Tutkimus maksasairauden vaikutuksesta toimintakykyyn
|
|
- Juha-Pekka Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tutkimus maksasairauden vaikutuksesta toimintakykyyn Tutkimus maksasairauksien toteamisesta, hoidosta ja niiden vaikutuksesta sairastuneen toimintakykyyn: kouluttava kysely lääkäreille viranomaisaineistot Kela, THL
2 Tavoite ja toteutus Tutkimuskokonaisuuden tavoitteena oli saada Munuais- ja maksaliiton ennaltaehkäisyn teemavuoteen tietoa ja vaikuttamismateriaalia. Lisäksi tavoitteena oli antaa tietoa avopuolen ja erikoissairaanhoidon lääkäreille maksasairauksien hoitokäytännöistä. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti rasvamaksaan. Projekti koostui kahdesta osasta, kouluttavasta kyselystä sekä viranomaisaineistojen analyysistä. Maksasairauksien vaikutusta työ- ja toimintakykyyn pyrittiin selvittämään sekä kouluttavassa tutkimuksessa että viranomaisaineistojen (KELA ja THL) avulla. Tutkimuskokonaisuuden toteutti Respondeo Oy. Tutkimusta tukivat Berlin Chemie Menarini, Bristol Meyers Squibb, Gilead ja H. Lundbeck. Tutkimuksessa selvitettiin myös tukijoille tärkeitä teemoja. 2
3 Kouluttava tutkimus maksasairauksista Tavoitteena kouluttavassa tutkimuksessa oli selvittää maksasairauksien hoitokäytäntöjä sekä lääkäreiden tietotasoa ja asennetta maksasairauksia kohtaan. Vastaajia koulutettiin myös maksasairauksien diagnosoinnista, hoidosta ja seurannasta. Kouluttavaa osuutta konsultoi gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila Hyksistä. Tutkimus käsitteli rasvamaksaa, virusperäisiä maksasairauksia sekä muita, ei-virusperäisiä maksasairauksia. Sähköinen kouluttava tutkimus käynnistyi ja päättyi Respondeo lahjoitti jokaisesta jälkeen annetusta vastauksesta 2 euroa Munuais- ja maksaliiton toiminnan tukemiseen. Lahjoitettava summa oli yhteensä 426 euroa. Esityksessä tarkastellaan tuloksia seuraavien vertailuryhmien näkökulmista: Kaikki vastaajat, n=249 Yleislääkärit, n=158 Erikoislääkärit, n=100 3
4 Johtopäätökset Alkoholi on selkeästi yleisin syy selvittää potilaan maksa-arvot. Vastaajista noin 90 % sanoi itse ottavansa aktiivisesti alkoholin puheeksi vastaanotolla. Hoidon tavoitteena on rasvamaksan hoito aktiivisesti ja siten taudin etenemisen estäminen. Rasvamaksan diagnosointia pidetään melko puutteellisena. Sen sijaan diagnosointia ei pidetä kovin vaikeana. Lääkäreiden mielestä kaikki potilaat eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Tärkeimmät ohjeet potilaalle ei-alkoholiperäisessä rasvamaksassa koskevat painonhallintaa, alkoholiperäisessä taudissa taasen juomisen vähentämistä. Lääkäreiden mielestä 40 %:lla maksapotilaista on heikentynyt toimintakyky. Suurimmat toimintakykyä alentavat syyt ovat väsymys, askites sekä liitännäissairaudet. Rasvamaksapotilaita lähetetään eteenpäin toiselle lääkärille huomattavasti harvemmin kuin muita maksasairauksia sairastavia potilaita. 4
5 Diagnosointi Diagnoosimäärät 12 kuukauden aikana Kaikki vastaajat, n=249 Eialkoholiperäinen ras vamaks atauti (NAF LD) Alkoholiperäinen ras vamaks atauti (AF LD) Autoimmuuni hepatiitti P rimaarinen biliaarinen kirroos i (P B C) P rimaarinen s kleros oiva kolangiitti (P S C) Alkoholimaks a- kirroos i Alkoholihepatiitti B -hepatiitti C-hepatiitti Keskiarvo 4,5 4,0 0,4 0,3 0,2 2,3 1,3 0,2 0,9 Keskihajonta 9,7 11,2 1,5 1,1 0,9 5,6 5,8 0,9 2,8 Mediaani 2,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yleislääkärit, n=158 Eialkoholiperäinen ras vamaks atauti (NAF LD) Alkoholiperäinen ras vamaks atauti (AF LD) Autoimmuuni hepatiitti P rimaarinen biliaarinen kirroos i (P B C) P rimaarinen s kleros oiva kolangiitti (P S C) Alkoholimaks a- kirroos i Alkoholihepatiitti B -hepatiitti C-hepatiitti Keskiarvo 3,8 2,5 0,1 0,1 0,1 1,2 