Maksasairaudet ja niiden hoito. 28.4.2009 Erikoislääkäri Pia Manninen Tampereen yliopistollinen sairaala



Samankaltaiset tiedostot
Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

Primaari biliaari kolangiitti PBC

Pidä huolta. maksasta

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

POIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA

HIV ja hepatiitit HIV

MAHTIMAKSA! KORJAA! VARASTOI! PUHDISTAA!

elintärkeää toimintaa Maksako vaivaa? OPAS MAKSASAIRAUKSISTA

AIH PSC. Autoimmuunimaksasairaudet LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS

Lääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB

, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Maksa /2018

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

7. MAKSA JA MUNUAISET

Tyypin 2 diabetes sairautena

Diabetes (sokeritauti)

Maksakokeiden viiterajat

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

HEPATOGESTOOSI Terhi Saisto Osastonylilääkäri HYKS NaiS, Jorvin sairaala

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Maksasairaus ilmenee usein yllättäen potilaan

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

Sappirakko ja sappitiet

Katariina Salminen HUS infektiosairauksien OHJAUS. klinikka HCV-POTILAAN HOITO JA

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Autoimmuunitaudit: osa 1

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

Tutkimus maksasairauden vaikutuksesta toimintakykyyn

M aksa-arvoilla tarkoitetaan maksan

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

Suolistosairauksien laaja kirjo

Tietoa eteisvärinästä

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS

HIV ja hepatiitti C Dos.Matti Ristola HYKS Infektiosairaudet

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Terveelliset elämäntavat

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

OSA VI: RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) , versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

VALMISTUVIEN SAIRAANHOITAJIEN JA TERVEYDEN- HOITAJIEN TIEDOT RASVAMAKSAN HOIDOSTA

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Opas Tietoja potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Lataa Gastroenterologia ja hepatologia. Lataa

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Tiesitkö tämän. Tietoa C-hepatiitista

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

Opiskelijaohjauskansio elinsiirto- ja maksakirurgian osastolle 4B

Transkriptio:

Maksasairaudet ja niiden hoito 28.4.2009 Erikoislääkäri Pia Manninen Tampereen yliopistollinen sairaala

Luennon sisältö Maksa ja sen tehtävät Maksasairaudet ja niiden hoito Alkoholimaksasairaudet Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa ja potilastapaus Virushepatiitit Autoimmuunimaksasairaudet Akuutti maksan vajaatoiminta Lyhyesti maksansiirroista Kuvat: Wikipedia commons

Maksa Elimistön suurin sisäelin Aikuisen maksa painaa 1000-1400g Sijaitsee oikealla pallean alla Oikea ja vasen lohko, 8 segmenttiä

Maksan tehtäviä Tuottaa ja erittää useita veren valkuaisaineita esim. albumiini Varastoi ja jakelee verenkierron ravinteita ja vitamiineja esim. K-vitamiini Hajottaa myrkkyjä ja lääkeaineita Tuottaa sappea Varastoi veren sokeria varastomuotoon, josta sokeria voidaan vapauttaa tarvittaessa Sisäeritysrauhasten toimintoja muistuttavia tehtäviä, esim D-vitamiini muuttuu aktiiviseen muotoon

Maksan verisuonitus Maksaan tuleva veri tulee 75% porttilaskimosta ja 25% maksavaltimosta Maksasta poistuva veri kulkee maksalaskimosta alaonttolaskimoon Lisäksi maksassa kulkevat sappitiet ja sappirakko sijaitsee maksan alla

Maksan mikroskooppinen rakenne Maksasolut ovat yhden solukerroksen levyinä, joita erottavat laajentuneet hius- verisuonet, sinusoidit Sinusoideissa kulkee maksasoluja huuhteleva veri porttilaskimon ja maksavaltimon haarasta maksaliuskan keskellä olevaan keskuslaskimoon

Alkoholimaksasairauksien taustaa Suomen tärkein maksasairausryhmä Yli 90 prosenttia maksakirrooseista on alkoholin aiheuttamia Oireita aiheuttavan rasvamaksan pääasiallisin syy on alkoholi

