisyydessä sekä päästöt jätevesiin. Pohjoisen lentoliikenteenharjoittajan aiheuttamaa ympäristökuormitusta lisäävät myös huolto- ja korjaamotilojen vaatiman lämmitysenergian tarve sekä talvella tapahtuvan lentokoneiden jäänpoistosta koituvat jätevesipäästöt. Huolto- ja korjaustoiminta voidaan kuitenkin nähdä luonnonvaroja säästävänä kestävän kehityksen toimintana, koska korjauksen avulla yksittäisen lentokoneosan elinkaari saadaan pidemmäksi. Hyvässä kunnossa pidetty lentokone kuluttaa vähemmän polttoainetta, ja myös päästöt ovat pienemmät. Jätteet ovat maailmanlaajuinen ongelma. Kaatopaikkojen tarvitsema tila alkaa jo olla hankalasti osoitettavissa varsinkin maissa, joissa asukastiheydet ovat korkeampia kuin Suomessa. Lennon aikana syntyvästä jätteestä suuri osa on edelleen kaatopaikalle menevää jätettä. Lisäksi lentoliikenteen huolto- ja korjaustoimintaan liittyy paljon prosesseja, joista muodostuu ongelmajätteitä. Näiden asiallinen hävittäminen vaatii vastuullista toimintaa. 1) ICAO = International Civil Aviation Organization FINNAIRIN TOIMINNASTA AIHEUTUVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Lentokoneiden moottoripäästöjen osalta huolen aiheena ovat ensisijassa maailmanlaajuiset vaikutukset ilmakehässä, sillä valtaosa lentoliikenteen päästöistä tapahtuu muualla kuin lentokentän välittömässä läheisyydessä. 6

7 LENTOMELU Lentoliikenteen aiheuttamia meluhaittoja pyritään torjumaan monin keinoin. Yhtenä tavoitteena on, että mahdollisimman harva lentoaseman lähialueen asukas joutuu altistumaan lentomelulle. Meluntorjuntatyö on lentoyhtiöiden, ilmailuviranomaisten sekä ympäristö- että kaavoitusviranomaisten yhteistyötä. Lentoyhtiö vaikuttaa meluun lentokonevalinnoillaan, harjoittamansa liikenteen määrällä ja käyttämillään lentomenetelmillä. Suomessa Ilmailulaitos vastaa lentokenttien toiminnoista. Lentomeluun vaikutetaan kiitoteiden suunnilla, käyttösuhteilla ja käytön rajoituksilla. Myös lentoonlähtö- ja tuloreittien suunnilla lentomelua voidaan ohjata vähemmän häiritsevään paikkaan. Lentokenttien lähialueiden kaavoituksen ja suunnittelun toteuttajana kunnat ovat osaltaan vastuussa myös lentomelun torjunnan onnistumisesta. Kaavoituksen epäonnistumisen esimerkkejä eli lentomelualueille kaavoitettuja ja rakennettuja asuinalueita on useiden eurooppalaisten lentokenttien läheisyydessä. Meluntorjuntatyössä Finnairin kannalta tärkeintä on erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä toteutettu alueidenkäytön suunnittelu. Eri intressipiirien välinen yhteistyö on selvästikin parantunut ja 1990-lukujen aikana, josta osoituksena on melulle altistuvien ihmisten määrän jatkuva väheneminen. Meluhaittoja voidaan vähentää maankäytön suunnittelun lisäksi lentokoneiden ja moottoreiden teknisellä kehittämisellä. Nykyiset lentokoneet ovat yli 20 db hiljaisempia kuin 1960-luvun lentokoneet ja yli 10 db hiljaisempia kuin luvun lentokoneet. Mahdolliset 2000-luvun alkupuolen melusääntöuudistukset Finnair on ottanut huomioon jo valitessaan tulevaa Airbus-laivastoa. ICAO jakaa nykyisin käytössä olevat suihkumatkustajakoneet kahteen meluluokkaan: luvun 3 lentokoneisiin, jotka täyttävät uusimmat melumääräykset, sekä luvun 2 lentokoneisiin, jotka ICAO:n päätöksellä on poistettava liikenteestä viimeistään Finnairin lentokonekalusto on pääosin MD-82, -83 ja -87 -koneita, jotka täyttävät luvun 3 vaatimukset. Tällä konetyypillä lähestymismelu on tasoltaan alhainen, mikä on tärkeä tekijä erityisesti myöhään Euroopan reiteiltä laskuun saapuvilla koneilla. Finnairilla on enää 12 DC-9 -lentokonetta, jotka kuuluvat luvun 2 melukategoriaan. Nämä koneet korvataan uudella kalustolla tai ne muutetaan luvun 3 meluvaatimuksia vastaaviksi vuoteen 2002 mennessä. Lentokoneiden melusertifioinnissa otetaan huomioon kolmesta mittauspisteestä kerätyt tulokset, joiden perusteella uuden lentokoneen meluluokka määräytyy. Mittauspisteet ovat kiitoradan vieressä, lentoonlähtölinjan alapuolella ja lähestymislinjan alapuolella tarkkaan määrätyissä paikoissa lentokentän välittömässä läheisyydessä. 7

8 Melusertifioinnissa voidaan käyttää ns. tradeoff -sääntöä, jossa sallitun rajan alittavasta meluarvosta yhdessä pisteessä voidaan hyvittää toisen mittauspisteen melurajan ylitys. Mitatut melusertifiointiarvot on Finnairin koneiden osalta esitetty viereisellä sivulla (taulukko 1). Taulukosta ilmenee myös lentokoneen moottorityyppi sekä melukategoria. Meluarvot on esitetty yksiköissä EPNdB 1). Lisäksi on ilmoitettu nykyisin sallittu meluraja, johon vaikuttaa koneen suurin lentoonlähtöpaino sekä koneen moottoreiden ukumäärä. Tie- ja raideliikenteeseen verrattuna lentoliikenteen aiheuttama meluhaitta on paikallisempi ja keskittyy lentokenttien välittömään läheisyyteen. Uuden sukupolven lentokoneilla häiritsevän korkeat melutasot jäävät useimmilla lentoasemilla lentokenttäalueen sisäpuolelle. Tästä konkreettisena esimerkkinä on Finnairille tulevan Airbus 320 -koneen lentoonlähdössä 300 metrin päässä koneesta muodostuva melutaso, joka vastaa kahdeksan metrin etäisyydeltä ohi ajavan kaupunkibussin jalkakäytävälle aiheuttamaa melutasoa. 