0,7 0,1 0,7 Keskihajonta 5,9 3,4 0,4 0,5 0,4 1,9 1,5 0,5 3,1 Mediaani 2,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Erikoislääkärit, n=100 Eialkoholiperäinen ras vamaks atauti (NAF LD) Alkoholiperäinen ras vamaks atauti (AF LD) Autoimmuuni hepatiitti P rimaarinen biliaarinen kirroos i (P B C) P rimaarinen s kleros oiva kolangiitti (P S C) Alkoholimaks a- kirroos i Alkoholihepatiitti B -hepatiitti C-hepatiitti Keskiarvo 5,7 6,4 0,9 0,6 0,5 4,0 2,3 0,4 1,3 Keskihajonta 13,8 17,6 2,2 1,6 1,3 8,4 9,1 1,3 2,3 Mediaani 1,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5
6 Diagnosointi Syyt selvittää maksa-arvot Missä tapauksissa tai minkä tekijöiden vuoksi tyypillisesti selvität potilaan maksa-arvot? epäily runsaasta alkoholinkäytöstä ylävatsan kipu todennettu runsas alkoholinkäyttö esim. AUDIT- jonkin lääkityksen aloittamisen yhteydessä aikuisiän diabetes metabolinen oireyhtymä kohonneet veren rasva-arvot vyötärölihavuus korkea verenpaine osana jonkin muun sairauden hoitoa korkea BMI väsymys työterveystarkastuksen tai terveystarkastuksen jokin muu, mikä? korkea ikä 7 89% 91% 6 77% 87% 57% 76% 83% 68% 76% 77% Kaikki vastaajat, n=249 37% 6 75% 41% 61% Erikoislääkärit, n=100 73% 37% 55% 66% 31% 48% 59% Yleislääkärit, n= % 54% 54% 55% 6 28% 43% 57% 27% 43% 51% 8% 34% 5 1 8% 17% 5%
7 Diagnosointi Jatkotutkimukset kohonneiden maksa-arvojen vuoksi Mikäli potilaalla on rasvamaksa sekä kohonneet maksa-arvot, mitä jatkotutkimuksia tai riskitekijöiden selvityksiä teet? Kaikki yllämainituista 34% 58% Alkoholinkäytön selvittäminen muulla tavalla kuin AUDIT-kyselyllä 44% 53% Yleislääkärit, n=158 Metabolisen oireyhtymä -diagnoosin varmistaminen 44% 45% Erikoislääkärit, n=100 Diabetesriskin selvittäminen 4 43% Alkoholinkäytön selvittäminen AUDITkyselyllä ( 23% 35% Jokin muu, mikä? 6% 21%
8 Diagnosointi Lisätutkimukset erotusdiagnostisessa mielessä Mikäli potilaan alkoholinkäyttö on kohtuukäytön rajoissa (miehillä alle 21g ja naisilla alle 14g päivässä), mitä lisätutkimuksia erotusdiagnostisessa mielessä teet? S-HCV-va S-HBsAg TSH S-HAV-tot Transglutaminaasivasta-aineet Kaikki ylläolevat S-Ferrit T4V Mitokondriovasta-aineet HIV-Ag/ab Sileälihasvasta-aineet S-IgA S-IgG S-IgM P-Fe P-Trfesat 38% 38% 38% % 24% 23% 19% 28% 2 18% 23% 24% 18% 34% 18% 15% 23% 18% 25% 36% 19% 15% 28% 19% 15% 25% 15% % 9% 13% 1 6% 16% 44% 48% 51% 65% 64% 69% 61% 58% 66% Kaikki vastaajat, n=249 Erikoislääkärit, n=100 Yleislääkärit, n=158 8
9 Asenne hoitoa kohtaan Rasvamaksa 100,0 80,0 Yleislääkärit 4,0 4,5 4 60,0 40,0 3,2 3,5 3,5 3 20,0 0,0-20,0-40,0-60,0-80,0 Rasvamaksan hoito on minulle erittäin tuttua Rasvamaksan diagnosointi on mielestäni puutteellista 2,5 Rasvamaksan diagnosointi on vaikeaa eri mieltä samaa mieltä Keskiarvo 2,4 Kaikki potilaat saavat tarvitsemansa hoidon Tavoitteenani on estää rasvamaksataudin eteneminen hoitamalla tautia aktiivisesti 2,5 2 1,5 1 0,5 0 80,0 60,0 40,0 3,1 3,5 Erikoislääkärit 3,8 4 3,5 3 20,0 0,0-20,0-40,0-60,0 Rasvamaksan hoito on minulle erittäin tuttua Rasvamaksan diagnosointi on mielestäni puutteellista 2,6 Rasvamaksan diagnosointi on vaikeaa 2,3 Kaikki potilaat saavat tarvitsemansa hoidon Tavoitteenani on estää rasvamaksataudin eteneminen hoitamalla tautia aktiivisesti 2,5 2 1,5 1 0,5-80,0 eri mieltä samaa mieltä Keskiarvo 0 9
10 Asenne hoitoa kohtaan Alkoholin käytöstä puhuminen Mikä seuraavista kuvaa parhaiten potilaan alkoholinkäytöstä puhumista hoitotyössäsi? Otan alkoholin käytön puheeksi potilaan kanssa useimmiten omasta aloitteestani 87% 96% Yleislääkärit, n=158 En osaa sanoa, keskustelen potilaiden kanssa alkoholinkäytöstä erittäin harvoin 1% 11% Erikoislääkärit, n=100 Potilaat ottavat alkoholin käytön useimmin itse puheeksi Jokin muu, mikä?