Alkoholimaksasairauksien taustaa alkoholikirroosiin menehtyy yli 1000 suomalaista vuodessa vuodesta 2000 alkoholikirroosiin menehtyneiden määrä on kaksinkertaistunut alkoholin käyttö lisääntynyt, joten lisää alkoholikuolemia luvassa

Työikäisten yleisimmät kuolinsyyt Suomessa miehet naiset lähde: Tilastokeskus

Alkoholimaksasairauksien epidemiologia Alkoholisteilla maksakirroosin esiintyvyys vaihtelee 5-25% välillä Kirroosiin sairastuminen lisääntyy merkittävästi, kun päivittäinen alkoholin kulutus ylittää miehillä 60 g/vrk naisilla 40 g/vrk yksi ravintola-annos 12 g Juomatavoilla tai lisäaineilla ei ole todettu yhteyttä maksavaurion syntyyn

Lähde: www.alko.fi

Altistavat tekijät naiset ovat herkempiä alkoholin haitoille, etenkin maksavaurioille perinnölliset tekijät alkoholin aineenvaihduntaan liittyvät tekijät virushepatiitit yhdessä alkoholin kanssa aiheuttavat vaikeamman maksavaurion lääkeaineet, esim. parasetamoli

Alkoholirasvamaksa Useimmiten oireeton Voidaan todeta selvitettäessä kohonneita maksa-arvoja Rasvamaksan syy voi olla myös ei-alkoholiperäinen rasvamaksa

Alkoholimaksatulehdus taudinkuva vaihtelee lähes oireettomasta akuuttiin maksan vajaatoimintaan kehittyy 10-35%:lle suurkuluttajista voi kehittyä myös normaaliin maksaan, taustalla suurkulutus tai runsas kertakulutus

Vaikean alkoholimaksatulehduksen kliininen kuva keltaisuus eli ikterus kuume nesteen kertyminen vatsaonteloon eli askites ja turvotukset suurentunut maksa maksakooma munuaisten vajaatoiminta verenvuodot Ikterus lähde:wikipedia commons

Alkoholimaksakirroosi pitkälle kehittynyt kirroosi palautumaton maksan toimintakyky voi jonkin verran palautua, jos alkoholin käyttö loppuu täysin suurkuluttajista 8-20%:lle kehittyy alkoholimaksakirroosi si

Maksakirroosin kliininen kuva usein hakeudutaan hoitoon vasta komplikaatioiden ilmaannuttua; vuotavat ruokatorven laskimolaajentumat askites maksakooma myös painon lasku, yleistilan heikkeneminen ja ruokahaluttomuus

Laboratoriodiagnostiikka Alkoholihepatiitissa maksa-arvot (ALAT, ASAT) usein tuhansia Vaikeassa alkoholihepatiitissa kehittyy myös hyytymistekijöiden häiriö Myös munuaisten vajaatoiminta voi kehittyä Alkoholin käytön loputtua tila usein vielä pahenee 1-4 viikon ajan Maksakirroosissa maksa-arvot usein koholla, mutta voivat olla myös normaalit Maksan toiminnan heikentyessä: Albumiini, kolesteroli, bilirubiini, ammoniakki, INR>1.5

Diagnostiikka Ultraäänitutkimus Ultraäänitutkimus maksan koko pesäkemuutokset doppler-uä: maksan verenkierto ei pysty erottamaan aina rasvamaksaa tai edes maksakirroosia Maksakirroosi

Hoito täysraittius ylipainoiselle laihdutus riittävä ravitsemus, B-vitamiinin saannista huolehdittava vaikeassa alkoholimaksatulehduksessa kortikosteroidit askites: suolarajoitus, nesteenpoistolääkkeet (spironolaktoni, furosemidi) askitespunktiot

Hoito ruokatorven laskimolaajentumat: porttilaskimopainetta laskeva lääkitys, esim. propranololi mahalaukun happosalpaaja, esim. omepratsoli K-vitamiini infektioiden hoito laktuloosi, suolen pitää toimia 2-3x vrk hyvä verensokeritasapaino

Alkoholimaksasairauksien ennuste kuolleisuus alkoholihepatiittiin 17%, vaikeassa alkoholihepatiitissa jopa 50% maksakirroosin ennusteeseen vaikuttaa maksavaurion aste sekä lopettaako potilas alkoholin käytön 4% maksakirroosipotilaista kehittyy maksasyöpä maksakirroosin komplikaatiot, kuten suolistoverenvuodot, askites ja maksakooma heikentävät ennustetta

Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa Yleisin syy koholla oleviin maksa-arvoihin Taustalla usein metabolinen oireyhtymä l. MBO MBO=aikuistyypin diabetes, verenpainetauti, kohonneet rasva-arvot ja keskivartalolihavuus

Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa Sairauden kirjo alkaa rasvamaksasta ja ulottuu maksan rasvoittumiseen liittyvään maksasoluvaurioon ja tulehdussolureaktioon ja sen komplikaationa syntyvään maksakirroosiin Koepaloista ei pysty erottamaan, onko rasvamaksa syntynyt metabolisen oireyhtymän vai alkoholin käytön seurauksena Alkoholin käytön rajana pidetty naisilla 2 ravintola-annosta / päivä, miehillä 3 / päivä

Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa Rasvamaksa = rasvapisaroita yli 5%:ssa maksasoluista Rasvamaksatulehdus eli steatohepatiitti = jos mukana on myös tulehdussoluja, maksasolujen tuhoutumista tai sidekudoslisää

Kliininen kuva ja diagnostiikka Usein oireeton Sattumalöydöksenä esimerkiksi työterveystarkastuksessa todettu korkea maksa-arvo Ultraäänitutkimuksessa todetaan usein runsaskaikuinen maksa 50-85%:lla potilaista keskivartalolihavuus

Kliininen kuva ja diagnostiikka Puolella potilaista on suurentunut maksa Suurentunut maksa voi aiheuttaa epämiellyttävää tunnetta tai jomotusta Vasta kirroosiasteelle edennyt sairaus aiheuttaa muita kroonisen maksasairauden oireita, kuten keltaisuutta, maksakoomaa, verioksenteluja ja askitesta

Diagnoosi Ei-alkoholiperäisen rasvamaksan tai rasvamaksatulehduksen diagnoosi perustuu: Maksan koepalassa todettuun rasvamaksaan tai rasvamaksatulehdukseen Todennettuun vähäiseen alkoholin käyttöön Muiden maksasairauksien poissulkuun

Laihdutus Hoito Rasvan väheneminen maksasta tapahtuu nopeammin ja on suhteellisesti suurempi kuin painon muutos Ruokavalio ja liikunta Vähärasvainen ruokavalio Rasvan määrä maksassa on sitä suurempi, mitä suurempi on tyydyttyneen rasvan määrä ruokavaliossa Pikaruoan ylensyönti kolminkertaisti rasvan määrän maksassa ruotsalaistutkimuksessa Kotronen A, Yki-Järvinen H. Duodecim 2008;124:1625-33.

Lääkitys Hoito Lääkitys Pelkkää rasvamaksaa ei tarvitse hoitaa lääkkeillä Jos potilaalla on aikuistyypin diabetes, voidaan käyttää glitatsoni-lääkkeitä Myös insuliinihoito vähentää jonkin verran maksan rasvoittumista Kotronen A, Yki-Järvinen H. Duodecim 2008;124:1625-33.

Hoito Alkoholin käytön välttäminen Diabeteksen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hyvä hoito Rasvamaksatulehduksen ja maksakirroosin hoito noudattavat samoja linjoja kuin alkoholimaksasairauksissa

Virushepatiitit Hepatiittivirukset: Hepatiitti A (HAV) saastuneet elintarvikkeet / vesi Hepatiitti B (HBV) - veren välityksellä Hepatiitti C (HCV) veren välityksellä Hepatiitti D (HDV) veren välityksellä, harvinainen Hepatiitti E (HEV) saastuneet elintarvikkeet / vesi Hepatiitti G (HGV) veren välityksellä, harvinainen Vuosittain akuutteja hepatiitteja 50-100 Vain HBV, HCV ja HDV voivat johtaa krooniseen infektioon

Krooniset virushepatiitit Alkoholimaksasairauden jälkeen tärkeimpiä kroonisen maksasairauden aiheuttajia Rokote on käytettävissä A-ja B-hepatiittia vastaan Lääkehoito B- ja C- hepatiittiin Lääkehoidon tarkoitus viruksen lisääntymisen estäminen, maksavaurion etenemisen pysäyttäminen ja komplikaatioiden, kuten maksakirroosin ja maksasyövän kehittymisen estäminen