2) 1) EPNdB = Effective Perceived Noise 2) Airtransport and environmental protection, L.Rouaud, Airbus Industrie 1991 Suomen tilanne lentomelun kannalta on yksi Euroopan parhaita. Lisäksi lentoliikenteen kasvusta huolimatta lentomeluhaitan määrän suuntaus on aleneva Helsinki-Vantaalla. Melukysymys on Finnairille ensiarvoisen tärkeä uusien lentokoneiden valinnassa. Uudet Boeing 757-koneet ovat Finnairin laivaston hiljaisimmat suihkukonetyypit suhteutettuna koneen kokoon ja kantamaan. Vuonna 1997 tehty päätös Airbus 320-koneperheen hankinnasta jatkaa edelleen vuodesta 1999 alkaen suuntaa kohti hiljaisempia koneita. Finnairin lentomenetelmien pääkriteerinä on jo 1980-luvun alkupuolelta ollut lentoturvallisuuden ohella lentomeluhaitan minimoiminen. Meluasioiden merkitystä korostetaan myös lentäjien koulutuksessa. Vuoden 1997 aikana Finnairissa tutkittiin DC-9 -koneiden lentomenetelmien kehittämistä melun kannalta vähemmän häiritseviksi. Apuna käytettiin Ilmailulaitoksen Vantaalle asentamaa melunmittausjärjestelmää. Tutkimuksessa löydettiin menetelmiä, joilla melua voidaan paikallisesti pienentää 2-5 db. Selvitystyötä jatketaan MD-80 -koneilla. Finnairin ympäristöorganisaatiossa meluntorjuntatyö jatkuu eri sidosryhmien kanssa. Alan kehitystä seurataan olemalla mukana lentoyhtiöjärjestöjen ympäristötyöryhmissä ja lentokoneiden valmistajiin vaikutetaan ostopäätöstä tehtäessä vaatimalla entistä hiljaisempia lentokoneita. Uusia lentokoneita valittaessa Finnairin ympäristöorganisaation edustaja huolehtii laivastonsuunnittelu työryhmässä siitä, että ympäristöasiat ja melukysymykset vaikuttavat päätöksiin. 8

9 MD-11 A300B4 B OH-LBR MD-82, MD-83 MD-87 DC-9-51 ATR 72 OH-KRA SAAB SF-340 Finnairin lentokoneet, moottorityypit, melusertifiointiluokat, melusertifiointiarvot ja ICAO:n melurajat eri mittauspisteissä yksiköissä EPNdB 1) (taulukko 1) Koneen Moottori- Melu- Lentoonlähtömelu Sivulinjamelu Lähestymismelu tyyppi tyyppi kategoria / ICAO:n meluraja / ICAO:n meluraja / ICAO:n meluraja MD-11 GE CF6-80C2D1F luku 3 94,4 / 104,9 96,3 / 101,7 104,1 / 105,0 MD-82 P&W JT8D-219 luku 3 89,2 / 96,6 96,3 / 96,4 92,2 / 100,2 MD-83 P&W JT8D-219 luku 3 91,5 / 97,0 96,4 / 96,7 93,7 / 100,5 MD-87 P&W JT8D-219 luku 3 87,1 / 96,2 96,3 / 96,2 93,3 / 100,0 B P&W 2040 luku 3 89,7 / 99,7 94,2 / 98,4 98,1 / 102,0 A300B4 GE CF6-50C2 luku 3 94,0 / 101,7 96,9 / 99,7 102,4 / 103,2 DC-9-51 P&W JT8D-17A luku 2 93,5 / 96,0 100,1 / 103,0 101,6 / 103,0 ATR 72* P&W124B luku 3 86,5 / 89,0 84,7 / 94,0 94,1 / 98,0 SAAB SF340* GE CT-7-5A2 luku 3 78,1 / 89,0 85,9 / 94,0 84,4 / 98,0 1) EPNdB = Havaittu vaikuttava melu * ICAO vaatii luvun 3 meluvaatimushyväksynnän tai sen jälkeen tyyppihyväksytyille yli kg painaville potkurikonetyypeille. 9

10 PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN Finnair pyrkii vähentämään toiminnastaan aiheutuvia päästöjä ilmakehään. Lentomoottoreiden teknisen kehityksen kannalta keskeinen kysymys on, kannattaako typenoksidipäästöjen tasoa minimoida polttoaineen kulutuksen ja siten hiilidioksidipäästöjen lisäämisen kustannuksella. Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat noin 3% kaikista ihmisen toiminnasta peräisin olevista hiilidioksidipäästöistä ja lentoliikenteen typenoksidipäästöjen osuus on myös noin 3% ihmisen toiminnasta johtuvista typenoksidipäästöistä. Korjaamotoiminnan liuotinpäästöjä ilmakehään on voitu vähentää Finnairissa merkittävästi 1990-luvulla. Erityistä huomiota on kiinnitetty otsonikatoa aiheuttavien liuottimien korvaamiseen. LENTOKONEIDEN MOOTTORIPÄÄSTÖT Lentokoneiden moottoripäästöillä on Finnairin toiminnassa merkittävin ympäristövaikutus. Lentoasemilla ja niiden välittömässä läheisyydessä ilman laatuun vaikuttavat hiilimonoksidi, palamattomat hiilivedyt, typen oksidit ja partikkelit. Ympäristövaikutuksiltaan maailmanlaajuisen ongelman muodostavat lentoliikenteen päästöistä hiilidioksidi ja typen oksidit. Ilmaston lämpenemiseen lentoliikenteen typenoksidipäästöjen ja hiilidioksidipäästöjen arvellaan vaikuttavan yhtä voimakkaasti. Varmaa tieteellistä näyttöä näistä vaikutussuhteista saadaan vielä odottaa. Reagoidessaan hapen kanssa alailmakehässä eli troposfäärissä typen oksidit nostavat otsonipitoisuutta. Niillä on myös maaperää ja vesistöjä happamoittava vaikutus. Ilmakehän lämpenemistä aiheuttavana tekijänä, joskin typen oksideja ja hiilidioksidia vähäisempänä, pidetään myös vesihöyryn hyvin korkealla tapahtuvista päästöistä aiheutuvia cirrus-pilviä, jotka heijastavat lämpösäteilyä. Lentoliikenteen rikkioksidipäästöjen merkitys on vähäinen. Suomesta ostettava lentopetroli sisältää rikkiä alle 0,05 %, kun spesifikaation sallima maksimimäärä on 0,3 %. Partikkeli- ja nokipäästöt ovat myöskin uutta moottoriteknologiaa käytettäessä pienet. Finnairissa kehitettiin vuosina tarkka lentoliikenteen moottoripäästöjen laskentamenetelmä, jossa käytettiin lähtötietoina liikennesuunnittelun tietokantoja. Näistä tiedoista lentokoneiden ja moottorivalmistajien antamia menetelmiä apuna käyttäen jokaiselle reitille saatiin lasketuksi polttoaineenkulutus ja moottoripäästöt. Kultakin aikataulukaudelta valittiin päästölaskelmia varten yksi malliviikko. Näiden malliviikkojen päästöt kerrottiin voimassaoloviikkojen