Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1
Sisällysluettelo Tausta... 3 Tavoitteet... 3 Toteutus... 4 Selvitysmittaukset... 4 Seurantamittaukset... 4 Toimenpidesuositukset ja koulutus... 5 Tulokset... 5 Selvitysmittausten tulokset... 5 Seurantamittausten tulokset... 7 Toimenpidesuositukset ja koulutus... 9 Resurssit ja organisaatio... 10 Lähdeluettelo... 10 2
Tausta Teollisuus- ja verkkopalveluiden rakennus ja kunnossapidon työtehtävissä erityisesti käsityökalujen käyttö altistaa työntekijät käsi- ja kehotärinälle. Työtehtävissä käytettävinä työkaluina ovat tyypillisesti sähkö- ja painekäyttöiset porat, kulmahiomakoneet sekä erilaiset vääntimet. Valittujen työympäristöjen osalta ei ollut aikaisemmin tehty kartoitusta eikä arviointia tärinäaltistuksesta aiheutuvista vaikutuksista. Tärinälle altistuminen oli arvioitu mahdolliseksi ongelmaksi YIT:n työympäristössä. TULES-tapaukset saattavat aiheuttaa jopa 60 % kaikista työympäristön sairaspoissaoloista. Lisäksi työturvallisuus linkittyy voimakkaasti työtyytyväisyyteen ja sitä kautta työntekijöiden motivoitumiseen ja työasenteeseen. Tavoitteet Projektissa mitataan ja analysoidaan YIT:n teollisuus- ja verkkopalveluiden rakennus- ja kunnossapidon työtehtävissä käytetyt työvaiheet ja työkalut. Mittauskohteita valittaessa yksi kriteeristö oli toteuttaa mittauksia eri kohteissa, jotta tieto tärinän vaikutuksista leviäisi myös sitä kautta. Mitattavat työympäristöt: Lämmönvaihdinhuolto/ Nesteen jalostamo Iskuporakonetyöt / Oulun työkohteet Leikkaustyöt raskailla leikkaustyökoneilla / Lappeenrannan yksikkö Mittausten ja työntekijöiden haastatteluiden tavoitteena oli arvioida, kuinka merkittävän osan käsi- ja kehotärinälle altistuminen voi nykyisen tutkimustiedon ja lainsäädännön riskirajojen perusteella aiheuttaa työympäristön TULES-sairauksista. Asiantuntija suorittaa käsi- ja kehotärinän mittaukset ja tulosten arvioinnin. Yrityksen työturvallisuudesta vastaavien henkilöiden kanssa yhteistyössä haastatellaan työntekijät sekä arvioidaan miten tärinäaltistus vaikuttaa käytännössä. Jokaiselle työympäristölle laaditaan tarvittaessa tärinäntorjuntaohjelmat sekä koulutussuunnitelma tulosten perusteella. Tuloksista tiedotetaan henkilöstölle ja niistä laaditaan opetusmateriaali koko yrityksen teollisuuden alalle. 3
Toteutus Projekti toteutettiin vuoden 2008 toukokuun ja lokakuun välisenä aikana kolmessa vaiheessa. Selvitysmittaukset Mittaukset ja analysointi toteutettiin kolmelle eri tyypilliselle työtehtävälle. Mittaukset toteutettiin todellisessa työympäristössä ja pääosin aidoissa työtilanteissa. Jokaiseen mittaukseen valittiin kaksi työntekijää ja 2-3 kyseisessä työtehtävässä käytettävää työkalua. Mittauksia päästy toteuttamaan sellaisissa työympäristöissä, joissa työntekijät olisivat altistuneet kokokehon tärinälle. Mittaukset suoritettiin Vibsolas:n Herkules-mittalaitteella (Kuva 1a) Lappeenrannan ja pääosin Oulun