C-hepatiitti 80% sairastuneista jää kantajiksi näistä joka toinen saa kroonisen hepatiitin Joka viides sairastuu 10-30 vuoden kuluessa maksakirroosiin Maksasyövän riski 1% vuodessa Alkoholin käyttö lisää maksavaurion astetta Normaalit maksa-arvot eivät sulje pois C-hepatiittia Diagnoosiin vaaditaan positiiviset C-hepatiitti-vasta-aineet sekä viruksen osoitus verestä Erilaisia virusmuotoja 1 ja 4 johtavat useammin etenevään maksasairauteen 2 ja 3 hoidolle parempi vaste

C-hepatiittitartuntojen ikäryhmäjakauma lähde:ktl

C-hepatiitin hoito Pegyloitu interferoni ja ribaviriini Hoidon kesto virustyyppi 2 tai 3 hoidon kesto 12-24 vk virustyyppi 1 ja 4 hoidon kesto 24-48 vk Sivuvaikutukset voivat olla vaikeat Jatkoseuranta hoitovaste saatu avohoidossa ALAT 1v, 3v, 10v ei hoitovastetta avohoidossa ALAT kerran vuodessa, tarv uusi hoitoarvio 3-5 v kuluttua

Potilaiden valikointi Tärkeää potilaiden huolellinen valikointi Hoito kestää pitkään ja sivuvaikutukset saattavat olla vaikeat TAYS: aina päihdepoliklinikan konsultaatio, tarvittaessa psykiatrin arvio Kallis hoito Yhteiskunnallinen merkitys suuri Potilaan tukeminen hoidon aikana, ennen hoitoa informointi Aina vuoden päihteettömyys ennen hoitoja!

Autoimmuunimaksasairaudet Autoimmuunimaksasairaudet: Autoimmuunimaksasairaudet: Autoimmuunihepatiitti (AIH) Primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC) Primaarinen sklerosoiva kolangiitti (PSC) Syitä ei tunneta, mutta niiden yhteydessä todetaan usein erilaisia potilaan omaan elimistöön suunnattuja vasta-aineita

Autoimmuunimaksasairaudet Esiintyy myös välimuotoja, joissa piirteitä useammasta autoimmuunimaksasairaudesta Tautien harvinaisuuden ja komplikaatioiden vuoksi hoito keskitetään yliopisto- ja keskussairaaloihin

Autoimmuunihepatiitti 80% potilaista naisia Tavallisin nuorilla naisilla, toinen sairastavuushuippu 40-70 vuoden iässä Virusinfektiot voivat laukaista 1/3 akuutti tauti, osalla sattumalöydös, osalla todetaan vasta maksakirroosivaiheessa 40%:lla muita autoimmuunisairauksia, kuten kilpirauhastulehdus, paksusuolen tulehdus, niveltulehdus

Autoimmuunihepatiitti ALAT ja ASAT koholla, usein myös bilirubiini IgG- immunoglobuliini koholla Sileälihasvasta-aineet ja tumavasta-aineet positiiviset Tyypin 1 autoimmuunihepatiitti Suomessa tavallisin Diagnoosiin tarvitaan myös maksan koepala Poissuljetaan virushepatiitit ja lääkeainehepatiitit

Autoimmuunihepatiitti Hoitona käytetään kortikosteroideja Hoitoon liitetään atsatiopriini, mikäli potilas tarvitsee jatkuvasti kortikosteroidia tai kortiko- steroidihoidon haitat ovat tavallista suuremmat 80%:lla potilaista tauti sammuu Osa tarvitsee pysyvän lääkityksen Lääkehoitoon reagoimattomissa tapauksissa ja maksan vajaatoiminnan ilmaantuessa tarvitaan maksansiirto

Primaarinen biliaaarinen kirroosi l. PBC Pienten sappiteiden ei-märkäinen etenevä tulehdus Johtaa sappiteiden tuhoutumiseen, sidekudosmuodostukseen ja voi lopulta johtaa maksakirroosiin ja maksan vajaatoimintaan Yleinen naisilla, 90% potilaista naisia Infektiot voivat laukaista taudin