lukumäärillä ja laskettiin yhteen. Malliviikot pyrittiin valitsemaan siten, että niiden aikana ei ollut poikkeuksellisia pyhäpäiviä tai muuta epätavallista liikennettä. Boeing 757:n päästöt laskettiin modifioimalla MD-80 -koneen laskentamalli Boeing 757:lle sopivaksi. Päästötietojen lisäksi kerättiin tiedot lentojen lukumääristä, polttoaineenkulutuksesta ja kokonaislentoajoista (taulukko 2). Taulukosta nähdään, että päästöt ovat nousseet 8-10 % edellisestä vuodesta. Nousu johtuu liikenteen kasvusta. Tarkastelujaksolla ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kalusto- ja reittirakenteessa. Lentoliikenteen aiheuttamia päästöjä verrattiin myös suoritteen määrään (taulukot 3 ja 4). Polttoaineenkulutukseksi saatiin vuonna 1997 autoliikenteelle tutummissa yksiköissä 5,5 l / va Lentojen lukumäärä, moottoripäästöt ilmakehään, polttoaineen kulutus ja kokonaislentoaika vuosina 1996 ja 1997 (taulukko 2) Operaatioiden Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen Lentoaika lukumäärä tonnia hiilivedyt tonnia tonnia tonnia kulutus tonnia tuntia Vuosi Vuosi Muutos 5 % 10 % 8 % 9 % 10 % 10 % 8 % 10

11 100 km / henkilö vastaten noin 3,8 l / 100km / istuinpaikka. Vuodesta 1996 päästöt henkilökilometriä kohden eivät ole muuttuneet merkittävästi. Kuljetettuja tonnikilometrejä kohden päästöt ovat vähentyneet 2-3 %. HAIHTUVAT LIUOTTIMET Lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnassa tarvitaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisältäviä tuotteita. Lentokoneiden, moottoreiden ja laitteiden osat puhdistetaan ennen tarkastusta ja korjausta. Pesuliuos ja prosessi valitaan siten, että lika ja karsta poistuu mahdollisimman tehokkaasti perusainetta vahingoittamatta. Osien puhdistuksissa on suosittu prosesseja, joissa ei käytetä liuottimia. Erityistä huomiota on kiinnitetty kloorattuja hiilivetyjä käyttävien prosessien korvaamiseen emäksisillä vesiperustaisilla menetelmillä. Maalatuista osista maali poistetaan tarkastusta, korjausta ja uudelleen maalaamista varten pääsääntöisesti kemiallisesti dikloorimetaanipitoisilla maalinpoistoaineilla. Dikloorimetaania sisältävien maalinpoistoaineiden korvaaminen liuotinvapailla tuotteilla on ollut viimevuosien tärkeimpiä kohteita liuottimien käytön vähentämiseen tähtäävässä työssä. Maaliliuottimien päästöjä on pystytty rajoittamaan ottamalla käyttöön vähemmän liuottimia sisältäviä maaleja. Näiden maalien käyttöönoton myötä yksittäisen maalausprosessin päästöjä ilmakehään on voitu vähentää jopa 40%. Kaikkiaan voidaan todeta, että 1990-luvulla Finnairin teknillinen ryhmä on onnistunut puolittamaan haihtuvien orgaanisten liuottimien vuosittaisen pääsyn ilmakehään. Vuoden 1997 VOC-päästöjen eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen määrä lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnassa oli kg. Tarkempi erittely ilmakehään tapahtuneista haihtuvien orgaanisten liuottimien päästöistä on esitetty allaolevassa taulukossa (taulukko 5). Liuotinpäästöjen trendi on ollut finnairin tekniikassa viime vuosina aleneva. Pyrkimyksenä on ollut suosia vähäliuottimisia kemikaaleja ja prosesseja sekä lisätä liuotinten kierrätysastetta. Lentoliikenteen aiheuttamat päästöt suhteutettuna maksettuihin henkilökilometreihin (hkm) (taulukko 3) Miljoonaa Typen oksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen henkilökilometriä g / hkm hiilivedyt g / hkm g / hkm g / hkm kulutus g / hkm Vuosi ,58 0,049 0, Vuosi ,58 0,049 0, Muutos 9,6 % 0,7 % - 1,0 % - 0,5 % 0,5 % 0,5 % Lentoliikenteen aiheuttamat päästöt suhteutettuna maksettuihin tonnikilometreihin (tkm) (taulukko 4) Miljoonaa Typen oksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen tonnikilometriä g / tkm hiilivedyt g / tkm g / tkm g / tkm kulutus g / tkm Vuosi ,1 0,43 1, Vuosi ,0 0,42 1, Muutos 12,4 % - 1,9 % - 3,5 % - 3,0 % - 2,0 % - 2,0 % Ilmakehään tapahtuvat liuotinpäästöt Finnairin teknisellä alueella vuonna 1997 ja vertailuluvut vuodelta 1996 (taulukko 5) Alifaattiset Aromaattiset Ketonit Alkoholit Halogenoidut Sekalaiset Yhteensä Yhteensä hiilivedyt kg hiilivedyt kg kg kg hiilivedyt kg liuottimet kg 1997 kg 1996 kg Maalit Maalinpoistoaineet Liimat Liuottimet Ruosteenestoaineet Puhdistusaineet Pesubensiini Trikloorietyleeni Freon Yhteensä

12 JÄTEVEDET 1) Kuusiarvoinen kromi = lentokoneiden huoltotoiminnassa eräissä kemiallisissa ja sähkökemiallisissa pinnoituksissa käytettävän yhdisteen osa 2) Kompleksinmuodostaja = yhdiste, joka sitoo toisen atomin tai yhdisteen vaikeasti saostettavaan liukoiseen muotoon 3) Määritysraja = pitoisuusraja, jota pienempiä pitoisuuksia ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista selvittää Teknillisellä alueella syntyy normaalien saniteettijätevesien lisäksi teollisuusjätevesiä lentokoneiden huolto- ja korjaustoiminnasta. Myös alueella toimivan catering-osaston ruoanvalmistuksesta ja astianpesutoiminnoista tulee jätevesiä. Yhteensä jätevesiä syntyi vuonna 1996 keskimäärin 281 kuutiometriä päivässä ja vuonna 1997 keskimäärin 251 kuutiometriä päivässä. Teollisuusjäteveden osuus koko jätevesimäärästä oli noin 60 %. Jätevedet johdetaan viemäriverkostoon, joka päätyy Helsingin