11 Seurantakäytännöt ja ohjeet Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa, alkoholiperäinen rasvamaksa, erikoislääkärit Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa Alkoholiperäinen rasvamaksa Painonhallinnan ohjeistus Labrakontrolli Elämäntapamuutosten ohjeistus Seuranta perusterveydenhuollossa 18% 15% 23% 35% Ohjeistus alkoholinkäytön lopettamisesta/vähentämisestä Seuranta perusterveydenhuollossa A-klinikkaan ohjaus 21% 36% 6 Lähete muualle 13% Laboratoriokokeet 19% MBO-seuranta/hoito Konsultoin toista lääkäriä Riskitekijöiden hoito 13% 13% 1 n=40 Ohjaan toiselle lääkärille Taudinkuvasta kertominen 7% 1 n=42 Lääkitys 8% En ole mukana seurannassa 5% Lääkkeetön hoito Ohjeet liitännäissairauksien hoidosta Diabeteksen hoitotasapaino 8% 8% 5% Muut elämäntapaohjeet Kontrolli n. kerran vuodessa 5% 5%
12 Seurantakäytännöt ja ohjeet Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa, alkoholiperäinen rasvamaksa, yleislääkärit Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa Alkoholiperäinen rasvamaksa Painonpudotus 48% Alkoholin käytön lopettaminen/vähennys 73% Kontrollit 47% Labrakontrolli 5 Ruokavalion muutokset Muiden riskitekijöiden hoito/seuranta Liikunnan lisääminen Ohjaus terveydenhoitajan seurantaan Konsultaatio Alkoholin haitoista puhuminen Muu 24% 19% 16% 11% 7% 6% 28% n=83 Säännöllinen seuranta vastaanotolla Neuvonta/motivointi Ohjaus päihdehoitoon Elintapojen muutokset Muiden riskitekijöiden arviointi/hoito Muu 21% 15% 1 5% 16% 44% n=
13 C-hepatiitti Koholla olevat vasta-aineet Mikä on todennäköisin hoitokäytäntösi, jos potilaan C-hepatiitti-vasta-aineet ovat koholla? Lähetän potilaan suoraan eteenpäin erikoissairaanhoitoon 44% 71% Otan HCV-RNA testin 17% 18% Yleislääkärit, n=158 Erikoislääkärit, n=100 Jokin muu, mikä? 6% 11% Otan HCV-RNA testin, ja määritän taudin genotyypin samassa yhteydessä 6% 27%
14 C-hepatiitti Hoitokäytäntöihin vaikuttavat tekijät Mitkä seuraavista tekijöistä vaikuttavat C-hepatiitin hoitopäätökseesi? huumeiden käyttö 88% 9 87% alkoholiriippuvuus epäonnistunut aikaisempi C-hepatiitin hoito 59% 65% 68% 81% 79% 81% Kaikki vastaajat, n=249 Erikoislääkärit, n=100 Yleislääkärit, n=158 pitkälle edennyt maksakirroosi 71% 74% 69% elämäntilanne 57% 57% 56% masennus 45% 43% 46% taudin tarttumistapa 19% 27% 3 Jokin muu, mikä? 4% 7%
15 C-hepatiitti Päätös lääkehoidosta Kuinka teet yleensä päätökset B- ja C-hepatiittia sairastavien potilaiden mahdollisesta lääkehoidosta? Jätä tyhjäksi, mikäli et tee lääkehoitopäätöksiä. Konsultoin kollegaa tai ylilääkäriä 4 61% Yleislääkärit, n=33 Jokin muu, mikä? 13% 24% Erikoislääkärit, n=24 Itsenäisesti 15% 29% Kokouksessa 17%
16 Hoitokäytännöt Tärkeimmät hoitosuositukset Hoitosuositukset, yleislääkärit 6 48% 49% 4% 7% 5% % 1 9% 9% 4% 4% 4% 1% 1% 1% Toimipaikan hoitosuositukset Sairaanhoitopiirin suositukset Käypä hoito suositukset Muut valtakunnalliset suositukset Kansainväliset suositukset Jokin muu suositus Rasvamaksa Virusperäiset maksasairaudet Muut ei-virusperäiset maksasairaudet Hoitosuositukset, erikoislääkärit 43% 33% 4 11% 11% 1 13% 24% 16% 18% 2 16% 14% 11% 1 1% 1% 1% Toimipaikan hoitosuositukset Sairaanhoitopiirin suositukset Käypä hoito suositukset Muut valtakunnalliset suositukset Kansainväliset suositukset Jokin muu suositus Rasvamaksa Virusperäiset maksasairaudet Muut ei-virusperäiset maksasairaudet 16
17 Hoitokäytännöt Eteenpäin lähettäminen Osuus (%) rasvamaks apotilaista, jotka lähetät eteenpäin Rasvamaksa Muu maksasairaus Virusperäinen maksasairaus Erikoislääkärit, (n=100) Yleislääkärit, (n=158) Osuus (%) eteenpäin lähetetyistä potilaista, joilla muu maksasairaus Erikoislääkärit, (n=100) Yleislääkärit, (n=158) Osuus (%) eteenpäin lähetetyistä potilaista, joilla virusperäinen maksasairaus Erikoislääkärit, (n=100) Yleislääkärit, (n=158) Keskiarvot: Rasvamaksa 19,4% Muu maksasairaus 70,6 % Virusperäinen sairaus 68,2 % 17