Primaarinen biliaaarinen kirroosi l. PBC Todetaan usein oireettomassa vaiheessa, kun muista syistä tutkitaan kohonneiden maksa- arvojen tai kohonneen laskon syitä Tavallisin oire kutina, myöhemmin yleisoireet Erityisesti AFOS koholla ASAT, ALAT lievästi suurentuneet tai normaalit Mitokondriovasta-aineet positiiviset yli 90%:lla Seerumin immunoglobuliini IgM suurentunut

Primaarinen biliaaarinen kirroosi l. PBC Lääkehoitona käytetään ursodeoksikoolihappoa Adursal 15 mg/kg Vähentää kutinaa, laskee maksa-arvoja ja vähentää maksansiirron tarvetta, auttaa 50-75%:lle potilaista Budenosidi-kortikosteroidi, jos ursodeoksikoolihapolle ei saada vastetta tai koepalassa voimakas tulehdus Oireiden kehityttyä aika maksansiirtoon on noin 10 vuotta

Primaarinen sklerosoiva kolangiitti l. PSC Krooninen sappiteitä ahtauttava ja arpeuttava ei- märkäinen tulehdus, joka vaurioittaa sekä maksan ulkoisia että sisäisiä sappiteitä Johtaa maksakirroosiin 60-75% potilaista on miehiä Ilmaantuu tavallisesti 24-45 vuoden iässä 80%:lla potilaista on myös haavainen paksusuolen tulehdus

Primaarinen sklerosoiva kolangiitti l. PSC Koholla olevat maksa-arvot, erityisesti AFOS Tuma-vasta-aineet positiiviset Diagnostinen tutkimus on sappiteiden magneettitutkimus tai tähystyksessä tehtävä sappiteiden varjoainekuvaus Lääkehoitona ursodeoksikoolihappo Ahtautuneiden sappiteiden avaus

Primaarinen sklerosoiva kolangiitti l. PSC Osalla potilaista johtaa kirroosiin 6-30% potilaista kehittyy sappiteiden syöpä Maksansiirtoon, kun: Kehittyy maksakirroosi ja maksan vajaatoiminta Syöpämarkkerit positiiviset Harjairtosoluissa solumuutoksia Toistuvat kuumeiset sappitietulehdukset

Primaarinen sklerosoiva kolangiitti l. PSC

Akuutin maksan vajaatoiminnnan määritelmä harvinainen, mutta hengenvaarallinen tila, joka voi johtaa nopeasti maksakoomaan, monielinvaurioon ja potilaan menehtymiseen aiemmin maksan suhteen terve henkilö maksan vajaatoiminta, johon liittyy hyytymishäiriö ja tajunnan tason häiriö jaetaan: hyperakuutti (alle 1 vk) akuutti (1-4 vk) subakuutti (4-12 vk)

Akuutin maksan vajaatoiminnan syyt Hepatiittivirukset Muut virukset Lääkeaineet Maksatoksiset aineet Autoimmuuni hepatiitti A, B, C, D, E Herpesryhmän 1, 2 ja 6, Epstein-Barr, sytomegalo, varicella zoster, adenovirus Parasetamolin yliannostus, isoniatsidi, disulfiraami, idiosynkrasia, ym. Valkoinen kärpässieni, orgaaniset liuottimet, fosfori, ekstaasi, ym. Metabolinen Wilsonin tauti, tyrosinemia tyyppi 1 Vaskulaariset syyt Muut Syy tuntematon Budd-Chiarin oireyhtymä, iskemia, veno-okklusiivinen tauti Raskauteen liittyvä rasvamaksa tai ns. HELLPoireyhtymä, massiivinen kasvaininfiltraatio, lämpöhalvaus Kirjallisuudessa usein seronegatiivinen hepatiitti Isoniemi H. Gastroenterologia ja hepatologia 2007

Kehon ulkoiset tukihoidot mekaaniset tukihoidot toimii siltana joko maksan toipumiseen tai siirteen saamiseen MARS (molecular adsorbent recirculating system) poistaa verenkierrosta sekä vesiliukoiset että albumiiniin sitoutuneet haitallliset aineet sekä dialyysi osalla potilaista stabiloi verenkierron ja lievittää maksakoomaa osalla potilaista stabiloi verenkierron ja lievittää maksakoomaa biologiset maksan ulkoiset tukihoidot biologiset maksan ulkoiset tukihoidot laitteita, johon kennostoihin kiinnitetty maksasoluja solujen pitäminen elinkykyisinä vaatii tekniikan kehittymistä