Viikinmäen puhdistamolle. Saniteettijätevedet johdetaan suoraan viemäriverkostoon. Teollisuusjätevesiä varten teknillisellä alueella on kolme käsittelylaitosta. Lentokonekorjaamolla käsitellään osien puhdistuksesta syntynyttä ja hallitilojen lattioilta kerättäviä jätevesiä. Moottorikorjaamolla käsitellään osien pesusta ja pintakäsittelyssä osien sähkökemiallisessa pinnoituksessa syntyneitä jätevesiä. Muiden halli- ja korjaustilojen vesiä johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta viemäriverkostoon. Moottorikorjaamon ja pintakäsittelyn laitokset ovat jatkuvatoimisia, lentokonekorjaamon laitos toimii panosperiaatteella. Kaikissa laitoksissa raskasmetallit saostetaan ja veden happamuus säädetään viemäriverkostolle sopivaksi. Lentokonekorjaamon ja pintakäsittelyn laitoksissa pelkistetään myös veteen joutunut kuusiarvoinen kromi 1). Pintakäsittelyssä on lisäksi syanidin hapetusprosessi. Raskasmetallipitoisten jätevesien muodostumista pyritään vähentämään käyttämällä suihku- ja säästöhuuhteluja sekä monivaiheisia vastavirtahuuhteluja. Lisäksi konsentraatit sekä kompleksinmuodostajia 2) ja kadmiumia sisältävät pinnoitusliuosten huuhteluvedet kerätään ja käsitellään erillään. Puhdistuslaitoksissa 12 muodostuva metallihydroksidisakka kuivataan suotopuristimella ja toimitetaan Ekokem Oy:n erikoiskaatopaikalle. Raja-arvot raskasmetallipitoisuuksille on tällä hetkellä asetettu ainoastaan lentokenttäalueen pääviemärille. Jätevesien raskasmetallipitoisuuksia tarkkaillaan säännöllisesti lentokenttäalueen pääviemärin liittymäkohdasta yleiseen viemäriverkostoon sekä Finnairin teknillisen alueen pääviemäristä, pintakäsittelyosaston ja lentokonekorjaamon käsittelylaitoksista otettavilla näytteillä. Puhdistuslaitosten toiminta on ollut hyvällä tasolla. Kadmiumkuorma oli teknillisen alueen jätevesissä vuoden 1997 tarkastelujaksona 560 g. Kromija nikkelipitoisuudet olivat alle määritysrajan 3) (0,05 mg/l). Finnairin teknillisen alueen kadmiumpäästöt viemäriin vuosina on esitetty allaolevassa taulukossa (taulukko 6). Huuhteluvesien kierrätykseen ja metallien talteenottoon tähtäävä ioninvaihtotutkimusyhteistyöprojekti aloitettiin vuonna 1996 ja jatkui vuonna Tutkimusprojektia rahoitetaan EU:n Brite Euram III -ohjelmasta. Lentokoneiden käymälöiden jätevedet ovat muuten verrattavissa normaaleihin saniteettijätevesiin paitsi, että käymälöiden huuhteluvesiin on lisätty WC-kemikaalia hygieenisyyden lisäämiseksi. Tuotteen sisältämä biosidi on lentoyhtiöiden yleisesti käyttämä kvarternäärinen ammoniumyhdiste, joka täyttää näille tuotteille kansainvälisissä standardeissa asetetut biologisen hapenkulutuksen vaatimukset. Lentokoneiden raitisvesijärjestelmiin otettiin vettä vuonna 1997 yhteensä kuutiometriä. Lentokoneiden käymälävesijärjestelmiin otettiin vettä vuonna 1997 Helsinki-Vantaan lentoasemalla yhteensä kuutiometriä. Lentokoneiden käymälävesiä päästettiin viemäriin kuutiometriä vuonna Edellä mainitut tunnusluvut ovat Helsinki-Vantaan lentoasemalla toteutuneesta vesitaseesta ja sisältävät yli 80 % Finnairin lentokoneiden kokonaisvesitaseesta. Lentokoneiden jätevedet johdetaan lentoasemilla jätevesiviemäreihin. Finnairin teknillisen alueen kadmiumpäästöt viemäriin vuosina (taulukko 6) Vuosi Kadmiumpäästö Kadmiumpäästön osuus grammaa Viikinmäen puhdistamon vuodessa kokonaiskadmiumkuormasta ,1% ,4%

13 Lentokoneiden jäänpoistossa ja jäätymisen estossa käytetään glykolipitoisia liuoksia. Euroopassa käytössä on monopropyleeniglykoli, jonka työhygieeniset ominaisuudet ovat paremmat kuin aiemmin käytetyn etyleeniglykolin. Helsinki-Vantaan lentoasemalla asematasolle joutuvat glykolit johdetaan Helsingin kaupungin vesi- ja viemärilaitokselle Viikkiin puhdistettavaksi. Monopropyleeniglykoli hajoaa jätevedenkäsittelyprosessissa nopeasti ja lähes täydellisesti. Pieni osa glykolista joutuu rullausteille, kiitoradoille ja sitä kautta lähivesiin ja hapettuu siellä hiilidioksidiksi ja vedeksi. Finnair käytti lentokoneiden jäänpoistoaineita talvikaudella 1996/ kuutiota ja talvikaudella 1997/ kuutiota. Finnair Oyj on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen ja osallistuu aktiivisesti sen toimintaan. Lentokoneiden huolto- ja korjaustoiminnoissa Finnair pyrkii säästeliääseen vedenkäyttöön. Jätevesien laatuun pyritään vaikuttamaan aktiivisesti teollisuusjätevedenpuhdistamojen toimintaa tehostamalla ja jätevesiin joutuvien kemikaalien oikealla valinnalla. 13