18 Hoitokäytännöt Eteenpäin lähettäminen Infektiolääkärille Gastroenterologille Päihdelääkärille Endokrinologille Sisätautilääkärille (Toiselle) työterveys- tai yleislääkärille Lähetyskäytännöt, yleislääkärit Muualle Psykiatrille Kardiologille 1% 1% 3% 1% 1 3% 1% 4% 4% 1% 28% 2 23% 38% 55% 56% 46% Rasvamaksataudit Muut maksasairaudet Virusperäiset maksasairaudet Infektiolääkärille Gastroenterologille Muualle Päihdelääkärille Endokrinologille Sisätautilääkärille (Toiselle) työterveys- tai yleislääkärille Lähetyskäytännöt, erikoislääkärit 5% 7% 4% 25% 2 37% 29% 29% 3 44%
19 Konsultointi Toimipaikka ja osasto, erikoislääkärit Ketä konsultoit maksasairauksien hoidossa? (toimipaikka) Ketä konsultoit maksasairauksien hoidossa? (osasto) Muu toimipaikka HYKS 5 8 Gastroenterologia 19 HUS 5 Sisätautilääkärit 9 KYS TYKS TAYS Mainintaa Infektiotaudit Maksakirurgian yksikkö 3 4 Mainintaa OYS 1 Siirtoklinikka
20 Konsultointi Toimipaikka ja osasto, yleislääkärit Ketä konsultoit maksasairauksien hoidossa? (toimipaikka) Ketä Ketä konsultoit konsultoit maksasairauksien maksasairauksien hoidossa? hoidossa? (osasto) (osasto) HUS OYS 6 6 Sisätautilääkärit 26 TYKS KYS 5 5 Gastroenterologit Gastroenterologit 25 TAYS 3 Peijaksen sairaala MKS 2 3 Mainintaa Muu erikoislääkärit Infektiolääkäri 6 Mainintaa HYKS Porvoon sairaala Satakunnan keskussairaala Muu toimipaikka Infektiolääkäri Erikoislääkärit Vanhempi kollega Vanhempi kollega
21 Konsultointi Tilanteet, erikoislääkärit Millaisissa maksasairauksien hoitoon liittyvissä tilanteissa konsultoit tyypillisesti jotakuta muuta? Aina/Lähes kaikissa tapauksissa Hepatiitti PSC Maksansiirrot Maksan vajaatoiminta Epäselvä diagnoosi Kirroosi Lääkehoito Vaikea tapaukset Muu 5% 7% 1 17% 17% 14% 14% 14% n=42 29% 29% 5% 1 15% 2 25% 3 21
22 Konsultointi Tilanteet, yleislääkärit Millaisissa maksasairauksien hoitoon liittyvissä tilanteissa konsultoit tyypillisesti jotakuta muuta? Epäselvät tilanteet Hepatiitti Muut vaikeat maksasairaudet Kirroosi Kaikissa tilanteissa/usein Muissa kuin alkoholi/elämäntapaperäisissä Hoidon järjestely Syöpä Tuore löytö Lääkehoitoa vaativat tilanteet En konsultoi Hemakromatoosi Muu 5% 3% 3% 9% 18% 17% 15% 18% 23% 35% n=
23 Toimintakyky Toimintakykyä alentavat oireet Mitkä ovat mielestäsi tyypillisimmät toimintakykyä alentavat oireet? väsymys maksasairauksien liitännäissairaudet askites pahoinvointi kipu vatsan alueella verta vuotavat laskimolaajentumat enkefalopatia jokin muu, mikä? 8% 1 9% 31% 29% 31% 38% 31% 37% 28% 4 43% 4 55% 48% 6 48% 54% 56% 6 69% 83% 79% 86% Kaikki vastaajat, n=249 Erikoislääkärit, n=100 Yleislääkärit, n= Jokin muu, mikä: Ylipaino Psyykkiset Päihdeongelmat ja psykiatriset oheissairaudet Metabolisen oireyhtymän seuraukset Masennus Kakeksia Osuus (%) maksapotilaista, joiden toimintakyky on heikentynyt (n=249) KA: 40,1 % 23
24 Kaivatut palvelut maksasairauksien hoitoon Millaisia palveluja kaipaat hoitotyön tai potilaan ohjauksen tueksi? potilasopas alkoholiperäisestä rasvamaksasta potilasopas ei-alkoholiperäisestä rasvamaksasta 51% 61% 73% 73% paperiset maksapotilasoppaat yleisesti 37% 46% Yleislääkärit, n=158 kirroosipotilaan opas 45% 49% sähköiset maksapotilasoppaat tai - palvelut yleisesti sähköinen virushepatiittiopas potilaille 26% 35% 37% 47% Erikoislääkärit, n=100 opas maksasairauksien välttämiseen matkalla ja matkailu maksasairauden ensitietopäivät tai muunlainen järjestetty ryhmäohjaus maksapotilaille 26% 31% 21% 16% jokin muu, mikä? 3% en kaipaa uusia palveluja, nykyiset tukimuodot potilaille ovat riittäviä 4% 16%