työkohteissa. Porvoon jalostamolla työkohteen Ex-luokituksen vuoksi mittaukset toteutettiin Vibsolas TITAN-mittalaitteella (Kuva 1b). Kuva 1a. Vibsolas Hercules-mittalaite Kuva 1b. Titan-mittalaite Mittauksista analysoitiin työkalujen päästöarvot, mahdolliset työntekijä- ja työasentokohtaiset erot. Seurantamittaukset Seurantamittauksilla selvitettiin eri työtehtävien altistusaikaa mittaamalla liipasinaikaa. Seurantamittaukset toteutetaan Vibsolas Oy:n kehittämillä mittalaitteilla, jotka asennettiin työntekijöiden ranteeseen ja työvarusteisiin (Kuvat 2 ja 3). Työntekijät dokumentoivat mittausjaksolta tehdyt työtehtävät ja käytetyt työkalut. Mittausten analysoinnin perusteella laskettiin henkilöiden todelliset altistusaikoja ja dokumentoitujen työkalujen perusteella toteutunut tärinän altistus. 4
Kuva 2. Ranneanturin kiinnitys Toimenpidesuositukset ja koulutus Kuva 3. Mittalaitteen sijoittaminen Tehtyjen mittausten ja analysointien perusteella laadittuja tulokset arvioitiin seurantaryhmän kokouksessa. Tulosten perusteella arvioitiin muutostarpeet laadittiin suunnitelma tulosten tiedottamisesta ja koulutus- ja ohjemateriaalien sisällöstä ja toteutus. Tulokset Tulokset voidaan kolmeen ryhmään: selvitysmittausten tuloksiin, seurantamittausten tuloksiin ja tiedotusmateriaaliin. Selvitysmittausten tulokset Selvitysmittauksissa mitattiin kolme tyypillistä työkalua, kulmahiomakone, iskuporakone ja pulttikone. Selvitysmittausten tulokset olivat tyypillisiä tuloksia käytetyille työkaluille (Kuva 4). 5
Kuva 4. Selvitysmittausten tulokset (kuva editoitu VIBGUIDE 2006:n kuvasta Figure B3.) Taulukossa 1 ovat kaikkien selvitysmittauksissa olleiden työkalujen mittaustulokset. Taulukko 1. Mitatut työkalut Tyyppi Malli ja tyyppimerkintä Päästöarvo Kulmahiomakone Bosch GWS 22000W (uusi) 8,12 Kulmahiomakone Fein 1000 W (käytetty) 10,12 Iskuporakone DeWalt 1150W 13,93 Iskuporakone Hilti TE25 830W 12,38 Iskuporakone Hilti TE15 650W 8,07 Pulttikone Imgersollramd (paineilmatoiminen) 5,87 Taulukossa 2 on laskettu mitattujen päästöarvojen perusteella altistusajat, jotka vastaavat lainsäädännön toiminta-arvoa ja raja-arvoa. Taulukko 2. Toiminta-rajaa ja raja-arvoa vastaavat altistusajat (tuntia:minuuttia) Tyyppi Malli ja tyyppimerkintä Toiminta-raja (2,5 m/s 2 ) Raja-arvo (5 m/s 2 ) Kulmahiomakone Bosch GWS 22000W (uusi) 0:45 3:01 Kulmahiomakone Fein 1000 W (käytetty) 0:29 1:57 6
Iskuporakone DeWalt 1150W 0:15 1:01 Iskuporakone Hilti TE25 830W 0:19 1:18 Iskuporakone Hilti TE15 650W 0:46 3:04 Pulttikone Imgersollramd (paineilmatoiminen) 1:27 5:48 Seurantamittausten tulokset Seurantamittaukset toteutettiin kolmessa YIT:n toimipisteessä viidelle tyypilliselle työtehtävälle: Säiliön asennustyö paperitehtaalla (LPR1), tyypilliset työpajatyöt (LPR2), lämmönvaihtimien huoltotyö (PORVOO1, PORVOO2), kaukolämpöputkiston asennustyö (OULU1) ja putkiston asennuksen esivalmistelutyö (OULU2). Taulukossa 3 ja kuvassa 