14 JÄTEHUOLTO Suurin osa lentotoiminnassa syntyvästä jätteestä tulee matkustamopalveluun liittyvistä toiminnoista. Sen lisäksi suuri määrä jätettä syntyy lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnoista sekä muista lentoyhtiötoiminnoista. Syntyvän jätteen määrää pyritään kaikin keinoin vähentämään. Tässä raportissa on otettu huomioon matkustamopalvelutoiminnoista sekä lentokoneiden korjausja huoltotoiminnoista syntyvät jätteet. MATKUSTAMOPALVELUN JÄTE Finnairin teknillisellä alueella toimii suurehko lentokoneiden ruoka-annoksia valmistava elintarviketuotantolaitos, Finnair Catering. Viime vuosien aikana tuotannosta syntyvän jätteen lajitteluastetta on pystytty nostamaan huomattavasti. Erityisesti kaksi vuotta sitten avattu astianpesulinjasto on parantanut lennoilta palautuvan jätteen lajittelumahdollisuuksia. Vuoden 1997 syksyllä Finnair Cateringissa aloitettiin standardin ISO mukaisen ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Sen myötä on ryhdytty entistä järjestelmällisemmin kehittämään jätteiden lajittelua, kierrätystä ja hyötykäyttöä sekä ottamaan ympäristönäkökohdat huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Boeing konehankinta paransi matkustamosta tulevan jätteen käsittelyä. Konetyyppiin päätettiin hankkia järjestelmä, joka mahdollistaa aiempaa tehokkaamman lennoilta tulevan jätteen lajittelun. Tässä yhteydessä tarjoilussa siirryttiin käyttämään myös aiempaa vähemmän kertakäyttöisiä astioita ja yksittäispakattuja tuotteita. Matkustamopalvelussa syntyvä jäte sisältää ruokajätteen lisäksi lasia, muovia, paperia, pahvia ja alumiinia. Suurin osa jätteestä syntyy ruokaannosten valmistuksesta Finnair Cateringissa, lennoilta Finnairin omista koneista ja Finnairin asiakasyhtiöiltä sekä catering-osaston varastotoiminnoista (taulukko 7). Maatoiminnoissa ja erityisesti ruoka-annosten valmistuksessa syntyvien jätteiden lajittelua, keräystä ja uudelleenkierrätystä kehitetään edelleen. Lentokoneissa tapahtuvan jätteidenkäsittelyn mahdollisuuksia rajoittavat tilanpuute lentokoneiden tarjoomoissa sekä lyhyet lentoajat. Kertakäyttöastioille pyritään aktiivisesti löytämään ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Eräs vaihtoehto on ollut siirtyä käyttämään muovimukien sijasta pahvimukeja, mikä on jo osittain toteutettu. Yli 4 tuntia 30 minuuttia kestävillä tilauslennoilla ateriat tarjotaan pääsääntöisesti pestävistä astioista. Vuoden 1997 uudistuksena on pestävien muovilasien käyttöönotto tilauslennoilla. Tarkoituksena on vähentää kertakäyttöastioiden kulutusta. Myös miehistölle on varattu melamiinista valmistetut pestävät mukit. Jätteen lajitteluastetta lennoilla on saatu nostetuksi. Kotimaan lennoilla kerätään kierrätystä varten tyhjiä olut- ja virvoitusjuomatölkkejä. Näiden tölkkien kierrätyksen osalta on toimiva panttijärjestelmä. Myös ulkomaan lennoilla on ryhdytty keräämään tölkkejä kierrätystä varten. Lennon jälkeen matkustamohenkilökunta kerää hyväkuntoiset sanoma- ja aikakausilehdet luettavaksi seuraavalla lennolla. Huonokuntoiset lehdet siivousyhtiö kerää paperinkierrätystä varten. Paluulentojen aikana lasipullot kerätään erilleen lasinkierrätystä varten. Vuodesta 1997 alkaen jokainen Finnairin palvelukseen tuleva lentoemäntä ja stuertti saa koulutusjakson aikana tietoa myös ympäristöasioista voidakseen toimia omassa työssään ympäristön kannalta vastuullisesti. Lisäksi ympäristöasioista tiedotetaan lentävän henkilökunnan omassa julkaisussa. Finnairin edustajat osallistuvat aktiivisesti Euroopan lentoyhtiöiden lennoilta tulevan jätteen käsittelyn kehittämistä pohtivan työryhmän toimintaan. Vuonna 1997 Finnairin lentoemännät ja virkailijat ottivat käyttöön uudet virkapuvut. Vanhat virkapuvut toimitettiin edelleen jalostettaviksi öljynimeytysmattojen ja parketinalushuovan raaka-aineiksi. Puuvillapaidat ja vanhat kengät lahjoitettiin alan järjestöille edelleen jaettaviksi. Kierrätystä on lisätty ja kertakäyttötuotteiden osuutta on vähennetty. Materiaalivalinnoissa on pyritty löytämään ympäristön kannalta entistä parempia vaihtoehtoja. Työympäristöä on kehi- Matkustamopalvelusta tulevan jätteen määrät vuosina tonneina (taulukko 7) Jätteen kokonaismäärä on tonnia, josta suurin osa on kaatopaikalle toimitettavaa yhdyskuntajätettä. Jäte Jäte matkustamocatering-osastolta palvelutoiminnasta / tonnia / tonnia 1) ) ) 1997 Yhdyskuntajäte Biojäte Lasi Alumiini 3,0 7,3 Pahvi Paperi ) Sisältää lennoilta tulevan lajittelemattoman jätteen 2) Arvio; perustuu toiminnan suoritteisiin 14

15 tetty ja lisäksi henkilökuntaa on koulutettu ja motivoitu jätteiden käsittelyn tehostamiseksi. LENTOKONEIDEN HUOLTOTOIMINNASTA SYNTYVÄ JÄTE Vaikka lentokoneiden huoltotoiminnasta syntyvä jäte on pääsääntöisesti yhdyskuntajätettä, huomattava osuus jätteestä syntyy huolto- ja korjaustoiminnan prosesseista ja on kaatopaikalle kelpaamatonta ongelmajätettä. Tällaiset jätteet pyritään ensisijaisesti kierrättämään ja mikäli se ei ole mahdollista, ne toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Pakkausjätteestä kierrätetään niin suuri määrä kuin mahdollista (taulukko 8). Yhdyskuntajäte syntyy pääsääntöisesti kuljetusja tuotepakkausten purkamisen yhteydessä sekä kiinteistöjen siivous- ja kunnostustoiminnasta. Lisäksi yhdyskuntajätettä syntyy lentokoneiden, niiden laitteiden ja osien puhdistus-, kunnostus- ja korjaustoiminnasta. Toimistotyössä syntyvä konekirjoitus-, kopio- ja ATK-paperi kerätään erikseen talteen konttoripaperina. Toimistoissa olevat keräysastiat tyhjennetään viikoittain. Henkilökunnan sitoutuminen keräystoimintaan on tehnyt siitä tehokasta ja kierrätysaste on korkea. Kuljetus- ja tuotepakkausista kertyvä pahvi toimitetaan pahvinkeräykseen. Pahvin ja kartongin keräyspisteitä on mm. toimistoissa, ja materiaalin vastaanottopisteissä on pahvipaalaimia. Keittiötoiminnasta ja ruokalatoiminnasta syntyvä biojäte toimitetaan kompostoitavaksi. Biojätteen