25 Munuais- ja maksaliiton palvelut ja tunnettuus Millä tavoin olet hyödyntänyt liiton palveluja työssäsi? en tunne lainkaan liittoa ja sen palveluja tiedän liiton, mutten ole käyttänyt palveluja olen käynyt liiton nettisivuilla olen kertonut potilaalle järjestön tarjoaman vertaistuen mahdollisuudesta 8% 7% 4 51% Erikoislääkäreistä (gastroenterologit, ge-kirurgit, infektiolääkärit, päihdelääkärit ja sisätautilääkärit) 71 % tunsi Munuais- ja maksaliiton ja sen palvelut. olen ohjannut potilaita liiton nettisivulle 8% Kaikki vastaajat, n=249 olen antanut potilaille liiton tuottamia potilasmateriaaleja 4% olen ohjannut maksapotilaita liiton järjestämälle kuntoutuskurssille 3% jokin muu tapa, mikä? 1% toimipaikallani on järjestetty ensitietopäivät maksapotilaille
26 Sairaanhoitopiiri Vastaajien taustat Ahvenanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri 1% Etelä-Pohjanmaan Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 3% Erikoisalasi? Helsingin ja Uudenmaan Itä-Savon sairaanhoitopiiri 3 Jokin, muu, mikä Yleislääketiede 21% 2 Kainuun sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan 4% Työterveyslääketiede Sisätaudit Päihdelääketieteen erikoispätevyys Infektiosairaudet Gastroenterologinen kirurgia 1 13% Kaikki vastaajat, n=249 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan Pohjois-Pohjanmaan 3% 3% 1% 1 7% Gastroenterologia Erikoistumaton 5% 3 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri 7% 3% Vaasan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen
27 Viranomaisaineistot Kela, THL
28 Johtopäätökset KELAn aineistosta Työkyvyttömyyseläkkeellä on vain harva maksasairas, maksafibroosi ja kirroosi sekä alkoholin aiheuttama maksasairaus aiheuttavat jonkin verran työkyvyttömyyttä. Maksasairaat saavat keskimäärin 500 enemmän sairauspäivärahaa verrattuna muihin tauteihin. Eniten päivärahoja saivat kroonisesta virusmaksatulehduksesta, maksafibroosista ja kirroosista sekä alkoholin aiheuttamasta maksasairaudesta kärsivät. Alkaneet sairauspäivärahakaudet ovat maksafibroosista ja kirroosista, kroonisesta virusmaksatulehduksista sekä alkoholin aiheuttamasta maksasairaudesta kärsivillä keskimäärin selvästi muita sairausdiagnooseja pidempiä. Vuosittain Kelan kustantamaan kuntoutukseen pääsee maksasairaus diagnoosilla vain noin 15 sairastunutta. 28
29 Työkyvyttömyyseläke P ääs airaus B18 Kroon. Virusmaksatulehdus 10 5 Osuus tartunta- ja loistautiryhmästä 1,4 % 0,7 % K70 Alkoholin aih.maksasairaus K74 Maksafibroosi ja maksakirroosi K75 Muut tulehduks.maksasairaudet 13 9 K83 Muut sappitiesairaudet Osuus ruoansulatuselinten sairauksista 22,6 % 23,6 % Kaikki työkyvyttömyyseläkkeen saajat yhteensä Työkyvyttömyyseläkkeen saajat sairauksittain I A00-B99 Tartunta- ja loistaudit II C00-D49 Kasvaimet III D50-D99 Veren ja vertamuodostavien IV E00-E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja IX I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet Muut pääryhmät (XV,XVI,XVIII,XX) V F00-F99 Mielenterveyden ja VI G00-G99 Hermoston sairaudet VII H00-H59 Silmän ja sen apuelinten VIII H60-H99 Korvan ja kartiolisäkkeen X J00-J99 Hengityselinten sairaudet XI K00-K99 Ruoansulatuselinten sairaudet XII L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen XIII M00-M99 Tuki- ja liikuntael. sekä XIV N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten XIX S00-T99 Vammat, myrkytykset ja muut XVII Q00-Q99 Synnynn. epämuod. ja
30 Sairauspäivärahat Saajat ja maksetut etuudet euroissa Maks etut s air aus päiv är ahat euroa S aajat Maks etut s air aus päivä r ahat euroa 2013 Maksetut päivär ahat /hlö S airausdiagnoosi S aajat B 18 Kroon. virusmaksatulehdus K 70 Alkoholin aih.maks as air aus K 71 T oks inen maks as air aus K 72 Muu maks an vajaatoiminta K73 Muut kr. Maksatulehdukset K 74 Maks afibr oosi ja maks akir r oosi K75 Muut tulehduks.maksasairaudet K 83 Muut s appitiesair audet Maks as air audet yhteens ä K aikki s air audet yhteens ä