Albumiinidialyysin indikaatiot muut keinot eivät riitä elinvaurion vaara toksiini on albumiinin sitoutunut ei vastalääkettä potilas on syönyt enemmän kuin yhden valkoisen kärpässienen akuutti Wilsonin tauti maksansiirtoa odottavan potilaan tilan huononeminen vasta-aihe: jatkuva verenvuoto parhaimmat tulokset myrkytyspotilailla

Maksansiirto akuutissa maksan vajaatoiminnassa maksansiirto on tehtävä ennen kuin muihin elimiin tulee vaurioita ainoa absoluuttinen vasta-aihe on palautumaton aivovaurio, muut HIV, kontrolloimaton verenmyrkytys ja muu kuin maksasolusyöpä maksansiirron saaneista elossa 90% vuoden kuluttua

Maksan akuuttia vajaatoimintaa poteneiden jakauma maksansiirtolistalla syyn mukaan pohjoismaisessa rekisterissä vuosina 1990-2001 Aiheuttaja Siirtolistalle asetetut Maksansiirron läpikäyneet Ilman siirtoa toipuneet Siirtoa odotettaessa kuolleet n n % n % n % Tuntematon 135 109 81 9 7 17 13 Parasetamoli 52 20 39 16 31 16 31 Muu lääkeaine 31 26 84 0 0 5 16 Hepatiitti B 25 22 88 2 8 1 4 Budd-Chiarin syndrooma 16 14 88 0 0 2 12 Hepatiitti A 7 4 57 3 43 0 0 Autoimmuunihepatiit ti 7 6 86 1 14 0 0 Sienimyrkytys 6 2 33 3 50 1 17 Wilsonin tauti 5 5 100 0 0 0 0 Muu virus 5 4 80 0 0 1 20 Muu1 26 17 65 2 8 7 27 Yhteensä 315 228 72 36 11 50 16 1 Raskauden aiheuttama, maksaleikkauksen jälkeinen vajaatoiminta, hypoksia, alkoholi, neonataalihepatiitti, metabolinen sairaus tai syöpä Isoniemi H. Duodecim 2003; 119:509-16

Maksansiirroista maksasairauksiin menehtyy vuosittain Suomessa runsaat tuhat ihmistä, joista puolet maksakirroosiin A- ja B- hepatiittia vastaan on rokotteita, B- ja C- hepatiittia voidaan hoitaa muihin maksasairauksiin ei ole lääkityksestä varteenotettavaa apua, lukuunottamatta autoimmuunihepatiittia maksansiirto on vaikeiden maksasairauksien tärkein hoitomuoto

Maksansiirroista maksansiirron aiheet krooniset maksasairaudet 65% PBC, PSC, alkoholikirroosi, autoimmuunihepatiitti, B- ja C-hepatiitti maksan toiminnan äkillinen pettäminen 22% maksatuumorit 8% metaboliset sairaudet 5% Suomessa 7% siirroista tehdään alkoholikirroosin vuoksi 5 v. eloonjäämisennuste yli 80%, maksansiirron eloonjäämistulokset yhtä hyvä alkoholikirroosipotilailla la Höckerstedt K. Duodecim 2003;119553-5

Maksansiirron aiheet alkoholikirroosipotilaalla pitkälle edennyt maksakirroosi aktiivinen ote elämään pidättäytyminen alkoholinkäytöstä vahva oletus siitä, että raittius jatkuu siirron jälkeen hyvä sosiaalinen tuki ei muita korjaantumattomia elinvaurioita Höckerstedt K. Duodecim 2003;119553-5

Yhteenveto Maksa on elintärkeä elin, ilman sitä emme tule toimeen Vältä alkoholin suurkulutusta Vältä ylipainoa Virushepatiittien yleisimmät tartuntatiet ovat suonensisäiset huumeet ja suojaamaton seksi Lukuisat lääkeaineet ja luontaistuotteet voivat aiheuttaa maksavaurion