keräily on keskitetty catering-osastolle ja henkilökuntaruokaloihin. Metalliromua kertyy työkalujen valmistuksesta ja kunnostuksesta, kiinteistöjen kunnossapidosta ja lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnasta. Metalliromu kerätään talteen ja toimitetaan eroteltavaksi uudelleenkäyttöä varten. Lentokoneiden ja huoltokaluston renkaita joudutaan säännöllisesti uusimaan. Lentokoneiden renkaat pinnoitetaan useita kertoja ennen renkaan romutusta. Käytöstä poistettavat renkaat toimitetaan Rengaskierrätys Oy:lle. Pesuliuotinjätettä syntyy lentokoneiden laitteiden ja ja niiden osien puhdistuksesta. Pesuliuotinjäte toimitetaan tislattavaksi uudelleenkäyttöä varten. Pesuliuotinjätteen kierrätysastetta on saatu kohotetuksi pesumenetelmiä ja pesukaappeja uudistamalla. Maaliohennejätettä syntyy lentokoneiden, niiden laitteiden ja osien sekä työkalujen ja huoltokaluston puhdistuksesta ja maalauksesta. Maaliohennejäte toimitetaan tislattavaksi uudelleenkäyttöä varten. Jäteliuotin, jota ei voida kierrättää, poltetaan ongelmajätelaitoksella. Lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnassa syntyvä öljyjäte toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Samoin menetellään myös liima- ja maalijätteiden osalta. Teollisuusjätevesien käsittelystä syntyy metallihydroksidisakkaa, kun jätevesiin liuenneet metalli-ionit saostetaan ja suodatetaan. Sakka toimitetaan ongelmajätelaitoksen erikoiskaatopaikalle. Myös käytetyt akut ja paristot toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Jätteen hyötykäyttöastetta on pyritty aktiivisesti kohottamaan. Jätteen määrää on pyritty vähentämään materiaali- ja prosessivalinnoilla. Lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnasta syntyvän jätteen määrät vuonna 1996 ja vuonna 1997 (taulukko 8) Jäte Jätteen määrä vuonna 1996 / tonnia Jätteen määrä vuonna 1997/ tonnia Metallihydroksidisakka Pesuliuotin Öljyjäte Liima- ja maalijäte Maaliohenne 8,0 2,9 Jäteliuotin 1,5 6,5 Raskasmetalleja sisältävät erät kuten akut ja paristot 1,2 6,1 Muoviraepuhaltimien pöly 5,3 5,1 Metalliromu Renkaat Pahvi Paperi Biojäte Yhdyskuntajäte

16 MAAKALUSTO JA YMPÄRISTÖ Lentokenttämaakaluston avulla koneet tankataan, järjestetään vesihuolto, hoidetaan matkatavaroiden sekä rahdin kuormaus, purku ja kuljetus, huolehditaan ruoka-annosten kuormauksesta ja jätteiden kuljetuksesta. Lisäksi maakalustoa tarvitaan lukuisiin muihin lentokoneiden huolto- ja korjaustoiminnan vaatimiin tehtäviin. Ympäristön kannalta lentokenttämaakaluston haittatekijöitä ovat energiankulutus, pakokaasupäästöt, melu sekä huoltotoiminnassa käytettävät öljyt ja liuottimet. Lentokenttämaakaluston käyttö on luonteeltaan lyhyiden matkojen ajamista, mikä käytännössä tarkoittaa lukuisia käynnistyksiä ja melko paljon kylmällä moottorilla ajamista. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi kalustoon on asennettu sähkötoimiset lohkolämmittimet, sisätilan lämmittimet ja akkulaturit. Nämä toimenpiteet vähentävät taukojen aikaista tyhjäkäyntitarvetta. Osaan autoista on myös asennettu polttoainekäyttöiset sisätilan- ja moottorinlämmittimet. Henkilökunnan koulutuksessa on painotettu tyhjäkäynnin välttämistä. Kaluston moottorivalinnoissa on jo kauan suosittu vähäpäästöisiä ja hiljaisia vaihtoehtoja. Kaikki uudet Finnairille ostettavat maalaitteet täyttävät EU:n ajoneuvoille asettamat Euro II - vaatimukset. Soveltuvin osin on siirrytty käyttämään akkusähkökäyttöisiä laitteita. Esimerkiksi matkatavaroiden siirto terminaalin sisätiloissa hoidetaan akkusähkökäyttöisellä kalustolla kuten myös teknillisen alueen sisäiset kuljetukset. Lisäksi matkatavaroiden siirtoihin on käytössä hybridiperiaatteella toimivia vetotraktoreja, joilla sisätiloissa voidaan ajaa akkusähkökäyttöisesti ja ulkona dieselmoottorin voimalla. Käytettävän voiteluöljyn määrää on saatu oleellisesti vähennetyksi siirtymällä synteettisten voiteluöljyjen käyttöön 1990-luvun alussa. Liuottimien käyttö on vähentynyt oleellisesti, kun on alettu käyttää emäksisiä pesuaineita autonpesussa. Autojen jäähdytinnesteet sisältävät lyijyä pieninä pitoisuuksina. Jäähdytinnesteet kerätään talteen ja käsitellään erikseen. Polttoaineita Finnairin maakalustoon käytettiin vuonna ,3 miljoonaa litraa ja vuonna ,4 miljoonaa litraa. Diesel-polttoaineen ja polttoöljyn osuus vuoden 1997 kulutuslukemasta oli 1,3 miljoonaa litraa ja loppuosa oli bensiiniä. Maakaluston päästöjä alettiin Finnairissa raportoida vuonna 1997, jolloin päästöt Helsinki-Vantaan lentoasemalla olivat: CO = Hiilimonoksidi kg HC = Hiilivety kg NO x = Typen oksidit kg Hiukkaset kg Ajoneuvojen ryhmittelyssä laskentaa varten on käytetty apuna LIISA 93 tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmän ajoneuvoluokkia. Pakettiautoluokkaan kuuluviksi on katsottu myös sellaiset laitteet, joissa on samankaltainen moottori kuin pakettiautoissa. Muissa ryhmittelyissä ensisijaisena arviointikriteerinä on ollut ajoneuvon moottorikoko. Päästöt on laskettu kunkin ryhmän yhteisen polttoainekulutuksen mukaan. Dieselpolttoaineen ja polttoöljyn päästöt on arvioitu samaksi. Talvikuukausiksi on arvioitu kuukaudet marraskuusta huhtikuuhun. Ajoneuvoja käynnistetään päivittäin noin 30 kertaa ja niiden käyttöaste on korkea. Maakaluston päästöjä laskettaessa keskinopeudeksi on arvioitu 7 km/h. Finnairilla on maakalustoa 746 kpl, joista noin 200 on ulkoasemilla. Uutta maakalustoa hankittaessa polttoaineen ominaiskulutus ja ominaispäästöt vaikuttavat ostopäätökseen. 16