31 Sairauspäivärahat Alkaneet kaudet ja kausien kesto päivissä K auden Alkaneet kesto Alkaneet kaudet päiviä kaudet K auden kesto päiviä S airausdiagnoosi B 18 Kroon. virusmaksatulehdus K 70 Alkoholin aih.maksasairaus K 71 T oks inen maks as air aus K 72 Muu maksan vajaatoiminta K73 Muut kr. maksatulehduks K 74 Maksafibroosi ja maksakirroosi K 75 Muut tulehduks.maksasairaudet K 83 Muut sappitiesairaudet Kauden kesto on alkaneiden sairauspäivärahakausien keskimääräinen kesto kautta kohti. Se lasketaan jakamalla tilastointivuonna alkaneiden sairauspäivärahakausien korvatut päivät näiden kausien lukumäärällä. Kauden kestoon lasketaan kauden korvattujen sairauspäivärahapäivien lukumäärä kauden päätyttyä. Alkaneiden kausien kestotilasto ajetaan alkamisvuotta seuraavan vuoden päätyttyä; sairauspäivärahan enimmäisaika on 300 päivää. 31
32 Sairauspäivärahat Alkaneet kaudet ja kausien kesto päivissä S airaus diagnoos i Alkaneet Kauden Alkaneet Kauden kaudet kes to kaudet kes to I A00-B 99 T ar tunta- ja lois taudit II C00-D49 K asvaimet IV E 00-E 99 Umpieritys -, ravitsemus - ja aineenvaihduntasai V F 00-F 99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt VI G00-G99 Hermoston sairaudet VII H00-H59 S ilmän ja sen apuelinten sairaudet VIII H60-H99 K orvan ja kar tiolis äkkeen s air audet IX I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet X J00-J99 Hengityselinten sairaudet XI K00-K99 R uoansulatuselinten sairaudet XII L 00-L 99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet XIII M00-M99 T uki- ja liikuntael. sekä sidekudoksen sair XIV N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet XV O00-O99 R askaus, synnytys ja lapsivuoteus XIX S 00-T 99 Vammat, myrkytykset ja muut ulk. syiden seur Yhteensä
33 THL Kaikki maksasairaudet yhteensä, erikoissairaanhoito Vuos i Jaksot ja käynnit K aikki E nsikontakti P otilaat Jaksot ja käynnit P otilaat Käyntejä per potilas Potilas määrän kas vu Käyntimäärän kas vu Uus ien diagnoos ien kas vu 2,9 2,8 5,5 % 10,1 % 5,5 % S airaus Jaksot ja käynnit P otilaat Osuus maksapotilaista esh:ssa Jaksot ja käynnit P otilaat Osuus maksapotilaista esh:ssa B181 pitkäaikainen hepatiitti B ,3 % ,0 % B182 pitkäaikainen hepatiitti C ,2 % ,7 % K 700 Alkoholiperäinen ras vamaks atauti ,6 % ,4 % K701 alkoholihepatiitti ,2 % ,2 % K703, K702 alkoholimaks akirroos i ,8 % ,6 % K 7380, K 760 ei-alkoholiperäinen ras vamaks atauti ,9 % ,3 % K743 primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC) ,6 % ,7 % K 754 autoimmuunihepatiitti ,0 % ,7 % K830 primaarinen sklerosoiva kolangiitti (PS C) ,5 % ,3 % 33
34 THL Uudet diagnoosit/ensikontaktit, erikoissairaanhoito S airaus Jaksot ja käynnit P otilaat Jaksot ja käynnit P otilaat Ensikontaktien kasvu 2013 vs 2012 B181 pitkäaikainen hepatiitti B ,4 % B182 pitkäaikainen hepatiitti C ,6 % K 700 Alkoholiperäinen ras vamaks atauti ,1 % K701 alkoholihepatiitti ,8 % K703, K702 alkoholimaks akirroos i ,1 % K 7380, K 760 ei-alkoholiperäinen ras vamaks atauti ,5 % K743 primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC) ,3 % K 754 autoimmuunihepatiitti ,9 % K830 primaarinen sklerosoiva kolangiitti (PS C) ,0 % 34
35 THL Maksapotilaat ikäryhmittäin, erikoissairaanhoito P otilasmäärä 2013 P otilasmäärä 2012 Osuus kaikista potilaista 2013 Osuus kaikista potilaista Alle 10v ,8 % 0,9 % v ,9 % 1,9 % v ,2 % 10,9 % v ,2 % 15,9 % v ,7 % 15,5 % v ,3 % 21,8 % v ,0 % 20,7 % v ,6 % 8,5 % 9. 80v ja yli ,2 % 4,0 % Alle 50-vuotiaiden osuus erikoissairaanhoidossa on vajaa puolet (45 %), avosairaanhoidossa yli puolet Miehiä erikoissairaanhoidossa on vajaa 60 %, avosairaanhoidossa yli 70 % Maksapotilaita eniten hoitavat erikoisalat (yleisyysjärjestyksessä): Gastroenterologia sisätaudit Yleislääketiede Gastroenterologinen kirurgia kirurgia Infektiosairaudet Psykiatria Keuhkosairaudet Neurologia Kardiologia Ortopedia ja traumatologia Endokrinologia 35