5 on työntekijöiltä mitattujen liipaisuaikojen minimi, keskiarvo ja maksimiarvot. Tehtävä Taulukko 3. Altistusajat Minimi Altistusaika Keskiarvo LPR 1 2 min 33 sek 23 min 51 sek LPR 2 2 min 55 sek 8 min 49 sek PORVOO 1 3 min 3 sek 10 min 20 sek PORVOO 2 3 min 3 sek 14 min 30 sek Maksimi 58 min 27 sek 13 min 57 sek 22 min 26 sek 28 min 35 sek OULU 1 6 min 0 sek 7 min 15 sek 8 min 59 sek OULU 2 39 min 42 sek 46 min 38 sek 53 min 34 sek 7
Kuva 5. Seurantamittausten altistusajat Taulukossa 4 ja kuvassa 6 on altistusaikojen ja työntekijöiden raportoimien työkalujen päästöarvojen perusteella lasketut työntekijöiden tärinän altistukset (minimi, keskiarvo ja maksimi). Tehtävä Taulukko 4. Tärinänaltistusarvot Minimi Tärinänaltistus Keskiarvo Maksimi LPR 1 0,36 1,55 2,83 LPR 2 0,55 0,97 1,27 PORVOO 1 0,52 0,89 1,41 PORVOO 2 0,52 1,08 1,59 OULU 1 0,78 0,86 0,96 OULU 2 2,34 2,52 2,71 8
Kuva 6. Seurantamittausten tärinänaltistusarvot. Toimenpidesuositukset ja koulutus Tehtyjen mittausten ja analysointien perusteella laadittuja tulokset arvioitiin seurantaryhmän kokouksessa. Seurantaryhmän kokoukseen kutsuttiin työfysioterapeutti (Arnikki Bogdanoff, ME-Fysiotiimi) arvioimaan työasentojen ja työergonomian näkökulmasta tehtyjä mittauksia. Tuloksia arvioitiin mitattujen ja analysoitujen arvojen, valokuvien ja videoiden perusteella. Tulosten perusteella arvioitiin todettiin, että lainsäädännön raja-arvo ei ylittynyt. Toiminta-arvo ylittyi mittausten aikana kahtena työpäivänä. Tärinäaltistuksen vaikutuksia vähennetään käytännössä kohdentamalla toimenpiteet niihin kohteisiin, joissa riski havaittiin suurimmaksi. Käytännön toimenpiteitä käytännössä on esimerkiksi altistusajan tasaaminen työparien välillä. Mittausten pohjalta saatujen tulosten pohjalta toteutettavaa tiedottamisessa todettiin haasteena se, miten tieto välittyy ymmärrettävästi työntekijöille. Päätettiin, että tuloksista laaditaan kaksipuoleinen A4-kokoinen, riittävästi selkeytetty tiedote, jossa esitetään mittaustulokset ja lisäksi eri työtehtävissä esiintyvä tärinä laskettuna käytännön työtehtävinä. Työntekijöille laadittu tiivis tulosaineisto perustuu ja selkokielinen ohjeisto (liite 1), joka toimitetaan yrityksen kaikille työsuojeluasiamiehille, jotka tiedottavat sen yksiköissään. Tutkimuksesta julkaistaan tiedote YIT:n TVP-uutisissa. 9
Resurssit ja organisaatio Projektin teknisten mittausten ja analysointien toteuttajana toimi Suomen Tärinäntorjunta, jonka vastuuhenkilönä toimi Janne Göös. YIT puolelta projektin seurantaryhmään osallistuivat: Kari Vierikko Miettinen Pekka Koskinen Nina Salminen Helena Turvallisuuspäällikkö YIT Teollisuus-jaVerkkopalvelut Oy Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Työturvallisuusinsinööri, henkilöstön edustaja Työterveyshuollon edustaja. Lähdeluettelo VIBGUIDE 2006, Guide to good practice on hand-arm vibration. Liitteet: Liite 1: Tärinänmittausprojektin tulokset ja ohjeisto 10