17 ENERGIA Vaikka lentoliikenne kuluttaa paljon energiaa, lentokoneiden istuinpaikkakohtaista polttoaineenkulutusta on saatu vähennetyksi puoleen 1970-luvun alun lukemista. Rakennusten tilavuuskohtaista enrgiankulutusta on voitu vähentää oleellisesti uuden teknologian keinoin. LENTOKONEIDEN POLTTOAINETALOUS Polttoaine on merkittävä lentämisen kustannustekijä. Tämän vuoksi uutta laivastoa suunniteltaessa ja hankittaessa polttoainekulutuksen tehokkuus otetaan huomioon tärkeänä taloudellisena muuttujana. Boeing 757 -konehankinta ja Airbus A320 -hankintapäätös toteuttivat tätä linjaa. Teknologisia keinoja lentokoneiden polttoaineen kulutuksen pienentämiseksi nykyisestään arvioidaan olevan kymmeniä prosentteja. Uudistukset ovat kuitenkin laajan tutkimus- ja kehitystyön tavoitteita ja lentoyhtiöiden käytössä joskus luvulla. Finnairissa polttoaineen kulutusta on optimoitu kehittämällä lentomenetelmiä ja lentosuunnittelua. Myös lentokoneiden ja moottoreiden säännöllinen kunnonvalvonta on vaikuttanut polttoainekulutukseen. Polttoaineen kulutuslukemia on esitetty tämän raportin moottoripäästöjä käsittelevässä kohdassa (s.10-11). KIINTEISTÖJEN LÄMMITYS Finnair on myös sitoutunut säästäväisyyteen kiinteistöjen lämmityksessä. Erityisesti ilmanvaihdossa säästötoimenpiteitä on tehostettu, koska sen merkitys kiinteistöjen lämpöenergian kulutuksesta on suurin. Ilmanvaihtomäärät on Lämpöenergian kulutus Finnairin teknisellä alueella vuosina (taulukko 10) Käytetty yksikkö on MWh sidottu vuorokaudenajan, tilan käyttötarkoituksen ja tilassa olevien ihmisten lukumäärään. Lämpötilojen ja ilmastointitarpeen säätämiseksi lähes kaikki tilat ovat varustetut automaattisilla säätöjärjestelmillä. Esimerkiksi käyttämättömissä tiloissa lämpötiloja on voitu huomattavasti laskea, samoin käytetyissä tiloissa erityisesti öisin, viikonloppuisin ja silloin, kun huoltohallit ovat tyhjillään. Säätölaitteiden ja muun LVI-tekniikan kunnossapidolla on huoltojärjestelmänsä kuten lentokoneillakin. Kuluvat laitteet uusitaan ajoissa ja ilmansuodattimet vaihdetaan sopivalla jaksolla. Lisäksi kunnossapitohenkilökunta koulutetaan käyttämään uusia laitteita asianmukaisella tavalla. Ilmastointilaitteet on varustettu pääosin lämmön talteenotolla. Kiertoilmaa käytetään tarpeen mukaan. Yö- ja viikonloppusähkön käyttöä varaavaan lämmitykseen on lisätty. Finnairin lentoliikenteen polttoaineenkulutuksen tehokkuuden paraneminen vuosina ,5 Tarjottujen tonnikilometrien määrä kulutettua polttoainelitraa kohti 0,0 Tilikausi 76/77 81/82 86/87 91/92 96/97 Normitettu lämpöenergian kulutus Finnairin teknisellä alueella vuosina (taulukko 11) Käytetty yksikkö on kwh / m ,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 0 Vuosi Vuosi

18 Suurten hallien ovien avaaminen kylmänä vuodenaikana kuluttaa paljon lämpöenergiaa. Tästä syystä hallien ovien aukioloaikoja on pyritty minimoimaan ja aukaisukertoja vähentämään koulutuksen ja ohjeistuksen avulla. Suurin osa Finnairin kiinteistöistä on liitetty keskitettyyn LVI-laitteiden ohjaus- ja käytönvalvontajärjestelmään. Uusia rakennuksia suunniteltaessa huomioidaan energiataloudelliset ratkaisut. Rakennusvaiheessa virheet estetään tehokkaalla valvonnalla ja vastaanottovaiheessa rakennuksista etsitään mahdolliset lämpövuodot. Vettä pyritään käyttämään säästeliäästi. Vesikalusteet on vaihdettu vettä säästäviksi. Finnairin teknillisen alueen kiinteistöjen ja käyttöveden lämmitykseen liittyvät tunnusluvut on esitetty edellisellä sivulla olevissa taulukoissa (taulukot 10 ja 11). Lämpöenergian ja veden kulutuksessa on jatkuva seuranta. Kulutuspoikkeamiin reagoidaan välittömästi. Sähköenergian kulutus Finnairissa ja Finnairin teknisellä alueella vuosina (taulukko 12) Käytetty yksikkö on MWh Vuosi Sähköenergian kulutus Finnairissa Sähköenergian kulutus Finnairin teknisellä alueella SÄHKÖNKULUTUS Sähkönkulutuksen säästämiseksi Finnairissa on pyritty korostamaan yleisiä sähkönsäästön periaatteita ja saattamaan sähkönkulutuksen tarve mahdollisimman tasaiseksi. Valaisimiksi on pyritty valitsemaan sähköä säästävät vaihtoehdot. Kondensaattorit ja energiamuuntajatyypit on valittu uusinta teknologiaa suosien. Muuntajia on vaihdettu rakennusten saneerausten yhteydessä nykyaikaisiin paremmalla hyötysuhteella toimiviin muuntajiin. Energiankäytön valvonta-, ohjaus- ja hallintajärjestelmiä on kehitetty sähkönkulutuksen pienentämiseksi. Lentokonehalleissa ja ulkovalaistuksessa on alettu käyttää suurpainenatriumlamppuja hehkuja loistelamppujen sijasta. Muutoksella on saavutettu merkittävä vuosittainen sähkönsäästö ja vähennystä ongelmajätteen määrässä. Energiaa varataan sähkötehohuippujen tasaamiseksi. Merkittävimpiä kohteita, joissa energian varausta käytetään hyväksi, ovat jäänpoistonesteiden lämmitys, kiinteistöjen lämmitys, cateringosaston astianpesuveden lämmitys ja lentokoneiden korjaus- ja huoltohallien sähkökattilat. Ajoneuvojen moottoreiden lohkolämmitystä on hyödynnetty päästöjen ja polttoaineen kulutuksen vähentämiseksi. Sähköenergian kulutuksen tunnuslukuja on esitetty allaolevissa taulukoissa (taulukot 12 ja 13). Sähkönjakelua seurataan tietokoneavusteisesti. Kulutushuippuja tasataan ja sähköä käyttäviä laitteita uudistettaessa erityistä huomiota kiinnitetään laitteen sähkönkulutukseen. Sähköenergian kulutus per rakennuskuutiometri Finnairissa ja Finnairin teknisellä alueella vuosina (taulukko 13) Käytetty yksikkö on kwh / m Vuosi Sähköenergian ominaiskulutus Finnairissa Sähköenergian ominaiskulutus Finnairin teknisellä alueella 18