36 THL Avosairaanhoito Vuosi Jaksot ja käynnit Kaikki P otilaat Käynnit per potilas Ensikontakti Jaksot ja käynnit P otilaat , , Muutos potilasmä ärissä 2013 vs 2012 Muutos ensikäynti määrissä 2013 vs ,7 % 14,0 % Palvelumuodot käyntien perusteena: Avosairaanhoito Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Muu terveydenhuolto Päihdetyö Lakisääteinen työterveyshuolto EI-lakisääteinen työterveyshuolto Kaikki Ensikontakti Kaikki Ensikontakti S airaus Käynnit P otilaat Käynnit per potilas Käynnit P otilaat Käynnit P otilaat Käynnit per potilas Käynnit P otilaat 01. B181 pitkäaikainen hepatiitti B , , B182 pitkäaikainen hepatiitti C , , K754 autoimmuunihepatiitti , , K743 primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC) , , K830 primaarinen sklerosoiva kolangiitti (PSC) , , K703, K702 alkoholimaksakirroosi , , K701 alkoholihepatiitti , , K700 Alkoholiperäinen rasvamaksatauti , , K7380, K760 ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti , , D97 Maksasairaus, määrittämätön , , D72 Virushepatiitti , , P15 Pitkäaikainen alkoholin väärinkäyttö , , P16 Akuutti alkoholin väärinkäyttö , ,
37 Munuais- ja maksaliitto Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita. Liitto jakaa luotettavaa tietoa ja välittää vertaistukea. Liitto tukee kuntoutumista, järjestää sopeutumisvalmennuskursseja ja antaa neuvoja sosiaaliturvasta.
Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008
Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia
LisätiedotHoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet
LisätiedotHoitojaksot ja päiväkirurgia - Vårdperioder och dagkirurgi. Hoitojaksot Muutos-% Päivystyksen osuus % Vårdperioder Ändring % Jourens andel %
Liitetaulukko 1. Somaattisen erikoissairaanhoidon potilaat, hoitojaksot, hoitopäivät sekä avohoitokäynnit sairaanhoitopiirin, sairaalatyypin sekä iän mukaan 2015 Bilagetabell 1. Specialiserad somatisk
LisätiedotLääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015
Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat
LisätiedotLääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014
Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotErva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012
Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotSairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008
Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa
Lisätiedot!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!
SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö
LisätiedotSairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen
Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku
LisätiedotROVANIEMEN KAUPUNKI. Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä
ROVANIEMEN KAUPUNKI Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä SAIRAUSLOMA Ei ole olemassa subjektiivista sairauslomaoikeutta, vaan kyse on työkyvyttömäksi todetun henkilön sosiaaliturvasta Ei
LisätiedotHoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotKelan lääkerekisterit ja niiden käyttö
40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotTYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015
TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY
LisätiedotKainuun lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen
Kainuun lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaseminaari 4.6.2015, Kajaani Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL 4.6.2015 Tunnetko nykyajan
LisätiedotLääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille
kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3
LisätiedotLääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016
Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä
LisätiedotSairaaloiden lääkärien työvoimatilanne
Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 5.10.2016 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne
LisätiedotSairaaloiden lääkärien työvoimatilanne
Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne
LisätiedotUudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen
LisätiedotTULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP
TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.