19 TULEVAT MATERIAALIVIRRAT YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA Jos halutaan tarkastella jonkin toiminnan kokonaisvaltaisempaa vaikutusta ympäristöön tai laatia ns. ekotase, pitää ottaa huomioon myös toiminnan vaatimat tulevat materiaalit. Tässä ympäristöraportissa keskitytään kuitenkin lentotoiminnan prosessien kautta syntyneisiin päästöihin. Finnairin teknillinen ryhmä korjaa kuluneet ja rikkoutuneet osat aina, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista ja järkevää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tulevien materiaalivirtojen osalta tämä ympäristöraportti on puutteellinen. Finnairin käyttämien ympäristön kannalta merkittävien raaka- ja tarveaineiden määriä vuodelta 1997 on esitetty alla olevassa taulukossa (taulukko 14). Taulukossa ei ole huomioitu catering-osaston tulevia materiaalivirtoja eikä hankittujen laitteiden, varaosien, jäänpoistonesteiden eikä metallisten materiaalien määriä. Polttoaineiden kulutustiedot on esitetty lentokoneiden moottoripäästöjä käsittelevässä kappaleessa (s. 10). Finnair pyrkii käyttämään materiaaleja ja luonnonvaroja säästäväisesti. Tämä koskee erityisesti uusiutumattomia luonnonvaroja. Finnairin käyttämien raaka- ja tarve-aineiden määrät vuonna 1997 / tonnia (taulukko 14) Liimat ja tiivisteaineet 4,0 Maalit 1,2 Maalinpoistoaineet 16 Hitsaus- ja termisen ruiskutuksen apuaineet 1,0 Pintakäsittely- ja vedenkäsittelykemikaalit 38 Korroosionestoaineet 4,0 Liuottimia sisältävät puhdistusaineet ja puhdistuksessa käytettävät liuottimet 60 Öljyt ja hydraulinesteet 62 Ympäristöriskeihin pyritään vaikuttamaan jo kiinteistöjen ja toimintojen suunnitteluvaiheessa. Ympäristövahingot ovat Finnairille merkittävä riskitekijä, sillä lentokoneiden huolto- ja korjaustoiminnassa käsitellään suuria määriä kemikaaleja, jotka luontoon joutuessaan voivat aiheuttaa vahinkoa. Ympäristöriskejä Finnairin teknillisellä alueella valvoo suojelupäällikkö. Finnairin kemikaalien käyttö on kemikaalilain perusteella laajamittaista teollista käyttöä, minkä takia Finnairissa on nimitetty kemikaalilain mukaiset käytön ja varastoinnin valvojat. YMPÄRISTÖASIOISTA TIEDOTTAMINEN Ympäristöasioista tiedottamisesta kuten muustakin tiedottamisesta Finnairissa vastaa tiedotusosasto. Ympäristöasioista tiedottaminen on keskitetty tiedotussihteerille kuitenkin siten, että kutakin esille tulevaa ympäristöasiaa tiedottamaan pyritään ympäristöorganisaatiosta löytämään kyseisen osa-alueen asiantuntija. Keskeisiä ympäristöasioiden tiedotuskanavia ovat henkilökuntalehdet sekä ympäristöraportit. LYHENTEET JA SELITYKSET Biosidi Eliöntorjunta-aine, jota käytetään mm. lentokoneiden käymälävesissä db Desibeli, melun mittayksikkö Dikloorimetaani Lentokoneiden maalinpoistossa käytettävä liuotin Emäksinen Liuos, jonka ph-arvo on korkeampi kuin 7 EPNdB Havaittu vaikuttava melu, jossa otetaan huomioon huippuarvon alapuolella olevan 10 db:n kaistan energia, Effective Perceived Noise Freon Kauppanimi ryhmälle täysin halogenoituja hiilivetyjä g/hkm Grammaa henkilökilometriä kohti g/tkm Grammaa tonnikilometriä kohti hkm Henkilökilometri IATA Kansainvälinen lentoyhtiöjärjestö, International Air Transport Association ICAO Kansainvälinen siviili-ilmailuviranomaisten organisaatio, International Civil Aviation Organization ISO Kansainvälinen ympäristöstandardi Kadmium Esimerkiksi lentokoneiden huoltotoiminnassa sähkökemiallisissa pinnoituksissa käytettävä metalli Kompleksinmuodostaja Yhdiste, joka sitoo toisen atomin tai yhdisteen vaikeasti saostettavaan liukoiseen muotoon Kvarternäärinen ammoniumyhdiste Lentokoneiden käymälävesien sisältämä biosidi, joka torjuu bakteereja ja muita eliöitä käymälävesissä ja hajoaa kunnallisessa jätevedenpuhdistamossa Kuusiarvoinen kromi Lentokoneiden huoltotoiminnassa eräissä kemiallisissa ja sähkökemiallisissa pinnoituksissa käytettävän yhdisteen osa kwh Kilowattitunti, energiayksikkö kwh/ m 3 a Kilowattituntia kuutiometriä kohti vuodessa, normitettu energiankulutus MWh Megawattitunti, energiayksikkö Määritysraja Pitoisuusraja, jota pienempiä pitoisuuksia ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista selvittää Nikkeli Esimerkiksi lentokoneiden huoltotoiminnassa sähkökemiallisissa pinnoituksissa käytettävä metalli ph Liuoksen happamuutta / emäksisyyttä kuvaava yksikkö tkm Tonnikilometri Trikloorietyleeni Osien rasvanpoistossa käytettävä kloorattu hiilivety VOC Haihtuva orgaaninen yhdiste, Volatile organic compound 19

20 YMPÄRISTÖRAPORTTI