LisätiedotSairaaloiden lääkärien työvoimatilanne
Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 4.10.2017 Kyselyyn vastasi 19 sairaanhoitopiiriä - Yhden vastauksen osalta on käytetty tietoja vuodelta 2016 Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 4.10.2017
LisätiedotSairaaloiden lääkärien työvoimatilanne
Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 3.10.2018 Kyselyyn vastasi 19 sairaanhoitopiiriä - Yhden vastauksen osalta on käytetty tietoja vuodelta 2016 Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 3.10.2018
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group
FCG Finnish Consulting Group Drg-ryhmittely: Voidaanko toiminnan taloudellisuutta ja laatua seurata samalla tuotteistuksen määritelmällä? Ilkka Vohlonen, professori Tutkimusjohtaja FCG Oy, Kuopion yliopisto
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008
Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä
Lisätiedot2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA
YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää
LisätiedotTHL:n tuottavuusseuranta 2013
THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015
LisätiedotSuomen työeläkkeensaajat 2017
Suomen työeläkkeensaajat 201 Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomen työeläkkeensaajat [verkkojulkaisu]. ISSN 2343-1342. Helsinki: Eläketurvakeskus 2018 Työeläkkeensaajat Kaikki työeläkkeensaajat vuosina
LisätiedotKuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013
Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Toteuttajat Suomen Lääkäriliitto, Kuntoutussäätiö ja Avire-yhtiöt Vastausaika 19.-28.3.2013 Vastauksia 2 226
LisätiedotKuntarakenneleiri 14.4.2015
Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015
LisätiedotSuomen työeläkkeensaajat 2018
Suomen työeläkkeensaajat 2018 Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomen työeläkkeensaajat [verkkojulkaisu]. ISSN 2343-1342. Helsinki: Eläketurvakeskus 2019 Työeläkkeensaajat Kaikki työeläkkeensaajat vuosina
LisätiedotKati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki
Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA
LisätiedotHelsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014
Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014 Keskeiset tulokset: Terveyspalveluja käyttäneillä toimeentulotuen asiakkailla on ikävakioituna muita terveyspalveluja käyttäneitä
LisätiedotSairaaloiden lääkärien työvoimatilanne
Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2009 Kyselyyn vastasivat 18 sairaanhoitopiiriä sekä Kainuun maakunta - Puuttuu Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 7.10.2009
LisätiedotHoitoonpääsy suun terveydenhuollossa
Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille
LisätiedotHoidon saatavuus suun terveydenhuollossa
Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille
LisätiedotTietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit Avohoitokäynnit
LisätiedotMihin pilotti koneen ohjaa?
Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;
LisätiedotYli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3)
Akselin otsikko 70000 66032 Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3) 60000 50000 40000 41000 34207 30000 00 10000 0 30 12326 9 691 7332 7092 5520 4 2204 3 9373 527 4 330
LisätiedotMitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?
Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri
LisätiedotESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi
ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI
Lisätiedot11.3 Alle 16-vuotiaan vammaistuen saajat sairauden mukaan ( )
Lisätietoja Kuviot-sarjasta: tilastot@kela.fi Kelan vammaisetuudet 11.1 Maksetut vammaisetuudet 1990 2016 (24.3.2017) Kuvio Aineisto 11.2 Vammaisetuuksien saajat 1990 2016 (24.3.2017) Kuvio Aineisto 11.3
LisätiedotLapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen
Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotTyökyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen
Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotPäiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK
Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Elektiivisten hoitojaksojen lukumäärä, suhteutus asukaslukuun ja päiväkirurgiassa tehtyjen toimenpiteiden osuus sairaanhoitopiireittäin 2000 2013
LisätiedotJokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?
Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24
LisätiedotMaksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009
Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)
LisätiedotPrimaari biliaari kolangiitti PBC
Primaari biliaari kolangiitti PBC PBC on tulehduksellinen autoimmuunimaksasairaus. Se etenee yleensä hitaasti. Sairauden yleisin oire on väsymys. 3/2017 Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja elinsiirron
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotKysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012
Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne
LisätiedotTULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011
TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN
LisätiedotSTESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
LisätiedotOpetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,
LisätiedotAlkoholiohjelma ja mini-interventio
Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotKommunerna i sote Kunnat sotessa
Kommunerna i sote Kunnat sotessa Göran Honga CEO, M.Sc., MBA 02.03.2016 HENKILÖSTÖ PERSONAL hlö/10.000 as pers/10.000 inv Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sairaanhoitopiiri 1990 2000 2010 2013 2014 1990
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta
Lisätiedotereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012
ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotSeinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00
Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus
LisätiedotSoini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP
LisätiedotVimpeli: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Vimpeli: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto
Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotLehtimäki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Lehtimäki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotTöysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP
LisätiedotIsännöinnin laatu 2015
Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä
LisätiedotLappajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Lappajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotAlahärmä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Alahärmä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite
LisätiedotKauhajoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Kauhajoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotKurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Kurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta
LisätiedotKauhava: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Kauhava: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotAlajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Alajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotAlavus: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Alavus: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotEvijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Evijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotYlistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Ylistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotIsokyrö: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Isokyrö: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto
Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville
LisätiedotLapua: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Lapua: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP
LisätiedotÄhtäri: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Ähtäri: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP
LisätiedotPSORIASIKSEN HOIDON BARO METRI NYKYTILA SUOMESSA. Janssen & Psoriasisliitto
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Janssen & Psoriasisliitto Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Iho- ja
LisätiedotHirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)
Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)
LisätiedotKangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)
Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)
LisätiedotIsojoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Isojoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotTeuva: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Teuva: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP
LisätiedotPäihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn
Lisätiedotlokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen
LisätiedotMäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)
Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)
LisätiedotKansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki
Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/
Lisätiedot